Mies on vihainen, kun en suostu muuttamaan hänen töittensä perässä

Vierailija kirjoitti:

Ketju kuvaa enemmän siihen osallistuvia ihmisiä kuin ihmisiä ylipäätään. Tämän kirjoittajille uusi on kauhistus, he eivät pysty ottamaan kontaktia muihin ihmisiin, ja kaikki näyttää muutenkin olevan kauhean rajoittunutta ja tuskaisaa. Onnea vaan valitsemallanne tiellä. Samanlaisia taitaa kasvaa ap:n lapsista 😆

Minä olen sitä mieltä, että peruskouluikäisiä lapsia ei kannata turhan takia viedä pois paikasta, jossa heillä on kaikki hyvin. Joten kai sitten olen sinun mielestäsi rajoittunut. Itseäni se rajoittuneisuus ei kuitenkaan estänyt muuttamasta 18 vuotiaana opiskelupaikan perässä Helsinkiin. Ei tarvinnut koko perheen muuttaa vuosia aikaisemmin sitä varten kuten täällä jotkut väittävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhaan pelkäätte lasten puolesta. Me muutettiin pienestä kylästä keskisuuren kaupunkiin, kun lapset olivat 3-11 vuotiaita. Kun lapset olivat 11-19 vuotiaita muutimme miljoonakaupunkiin ulkomaille. Nyt enää vain yksi lapsista mukana ja kolme vanhinta Suomessa. Lasten mielestä ihan parasta, että olemme ”heittäytyneet” ja uskaltaneet. Teidän pitäisi kuitenkin vain mennä etelä-Suomeen… Ehdottomasti perhepalaverin paikka. Isä saa kertoa oman puolen, sinä omat pelkosi, mutta tärkeä tehdä lapsille selväksi, että elämä jatkuisi harrastuksineen, mutta eri ympäristössä. Meidän lapsista tuli rohkeita ja menestyjiä ja pitkälle sen takia, että perheenä uskallettiin. 

Espoo onkin ulkomaan miljoonakaupungin veroinen seikkailu koko perheelle. Lapsetkin oppivat puhumaan espoota. 

Siinähän virnuilet, mutta paikallisen koulun kun hyvin valitsee niin verkostoituminen alkaa ja siitä on matkan varrella hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää nyt suin päin muuttako koko perhe.  Voi olla ettei työpaikka ookkaan hyvä.  Tai muuten ette siellä päin viihdy.

Pikku asunto miehelle työnsä läheltä. Viikonlopun matkakustannukset voi vähentää verotuksessa. 

Aika rankkaa opetella uutta haastavaa työtä ja reissata viikonloput

Mieshän on yksi harvoista Suomessa, joka hallitsee alan. Ei hänen tarvitse opetella mitään.

Huomaa, ettet ole työelämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhaan pelkäätte lasten puolesta. Me muutettiin pienestä kylästä keskisuuren kaupunkiin, kun lapset olivat 3-11 vuotiaita. Kun lapset olivat 11-19 vuotiaita muutimme miljoonakaupunkiin ulkomaille. Nyt enää vain yksi lapsista mukana ja kolme vanhinta Suomessa. Lasten mielestä ihan parasta, että olemme ”heittäytyneet” ja uskaltaneet. Teidän pitäisi kuitenkin vain mennä etelä-Suomeen… Ehdottomasti perhepalaverin paikka. Isä saa kertoa oman puolen, sinä omat pelkosi, mutta tärkeä tehdä lapsille selväksi, että elämä jatkuisi harrastuksineen, mutta eri ympäristössä. Meidän lapsista tuli rohkeita ja menestyjiä ja pitkälle sen takia, että perheenä uskallettiin. 

Espoo onkin ulkomaan miljoonakaupungin veroinen seikkailu koko perheelle. Lapsetkin oppivat puhumaan espoota. 

Siinähän virnuilet, mutta paikallisen koulun kun hyvin valitsee niin verkostoituminen alkaa ja siitä on matkan varrella hyötyä.

Mahtaako mies käyttää koulun valitsemiseen tarpeeksi aikaa? Asuntokin pitäisi löytää koulun läheltä.

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat kyllä sellaisia jurottajia että huhhuh. Tuossakin AP:n tilanteessa voisi hyvin olla omistusasunto perheellä ja akka jurottaa siinä, kun sitten mies päättää että nyt on aika erota, menee koti vaihtoon, lapsilta ystävät, vaihtuu koulu jne. Sitten vasta akka herää ulisemaan kuinka kaikki miehen syytä.

Ja muutaman vuoden päästä lapset alkavat muuttaa muualle opintojen perään.

Eihän se keskisuomalainen pikkukaupunki elätä kuin työttömiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhaan pelkäätte lasten puolesta. Me muutettiin pienestä kylästä keskisuuren kaupunkiin, kun lapset olivat 3-11 vuotiaita. Kun lapset olivat 11-19 vuotiaita muutimme miljoonakaupunkiin ulkomaille. Nyt enää vain yksi lapsista mukana ja kolme vanhinta Suomessa. Lasten mielestä ihan parasta, että olemme ”heittäytyneet” ja uskaltaneet. Teidän pitäisi kuitenkin vain mennä etelä-Suomeen… Ehdottomasti perhepalaverin paikka. Isä saa kertoa oman puolen, sinä omat pelkosi, mutta tärkeä tehdä lapsille selväksi, että elämä jatkuisi harrastuksineen, mutta eri ympäristössä. Meidän lapsista tuli rohkeita ja menestyjiä ja pitkälle sen takia, että perheenä uskallettiin. 

Espoo onkin ulkomaan miljoonakaupungin veroinen seikkailu koko perheelle. Lapsetkin oppivat puhumaan espoota. 

Siinähän virnuilet, mutta paikallisen koulun kun hyvin valitsee niin verkostoituminen alkaa ja siitä on matkan varrella hyötyä.

Mahtaako mies käyttää koulun valitsemiseen tarpeeksi aikaa? Asuntokin pitäisi löytää koulun läheltä.

Kun me asuttiin ulkomailla niin mä hoidin kyllä lasten koulujen selvittämisen ja paluujärjestelyt. Ilmeisesti ap ei sellaiseen kykene. Hän kiusallaan vaatii että miehen pitää hoitaa ihan kaikki.