Korkeakouluhauista: ensikertalaisuuskiintiöstä pitäisi luopua
Jos on vaikka kulunut 10 vuotta valmistumisesta, pitäisi olla oikeus ilman tiukennuksia sisäänpääsyssä hakea uusiin mahdollisuuksiin elämässä. Kaikilla ei ole ollut onnea, että siitä ensimmäisestä korkeakoulututkinnosta olisi syntynyt kestävää uraa. Suomessa väitetään, että jokainen on oman onnensa seppä ja aina voi opiskella saavuttaakseen paremman aseman ja toimeentulon. Miten, jos parista ei-ensikertalaispaikasta taistelevat pääsykokeissa sadat ja tuhannet ihan hyvät hakijat? Ensikertalaiskiintiö ei auta edes nuoria, koska yhä useampi nuori ei jatka lukion jälkeen suoraan jatko-opintoihin, kun väärän alan valitsemisesta seuraa elämän mittainen rangaistus.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Ainakin opintonsa keskeyttäneille pitäisi palauttaa ensikertalaisuus nopeammin. Tällä hetkellä kaikki 2014 jälkeen aloitetut opinnot ja jopa vastaanotetut paikat poistavat ensikertalaisuuden huolimatta siitä onko valmistunut vai ei. Tuo vasta onkin epäreilua.
Itse harkitsin aikanaan keskeyttämistä, kun koulu ja ala ei tuntunutkaan enää omalta. Mutta olin niin lähellä maalia että ajattelin kannattaa tehdä tutkinto loppuun, siihen on panostettu jo niin paljon, sillä on aina merkitystä ja voinhan myöhemmin opiskella uuden alan. No, heti valmistuttuani sääntöjä muutettiin ja tuli tämä ensikertalaiskiintiö. Se se vasta epäreilua on. Valmistuminen alalle, jolle en ole edes työllistynyt on nyt vain elinkautisrangaistus ja opintolainan myötä myös velkaloukku.
Sitä ennen etusijalla ensikertalaisten jälkeen pitäisi olla ne, jotka ovat ottaneet paikan vastaan, mutta eivä valmistuneet.
Se on ihan sama mitä opiskelee kun töitä ei löydy nykyään mitenkään. Todella harva koulutus johtaa työpaikan löytymiseen. Jostain syystä työllistävät alat eivät kiinnosta nykynuorisoa.
Vierailija kirjoitti:
Sitä ennen etusijalla ensikertalaisten jälkeen pitäisi olla ne, jotka ovat ottaneet paikan vastaan, mutta eivä valmistuneet.
Entiseen aikaan ylioppilaiksi kirjoitettiin kolmessa vuodessa ja ensikertalaiset saivat lisäpisteitä ensimmäisellä hakukerralla kun valmistautumisaika jäi lyhyeksi. Opiskelupaikoista yleensä puolet jaettiin pääsykokeeen perusteella ja loput pääsykokeen sekä ylioppilastodistuksen perusteella. Silloin oli myös hankaluutta päästä joillekin aloille mutta tuskin hakurumba kesti sen enempää kuin nyt.
Omasta mielestäni pitäisi rajoittaa hakukertoja vaikka kolmeen eli jos kerrran on hankala päästä sisään niin hakijan pitäisi miettiä vaihtoehtoista alaa tai hakeutua ulkomaille opiskelemaan kuten jotkut jo tekevät. Se on selvää että kaikista halukkaista ei koskaan voi tulla näyttelijöitä tai lentäjiä koska opiskelupaikkoja on aina rajoitettu määrä.
Vierailija kirjoitti:
Sitä ennen etusijalla ensikertalaisten jälkeen pitäisi olla ne, jotka ovat ottaneet paikan vastaan, mutta eivä valmistuneet.
Miksi ikiopiskelijoita pitäisi palkita laiskuudestaan. Mieluummin niin että voi hakea uuttaa opiskelupaikkaa vasta kun kesken jäänyt tutkinto on tehty loppuun.
Suomessa puhutaan kouluttautumisen puolesta, mutta sitten kouluttautumisesta tehdään vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin opintonsa keskeyttäneille pitäisi palauttaa ensikertalaisuus nopeammin. Tällä hetkellä kaikki 2014 jälkeen aloitetut opinnot ja jopa vastaanotetut paikat poistavat ensikertalaisuuden huolimatta siitä onko valmistunut vai ei. Tuo vasta onkin epäreilua.
Itse harkitsin aikanaan keskeyttämistä, kun koulu ja ala ei tuntunutkaan enää omalta. Mutta olin niin lähellä maalia että ajattelin kannattaa tehdä tutkinto loppuun, siihen on panostettu jo niin paljon, sillä on aina merkitystä ja voinhan myöhemmin opiskella uuden alan. No, heti valmistuttuani sääntöjä muutettiin ja tuli tämä ensikertalaiskiintiö. Se se vasta epäreilua on. Valmistuminen alalle, jolle en ole edes työllistynyt on nyt vain elinkautisrangaistus ja opintolainan myötä myös velkaloukku.
Ei tullut heti vaan tieto oli julkista jo 3-4 vuotta ennen kuin astui voimaan. En valmistunut "väärältä" alalta, vaikka opiskelinkin muutaman vuoden lisää mielenkiinnosta. Toivottavasti tänä vuonna pääsen haluamalleni alalle opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä ennen etusijalla ensikertalaisten jälkeen pitäisi olla ne, jotka ovat ottaneet paikan vastaan, mutta eivä valmistuneet.
Entiseen aikaan ylioppilaiksi kirjoitettiin kolmessa vuodessa ja ensikertalaiset saivat lisäpisteitä ensimmäisellä hakukerralla kun valmistautumisaika jäi lyhyeksi. Opiskelupaikoista yleensä puolet jaettiin pääsykokeeen perusteella ja loput pääsykokeen sekä ylioppilastodistuksen perusteella. Silloin oli myös hankaluutta päästä joillekin aloille mutta tuskin hakurumba kesti sen enempää kuin nyt.
Omasta mielestäni pitäisi rajoittaa hakukertoja vaikka kolmeen eli jos kerrran on hankala päästä sisään niin hakijan pitäisi miettiä vaihtoehtoista alaa tai hakeutua ulkomaille opiskelemaan kuten jotkut jo tekevät. Se on selvää että kaikista halukkaista ei koskaan voi tulla näyttelijöitä tai lentäjiä koska opiskelupaikkoja on aina rajoitettu määrä.
Opinnot voi katketa mistä vain syistä, esim. terveyssyistä (onnettomuus jne.)
Voi olla päässyt sisään, mutta ei ole silti valmistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä ennen etusijalla ensikertalaisten jälkeen pitäisi olla ne, jotka ovat ottaneet paikan vastaan, mutta eivä valmistuneet.
Miksi ikiopiskelijoita pitäisi palkita laiskuudestaan. Mieluummin niin että voi hakea uuttaa opiskelupaikkaa vasta kun kesken jäänyt tutkinto on tehty loppuun.
Voi olla sairaus, väärä ala tms. Voi opiskella vaikka agrologiksi ja saada allergian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä ennen etusijalla ensikertalaisten jälkeen pitäisi olla ne, jotka ovat ottaneet paikan vastaan, mutta eivä valmistuneet.
Entiseen aikaan ylioppilaiksi kirjoitettiin kolmessa vuodessa ja ensikertalaiset saivat lisäpisteitä ensimmäisellä hakukerralla kun valmistautumisaika jäi lyhyeksi. Opiskelupaikoista yleensä puolet jaettiin pääsykokeeen perusteella ja loput pääsykokeen sekä ylioppilastodistuksen perusteella. Silloin oli myös hankaluutta päästä joillekin aloille mutta tuskin hakurumba kesti sen enempää kuin nyt.
Omasta mielestäni pitäisi rajoittaa hakukertoja vaikka kolmeen eli jos kerrran on hankala päästä sisään niin hakijan pitäisi miettiä vaihtoehtoista alaa tai hakeutua ulkomaille opiskelemaan kuten jotkut jo tekevät. Se on selvää että kaikista halukkaista ei koskaan voi tulla näyttelijöitä tai lentäjiä koska opiskelupaikkoja on aina rajoitettu määrä.
Opinnot voi katketa mistä vain syistä, esim. terveyssyistä (onnettomuus jne.)
Voi olla päässyt sisään, mutta ei ole silti valmistunut.
Kyllä voi, mutta koko systeemiä ei pidä "räätälöidä" poikkeustapausen vuoksi.
Tämä on muutenkin nykyisin onglema kaikennäköinen lumihiutaleiden kuuntelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset opinnot maksulliseksi, myös suomalaisille.
Eli jos ei työllisty ekalla tutkinnolla, niin on parempi olla työttömyystuella eläkeikään asti?
Palstallahan on kavereita, joilla on 3-4 tutkintoa ilman työpaikkaa (taannoinen keskustelu työllistymisestä). Jotain vikaa nykysysteemissä on, koulutetaan aloille, joilta harva työllistyy. Ihmisten tulevaisuus tuhoutuu. Tämä maksaa yhteiskunnalle paljon plus vaikutus näiden ikiopiskelijoiden tulevaisuuteen.
Talous pitäisi saada kasvuun, nyt verotus tuhoaa yrittämisen ja uuden työntekijän palkkaamiseen, harvalla on enää ostovoimaa palveluihin. Kasvun myötä ja keskittämällä opiskelupaikat työllistäville aloille, voisi olla meillä mahdollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset opinnot maksulliseksi, myös suomalaisille.
Eli jos ei työllisty ekalla tutkinnolla, niin on parempi olla työttömyystuella eläkeikään asti?
Palstallahan on kavereita, joilla on 3-4 tutkintoa ilman työpaikkaa (taannoinen keskustelu työllistymisestä). Jotain vikaa nykysysteemissä on, koulutetaan aloille, joilta harva työllistyy. Ihmisten tulevaisuus tuhoutuu. Tämä maksaa yhteiskunnalle paljon plus vaikutus näiden ikiopiskelijoiden tulevaisuuteen.
Talous pitäisi saada kasvuun, nyt verotus tuhoaa yrittämisen ja uuden työntekijän palkkaamiseen, harvalla on enää ostovoimaa palveluihin. Kasvun myötä ja keskittämällä opiskelupaikat työllistäville aloille, voisi olla meillä mahdollisuuksia.
3-4 tutkinnon työttömät jampat ovat varmasti amistutkintoja tehneitä. Triplamaistereita on todella vähän ja heistä varmasti lähes kaikki työikäiset ovat töissä. Ei tuo edes olisi mahdollista ilman työntekoa tai isoa perintöä.
Kyllä, niin pitäisi. Samoin todistusvalinnasta. Palataan siihen vanhaan hyvään järjestelmään, jossa kaikki oli samalla viivalla pääsykokeissa ja soveltuvuuskokeet takaisin. Koko ajan menty vaan huonompaan suuntaan, nuoret syrjäytyvät ja hengaavat kuusi vuotta kun sittenhän sillä kiintiöllä pääsee sisään kun siltä tuntuu.
Samaa mieltä. Hakuprosesssin tulisi olla yhdenvertainen ja tasa-arvoinen huolimatta iästä sukupuolesta, etnisestä tai uskonnollisesta taustasta. Ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa onko jollain joku tutkinto jo vai ei sillä hakuprosessilla. Tosi huolissaan kun jengi vetää ohituskaistaa eksaktia ymmärtämystä ja tietoa vaativille e aloille että miten siellä sitten kohtuus ja oikeus toteutuu.
Toisekseen tuo tasa-arvoisuus ei toteudu kun ensikertalaiset saa valtaosan paikoista ja loput saa muutaman jämäpaikan vaikka tekisivät suuren työn ja saisi paremmat tulokset kokeessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä ennen etusijalla ensikertalaisten jälkeen pitäisi olla ne, jotka ovat ottaneet paikan vastaan, mutta eivä valmistuneet.
Entiseen aikaan ylioppilaiksi kirjoitettiin kolmessa vuodessa ja ensikertalaiset saivat lisäpisteitä ensimmäisellä hakukerralla kun valmistautumisaika jäi lyhyeksi. Opiskelupaikoista yleensä puolet jaettiin pääsykokeeen perusteella ja loput pääsykokeen sekä ylioppilastodistuksen perusteella. Silloin oli myös hankaluutta päästä joillekin aloille mutta tuskin hakurumba kesti sen enempää kuin nyt.
Omasta mielestäni pitäisi rajoittaa hakukertoja vaikka kolmeen eli jos kerrran on hankala päästä sisään niin hakijan pitäisi miettiä vaihtoehtoista alaa tai hakeutua ulkomaille opiskelemaan kuten jotkut jo tekevät. Se on selvää että kaikista halukkaista ei koskaan voi tulla näyttelijöitä tai lentäjiä koska opiskelupaikkoja on aina rajoitettu määrä.
Muualla maailmalla valmistutaan yliopistosta 22-24 vuotiaina. Täällä alkaa olemaan tilanne, että ensimmäiseen opiskelupaikkaan päästään samoilla hujakoilla. Valmistuminen tapahtuu 30v tienoilla keskimäärin. Osa tietysti jatkaa täällä uuteen tutkintoon, koska ei työllisty ensimmäisellä tutkinnolla. Kuinka kalliiksi tämä tulee meille, jos valmistuminen tapahtuu yliopistosta (tai AMK) 10v vanhempina kuin muissa teollisuusmaissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset opinnot maksulliseksi, myös suomalaisille.
Eli jos ei työllisty ekalla tutkinnolla, niin on parempi olla työttömyystuella eläkeikään asti?
Palstallahan on kavereita, joilla on 3-4 tutkintoa ilman työpaikkaa (taannoinen keskustelu työllistymisestä). Jotain vikaa nykysysteemissä on, koulutetaan aloille, joilta harva työllistyy. Ihmisten tulevaisuus tuhoutuu. Tämä maksaa yhteiskunnalle paljon plus vaikutus näiden ikiopiskelijoiden tulevaisuuteen.
Talous pitäisi saada kasvuun, nyt verotus tuhoaa yrittämisen ja uuden työntekijän palkkaamiseen, harvalla on enää ostovoimaa palveluihin. Kasvun myötä ja keskittämällä opiskelupaikat työllistäville aloille, voisi olla meillä mahdollisuuksia.
3-4 tutkinnon työttömät jampat ovat varmasti amistutkintoja tehneitä. Triplamaistereita on todella vähän ja heistä varmasti lähes kaikki työikäiset ovat töissä. Ei tuo edes olisi mahdollista ilman työntekoa tai isoa perintöä.
Oli tuossa tuplamaistereita, sekä päälle joku AMK tutkinto ja amis. Teologian maisteri/egyptologian maisteri ja tanssitaiteen kandin tutkinto ei välttämättä ole se paras kombinaatio työllistymiseen Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset opinnot maksulliseksi, myös suomalaisille.
Eli jos ei työllisty ekalla tutkinnolla, niin on parempi olla työttömyystuella eläkeikään asti?
Palstallahan on kavereita, joilla on 3-4 tutkintoa ilman työpaikkaa (taannoinen keskustelu työllistymisestä). Jotain vikaa nykysysteemissä on, koulutetaan aloille, joilta harva työllistyy. Ihmisten tulevaisuus tuhoutuu. Tämä maksaa yhteiskunnalle paljon plus vaikutus näiden ikiopiskelijoiden tulevaisuuteen.
Talous pitäisi saada kasvuun, nyt verotus tuhoaa yrittämisen ja uuden työntekijän palkkaamiseen, harvalla on enää ostovoimaa palveluihin. Kasvun myötä ja keskittämällä opiskelupaikat työllistäville aloille, voisi olla meillä mahdollisuuksia.
3-4 tutkinnon työttömät jampat ovat varmasti amistutkintoja tehneitä. Triplamaistereita on todella vähän ja heistä varmasti lähes kaikki työikäiset ovat töissä. Ei tuo edes olisi mahdollista ilman työntekoa tai isoa perintöä.
Oli tuossa tuplamaistereita, sekä päälle joku AMK tutkinto ja amis. Teologian maisteri/egyptologian maisteri ja tanssitaiteen kandin tutkinto ei välttämättä ole se paras kombinaatio työllistymiseen Suomessa.
Sitten olisi kiva tietää miten tuo on taloudellisesti mahdollista. Olen siis itse tuplamaisteri ja toisen tutkinnon tekeminen tarkoitti osa-aikatyötä, soluasunnossa asumista sekä makaronia ketsupilla. Ilman osa-aikatyötä edes toisen maisterin tekeminen ei olisi ollut mitenkään mahdollista saati sitten useampi tutkinto.
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan sama mitä opiskelee kun töitä ei löydy nykyään mitenkään. Todella harva koulutus johtaa työpaikan löytymiseen. Jostain syystä työllistävät alat eivät kiinnosta nykynuorisoa.
Ne työllistävät alat työllistää surkealle palkalle surkeisiin työoloihin. Esimerkiksi hoitotyö ja vartiointityö, jossa jollain hikisellä 2000€/kk brutolla olet "asiakkaiden" nyrkkeilysäkkinä ja pomojen ja poliitikkojen mielenoikkujen sijaiskärsijänä.
Varmoja työllistäjiä, joissa työolot ja palkkaus olisi sen opintolainavelkaantumisen arvoisia, ovat tänä päivänä enää lääkis ja oikis, mutta niihin pääsevät vain harvat, koska alat ovat aktiivisesti onnistuneet lobbaamaan pysyvän työvoimapulan pitämällä yliopistojen opiskelupaikkamäärät alle tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä ennen etusijalla ensikertalaisten jälkeen pitäisi olla ne, jotka ovat ottaneet paikan vastaan, mutta eivä valmistuneet.
Entiseen aikaan ylioppilaiksi kirjoitettiin kolmessa vuodessa ja ensikertalaiset saivat lisäpisteitä ensimmäisellä hakukerralla kun valmistautumisaika jäi lyhyeksi. Opiskelupaikoista yleensä puolet jaettiin pääsykokeeen perusteella ja loput pääsykokeen sekä ylioppilastodistuksen perusteella. Silloin oli myös hankaluutta päästä joillekin aloille mutta tuskin hakurumba kesti sen enempää kuin nyt.
Omasta mielestäni pitäisi rajoittaa hakukertoja vaikka kolmeen eli jos kerrran on hankala päästä sisään niin hakijan pitäisi miettiä vaihtoehtoista alaa tai hakeutua ulkomaille opiskelemaan kuten jotkut jo tekevät. Se on selvää että kaikista halukkaista ei koskaan voi tulla näyttelijöitä tai lentäjiä koska opiskelupaikkoja on aina rajoitettu määrä.
Tuossa kävisi samalla tavalla kuin ensikertalaisuuskiintiön kanssa eli porukka ei uskalla hakea, kun siinä menee yksi yritys. Pidetään ensin pari välivuotta ja tankataan materiaalia.
eri
Tässä on nyt viimeaikoina iso ristiriita.
Lisätiin todistusvalintaa yliopistoihin ja vähennettiin pääsykokeiden kanssa valittavien määrää.
Syynä oli kansantaloudelliset syyt -> välivuosi maksaa yhteiskunnalle.
Nyt tuoreet ylioppilaat pitävät välivuosia toipuakseen lukiosta ja miettiäkseen mitä "haluaa" tehdä.
Eli ei auttanut tuo "nopeutus"
Ja toinen asia johon vielä tullaan enenevissä määrin törmäämää on alanvaihtaja jotka ovat päässeet sisään yliopistoon suoraan todistuksialla lukematta mitään valintu alan perusteostakaan.
Pääsykokeiden poistaminen pääasiallisena valinta menetelmänä oli suuri virhe, pääsykokee mittaavat kykyä ja etenkin motivaatiota.
t. tuplamaisteri (kumpaankaa ei todistuksilla valittu)