Minua kohdellaan eri tavoin normaalipainoisena ja ylipainoisena

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saman olen huomannut itse. Omalla kohdalla logiikka on hyvin selvästi ollut se, että mitä hoikemmassa kunnossa olen, sitä vähemmän naiset minusta pitävät ja sitä enemmän miehet minusta pitävät. Kun lihon, miehet menettävät mielenkiintonsa ja naisista olenkin yhtäkkiä ok, vaikka hoikkana minusta ei pidetty.

Tämä on mielenkiintoinen ilmiö. Miehet nyt selvästi ovat hoikempien naisten perään, mutta tuo naisten käytös ihmetyttää. Onko sillä todella väliä, että se ystävä/työkaveri tms ei saisi olla hoikempi kuin itse on? Miksi se olisi itseltä pois? Jokuhan siinä laihemmassa ulkomuodossa ärsyttää.

Se hoikkuus aiheuttaa naisissa kateutta. Hoikistunut koetaan uhkana itselle esim niillä miesmarkkinoilla ja sekin on iso kateudenherättäjä että joku onnistuu siinä mikä itseltä jää toistuvasti tekemättä.

Onko miesmarkkinoilla sitten jonkinlainen trendi, että mitä laihempi nainen sitä parempi? Ja jos on, niin miksi ihmeessä?

Koska se kertoo itsekurista ja itseruoskinnasta. Miehet taitaa tykätä siitä.

Olen painanut aikuisiällä 50-83 kg.

Se ero, mikä kohtelussa on ei mitenkään kannusta laihduttamaan, vaan päinvastoin oksettaa, ja saa ajattelemaan ihmisistä pelkkää pahaa.

Ja tämä tapahtuu, vaikka ymmärrän, ettei ihmisiä voi muuttaa, voi muuttaa vain itseään. Sitä tulee silti vain sellainen tunne, että jos ihmiskunta on tällainen, miksi edes haluaisin miellyttää ketään?

Ja kyseessä on siis ahmimishäiriö, jos ihmettelette.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tuo sinun omassa päässä? Ei minuun ole kukaan suhtautunut erityisen ystävällisesti, vaikka olen normaalipainoinen. Jos sinä olet muuten kaunis, siis kasvonpiirteet esimerkiksi? Meihin taviksien ei kukaan kiinnitä huomiota.

Miten sinä normaalipainoisena voisit tietää kuinka ylipainoisia kohdellaan? Turha sinun on siis tulla sanomaan "se on vain omassa päässäsi". Asiaa on muuten myös tutkittu ja todettu ihan olemassa olevaksi ilmiöksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet tulee heittämään enemmän läppää kun näytätte paremmilta?

 

Miten tämä voi ola mahdollista?!?!1

Eli siis miehille hoikkuus on yhtä kuin kauneus, sisällöstä huolimatta? 

Tämä kiinnostaa. Kuten joku tuossa kirjoitti, on mahdollista, että äärimmäisen hoikkuuden  - tai hoikkuuden/laihuuden ihannoinnin - taustalla voi olla todella vaikeaa mt-problematiikkaa. Tästäkin huolimatta laihuus on ehdoton valtti parisuhdemarkkinoilla?

Ja samalla huutavat isojen tissien perään...voihan jollakin hoikalla olla sellaiset mutta usein ne ovat rasvaa. Tai silikonia. Jos ei ole lottovoittaja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että hoikempana olet ehkä itsevarmempi ja tykkäät enemmän myös itsestä ja se näkyy. Siksi ihmiset on mukavamapia ja jotkut saattaa olla sitruunoina siitä, että näkee itsevarmuutesi.

Oon laiha, syömishäiriöinen ja mt-ongelmainen eikä mulla ole itsetuntoa ja omanarvontuntoa ollenkaan.  Alipainoisena varsinkin sai miehiltä kehuja ja niitä oli jonoksi asti.  Nyt hieman painoa saaneena olis edelleen, mutta oon tässä melkein 40 vuoden iässä vasta tajunnut, että suurin osa on tosiaan ulkonäön perässä, ihan sama vaikka on mielenterveysongelmia ja syömishäiriö, kunhan pysyy hoikkana. 

Toki olen muille ystävällinen. 

Mielestäni parasta oli olla vähän pullea normaalipainoinen. Jonoa ei ollut joo, mutta silloin kun joku tykästyi niin tiesi, että se tykkää mun persoonasta ja seurasta. 

Ei kaikki miehet tykkää alipainoisista.

Totta. Ja tiedän itseasiassa monta, jotka ihan aidosti pitää jopa reilustikin muhlummista, musta se on mahtavaa! 

Piti täsmentää että Alipainoisena luuviulu a sitä keräsi silloin kaikenlaisia pinnallisia k usipäitä ja tuntui, et oon kun joku näyttelyesine kun olin "mallin mitoissa" ja kehuskeltiin kavereille, sisällöllä ei ollut merkitystä. Kehuttiin vielä kun "oon niin hyvässä kunnossa ja pidän huolta itsestäni". Joo, en ole taas syönyt kolmeen päivään, kiitti! 

Mieluummin tosiaan normipainoinen pulleampi jota lähestyy ihan normaalin fiksut ja ajattelevat ihmiset. 

No tuossahan voi helposti karsia herrasmiehet ääliöistä. Herrasmies kohteli sinua hyvin lihavanakin ja kohtelee sinua hyvin hoikkana/normaalipainoisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että hoikempana olet ehkä itsevarmempi ja tykkäät enemmän myös itsestä ja se näkyy. Siksi ihmiset on mukavamapia ja jotkut saattaa olla sitruunoina siitä, että näkee itsevarmuutesi.

Oon laiha, syömishäiriöinen ja mt-ongelmainen eikä mulla ole itsetuntoa ja omanarvontuntoa ollenkaan.  Alipainoisena varsinkin sai miehiltä kehuja ja niitä oli jonoksi asti.  Nyt hieman painoa saaneena olis edelleen, mutta oon tässä melkein 40 vuoden iässä vasta tajunnut, että suurin osa on tosiaan ulkonäön perässä, ihan sama vaikka on mielenterveysongelmia ja syömishäiriö, kunhan pysyy hoikkana. 

Toki olen muille ystävällinen. 

Mielestäni parasta oli olla vähän pullea normaalipainoinen. Jonoa ei ollut joo, mutta silloin kun joku tykästyi niin tiesi, että se tykkää mun persoonasta ja seurasta. 

Ei kaikki miehet tykkää alipainoisista.

Totta. Ja tiedän itseasiassa monta, jotka ihan aidosti pitää jopa reilustikin muhlummista, musta se on mahtavaa! 

Piti täsmentää että Alipainoisena luuviulu a sitä keräsi silloin kaikenlaisia pinnallisia k usipäitä ja tuntui, et oon kun joku näyttelyesine kun olin "mallin mitoissa" ja kehuskeltiin kavereille, sisällöllä ei ollut merkitystä. Kehuttiin vielä kun "oon niin hyvässä kunnossa ja pidän huolta itsestäni". Joo, en ole taas syönyt kolmeen päivään, kiitti! 

Mieluummin tosiaan normipainoinen pulleampi jota lähestyy ihan normaalin fiksut ja ajattelevat ihmiset. 

No tuokin on perin mielenkiintoista, että miksi naisen pitäisi olla se joka ei syö kolmeen päivään mitään ja kärsii siitä. 

No jos menee jonnekki pukeutuneena siististi,hyvä käytös yms.   vs. narkkari jolla piikki roikkuu käsivarressa..

Ihan sama asia.   

Lihavuus on mielisairautta,kuten huumeiden käyttökin.

Vierailija kirjoitti:

No jos menee jonnekki pukeutuneena siististi,hyvä käytös yms.   vs. narkkari jolla piikki roikkuu käsivarressa..

 

 

 

Ihan sama asia.   

 

Lihavuus on mielisairautta,kuten huumeiden käyttökin.

Kirjoistustaidottomuus on heikkolahjaisuutta.

Normaalipainoinen BMI 24,99 nainen on hirvitys.
Normaalipainoinen BMI 18,50 nainen,on söpö, siro, kaunis.

Itse olen aina ollut hoikka ja ei se nyt pelkästään autuaaksi tee. Aina olen ollut se huomaamaton, niin miesten kuin naisten keskuudessa. Kavereita ei ole ollut oikein ikinä. Ihan tavallinen olen ja nättikin. En vaan laittaudu juurikaan, toki puhtaat vaatteet ja hiukset kammattu jne. Koulussakin kiusattiin. En ole kovin puhelias, mutta jos joku aloittaa juttelun, niin olen kyllä sitten mukana. 

Kehuja harvoin kuulen, sen mitä kuullut niin nekin jonkun muun kautta, suoraan ei sanota. 

Ja en nyt väitä että ylipainoiset ei koe syrjintää, mutta ei se pelkkä hoikkuus ole tae mistään. Itse en piittaa minkä kokoinen kukakin on. Ja hoikkanakin saa kuulla vaikka mitä. 

Mitäpä tuohon on muuta lisäämistä: sama kokemus.

Itse huomasin päinvastaista. Kun lihoin, niin muut naiset alkoivat kohdella minua ystävällisesti. Yhtäkkiä minulle juteltiinkin ja mahduin porukkaan. Hoikkana olin saanut samoilta henkilöiltä osakseni mm. silmien pyörittelyä, tuhahtelua ja ”piilo”vttuilua kun yritin ottaa osaa keskusteluihin. 

Olen aina ollut hiljainen ja ujo. Kerrankin kuulin (kun olin jo lihonut) eräältä ”ai sä ootkin ihan mukava tyyppi, mä luulin että oot ihan ku*ipää”. 

Kun olin laiha, vartaloani arvosteltiin muiden naisten toimesta säännöllisesti. Pulkannaru, kuivan kesän orava, syötkö sä mitään, oot varmaan sellanen läpipa*ko jne. jne. Oman kokemukseni mukaan naiset ovat toisille naisille ne kaikkein ilkeimmät mitä tulee ulkonäköön. Kuitenkin moni esittää samanaikaisesti jotain kehoraihanturvaajaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen laihduttanut vajaan 10 kiloa. On ollut järkytys nähdä, miten iso merkitys tällä on. Vaatteet ei purista, on mukavampi olla. On kevyempi olo, keho jaksaa paremmin. Suurin järkytys on se, miten ihmisten suhtautuminen on muuttunut. Tuntemattomat puhuvat aivan eri tavalla ystävällisesti ja haluaisivat tutustua. Näin ei ollut, kun olin painavampi.

Näin se on. Samalla aloin itse miettiä sellaista että olisiko harvempi vasten tahtoaan sinkku jos ylipainoisia olisi vähemmän tai jos ihmiset olisi edelleen pääsääntöisesti normaalipainoisia. Olisiko normaalipainoisella sinkulla enemmän vientiä ja viehättäisikö useampi sinkku itseäkin, jos normaalipainoisia olisi nykyistä enemmän?

Aivan varmasti näin. Enkä tarkoita sitäkään, että tarvitsisi olla kovin hoikissa mitoissa. Ongelma monilla on siinä, että sitä ylipainoa on todella paljon. Jos olet luokkaa 165 cm/100 kg nainen, niin onhan siinä ylipainoa ihan hirveästi. Joku 165 cm/70 kg on ihan eri juttu.

Sekin on mielenkiintoista, miten en ole kenenkään sinkun kuullut sanovan, että pitäisi varmaan laihduttaa puolison saantimahdollisuuksia parantaakseen. Sitten on saatettu ääneen sanoa, että odotetaan kyllä sen toisen osapuolen olevan hoikka/lihaksikas.

Aika monet laihtuvat eron jälkeen. Myös alkavat harrastamaan urheilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen surua tästä ilmiöstä, mutta samalla otan siitä ilon irti. Jos kerta siisti ulkonäkö, normaalipaino ja sopiva laittautuminen tuo etua työelämässä, miksi en tästä ottaisi iloa irti? Mahdollistaa paremmat uramahdollisuudet ja paremman palkan. 

Sama, pidän kaikkia jotka oikein kehuvat miten eivät ole hyödyntäneet ulkonäköä vaikkapa urallaan aivan saatanan tyhminä 😄 Ei tarkoita mitään pillun antamista vaan että ihan ok nainen voi siisteillä vaatteilla, laittautumisella ja hymyilyllä nostaa mahdollisuuksiaan aivan valtavasti. Samoin on kyllä miehellä varsinkin naisvaltaisilla aloilla.

Ne "saatanan tyhmät" ovat ehkä käyttäneet saman ajan kirjojen lukemiseen yms itsensä sivistämiseen ja muuhun itseä kiinnostavaan vs ulkonäön puunaamiseen pärjätäkseen jossain ulkonäkötyömarkkinoilla :)

Vierailija kirjoitti:

Normaalipainoinen BMI 24,99 nainen on hirvitys.
Normaalipainoinen BMI 18,50 nainen,on söpö, siro, kaunis.

Eihän tuossa 18,50 bmi naisessa ole mitään naisellista muotoakaan enää...

Vierailija kirjoitti:

Tätä on ulkonäkösyrjintä työelämässä: Lähetimme 300 työhakemusta, joissa vain kuva oli eri – kaunis hakija sai lähes kaksi kertaa enemmän haastattelukutsuja | Yle

 

"Kauniit ihmiset saavat rumia paremman työn, palkan ja aviopuolison. He saavat enemmän ääniä vaaleissa ja lyhyempiä tuomioita rikoksistaan. He selviävät kaikilla elämän osa-alueilla vaatimattomamman näköisiä paremmin.

Tämän ovat eri alojen kansainväliset tutkimukset kerta toisensa jälkeen osoittaneet..."

Saihan eräs kaunis julkisuuden ihminen kutsun tulla kartanlukijaksikin. Ei sillä, että ei hän hyvin olisi hommaansa hoitanut, mutta tavis- tai ruma ei olisi saanut. 

Painoni on vaihdellut kymmeniä kiloja. Ymmärrän, että nuori hoikka nainen saa ihailua ulkonäöstään. Mutta sitä on vaikea ymmärtää, että jopa sukulaiset välttelivät lihavampaa minua. Ei tullut kutsua sukujuhliin tai illanistujaisiin. Kerran pyydettiin, mutta se olikin kutsu keittiöön, kahvinkeittoon ja tiskaamaan. Hoikempana kelpasin olohuoneen puolellekin.

Vierailija kirjoitti:

Tuliko aivan yllätyksenä, että nuoret ja kauniit saavat osakseen parempaa palvelua kuin rumat ja vanhat?

Eikös sen pitäis just mennä toisinpäin, vanhoillahan sitä rahaa yleensä on enemmän kuin nuorilla.

Kauniit naiset saavat kaiken: enemmän ystäviä, paremman työn, miehen aina ,jos haluaa. Jos yksi jättää, on jonossa miehiä tyrkyllä.

Me tavalliset ja rumat naiset kelpaamme paskaduuneihin ja tyytymissuhteisiin tai kertapanoiksi. Meitä ei edes nähdä.