Lue keskustelun säännöt.
Miniäni ei laske poikaakaan käymään lasten kanssa
02.06.2026 |
Käyvät tässäkin kaupungissa kavereillaan mutta eivät käy meillä. Lapsia olen muutaman keran nähnyt, vanhin ekaluokkalainen.
Tässä tyypillinen taustaongelma. Miniä maaseudulta kartanotyyppisiltä, isolta toimivalta tilalta. Poikani on paremmin koulutettu ja todella hyvätuloinen, mutta taustana kerrostalokoti ja teollisuustyöläisvanhemmat.
Hyvä kun ovat keskenään onnellisia, joskus on haikeeta.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Minä en myöskän märise kenellekään. Lapsille laitan synttärirahat kerran vuoteen ja joulurahan. Yhteydenpoto muuten vainnheidän puoleltaan.
Sunkin äitis köyhä kurjimus ladylike anoppiin verrattuna?
Täällä märiset jatkuvasti. Äitini on tismalleen samanlainen kuin sinä. Oksettava.
Onneksi sinä itse olet "täydellinen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heh. Me lakkasimme käymästä anoppilassa, koska appivanhemmat suosivat aina kahta tytärtään. Heille oli omat huoneet. Meille aina se kolmen sentin patja tupakeittiössä.
Tyttärille ostettiin jopa asunnot. Meiltä sitten kerjättiin rahaa.
Ja kun sama kuvio myös periytyi lastenlapsille oli pakko todeta, että ko paska sai riittää.
Miniä kulta taidat ihan duupaa kirjoitella. Jostain ne syyt täytyy kehitellä jos ei muusta niin appivanhemmista.
Mitä jos he ovat yksinkertaisesti kiireisiä? Lapsiperheiden arki on aikamoista säätämistä töiden, harrastusten ja kaiken muun keskellä.
Mutta kannattaa leikkiä marttyyria täällä, eikä missään nimessä kysyä asiaa siltä omalta pojalta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi miniöiden ei pidä koskaan miettiä?
Minä soitan käytännössä kaikki puheluni ulkona tai autossa. Ihan siksi, että saan puhua rauhassa, eikä aikaa mene hukkaan, kun sen voi tehdä samalla.
t. lapsiperheen työssäkäyvä vanhempi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Köyhä koti ja oppimattomat vanhemmat. Ja hienoksi itsensä tunteva puoliso. Toinen poika ja vaimonsa ovat väitelleet tohtoreiksi ja myös hyvätuloisia mutta silti käyvät meillä ihan normaalisti lapsineen.
Niin. Monesti on juurikin niin, että paska vanhempi on paska vain toiselle lapsistaan ja se toinen on kultapuppeli.
Siinä ei ole eroa. Tämä ei käyvä sai paljon runsaamman lapsuuden kuin vanhemmat sisaruksensa. Sai harrastaa ja meillä ei ole lapsia kohdeltu huonosti.
Siinä ei ole eroa. Tämä ei käyvä sai paljon runsaamman lapsuuden kuin vanhemmat sisaruksensa. Sai harrastaa ja meillä ei ole lapsia kohdeltu huonosti.
Niinhän ne aina väittää, narsistivanhemmat.
Oudosti purat katkeruuttasi tänne tuntemattomaan ihmiseen. Minä taas olen onnellinen että katkerat märisijäpennut jäi tekemättä. Eipä tarvitse rakastaa jotain mt-potilasta joka kiusaa tuntemattomia netissä. Sivusta
Oudosti purat katkeruuttasi tänne tuntemattomaan ihmiseen. Minä taas olen onnellinen että katkerat märisijäpennut jäi tekemättä. Eipä tarvitse rakastaa jotain mt-potilasta joka kiusaa tuntemattomia netissä. Sivusta
Oudosti asetut hänen puolelleen... Miksi? Kukaan lapsi ei äitiään dumppaa ilman pätevää syytä.
Tuossa tapauksessa se "pätevä syy" on lapsen puoliso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
auttaako vauvalle kirjoittelu, mulle tulisi mieleeni pyytää varsinkin miniä ihan ystävällismielisesti juttelemaan mikä mättää...vaatis rohkeutta molemmilta puolilta, tämä kirjottelu täällä aika tyhjää...
Miksi kukaan edes kirjoittaa vauvalle mitään? Niinpä, tämä on keskustelupalsta ja täällä saa jutella lähes kaikesta kun sen tekee asiallisesti. Mene sinä jonnekin muualle, missä toiset toimii niinkuin sinä haluat. ei ap.
Ap ei keskustele asiallisesti, vaan märisee ja jatkuvasti. Ja alkaa haukkua keskustelijoita, kun nämä ei yhdy märinään.
Sinäkö keskustelet asiallisesti?
Omaa anoppia harmittaa, kun ei olla heidän puolen suvun kanssa niin paljon tekemisissä eikä meidän lapset tunne sieltä puolelta kuin isovanhempansa. Minulla ei ole asian kanssa mitään tekemistä, sillä minusta se on mieheni homma pitää yhteyttä sukuunsa. Eikä hän sitä tee. Olen nähnyt miehen veljet alle kymmenen kertaa ja olemme olleet 15v yhdessä. Lapset ovat nähneet sen puolen serkut kerran tai kaksi.
Ja jos aletaan vertailemaan siihen, että lapsemme ovat läheisiä minun puolen suvun kanssa, se johtuu ihan siitä, että minä olen. Näen vanhempiani, siskojani ja tätiäni lähes viikottain.
Ehkä poikien äitien kannattaisi kasvattaa niitä lapsiaan niin, että haluavat myös aikuistumisen jälkeen olla tekemisissä. Nimittäin yllättävän paljon tiedän aikuisia miehiä, joiden suhde lapsuudenperheeseen ja vanhempiinsa on käytännössä olematon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä sanoin heti suhteen alussa, että mies hoitaa omat sukulaisensa ja minä omani.
En ole vastuussa aikuisesta ihmisestä, enkä ala hänen puolestaan asioita hoitamaan.
Anoppi syyllistää tästä nyt minua, on mm. lähettänyt minulle erikseen ison kalenterin jossa miehen sukulaiset ja näiden merkkipäivät jne. Hän ei siis suostu kuuntelemaan eikä kunnioittamaan minua.
Hän ja hänen suhteensa lapsiinsa ei ole minun vastuullani. Eikä mieheni käytös ole myöskään minun vastuullani.
terveisin miniä
Anoppiaan väheksyvien miniöiden ylivalta tässä keskustelussa. Peili olisi hyvä olla joka huushollissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoin heti suhteen alussa, että mies hoitaa omat sukulaisensa ja minä omani.
En ole vastuussa aikuisesta ihmisestä, enkä ala hänen puolestaan asioita hoitamaan.
Anoppi syyllistää tästä nyt minua, on mm. lähettänyt minulle erikseen ison kalenterin jossa miehen sukulaiset ja näiden merkkipäivät jne. Hän ei siis suostu kuuntelemaan eikä kunnioittamaan minua.
Hän ja hänen suhteensa lapsiinsa ei ole minun vastuullani. Eikä mieheni käytös ole myöskään minun vastuullani.
terveisin miniä
Eihän siinä mitään kun annat miehen pitää sitten yhteyttä etkä "märise" ja kestät yön yksin jos miehesi käy lasten kanssa vanhemmillaan.
Tietenkään et mene appisten täyskymmen synttäreille tai mummon hautajaisiin mutta odotat et isovanhemmat, sedät, tädit muistavat runsaasti lastenne juhlapäivät ja sinun merkkipäiväsi. Joku kerran täällä valitti kun ei ees oma äiti koskaan muista hänen jotai 4 -5-10 vuotishääpäivää ja onnittele ees kukkasilla
Vierailija kirjoitti:
Anoppiaan väheksyvien miniöiden ylivalta tässä keskustelussa. Peili olisi hyvä olla joka huushollissa.
Minusta taas täällä on aika hyviä pointteja. Ei ne kaikki anopitkaan mitään pyhimyksiä ole, mutta vielä yleisempää on, että mies nyt vaan ei itse pidä vanhempiinsa mitään yhteyttä eikä kukaan voi olettaa, että se olisi miniän vastuulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoin heti suhteen alussa, että mies hoitaa omat sukulaisensa ja minä omani.
En ole vastuussa aikuisesta ihmisestä, enkä ala hänen puolestaan asioita hoitamaan.
Anoppi syyllistää tästä nyt minua, on mm. lähettänyt minulle erikseen ison kalenterin jossa miehen sukulaiset ja näiden merkkipäivät jne. Hän ei siis suostu kuuntelemaan eikä kunnioittamaan minua.
Hän ja hänen suhteensa lapsiinsa ei ole minun vastuullani. Eikä mieheni käytös ole myöskään minun vastuullani.
terveisin miniä
Eihän siinä mitään kun annat miehen pitää sitten yhteyttä etkä "märise" ja kestät yön yksin jos miehesi käy lasten kanssa vanhemmillaan.
Tietenkään et mene appisten täyskymmen synttäreille tai mummon hautajaisiin mutta odotat et isovanhemmat, sedät, tädit muistavat runsaasti lastenne juhlapäivät ja sinun merkkipäiväsi. Joku kerran täällä valitti kun ei ees oma äiti koskaan muista hänen jotai 4 -5-10 vuotishääpäivää ja onnittele ees kukkasilla
Oikeassa elämässä en tiedä yhtään tällaista miniää. Ennemmin ovat iloisia, kun saavat olla hetken yksin ja rauhassa, jos mies lähtee lasten kanssa vanhemmilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoin heti suhteen alussa, että mies hoitaa omat sukulaisensa ja minä omani.
En ole vastuussa aikuisesta ihmisestä, enkä ala hänen puolestaan asioita hoitamaan.
Anoppi syyllistää tästä nyt minua, on mm. lähettänyt minulle erikseen ison kalenterin jossa miehen sukulaiset ja näiden merkkipäivät jne. Hän ei siis suostu kuuntelemaan eikä kunnioittamaan minua.
Hän ja hänen suhteensa lapsiinsa ei ole minun vastuullani. Eikä mieheni käytös ole myöskään minun vastuullani.
terveisin miniä
Eihän siinä mitään kun annat miehen pitää sitten yhteyttä etkä "märise" ja kestät yön yksin jos miehesi käy lasten kanssa vanhemmillaan.
Tietenkään et mene appisten täyskymmen synttäreille tai mummon hautajaisiin mutta odotat et isovanhemmat, sedät, tädit muistavat runsaasti lastenne juhlapäivät ja sinun merkkipäiväsi. Joku kerran täällä valitti kun ei ees oma äiti koskaan muista hänen jotai 4 -5-10 vuotishääpäivää ja onnittele ees kukkasilla
Eihän siinä mitään kun annat miehen pitää sitten yhteyttä etkä "märise" ja kestät yön yksin jos miehesi käy lasten kanssa vanhemmillaan.
Tietenkään et mene appisten täyskymmen synttäreille tai mummon hautajaisiin mutta odotat et isovanhemmat, sedät, tädit muistavat runsaasti lastenne juhlapäivät ja sinun merkkipäiväsi. Joku kerran täällä valitti kun ei ees oma äiti koskaan muista hänen jotai 4 -5-10 vuotishääpäivää ja onnittele ees kukkasilla
Perheenemännälle on kuule ihan luksusta, jos saisi olla joskus rauhassa itsekseen kotona.
Isovanhemmat, sedät, tädit eivät ole kertaakaan muistaneet lasten juhlapäiviä, saati minun. Anoppi ei muista edes sukunimeäni ja jopa meidän häälahja oli vain mieheni nimellä.
Minä menen kyllä miehen suvun juhliin, jos niihin selkeästi minut kutsutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Provo ja vielä ikävä sellainen :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miniöiden ei pidä koskaan miettiä?
Minä soitan käytännössä kaikki puheluni ulkona tai autossa. Ihan siksi, että saan puhua rauhassa, eikä aikaa mene hukkaan, kun sen voi tehdä samalla.
t. lapsiperheen työssäkäyvä vanhempi
Sama täällä. Kotona kun hoitaa puhelut, niin siinä tulee auttamatta keskeytyksiä, jos lapset ei tule kysymään jotain niin sitten puoliso. Epäilen myös, että näin suurin osa perheellisistä tekee. En vain ymmärrä, että miksi aloittaja tekee siitä suuren numeron.
Vierailija kirjoitti:
Provo ja vielä ikävä sellainen :(
Juu, provo on, ja alati toistuva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoin heti suhteen alussa, että mies hoitaa omat sukulaisensa ja minä omani.
En ole vastuussa aikuisesta ihmisestä, enkä ala hänen puolestaan asioita hoitamaan.
Anoppi syyllistää tästä nyt minua, on mm. lähettänyt minulle erikseen ison kalenterin jossa miehen sukulaiset ja näiden merkkipäivät jne. Hän ei siis suostu kuuntelemaan eikä kunnioittamaan minua.
Hän ja hänen suhteensa lapsiinsa ei ole minun vastuullani. Eikä mieheni käytös ole myöskään minun vastuullani.
terveisin miniä
Eihän siinä mitään kun annat miehen pitää sitten yhteyttä etkä "märise" ja kestät yön yksin jos miehesi käy lasten kanssa vanhemmillaan.
Tietenkään et mene appisten täyskymmen synttäreille tai mummon hautajaisiin mutta odotat et isovanhemmat, sedät, tädit muistavat runsaasti lastenne juhlapäivät ja sinun merkkipäiväsi. Joku kerran täällä valitti kun ei ees oma äiti koskaan muista hänen jotai 4 -5-10 vuotishääpäivää ja onnittele ees kukkasilla
Eihän siinä mitään kun annat miehen pitää sitten yhteyttä etkä "märise" ja kestät yön yksin jos miehesi käy lasten kanssa vanhemmillaan.
Tietenkään et mene appisten täyskymmen synttäreille tai mummon hautajaisiin mutta odotat et isovanhemmat, sedät, tädit muistavat runsaasti lastenne juhlapäivät ja sinun merkkipäiväsi. Joku kerran täällä valitti kun ei ees oma äiti koskaan muista hänen jotai 4 -5-10 vuotishääpäivää ja onnittele ees kukkasilla
Perheenemännälle on kuule ihan luksusta, jos saisi olla joskus rauhassa itsekseen kotona.
Isovanhemmat, sedät, tädit eivät ole kertaakaan muistaneet lasten juhlapäiviä, saati minun. Anoppi ei muista edes sukunimeäni ja jopa meidän häälahja oli vain mieheni nimellä.
Minä menen kyllä miehen suvun juhliin, jos niihin selkeästi minut kutsutaan.
Se on sitten eristäytymisen hinta. Kun normaalit välit puuttuu ei sitten mummot muista lastenlapsiaan ettei miniä vaan suutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoin heti suhteen alussa, että mies hoitaa omat sukulaisensa ja minä omani.
En ole vastuussa aikuisesta ihmisestä, enkä ala hänen puolestaan asioita hoitamaan.
Anoppi syyllistää tästä nyt minua, on mm. lähettänyt minulle erikseen ison kalenterin jossa miehen sukulaiset ja näiden merkkipäivät jne. Hän ei siis suostu kuuntelemaan eikä kunnioittamaan minua.
Hän ja hänen suhteensa lapsiinsa ei ole minun vastuullani. Eikä mieheni käytös ole myöskään minun vastuullani.
terveisin miniä
Eihän siinä mitään kun annat miehen pitää sitten yhteyttä etkä "märise" ja kestät yön yksin jos miehesi käy lasten kanssa vanhemmillaan.
Tietenkään et mene appisten täyskymmen synttäreille tai mummon hautajaisiin mutta odotat et isovanhemmat, sedät, tädit muistavat runsaasti lastenne juhlapäivät ja sinun merkkipäiväsi. Joku kerran täällä valitti kun ei ees oma äiti koskaan muista hänen jotai 4 -5-10 vuotishääpäivää ja onnittele ees kukkasilla
Eihän siinä mitään kun annat miehen pitää sitten yhteyttä etkä "märise" ja kestät yön yksin jos miehesi käy lasten kanssa vanhemmillaan.
Tietenkään et mene appisten täyskymmen synttäreille tai mummon hautajaisiin mutta odotat et isovanhemmat, sedät, tädit muistavat runsaasti lastenne juhlapäivät ja sinun merkkipäiväsi. Joku kerran täällä valitti kun ei ees oma äiti koskaan muista hänen jotai 4 -5-10 vuotishääpäivää ja onnittele ees kukkasilla
Perheenemännälle on kuule ihan luksusta, jos saisi olla joskus rauhassa itsekseen kotona.
Isovanhemmat, sedät, tädit eivät ole kertaakaan muistaneet lasten juhlapäiviä, saati minun. Anoppi ei muista edes sukunimeäni ja jopa meidän häälahja oli vain mieheni nimellä.
Minä menen kyllä miehen suvun juhliin, jos niihin selkeästi minut kutsutaan.
Se on sitten eristäytymisen hinta. Kun normaalit välit puuttuu ei sitten mummot muista lastenlapsiaan ettei miniä vaan suutu.
Se on sitten eristäytymisen hinta. Kun normaalit välit puuttuu ei sitten mummot muista lastenlapsiaan ettei miniä vaan suutu.
Minulla on oikein hyvät suhteet omaan sukuuni.
Miehen suku on miehen vastuulla, joten jos anoppi ei muista lapsenlapsiaan niin syy on silloin sen anopin pojan - ja anopin, joka pojan on kasvattanut. Ei miniän, joka kyllä hoitaa oman osuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Omaa anoppia harmittaa, kun ei olla heidän puolen suvun kanssa niin paljon tekemisissä eikä meidän lapset tunne sieltä puolelta kuin isovanhempansa. Minulla ei ole asian kanssa mitään tekemistä, sillä minusta se on mieheni homma pitää yhteyttä sukuunsa. Eikä hän sitä tee. Olen nähnyt miehen veljet alle kymmenen kertaa ja olemme olleet 15v yhdessä. Lapset ovat nähneet sen puolen serkut kerran tai kaksi.
Ja jos aletaan vertailemaan siihen, että lapsemme ovat läheisiä minun puolen suvun kanssa, se johtuu ihan siitä, että minä olen. Näen vanhempiani, siskojani ja tätiäni lähes viikottain.
Ehkä poikien äitien kannattaisi kasvattaa niitä lapsiaan niin, että haluavat myös aikuistumisen jälkeen olla tekemisissä. Nimittäin yllättävän paljon tiedän aikuisia miehiä, joiden suhde lapsuudenperheeseen ja vanhempiinsa on käytännössä olematon.
Teillä pätee anoppivitsit sitten niin päin, mies on se arvosteltu muukalainen kotonaan.
Kaikenlaista sitä ihminen saattaa kuvitella sen sijaan, että ottaisi ongelman esille ja kysyisi suoraan.