Ripariryhmää ei voi vaihtaa? Miten on mahdollista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et sinä taida ymmärtää, että täysi on täysi, ja millainen luuseri 15-vuotias pillittää tällaisesta asiasta???

Ymmärrän kyllä. Mutta yritän nyt vielä. Jos joku muukin haluaa vaihtaa ryhmää tai olisikin paikka vapautunut. Mitään ei voi saada jos ei yritä. 

 

Olisiko vaikka nuori jolla on tunteet. Meillä saa itkeä. Olen pahoillani jos teillä ei. Ap

Rippikouluikäinen ei ole taapero joka itkee tikkarin perään. Tuon ikäisen pitäisi jo käsittää niitä realiteettejä. 

Ja aikuinen osaa kertoa miksi se vaihtaminen voi olla haasteellista.

Mutta nyt ap luuli että homma hoituu sillä että lapsi vaan pyytää päästä toiselle leirille. 

Pitäisikö joku vaan heivata kyseiseltä leiriltä vttuun, että sinun kultamussukkasi saa tahtonsa läpi? 🙄 

Arvasin että tämä tulee kääntymään tähän, että lapsi on hemmoteltu eikä kohdannut mitään pettymyksiä. Se ei kuitenkaan ole totta. Jos lapseni saisi kaiken haluamansa periksi, me ei edes oltaisi tässä tilanteessa, joten voitte nukkua yönne rauhassa. Pettymyksiä on täällä kohdattu ja tullaan kohtaamaankin. Ja eihän tämä isoin juttu ole mutta se nyt katkaisi kamelin selän. Ja raskasta kun kesäloma just alkoi ja se alkoi näissä tunnelmissa. Ei ole poikaa paljon näkynyt sen jälkeen kuin töistä tulin. Kotona kuitenkin on, mutta ennen ei olisi ollut. Kyllä tämä vaikuttaa ja siksi olen huolissani. Mutta selväksi kävi, että miksi joustaa ei voida. Ymmärrän turvallisuusnäkökulman ja muutkin. Kokeilen silti vielä. En siksi että lapsi on hemmoteltu vaan siksi että nyt hän ei voi hyvin. Ap

Hyvö oppitunti. Oppii hihhulinkin kakara etei etuoikeuksia enää ole.

Vierailija kirjoitti:

Arvasin että tämä tulee kääntymään tähän, että lapsi on hemmoteltu eikä kohdannut mitään pettymyksiä. Se ei kuitenkaan ole totta. Jos lapseni saisi kaiken haluamansa periksi, me ei edes oltaisi tässä tilanteessa, joten voitte nukkua yönne rauhassa. Pettymyksiä on täällä kohdattu ja tullaan kohtaamaankin. Ja eihän tämä isoin juttu ole mutta se nyt katkaisi kamelin selän. Ja raskasta kun kesäloma just alkoi ja se alkoi näissä tunnelmissa. Ei ole poikaa paljon näkynyt sen jälkeen kuin töistä tulin. Kotona kuitenkin on, mutta ennen ei olisi ollut. Kyllä tämä vaikuttaa ja siksi olen huolissani. Mutta selväksi kävi, että miksi joustaa ei voida. Ymmärrän turvallisuusnäkökulman ja muutkin. Kokeilen silti vielä. En siksi että lapsi on hemmoteltu vaan siksi että nyt hän ei voi hyvin. Ap

”vaan siksi että nyt hän ei voi hyvin”

Tähän sinun nyt pitäisi keskittyä ja rauhoittaa tilanne eikä meuhkata jostain riparista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et sinä taida ymmärtää, että täysi on täysi, ja millainen luuseri 15-vuotias pillittää tällaisesta asiasta???

Ymmärrän kyllä. Mutta yritän nyt vielä. Jos joku muukin haluaa vaihtaa ryhmää tai olisikin paikka vapautunut. Mitään ei voi saada jos ei yritä. 

 

Olisiko vaikka nuori jolla on tunteet. Meillä saa itkeä. Olen pahoillani jos teillä ei. Ap

Rippikouluikäinen ei ole taapero joka itkee tikkarin perään. Tuon ikäisen pitäisi jo käsittää niitä realiteettejä. 

Ja aikuinen osaa kertoa miksi se vaihtaminen voi olla haasteellista.

Mutta nyt ap luuli että homma hoituu sillä että lapsi vaan pyytää päästä toiselle leirille. 

Joo. Ja myönnän olleeni väärässä. En välttämättä olisi laittanut häntä itse kysymään, jos olisin tiennyt miten monimutkainen juttu tämä on vaikka yleensä omatoimisuuteen kannustankin. Rehellisesti sanottuna mulla on ihan tosi paha mieli tästä tilanteesta. Haluan vaan että lapseni olisi onnellinen kuten varmasti kaikki vanhemmat. Ap

Vierailija kirjoitti:

Arvasin että tämä tulee kääntymään tähän, että lapsi on hemmoteltu eikä kohdannut mitään pettymyksiä. Se ei kuitenkaan ole totta. Jos lapseni saisi kaiken haluamansa periksi, me ei edes oltaisi tässä tilanteessa, joten voitte nukkua yönne rauhassa. Pettymyksiä on täällä kohdattu ja tullaan kohtaamaankin. Ja eihän tämä isoin juttu ole mutta se nyt katkaisi kamelin selän. Ja raskasta kun kesäloma just alkoi ja se alkoi näissä tunnelmissa. Ei ole poikaa paljon näkynyt sen jälkeen kuin töistä tulin. Kotona kuitenkin on, mutta ennen ei olisi ollut. Kyllä tämä vaikuttaa ja siksi olen huolissani. Mutta selväksi kävi, että miksi joustaa ei voida. Ymmärrän turvallisuusnäkökulman ja muutkin. Kokeilen silti vielä. En siksi että lapsi on hemmoteltu vaan siksi että nyt hän ei voi hyvin. Ap

Vauvalla nämä keskustelut kääntyvät aika väistämättä jossain vaiheessa vain lapselliseksi huutokilpailuksi, mutta voit myös syyttää osin itseäsi, koska aloituksesta saa sen kuvan että hän olisi hemmoteltu pikku kullannuppu ja sinä turhantärkeä snobi, joka vaatii nyrkki pöydässä maailmaa tottelemaan. Nyt kun keskustelu on edennyt, on asia valottunut paremmin mutta olisit voinut hieman parempi olla aloituksessakin.

Voit kokeilla, koska ei siinä mitään menetä. Mutta jos ei tuota tulosta, niin anna olla ihan suosiolla. Vaikka nuoresi ei voisi hyvin, niin tätä seinää ette saa siirtymään, koska muut ihmiset nyt vain eivät jousta omista murheistaan tai kiireistään teidän vuoksenne. Opetelkaa molemmat ymmärtämään ajoissa, ettei teidän hätänne ole kaikkien muidenkin hätä.

Tsemppiä teille, kaikesta huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvasin että tämä tulee kääntymään tähän, että lapsi on hemmoteltu eikä kohdannut mitään pettymyksiä. Se ei kuitenkaan ole totta. Jos lapseni saisi kaiken haluamansa periksi, me ei edes oltaisi tässä tilanteessa, joten voitte nukkua yönne rauhassa. Pettymyksiä on täällä kohdattu ja tullaan kohtaamaankin. Ja eihän tämä isoin juttu ole mutta se nyt katkaisi kamelin selän. Ja raskasta kun kesäloma just alkoi ja se alkoi näissä tunnelmissa. Ei ole poikaa paljon näkynyt sen jälkeen kuin töistä tulin. Kotona kuitenkin on, mutta ennen ei olisi ollut. Kyllä tämä vaikuttaa ja siksi olen huolissani. Mutta selväksi kävi, että miksi joustaa ei voida. Ymmärrän turvallisuusnäkökulman ja muutkin. Kokeilen silti vielä. En siksi että lapsi on hemmoteltu vaan siksi että nyt hän ei voi hyvin. Ap

”vaan siksi että nyt hän ei voi hyvin”

Tähän sinun nyt pitäisi keskittyä ja rauhoittaa tilanne eikä meuhkata jostain riparista. 

Kiitos neuvosta. Voit olla huoletta, näin teen. Kyllä mä silti toivoisin tähän tilanteeseen jonkun ratkaisun. Toki jos sitä ei tule niin aina on mahdollisuus saada uusia kavereita siltä leiriltä jonne hän oli alunperin menossa. Ei siinä sen kummempia. Ap

Vierailija kirjoitti:

Hyvö oppitunti. Oppii hihhulinkin kakara etei etuoikeuksia enää ole.

Miten tämä liittyy "hihhuliin" tai etuoikeuksiin mitenkään? Kyseessä on ketjun perusteella ennemminkin ollut hieman ylisuojeleva äiti, joka parhaansa mukaan pitää lapsensa puolia, muttei ole ymmärtänyt ettei toivettaan saa läpi ihan hyvistä syistä. Kyseessä on enemmänkin ylikierroksilla käyvä äidinvaisto, eikä hihhukointi.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et sinä taida ymmärtää, että täysi on täysi, ja millainen luuseri 15-vuotias pillittää tällaisesta asiasta???

Ymmärrän kyllä. Mutta yritän nyt vielä. Jos joku muukin haluaa vaihtaa ryhmää tai olisikin paikka vapautunut. Mitään ei voi saada jos ei yritä. 

 

Olisiko vaikka nuori jolla on tunteet. Meillä saa itkeä. Olen pahoillani jos teillä ei. Ap

Rippikouluikäinen ei ole taapero joka itkee tikkarin perään. Tuon ikäisen pitäisi jo käsittää niitä realiteettejä. 

Ja aikuinen osaa kertoa miksi se vaihtaminen voi olla haasteellista.

Mutta nyt ap luuli että homma hoituu sillä että lapsi vaan pyytää päästä toiselle leirille. 

Joo. Ja myönnän olleeni väärässä. En välttämättä olisi laittanut häntä itse kysymään, jos olisin tiennyt miten monimutkainen juttu tämä on vaikka yleensä omatoimisuuteen kannustankin. Rehellisesti sanottuna mulla on ihan tosi paha mieli tästä tilanteesta. Haluan vaan että lapseni olisi onnellinen kuten varmasti kaikki vanhemmat. Ap

Oletko hoitamassa tulevaisuudessa työ asiatkin hänen puolestaan, ettei hän vain pahoita mieltään? 

Kuten moni on jo sanonut, niin olisiko nyt korkea aika opettaa lapselle, että kaikki ei mene niin kuin hän haluaa. Hän tulee kokemaan vielä suurempia pettymyksiä elämänsä aikana, kuinka hän niistä selviää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et sinä taida ymmärtää, että täysi on täysi, ja millainen luuseri 15-vuotias pillittää tällaisesta asiasta???

Ymmärrän kyllä. Mutta yritän nyt vielä. Jos joku muukin haluaa vaihtaa ryhmää tai olisikin paikka vapautunut. Mitään ei voi saada jos ei yritä. 

 

Olisiko vaikka nuori jolla on tunteet. Meillä saa itkeä. Olen pahoillani jos teillä ei. Ap

Rippikouluikäinen ei ole taapero joka itkee tikkarin perään. Tuon ikäisen pitäisi jo käsittää niitä realiteettejä. 

Tai ainakin tuo on hyvä ikä alkaa viimeistään opetella. Elämä haisee aikuisena, jos ei jo nuorena opi käsittelemään vastoinkäymisiä.

Hänhän käsitteli, itki pettymystään pois. Eihän siinä tarvii päiväkausia velloa. Kyllä mäkin itken toisinaan pettymyksiä, suruja, se onnellisuutta ja iloja. Ahdistustakin. 

N54

Eikö nykyisin ole tapaamisia jo ennen riparia?  Ja ne pakolliset kirkossakäynnit. Lasteni aikaan ryhmä muodostui jo kevättalvella. Saattoi olla joku vkl leirikeskuksessakin. Kokoontumiset oli kirkon seurakuntasalissa,  siis useammalta srk; alueen  yläasteelta kussakin ripariryhmässä. 

( kaupungissamme kai neljä seurakuntaa ja kullakin oma kirkko.)

Miksi sinä aikuinen lietsot sitä ahdistusta ja lähdet tunnehöyryilyyn mukaan? Lapsille ja nuorille tulee opettaa että maailma ei muovaudu heidän taitojensa mukaan ja rohkaista selviämään erilaisista tilanteista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et sinä taida ymmärtää, että täysi on täysi, ja millainen luuseri 15-vuotias pillittää tällaisesta asiasta???

Ymmärrän kyllä. Mutta yritän nyt vielä. Jos joku muukin haluaa vaihtaa ryhmää tai olisikin paikka vapautunut. Mitään ei voi saada jos ei yritä. 

 

Olisiko vaikka nuori jolla on tunteet. Meillä saa itkeä. Olen pahoillani jos teillä ei. Ap

Rippikouluikäinen ei ole taapero joka itkee tikkarin perään. Tuon ikäisen pitäisi jo käsittää niitä realiteettejä. 

Tai ainakin tuo on hyvä ikä alkaa viimeistään opetella. Elämä haisee aikuisena, jos ei jo nuorena opi käsittelemään vastoinkäymisiä.

Hänhän käsitteli, itki pettymystään pois. Eihän siinä tarvii päiväkausia velloa. Kyllä mäkin itken toisinaan pettymyksiä, suruja, se onnellisuutta ja iloja. Ahdistustakin. 

N54

Hyvä, jos yksi itkuraivari riitti. Pahemmaksi se menee, jos ei saa edes sitä yhtä kertaa riehua pettymystään, mutta toivottavasti se auttoi myös ymmärtämään tilannetta.

Riparia ei ole pakko käydä, jos ei halua. Käymättömyys ei vaikuta millään muotoa tulevaan elämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvasin että tämä tulee kääntymään tähän, että lapsi on hemmoteltu eikä kohdannut mitään pettymyksiä. Se ei kuitenkaan ole totta. Jos lapseni saisi kaiken haluamansa periksi, me ei edes oltaisi tässä tilanteessa, joten voitte nukkua yönne rauhassa. Pettymyksiä on täällä kohdattu ja tullaan kohtaamaankin. Ja eihän tämä isoin juttu ole mutta se nyt katkaisi kamelin selän. Ja raskasta kun kesäloma just alkoi ja se alkoi näissä tunnelmissa. Ei ole poikaa paljon näkynyt sen jälkeen kuin töistä tulin. Kotona kuitenkin on, mutta ennen ei olisi ollut. Kyllä tämä vaikuttaa ja siksi olen huolissani. Mutta selväksi kävi, että miksi joustaa ei voida. Ymmärrän turvallisuusnäkökulman ja muutkin. Kokeilen silti vielä. En siksi että lapsi on hemmoteltu vaan siksi että nyt hän ei voi hyvin. Ap

”vaan siksi että nyt hän ei voi hyvin”

Tähän sinun nyt pitäisi keskittyä ja rauhoittaa tilanne eikä meuhkata jostain riparista. 

Kiitos neuvosta. Voit olla huoletta, näin teen. Kyllä mä silti toivoisin tähän tilanteeseen jonkun ratkaisun. Toki jos sitä ei tule niin aina on mahdollisuus saada uusia kavereita siltä leiriltä jonne hän oli alunperin menossa. Ei siinä sen kummempia. Ap

Eikö ne ryhmät ole jo kokoontuneet ja lapsi on jo  nähnyt muun porukan ja kirkossakäyntejä hoidettu jne.

Vierailija kirjoitti:

Eikö nykyisin ole tapaamisia jo ennen riparia?  Ja ne pakolliset kirkossakäynnit. Lasteni aikaan ryhmä muodostui jo kevättalvella. Saattoi olla joku vkl leirikeskuksessakin. Kokoontumiset oli kirkon seurakuntasalissa,  siis useammalta srk; alueen  yläasteelta kussakin ripariryhmässä. 

( kaupungissamme kai neljä seurakuntaa ja kullakin oma kirkko.)

On. Teknisesti ottaen rippikoulu on lähes vuoden kestävä, koska ensimmäisiä juttuja tehdään jo joulun alla.

T: rippikouluohjaaja

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinä aikuinen lietsot sitä ahdistusta ja lähdet tunnehöyryilyyn mukaan? Lapsille ja nuorille tulee opettaa että maailma ei muovaudu heidän taitojensa mukaan ja rohkaista selviämään erilaisista tilanteista.

Tahtonsa mukaan 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellähän varmaan saa uusia kavereita tupakavereista ainakin.

Elämän yksi tärkeimmistä taidoista on taito tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja tutustua uusiin ihmisiin. 

Ei nykyään.kaikkien pitää olla ahdistuneita joka asiasta. Uudet tilanteet murskaavat nykynuoret.

Vierailija kirjoitti:

Riparia ei ole pakko käydä, jos ei halua. Käymättömyys ei vaikuta millään muotoa tulevaan elämään.

Paitsi sitten ei voi mennä kirkossa naimisiin tai olla kummi. Jos nämä eivät merkitse mitään, niin totta, sitten rippikoulun jääminen väliin ei ole ongelma. Ja ainahan sen voi käydä myös aikuisena, jos muuttaa mielensä myöhemmin.