Ripariryhmää ei voi vaihtaa? Miten on mahdollista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä kiire teillä oli muuttaa? Vaihtoi kouluakin kesken lukuvuoden? 

Kyllä. Ja se oli per sees tä. En olisi muuttanut kesken lukuvuotta jos ei olisi ollut pakko. Elämä kuitenkin päätti toisin. Ap

Kiinnostaisi tietää että mikä oli niin tärkeää 

Aika monikin asia voi olla niin tärkeä että on pakko muuttaa kesken kouluvuoden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellähän varmaan saa uusia kavereita tupakavereista ainakin.

Siellä nimenmaan saa ihan uusia kavereita! 

Ei tietenkään aina, nuoret voi olla tosi julmia. Mua ja mun kavereita kiusattiin riparilla toisen koulun "suosituimpien" tyttöjen toimesta. Onneksi me neljä oltiin sentään porukka, mutta muut, niin tytöt kuin pojatkin, kiusasi, nimitteli eikä edes halunneet tutustua. 

Aikuisilla on välillä vähän omahyväinen asenne nuoria kohtaan. Samat aikuiset, jotka laittaisi 15-vuotiaan vieraiden ihmisten kanssa viikoksi leirille, eivät itse suostuisi lähtemään vaikka vieraiden työkavereiden kanssa pidemmälle reissulle yhteismajoituksella jne. Mutta nuoret kyllä tutustuu, joopa joo...

Et sinä taida ymmärtää, että täysi on täysi, ja millainen luuseri 15-vuotias pillittää tällaisesta asiasta???

Turvallisuussäännökset määräävät tarkan maksimimäärän leiriläisille per ryhmä. Työntekijöiden ja isosten määrä on mitoitettu tarkasti tietylle nuoriso-määrälle. Rippikouluun kuuluu ennakkovaihe, minkä vuoksi ryhmiä ei sekoiteta enää kevään jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellähän varmaan saa uusia kavereita tupakavereista ainakin.

Siellä nimenmaan saa ihan uusia kavereita! 

Ei tietenkään aina, nuoret voi olla tosi julmia. Mua ja mun kavereita kiusattiin riparilla toisen koulun "suosituimpien" tyttöjen toimesta. Onneksi me neljä oltiin sentään porukka, mutta muut, niin tytöt kuin pojatkin, kiusasi, nimitteli eikä edes halunneet tutustua. 

Aikuisilla on välillä vähän omahyväinen asenne nuoria kohtaan. Samat aikuiset, jotka laittaisi 15-vuotiaan vieraiden ihmisten kanssa viikoksi leirille, eivät itse suostuisi lähtemään vaikka vieraiden työkavereiden kanssa pidemmälle reissulle yhteismajoituksella jne. Mutta nuoret kyllä tutustuu, joopa joo...

Ei riparillekaan ole mikään pakko mennä.

Vierailija kirjoitti:

Et sinä taida ymmärtää, että täysi on täysi, ja millainen luuseri 15-vuotias pillittää tällaisesta asiasta???

Ymmärrän kyllä. Mutta yritän nyt vielä. Jos joku muukin haluaa vaihtaa ryhmää tai olisikin paikka vapautunut. Mitään ei voi saada jos ei yritä. 

Olisiko vaikka nuori jolla on tunteet. Meillä saa itkeä. Olen pahoillani jos teillä ei. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äh, onhan toi kurja tilanne, mutta ihan mieletön juttu on se, että lapsi on jo vajaassa kuukaudessa saanut hyviä kavereita! Kertoo tosi hyvää nuoren resilienssistä, sosiaalisista taidoista jne, ehkä ripaus onneakin on ollut matkassa. Nyt lomalla tosi tärkeää, että nuori pääsee viettämään aikaa näiden uusien kavereiden kanssa, ettei yhteys katkea tai heikkene kesällä. Paljon tsemppiä ja hyvää kesää AP:lle ja nuorelleen kaikesta huolimatta! 

Kiitos. Tuo on totta. Hänellä on hyvät sosiaaliset taidot ja tiedän että riparilta hän varmasti saakin uusia ystäviä. Mutta kyllä mulla pahaa tekee kuunnella että hän ei taas jaksa olla se uusi ja tuntematon ja aloittaa alusta olemalla eka ulkopuolinen. Koska onhan se totta mitä hän mulle sanoo että uusi joutuu aina tekemään enemmän työtä kaverien eteen ja se on raskasta. Kyllä mä sen ymmärrän. Siksi mä ehdotinkin alunperin siirtoa samalle riparille kavereiden kanssa. Että ei aina tarvitse olla se uusi. Ap

No mutta riparillahan KAIKKI joutuvat tutustumaan uusiin ihmisiin. Kyllä sinne joukkoon soljahtaa.

Vierailija kirjoitti:

No jos leirit ovat jo täynnä, niin valittaminen ei auta. Ei ne leirien ohjaajat tai kirkkoherra voi tehdä mitään, jos tilanne on tuo. Yhden ihmisen kohdalla ei oikein voida enää joustaa, koska kaikki tilat, suunnitelmat yms. on jo tehty.

Surullista, mutta joskus vain on liian myöhäistä tehdä mitään. Deadlinet ovat olemassa ihan syystä.

jos vaikka kaikki huoneet on täynnä niin joutuuko jou muu vaihtamaan leiriä vai nukkuuko sun lapsesi lattialla? 

Yhteiskunta on paska paikka. Säännöt ovat kaikille ja kaikkien odotetaan käyttäytyvän kuin tuhannet muut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellähän varmaan saa uusia kavereita tupakavereista ainakin.

Tämä on tämän tilanteen hopeareunus. Ei mitään niin pahaa että ei hyvääkin, mutta lapsi ei tätä vielä suostu näkemään. Ap

Kyllä, tulee hopeareunus. 
Tämä kanaemo aikanaan lähetti tyttärensä Suomeen rippileirille parhaan kaverinsa seuraksi. Sitten sain kuulla, että heidät olikin laitettu eri ryhmiin ja mökkeihin. Soitin valvojalle ja ihmettelin tilannetta, koska nimenomaan oli tarkoitus, että saavat olla yhdessä, kun kerran vuodessa pääsivät toisiaan tapaamaan.  Valvoja lupasi yrittää saada heidät muutettua yhteen. Mutta ei mennyt kauaa, kun tytär soitti ja kysyi, että mitä äiti oikein sählää, heillä on kiva porukka mökissä ja hän saa uusia ystäviä!

Mitä tästä opimme? Kanaemon on syytä olla sekaantumatta kaikkeen.

Hyvin sanottu. Rippikoulu on uskonnollisuudesta riippumatta aika monelle nuorelle se ensi askel pois vanhempien hoivasta. Se valmistaa heitä osaltaan olemaan vielä jonain päivänä itsenäisiä aikuisia, jostain sekin on aloitettava. Vanhemman taas on uskallettava kasvaa itsekin ja antaa lapselleen tilaa kehittyä itsenäisemmäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et sinä taida ymmärtää, että täysi on täysi, ja millainen luuseri 15-vuotias pillittää tällaisesta asiasta???

Ymmärrän kyllä. Mutta yritän nyt vielä. Jos joku muukin haluaa vaihtaa ryhmää tai olisikin paikka vapautunut. Mitään ei voi saada jos ei yritä. 

 

Olisiko vaikka nuori jolla on tunteet. Meillä saa itkeä. Olen pahoillani jos teillä ei. Ap

Tämäkin itku teidän on vaan nyt kestettävä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellähän varmaan saa uusia kavereita tupakavereista ainakin.

Siellä nimenmaan saa ihan uusia kavereita! 

Ei tietenkään aina, nuoret voi olla tosi julmia. Mua ja mun kavereita kiusattiin riparilla toisen koulun "suosituimpien" tyttöjen toimesta. Onneksi me neljä oltiin sentään porukka, mutta muut, niin tytöt kuin pojatkin, kiusasi, nimitteli eikä edes halunneet tutustua. 

Aikuisilla on välillä vähän omahyväinen asenne nuoria kohtaan. Samat aikuiset, jotka laittaisi 15-vuotiaan vieraiden ihmisten kanssa viikoksi leirille, eivät itse suostuisi lähtemään vaikka vieraiden työkavereiden kanssa pidemmälle reissulle yhteismajoituksella jne. Mutta nuoret kyllä tutustuu, joopa joo...

Tämän vuoksi meidän kunnassa voi toivoa vain yhtä hyvää ystävää samalle leirille. Isot porukat ovat ongelma ryhmähengelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äh, onhan toi kurja tilanne, mutta ihan mieletön juttu on se, että lapsi on jo vajaassa kuukaudessa saanut hyviä kavereita! Kertoo tosi hyvää nuoren resilienssistä, sosiaalisista taidoista jne, ehkä ripaus onneakin on ollut matkassa. Nyt lomalla tosi tärkeää, että nuori pääsee viettämään aikaa näiden uusien kavereiden kanssa, ettei yhteys katkea tai heikkene kesällä. Paljon tsemppiä ja hyvää kesää AP:lle ja nuorelleen kaikesta huolimatta! 

Kiitos. Tuo on totta. Hänellä on hyvät sosiaaliset taidot ja tiedän että riparilta hän varmasti saakin uusia ystäviä. Mutta kyllä mulla pahaa tekee kuunnella että hän ei taas jaksa olla se uusi ja tuntematon ja aloittaa alusta olemalla eka ulkopuolinen. Koska onhan se totta mitä hän mulle sanoo että uusi joutuu aina tekemään enemmän työtä kaverien eteen ja se on raskasta. Kyllä mä sen ymmärrän. Siksi mä ehdotinkin alunperin siirtoa samalle riparille kavereiden kanssa. Että ei aina tarvitse olla se uusi. Ap

Äitinä tehtäväsi on vahvistaa ja tukea häntä. Hän pärjää ja saa uusia ystäviä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et sinä taida ymmärtää, että täysi on täysi, ja millainen luuseri 15-vuotias pillittää tällaisesta asiasta???

Ymmärrän kyllä. Mutta yritän nyt vielä. Jos joku muukin haluaa vaihtaa ryhmää tai olisikin paikka vapautunut. Mitään ei voi saada jos ei yritä. 

 

Olisiko vaikka nuori jolla on tunteet. Meillä saa itkeä. Olen pahoillani jos teillä ei. Ap

Vapautuneen paikan voitte saada, mutta aika epätodennäköistä että kenellekään olisi tullut mieleen haluta vaihtaa vielä tässä vaiheessa.

Hyvä että kotona saa itkeä, mutta vanhempana tehtäväsi on saada myös lapsi ymmärtämään ettei tilanne muutu itkemällä miksikään ja että nyt pitää vaan asennoitua niin että leirillä on varmaan muitakin kivoja tyyppejä.

eri

Ehkä nyt olisi korkea aika opettaa lapselle, että kaikki ei mene niin kuin hän haluaa. Mitä jos hän ei pääse samaan jatko-opiskelu paikkaan bestiksen kanssa, tuleeko itku ja äiti hoitaa asian? Tai tulevaisuudessa työpaikka? 

Se on jotenkin surullista että kaverisuhteetkin muistuttaa parisuhdetta jossa mennään joka paikkaan käsikädessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et sinä taida ymmärtää, että täysi on täysi, ja millainen luuseri 15-vuotias pillittää tällaisesta asiasta???

Ymmärrän kyllä. Mutta yritän nyt vielä. Jos joku muukin haluaa vaihtaa ryhmää tai olisikin paikka vapautunut. Mitään ei voi saada jos ei yritä. 

 

Olisiko vaikka nuori jolla on tunteet. Meillä saa itkeä. Olen pahoillani jos teillä ei. Ap

Hyvä jos ymmärrät. Mutta toivottavasti ymmärrät myös luovuttaa ajoissa, jos tilanne tehdään sinulle selväksi. Ei ne siellä seurakunnassa halua ilkeitä olla mutta ei ne voi edelleenkään asioita muuttamaan, jos leirit on jo täynnä. Yrittää voi aina, mutta älä kiusaa henkilökuntaa toivottamalla yrittämisellä.

Nuorenkin on vain päästävä yli, jos seinä tulee vastaan. Hyvä että teillä saa itkeä, jos itkettää, mutta pettymyksiä on vain opittava kestämään, samoin sitä, ettei muilla ihmisillä ole velvollisuutta alkaa taipua vain yhden vuoksi.

sivusta

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta on paska paikka. Säännöt ovat kaikille ja kaikkien odotetaan käyttäytyvän kuin tuhannet muut. 

Vaihtoehtona olisi kaaos. Mieluummin samat säännöt kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Mikähän tämänkin nuoren tilanne on kymmenen vuoden kuluttua kun sadan työhakemuksen jälkeen ei ole päässyt edes haastatteluun? Itkeä vollottaa päivät pitkät?

Aika pitkälle täällä viedään asiat yhden pettymyksen purkautuessa. :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellähän varmaan saa uusia kavereita tupakavereista ainakin.

Tämä on tämän tilanteen hopeareunus. Ei mitään niin pahaa että ei hyvääkin, mutta lapsi ei tätä vielä suostu näkemään. Ap

Kyllä, tulee hopeareunus. 
Tämä kanaemo aikanaan lähetti tyttärensä Suomeen rippileirille parhaan kaverinsa seuraksi. Sitten sain kuulla, että heidät olikin laitettu eri ryhmiin ja mökkeihin. Soitin valvojalle ja ihmettelin tilannetta, koska nimenomaan oli tarkoitus, että saavat olla yhdessä, kun kerran vuodessa pääsivät toisiaan tapaamaan.  Valvoja lupasi yrittää saada heidät muutettua yhteen. Mutta ei mennyt kauaa, kun tytär soitti ja kysyi, että mitä äiti oikein sählää, heillä on kiva porukka mökissä ja hän saa uusia ystäviä!

Mitä tästä opimme? Kanaemon on syytä olla sekaantumatta kaikkeen.

Hyvin sanottu. Rippikoulu on uskonnollisuudesta riippumatta aika monelle nuorelle se ensi askel pois vanhempien hoivasta. Se valmistaa heitä osaltaan olemaan vielä jonain päivänä itsenäisiä aikuisia, jostain sekin on aloitettava. Vanhemman taas on uskallettava kasvaa itsekin ja antaa lapselleen tilaa kehittyä itsenäisemmäksi.

Äitini parhaalla kaverilla on noin saman ikäinen lapsi ja äidit vähän pakotti meidätkin olemaan kavereita, harrastukset, ripari, jne. Leireille yms me otettiin aina sitä etäisyyttä, kun ei oikein kemiat sopineet yhteen.