Lue keskustelun säännöt.
Olen 35v ja en usko että enää työllistyn
02.06.2026 |
Oma ala ei työllistä. Kukaan ei kerro mitä alaa pitää alkaa lukea. Uravalmentaja ei osannut auttaa. Työvoimapalvelut ei auta.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taide ei työllistä, mutta jos yrittää työttömänä myydä omaa taidettaan, ja jää siitä kiinni, menettää työttömyystuet, vaikka ei olisi mitään onnistunut myymäänkään.
Siksi opiskelin yli viisikymppisenä ammatin, jossa voisin työllistyä, mutta työt eivät tule kotiin eikä vapaa-ajalle. Tällaisessa työssä saan vapauden tehdä taidetta vapaa-ajallani.
Suosittelen AP:lle, että ota nyt ihan rauhallisesti. Miettimään, mikä työ olisi sellainen, jota voisit tehdä ihan vain siksi, että saat rahaa elämiseen, mutta jättäisi elämääsi tilaa mielekkäällekin tekemiselle. Taidetta voi sitten tehdä harrastuksena, ja myydäkin, jos ostajia löytyy.
No oishan niitä varmaan joitain, mutta juttelin jo tästä uravalmentajani kanssa, ne alat mitkä voisi edes vähän kiinnostaa niin niissä huono työllisyys. sanoin hänelle suoraan, että opiskelen vain alaa jossa sitten varma mahdollisuus työllistyä, ja hän ei tuntunut tajuavan tätä.
Tuossa iässä jos pitää alkaa miettiä uutta alaa, niin ei voi enää mennä sen mukaan "mikä kiinnostaa". Vaan mietit niitä työllistymisnäkymiä, kuinka paljon olet valmis opiskelemaan, oletko valmis muuttamaan koulun tai työn perässä, onko autoa/korttia ja tarvitseeko työhön autoa/korttia, voitko tehdä asiakaspalvelua vai ei missään nimessä, ja onko esteitä terveyden suhteen. Siinä se. Ne "noku ei huvittais" ajat on ohi.
-nimim. 30-vuotiaana noilla ajatuksilla uudelle alalle lähtenyt.
Saako udella että mille alalle lähdit että työllistyit? Jos vinkkini sais tietää että voisi harkita. Niin ja kuinka vastenmieliseksi koet sen alan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et osaa itse auttaa itseäsi? Miksi ulkoistat elämäsi? Eihän kukaan muu tunne sinua yhtä hyvin kuin sinä eikä tiedä mistä olet kiinnostunut, mitä osaat tai haluat tehdä.
35-vuotiaalla ei jumalauta ole varaa sanoa noin.
Minä täytin toissa päivänä 67 ja aion nyt lopettaa työnteon.
eI minua kiinnosta kuin taide ja se ei työllistä
verkkokauppa pystyyn?
Yrittäjyys on Suomessa vähän riski, varsinkin joku taideyrittiminen.
Jos kerrot työkkärissä, että piirsit kotona ensimmäisen tikku-ukkosi niin laittavat karenssit kehiin yrittäjyydestä.
Omia töitään ei saa esitellä missään, laittaa jo nettisivuista yrittäjyystarkkailuun. Sitten kela katsoo ettet tuota mitään niin pitää nekin sulkea ja lopettaa.
Olen 34 ja uskon, että sinä työllistyt. Mut se ei riitä jos sä et usko siihen. Itse lähdin töistä, jossa olin hilkulla saada burnoutin (tai ehkä jo sainkin). Vika ei ole työssä vaan tässä älyttömästä työmarkkinatilanteessa, jossa työssäolevat kulutetaan loppuun ja osa ei saa töitä millään. Mut se on tän hetken tilanne. Jossain kohtaa voi olla ja varmasti onkin toisin. En tiedä paremmin vai huonommin, mut uskokaamme et paremmin 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taide ei työllistä, mutta jos yrittää työttömänä myydä omaa taidettaan, ja jää siitä kiinni, menettää työttömyystuet, vaikka ei olisi mitään onnistunut myymäänkään.
Siksi opiskelin yli viisikymppisenä ammatin, jossa voisin työllistyä, mutta työt eivät tule kotiin eikä vapaa-ajalle. Tällaisessa työssä saan vapauden tehdä taidetta vapaa-ajallani.
Suosittelen AP:lle, että ota nyt ihan rauhallisesti. Miettimään, mikä työ olisi sellainen, jota voisit tehdä ihan vain siksi, että saat rahaa elämiseen, mutta jättäisi elämääsi tilaa mielekkäällekin tekemiselle. Taidetta voi sitten tehdä harrastuksena, ja myydäkin, jos ostajia löytyy.
No oishan niitä varmaan joitain, mutta juttelin jo tästä uravalmentajani kanssa, ne alat mitkä voisi edes vähän kiinnostaa niin niissä huono työllisyys. sanoin hänelle suoraan, että opiskelen vain alaa jossa sitten varma mahdollisuus työllistyä, ja hän ei tuntunut tajuavan tätä.
Tuossa iässä jos pitää alkaa miettiä uutta alaa, niin ei voi enää mennä sen mukaan "mikä kiinnostaa". Vaan mietit niitä työllistymisnäkymiä, kuinka paljon olet valmis opiskelemaan, oletko valmis muuttamaan koulun tai työn perässä, onko autoa/korttia ja tarvitseeko työhön autoa/korttia, voitko tehdä asiakaspalvelua vai ei missään nimessä, ja onko esteitä terveyden suhteen. Siinä se. Ne "noku ei huvittais" ajat on ohi.
-nimim. 30-vuotiaana noilla ajatuksilla uudelle alalle lähtenyt.
Saako udella että mille alalle lähdit että työllistyit? Jos vinkkini sais tietää että voisi harkita. Niin ja kuinka vastenmieliseksi koet sen alan?
Hei. Työ on työtä ja sillä elättää itsensä ja mahd perheensä. Ei paraskaan unelmahomma ole mitään onnelaa joka päivä. Se vaan on tehtävä, mutta on se myös jokaisen oikeus, mikä nyt ei toteudu. Muuta en osaa sanoa ap:lle, kuin että vanhuksia auttavissa töissä kai olisi työllistymismahdollisuuksia yrittäjänä. Ainakin omat vanhempani käyttävät IT - apua tuon tostakin nuorelta yrittäjältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taide ei työllistä, mutta jos yrittää työttömänä myydä omaa taidettaan, ja jää siitä kiinni, menettää työttömyystuet, vaikka ei olisi mitään onnistunut myymäänkään.
Siksi opiskelin yli viisikymppisenä ammatin, jossa voisin työllistyä, mutta työt eivät tule kotiin eikä vapaa-ajalle. Tällaisessa työssä saan vapauden tehdä taidetta vapaa-ajallani.
Suosittelen AP:lle, että ota nyt ihan rauhallisesti. Miettimään, mikä työ olisi sellainen, jota voisit tehdä ihan vain siksi, että saat rahaa elämiseen, mutta jättäisi elämääsi tilaa mielekkäällekin tekemiselle. Taidetta voi sitten tehdä harrastuksena, ja myydäkin, jos ostajia löytyy.
No oishan niitä varmaan joitain, mutta juttelin jo tästä uravalmentajani kanssa, ne alat mitkä voisi edes vähän kiinnostaa niin niissä huono työllisyys. sanoin hänelle suoraan, että opiskelen vain alaa jossa sitten varma mahdollisuus työllistyä, ja hän ei tuntunut tajuavan tätä.
Tuossa iässä jos pitää alkaa miettiä uutta alaa, niin ei voi enää mennä sen mukaan "mikä kiinnostaa". Vaan mietit niitä työllistymisnäkymiä, kuinka paljon olet valmis opiskelemaan, oletko valmis muuttamaan koulun tai työn perässä, onko autoa/korttia ja tarvitseeko työhön autoa/korttia, voitko tehdä asiakaspalvelua vai ei missään nimessä, ja onko esteitä terveyden suhteen. Siinä se. Ne "noku ei huvittais" ajat on ohi.
-nimim. 30-vuotiaana noilla ajatuksilla uudelle alalle lähtenyt.
Saako udella että mille alalle lähdit että työllistyit? Jos vinkkini sais tietää että voisi harkita. Niin ja kuinka vastenmieliseksi koet sen alan?
Hei. Työ on työtä ja sillä elättää itsensä ja mahd perheensä. Ei paraskaan unelmahomma ole mitään onnelaa joka päivä. Se vaan on tehtävä, mutta on se myös jokaisen oikeus, mikä nyt ei toteudu. Muuta en osaa sanoa ap:lle, kuin että vanhuksia auttavissa töissä kai olisi työllistymismahdollisuuksia yrittäjänä. Ainakin omat vanhempani käyttävät IT - apua tuon tostakin nuorelta yrittäjältä.
Onko muita vinkkejä antaa kuin IT-ala. Ei omat aivot myöskään mitään koneista ymmärrä. Ja miksei kysymykseen saa vastausta että mikä tämä vastenmielinen ala on mikä työllistää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taide ei työllistä, mutta jos yrittää työttömänä myydä omaa taidettaan, ja jää siitä kiinni, menettää työttömyystuet, vaikka ei olisi mitään onnistunut myymäänkään.
Siksi opiskelin yli viisikymppisenä ammatin, jossa voisin työllistyä, mutta työt eivät tule kotiin eikä vapaa-ajalle. Tällaisessa työssä saan vapauden tehdä taidetta vapaa-ajallani.
Suosittelen AP:lle, että ota nyt ihan rauhallisesti. Miettimään, mikä työ olisi sellainen, jota voisit tehdä ihan vain siksi, että saat rahaa elämiseen, mutta jättäisi elämääsi tilaa mielekkäällekin tekemiselle. Taidetta voi sitten tehdä harrastuksena, ja myydäkin, jos ostajia löytyy.
No oishan niitä varmaan joitain, mutta juttelin jo tästä uravalmentajani kanssa, ne alat mitkä voisi edes vähän kiinnostaa niin niissä huono työllisyys. sanoin hänelle suoraan, että opiskelen vain alaa jossa sitten varma mahdollisuus työllistyä, ja hän ei tuntunut tajuavan tätä.
Tuossa iässä jos pitää alkaa miettiä uutta alaa, niin ei voi enää mennä sen mukaan "mikä kiinnostaa". Vaan mietit niitä työllistymisnäkymiä, kuinka paljon olet valmis opiskelemaan, oletko valmis muuttamaan koulun tai työn perässä, onko autoa/korttia ja tarvitseeko työhön autoa/korttia, voitko tehdä asiakaspalvelua vai ei missään nimessä, ja onko esteitä terveyden suhteen. Siinä se. Ne "noku ei huvittais" ajat on ohi.
-nimim. 30-vuotiaana noilla ajatuksilla uudelle alalle lähtenyt.
Saako udella että mille alalle lähdit että työllistyit? Jos vinkkini sais tietää että voisi harkita. Niin ja kuinka vastenmieliseksi koet sen alan?
Hei. Työ on työtä ja sillä elättää itsensä ja mahd perheensä. Ei paraskaan unelmahomma ole mitään onnelaa joka päivä. Se vaan on tehtävä, mutta on se myös jokaisen oikeus, mikä nyt ei toteudu. Muuta en osaa sanoa ap:lle, kuin että vanhuksia auttavissa töissä kai olisi työllistymismahdollisuuksia yrittäjänä. Ainakin omat vanhempani käyttävät IT - apua tuon tostakin nuorelta yrittäjältä.
Onko muita vinkkejä antaa kuin IT-ala. Ei omat aivot myöskään mitään koneista ymmärrä. Ja miksei kysymykseen saa vastausta että mikä tämä vastenmielinen ala on mikä työllistää?
No ei vanhat ihmiset saa välttämättä edes lamppua kattoon vaihdettua, puhumattakaan kodin muista pikku huoltohommista. Tosin yhteiskunta on totuttanut siihen, että nämäkin asiat kuuluisi kunnalle etc. Kaikilla ja yhä usemalla ei ole sitä sukulaisnuorta näitä hoitamaan, eikä kaikilla toki ole varaakaan. Mutta on joukko, jolla on. Vastaus kysymykseesi: en tiedä, en osaa kuvitella.
Vierailija kirjoitti:
Elämässä on muutakin kuin työ, nyt sinulla mahdollisuus tehdä mitä huvittaa ilman että pomo on perseen takana vahtimassa.
Joo mutta töissä käymisen tarkoitus on se että saa elää sitä elintasoa kuin haluaa, ilman töitä se ei onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taide ei työllistä, mutta jos yrittää työttömänä myydä omaa taidettaan, ja jää siitä kiinni, menettää työttömyystuet, vaikka ei olisi mitään onnistunut myymäänkään.
Siksi opiskelin yli viisikymppisenä ammatin, jossa voisin työllistyä, mutta työt eivät tule kotiin eikä vapaa-ajalle. Tällaisessa työssä saan vapauden tehdä taidetta vapaa-ajallani.
Suosittelen AP:lle, että ota nyt ihan rauhallisesti. Miettimään, mikä työ olisi sellainen, jota voisit tehdä ihan vain siksi, että saat rahaa elämiseen, mutta jättäisi elämääsi tilaa mielekkäällekin tekemiselle. Taidetta voi sitten tehdä harrastuksena, ja myydäkin, jos ostajia löytyy.
No oishan niitä varmaan joitain, mutta juttelin jo tästä uravalmentajani kanssa, ne alat mitkä voisi edes vähän kiinnostaa niin niissä huono työllisyys. sanoin hänelle suoraan, että opiskelen vain alaa jossa sitten varma mahdollisuus työllistyä, ja hän ei tuntunut tajuavan tätä.
Tuossa iässä jos pitää alkaa miettiä uutta alaa, niin ei voi enää mennä sen mukaan "mikä kiinnostaa". Vaan mietit niitä työllistymisnäkymiä, kuinka paljon olet valmis opiskelemaan, oletko valmis muuttamaan koulun tai työn perässä, onko autoa/korttia ja tarvitseeko työhön autoa/korttia, voitko tehdä asiakaspalvelua vai ei missään nimessä, ja onko esteitä terveyden suhteen. Siinä se. Ne "noku ei huvittais" ajat on ohi.
-nimim. 30-vuotiaana noilla ajatuksilla uudelle alalle lähtenyt.
Saako udella että mille alalle lähdit että työllistyit? Jos vinkkini sais tietää että voisi harkita. Niin ja kuinka vastenmieliseksi koet sen alan?
Vielä yhden keksin. Hakeudu esim. K - ryhmän kauppiaskoulutukseen. Kotitaloni alakerrassa aloitti juuri nuori kauppias vähän alle 40v. uransa. Ensimmäisessä kaupassaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taide ei työllistä, mutta jos yrittää työttömänä myydä omaa taidettaan, ja jää siitä kiinni, menettää työttömyystuet, vaikka ei olisi mitään onnistunut myymäänkään.
Siksi opiskelin yli viisikymppisenä ammatin, jossa voisin työllistyä, mutta työt eivät tule kotiin eikä vapaa-ajalle. Tällaisessa työssä saan vapauden tehdä taidetta vapaa-ajallani.
Suosittelen AP:lle, että ota nyt ihan rauhallisesti. Miettimään, mikä työ olisi sellainen, jota voisit tehdä ihan vain siksi, että saat rahaa elämiseen, mutta jättäisi elämääsi tilaa mielekkäällekin tekemiselle. Taidetta voi sitten tehdä harrastuksena, ja myydäkin, jos ostajia löytyy.
No oishan niitä varmaan joitain, mutta juttelin jo tästä uravalmentajani kanssa, ne alat mitkä voisi edes vähän kiinnostaa niin niissä huono työllisyys. sanoin hänelle suoraan, että opiskelen vain alaa jossa sitten varma mahdollisuus työllistyä, ja hän ei tuntunut tajuavan tätä.
Tuossa iässä jos pitää alkaa miettiä uutta alaa, niin ei voi enää mennä sen mukaan "mikä kiinnostaa". Vaan mietit niitä työllistymisnäkymiä, kuinka paljon olet valmis opiskelemaan, oletko valmis muuttamaan koulun tai työn perässä, onko autoa/korttia ja tarvitseeko työhön autoa/korttia, voitko tehdä asiakaspalvelua vai ei missään nimessä, ja onko esteitä terveyden suhteen. Siinä se. Ne "noku ei huvittais" ajat on ohi.
-nimim. 30-vuotiaana noilla ajatuksilla uudelle alalle lähtenyt.
Saako udella että mille alalle lähdit että työllistyit? Jos vinkkini sais tietää että voisi harkita. Niin ja kuinka vastenmieliseksi koet sen alan?
Metallialalle. Aluksi ajattelin että alkaisin hitsaajaksi, mutta vihasinkin sitä välittömästi :D joten aloin sit koneistamaan (sorvaamaan). Hauskaa hommaa, sopii mulle yllättävän hyvin, en olisi koskaan arvannut että tää olisi se mun ala. Muakin kiinnostaa enemmän taide ja kielet, puutarhurin hommia tein myös mutta se on fyysisesti saamarin raskasta ja ajokortittomana oli vaikea saada työpaikkaa. Mutta tässä näkee välittömästi työn tuloksen, on rentoa mutta saa opetella lisää ja lisää halutessaan, saa olla yksin mutta ympärillä on ihmisiä jos kaipaa seuraa, vuorot ei ole mitä sattuu vaan tiedän jo missä vuorossa oon esim. jouluviikolla, ja kun lähden työpaikan ovesta ulos niin työt jää siihen eikä seuraa kotiin. Onhan tämä meluisaa ja hitusen likaista hommaa, mutta se ei mua haittaa. Joku on kuulemma joskus lopettanut viikon jälkeen kun oli liian pelottavaa, onhan tässä riskinsä, mutta niin on monella muullakin alalla ja turvallisuus paranee kokoajan. Vuosikymmenten jälkeen voi olla esim. olkapäät paskana tästä hommasta, mutta tuskin vanhana muutenkaan olisin täysin elämästä ehjänä. Palkka saisi olla parempi, mutta tärkeintä on se etten vihaa töihin lähtöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taide ei työllistä, mutta jos yrittää työttömänä myydä omaa taidettaan, ja jää siitä kiinni, menettää työttömyystuet, vaikka ei olisi mitään onnistunut myymäänkään.
Siksi opiskelin yli viisikymppisenä ammatin, jossa voisin työllistyä, mutta työt eivät tule kotiin eikä vapaa-ajalle. Tällaisessa työssä saan vapauden tehdä taidetta vapaa-ajallani.
Suosittelen AP:lle, että ota nyt ihan rauhallisesti. Miettimään, mikä työ olisi sellainen, jota voisit tehdä ihan vain siksi, että saat rahaa elämiseen, mutta jättäisi elämääsi tilaa mielekkäällekin tekemiselle. Taidetta voi sitten tehdä harrastuksena, ja myydäkin, jos ostajia löytyy.
No oishan niitä varmaan joitain, mutta juttelin jo tästä uravalmentajani kanssa, ne alat mitkä voisi edes vähän kiinnostaa niin niissä huono työllisyys. sanoin hänelle suoraan, että opiskelen vain alaa jossa sitten varma mahdollisuus työllistyä, ja hän ei tuntunut tajuavan tätä.
Tuossa iässä jos pitää alkaa miettiä uutta alaa, niin ei voi enää mennä sen mukaan "mikä kiinnostaa". Vaan mietit niitä työllistymisnäkymiä, kuinka paljon olet valmis opiskelemaan, oletko valmis muuttamaan koulun tai työn perässä, onko autoa/korttia ja tarvitseeko työhön autoa/korttia, voitko tehdä asiakaspalvelua vai ei missään nimessä, ja onko esteitä terveyden suhteen. Siinä se. Ne "noku ei huvittais" ajat on ohi.
-nimim. 30-vuotiaana noilla ajatuksilla uudelle alalle lähtenyt.
Saako udella että mille alalle lähdit että työllistyit? Jos vinkkini sais tietää että voisi harkita. Niin ja kuinka vastenmieliseksi koet sen alan?
Hei. Työ on työtä ja sillä elättää itsensä ja mahd perheensä. Ei paraskaan unelmahomma ole mitään onnelaa joka päivä. Se vaan on tehtävä, mutta on se myös jokaisen oikeus, mikä nyt ei toteudu. Muuta en osaa sanoa ap:lle, kuin että vanhuksia auttavissa töissä kai olisi työllistymismahdollisuuksia yrittäjänä. Ainakin omat vanhempani käyttävät IT - apua tuon tostakin nuorelta yrittäjältä.
Onko muita vinkkejä antaa kuin IT-ala. Ei omat aivot myöskään mitään koneista ymmärrä. Ja miksei kysymykseen saa vastausta että mikä tämä vastenmielinen ala on mikä työllistää?
Oon tuo sorvari joka äsken sulle vastasi mille alalle lähdin... Siis mistä sait päähäsi että sen pitäisi olla joku vastenmielinen ala? Se, että lähtisit alalle joka ei sinua kiinnosta ei välttämättä ole "vastenmielistä". Ei mua kiinnostanut pätkääkään joku metalli ja tekniset hommat, mutta kun meni kokeilemaan niin huomasi että käytännössä täähän homma sopii mulle just hyvin, siis työnä, ei minään intohimona. Ihan ensiksi sinun kannattaisi korjata tuo asenteesi että "ei kiinnosta" = "vastenmielistä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taide ei työllistä, mutta jos yrittää työttömänä myydä omaa taidettaan, ja jää siitä kiinni, menettää työttömyystuet, vaikka ei olisi mitään onnistunut myymäänkään.
Siksi opiskelin yli viisikymppisenä ammatin, jossa voisin työllistyä, mutta työt eivät tule kotiin eikä vapaa-ajalle. Tällaisessa työssä saan vapauden tehdä taidetta vapaa-ajallani.
Suosittelen AP:lle, että ota nyt ihan rauhallisesti. Miettimään, mikä työ olisi sellainen, jota voisit tehdä ihan vain siksi, että saat rahaa elämiseen, mutta jättäisi elämääsi tilaa mielekkäällekin tekemiselle. Taidetta voi sitten tehdä harrastuksena, ja myydäkin, jos ostajia löytyy.
No oishan niitä varmaan joitain, mutta juttelin jo tästä uravalmentajani kanssa, ne alat mitkä voisi edes vähän kiinnostaa niin niissä huono työllisyys. sanoin hänelle suoraan, että opiskelen vain alaa jossa sitten varma mahdollisuus työllistyä, ja hän ei tuntunut tajuavan tätä.
Tuossa iässä jos pitää alkaa miettiä uutta alaa, niin ei voi enää mennä sen mukaan "mikä kiinnostaa". Vaan mietit niitä työllistymisnäkymiä, kuinka paljon olet valmis opiskelemaan, oletko valmis muuttamaan koulun tai työn perässä, onko autoa/korttia ja tarvitseeko työhön autoa/korttia, voitko tehdä asiakaspalvelua vai ei missään nimessä, ja onko esteitä terveyden suhteen. Siinä se. Ne "noku ei huvittais" ajat on ohi.
-nimim. 30-vuotiaana noilla ajatuksilla uudelle alalle lähtenyt.
Saako udella että mille alalle lähdit että työllistyit? Jos vinkkini sais tietää että voisi harkita. Niin ja kuinka vastenmieliseksi koet sen alan?
Metallialalle. Aluksi ajattelin että alkaisin hitsaajaksi, mutta vihasinkin sitä välittömästi :D joten aloin sit koneistamaan (sorvaamaan). Hauskaa hommaa, sopii mulle yllättävän hyvin, en olisi koskaan arvannut että tää olisi se mun ala. Muakin kiinnostaa enemmän taide ja kielet, puutarhurin hommia tein myös mutta se on fyysisesti saamarin raskasta ja ajokortittomana oli vaikea saada työpaikkaa. Mutta tässä näkee välittömästi työn tuloksen, on rentoa mutta saa opetella lisää ja lisää halutessaan, saa olla yksin mutta ympärillä on ihmisiä jos kaipaa seuraa, vuorot ei ole mitä sattuu vaan tiedän jo missä vuorossa oon esim. jouluviikolla, ja kun lähden työpaikan ovesta ulos niin työt jää siihen eikä seuraa kotiin. Onhan tämä meluisaa ja hitusen likaista hommaa, mutta se ei mua haittaa. Joku on kuulemma joskus lopettanut viikon jälkeen kun oli liian pelottavaa, onhan tässä riskinsä, mutta niin on monella muullakin alalla ja turvallisuus paranee kokoajan. Vuosikymmenten jälkeen voi olla esim. olkapäät paskana tästä hommasta, mutta tuskin vanhana muutenkaan olisin täysin elämästä ehjänä. Palkka saisi olla parempi, mutta tärkeintä on se etten vihaa töihin lähtöä.
Hieno juttu. Ja minä ainakin uskon, että tulevaisuudessa käden taidot kokee taas uuden nousun. Niihin panostaisin jos olisin nuori. IT - osaajia on, mutta tuota ei tekoäly korvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n kiinnostus taiteeseen on tulkittu niin, ettei hän olisi valmis tekemään työkseen jotain muuta jos vaan työllistyisi. Minä luin ap:n kommentin kuitenkin niin, että hän olisi valmis muuhunkin jos vaan keksisi alan mikä työllistää eikä vaikuta ylitsepääsemättömän vaikealta. Nykyään kuitenkaan kukaan ei voi sanoa, että opiskele tuo tutkinto ja saat töitä. Tuleva ja nykyinenkin työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja on opiskeltava vähän kokoajan jos meinaa pysyä ajan hermolla, eikä sitä kukaan jaksa jos ei ala kiinnosta. Ja työelämä vaatii nyt todellista kiinnostusta ja paneutumista, mitään keskinkertaista hanttihommaa on huonosti tarjolla ja sitä tarjotaan vain ulkomaalaisille. Ei esim it-alakaan työllistä enää ketään joka vain keskinkertainen koulunkäynyt koodaaja, pitää olla lapsesta asti noihin hommiin suuntautunut ja elää ja hengittää tietokonekieltä. En olisi arvannut koskaan sanovani tätä, mutta sanon että ap:n kannattaa nyt tehdä sitä mikä kiinnostaa eli sitä taidetta.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kiinnostus taiteeseen on tulkittu niin, ettei hän olisi valmis tekemään työkseen jotain muuta jos vaan työllistyisi. Minä luin ap:n kommentin kuitenkin niin, että hän olisi valmis muuhunkin jos vaan keksisi alan mikä työllistää eikä vaikuta ylitsepääsemättömän vaikealta. Nykyään kuitenkaan kukaan ei voi sanoa, että opiskele tuo tutkinto ja saat töitä. Tuleva ja nykyinenkin työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja on opiskeltava vähän kokoajan jos meinaa pysyä ajan hermolla, eikä sitä kukaan jaksa jos ei ala kiinnosta. Ja työelämä vaatii nyt todellista kiinnostusta ja paneutumista, mitään keskinkertaista hanttihommaa on huonosti tarjolla ja sitä tarjotaan vain ulkomaalaisille. Ei esim it-alakaan työllistä enää ketään joka vain keskinkertainen koulunkäynyt koodaaja, pitää olla lapsesta asti noihin hommiin suuntautunut ja elää ja hengittää tietokonekieltä. En olisi arvannut koskaan sanovani tätä, mutta sanon että ap:n kannattaa nyt tehdä sitä mikä kiinnostaa eli sitä taidetta.
Juuri niin! Ja tän takia kävin uravalmentajallakin ja olen etsinyt sitä toista "omaa alaa". Mutta nykyyään kaikkiin työkokeiluihinkin/harjoitteluihin kai vaikea päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kiinnostus taiteeseen on tulkittu niin, ettei hän olisi valmis tekemään työkseen jotain muuta jos vaan työllistyisi. Minä luin ap:n kommentin kuitenkin niin, että hän olisi valmis muuhunkin jos vaan keksisi alan mikä työllistää eikä vaikuta ylitsepääsemättömän vaikealta. Nykyään kuitenkaan kukaan ei voi sanoa, että opiskele tuo tutkinto ja saat töitä. Tuleva ja nykyinenkin työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja on opiskeltava vähän kokoajan jos meinaa pysyä ajan hermolla, eikä sitä kukaan jaksa jos ei ala kiinnosta. Ja työelämä vaatii nyt todellista kiinnostusta ja paneutumista, mitään keskinkertaista hanttihommaa on huonosti tarjolla ja sitä tarjotaan vain ulkomaalaisille. Ei esim it-alakaan työllistä enää ketään joka vain keskinkertainen koulunkäynyt koodaaja, pitää olla lapsesta asti noihin hommiin suuntautunut ja elää ja hengittää tietokonekieltä. En olisi arvannut koskaan sanovani tätä, mutta sanon että ap:n kannattaa nyt tehdä sitä mikä kiinnostaa eli sitä taidetta.
Noin se varmaan on. Ainakin täällä yritimme etsiä ratkaisua, mutta tänä päivänä mitään varmaa ratkaisua ei ole. Olen sitä porukkaa, joka kasarilla kouluttautui ja lähti töihin. Ajat on toiset. Hyvää toivon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kiinnostus taiteeseen on tulkittu niin, ettei hän olisi valmis tekemään työkseen jotain muuta jos vaan työllistyisi. Minä luin ap:n kommentin kuitenkin niin, että hän olisi valmis muuhunkin jos vaan keksisi alan mikä työllistää eikä vaikuta ylitsepääsemättömän vaikealta. Nykyään kuitenkaan kukaan ei voi sanoa, että opiskele tuo tutkinto ja saat töitä. Tuleva ja nykyinenkin työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja on opiskeltava vähän kokoajan jos meinaa pysyä ajan hermolla, eikä sitä kukaan jaksa jos ei ala kiinnosta. Ja työelämä vaatii nyt todellista kiinnostusta ja paneutumista, mitään keskinkertaista hanttihommaa on huonosti tarjolla ja sitä tarjotaan vain ulkomaalaisille. Ei esim it-alakaan työllistä enää ketään joka vain keskinkertainen koulunkäynyt koodaaja, pitää olla lapsesta asti noihin hommiin suuntautunut ja elää ja hengittää tietokonekieltä. En olisi arvannut koskaan sanovani tätä, mutta sanon että ap:n kannattaa nyt tehdä sitä mikä kiinnostaa eli sitä taidetta.
Noin se varmaan on. Ainakin täällä yritimme etsiä ratkaisua, mutta tänä päivänä mitään varmaa ratkaisua ei ole. Olen sitä porukkaa, joka kasarilla kouluttautui ja lähti töihin. Ajat on toiset. Hyvää toivon.
Niin. No harjoitan nyt taidetta ja koitain silti etsiä töitä, jos joku tärppäisi. Mutta vielä en tiedä mitä toista alaa voisi lähteä opiskelemaan.,,
joku kädentaidon ala kyllä kiinnostaisi.
Jos kerrot työkkärissä, että piirsit kotona ensimmäisen tikku-ukkosi niin laittavat karenssit kehiin yrittäjyydestä.