Minua kohdellaan eri tavoin normaalipainoisena ja ylipainoisena
Olin lievästi pyöreä ikävuodet 10-25 v, olin aika epäsuosittu. Laihduin 25-vuotiaana ja kohteluni muuttui täysin. Minulle oltiin yliystävällisiä monissa paikoissa, vaikka ennen minua ei edes huomattu. Minua katsottiin pitkään ja töissä kehuttiin paljon. Tultiin juttelemaan, minulle availtiin ovia, autettiin takki päälle jne. Lihoin päälle kolmekymppisenä sairauden ja lääkityksen myötä lyhyessä ajassa +20 kiloa. Kaikki huomio loppui ihan tyystin. Suurimmalle osalle miehistä olin kuin ilmaa, loput olivat perusystävällisiä. Sen tosin huomasin, että töissä osa minuun penseästi suhtautuneista naisista alkoi suhtautua minuun paremmin, kun olinkin lihava. Muuten olin muuttunut näkymättömäksi tai välillä minuun suhtauduttiin jopa tylysti asiakaspalvelutilanteissa.
Sairauden hellittäessä ja lääkityksen loputtua olen karistanut kiloja, vaikka lähtöpainoon on vielä hieman matkaa. Sen olen jo huomannut, että ihmisten käytös on taas muuttunut, kun olen hoikistunut reippaasti. Minuun suhtaudutaan taas ystävällisemmin. Enää ei ihan samalla tavalla katsella kuin nuorempana, mutta selvästi ollaan eri tavalla huomaavaisia ja ystävällisiä kuin lihavana ollessani. Kehuja tulee taas enemmän töissä. Ihmiset kiittelevät eri tavalla ja huomioivat. Joidenkin naisten suhtautuminen on taas muuttunut penseämmäksi, kun en enää ole lihava.
Miksi ihmiset kohtelevat ylipainoisia ja normaalipainoisia niin eri tavoin? Ja tajuavatko ihmiset edes itse asiaa? Tuntuu surulliselta, kun kuitenkin koko ajan olen ollut ihan sama ihminen, joka on ystävällinen toisille.
Kommentit (156)
Minä olen huomannut eroa käytöksessä ihan riippuen siitä kuinka kaunis on. Olen aina ollut laiha mutten erityisen kaunis, kuvailemasi käytös kun olit lihava kuulostaa ihan perusarjeltani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen laihduttanut vajaan 10 kiloa. On ollut järkytys nähdä, miten iso merkitys tällä on. Vaatteet ei purista, on mukavampi olla. On kevyempi olo, keho jaksaa paremmin. Suurin järkytys on se, miten ihmisten suhtautuminen on muuttunut. Tuntemattomat puhuvat aivan eri tavalla ystävällisesti ja haluaisivat tutustua. Näin ei ollut, kun olin painavampi.
Näin se on. Samalla aloin itse miettiä sellaista että olisiko harvempi vasten tahtoaan sinkku jos ylipainoisia olisi vähemmän tai jos ihmiset olisi edelleen pääsääntöisesti normaalipainoisia. Olisiko normaalipainoisella sinkulla enemmän vientiä ja viehättäisikö useampi sinkku itseäkin, jos normaalipainoisia olisi nykyistä enemmän?
Aivan varmasti näin. Enkä tarkoita sitäkään, että tarvitsisi olla kovin hoikissa mitoissa. Ongelma monilla on siinä, että sitä ylipainoa on todella paljon. Jos olet luokkaa 165 cm/100 kg nainen, niin onhan siinä ylipainoa ihan hirveästi. Joku 165 cm/70 kg on ihan eri juttu.
Sekin on mielenkiintoista, miten en ole kenenkään sinkun kuullut sanovan, että pitäisi varmaan laihduttaa puolison saantimahdollisuuksia parantaakseen. Sitten on saatettu ääneen sanoa, että odotetaan kyllä sen toisen osapuolen olevan hoikka/lihaksikas.
Mä olin 173cm ja painoin 74kg ja tunsin itseni kauhean lihavaksi vaikka kuvia katsoessa olin kyllä jo aikamoinen luikku.
Oltiin neljä ystävätärtä risteilyllä. Kolme meistä ylipainosia ja yksi peräti laiha.
Tämä laiha ystävätär söi meitä muita selvästi vähemmän. Joi myös vähemmän. Buffeessa me isommat emännät maistettiin joka ruokalajia, hän otti mistä tiesi pitävänsä ja paria kokeilumielessä.
Itse olen tiputtanut 15 kiloa Monjaron avulla, vielä 5 jäljellä normaalipainoon.
Olen kuitenkin jo yli 50 vee niin olen ehkäpä hieman katseita saanut miehiltä.
Itsensä lihottaneista tulee sellainen mielikuva, että he ovat syöneet liikaa kulutukseen nähden (oli syy siihen mikä tahansa) eli sellainen itsehillinnän puute.
Ja pidän itsensä lihottaneita outona jo senkin takia, että minkälainen ihminen lihottaa itselleen kannettavakseen tarpeettomia kiloja ja pilaa samalla terveytensä?
Itsensä lihottaneilla on myös tapana liikkua hitaasti mikä on joissakin työtehtävissä merkittävä este rekrytoimiselle.
t. keskisuuren yrityksen rekry
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen laihduttanut vajaan 10 kiloa. On ollut järkytys nähdä, miten iso merkitys tällä on. Vaatteet ei purista, on mukavampi olla. On kevyempi olo, keho jaksaa paremmin. Suurin järkytys on se, miten ihmisten suhtautuminen on muuttunut. Tuntemattomat puhuvat aivan eri tavalla ystävällisesti ja haluaisivat tutustua. Näin ei ollut, kun olin painavampi.
Näin se on. Samalla aloin itse miettiä sellaista että olisiko harvempi vasten tahtoaan sinkku jos ylipainoisia olisi vähemmän tai jos ihmiset olisi edelleen pääsääntöisesti normaalipainoisia. Olisiko normaalipainoisella sinkulla enemmän vientiä ja viehättäisikö useampi sinkku itseäkin, jos normaalipainoisia olisi nykyistä enemmän?
Aivan varmasti näin. Enkä tarkoita sitäkään, että tarvitsisi olla kovin hoikissa mitoissa. Ongelma monilla on siinä, että sitä ylipainoa on todella paljon. Jos olet luokkaa 165 cm/100 kg nainen, niin onhan siinä ylipainoa ihan hirveästi. Joku 165 cm/70 kg on ihan eri juttu.
Sekin on mielenkiintoista, miten en ole kenenkään sinkun kuullut sanovan, että pitäisi varmaan laihduttaa puolison saantimahdollisuuksia parantaakseen. Sitten on saatettu ääneen sanoa, että odotetaan kyllä sen toisen osapuolen olevan hoikka/lihaksikas.
Mä olin 173cm ja painoin 74kg ja tunsin itseni kauhean lihavaksi vaikka kuvia katsoessa olin kyllä jo aikamoinen luikku.
Ihan normaalipainonen olit.
Vierailija kirjoitti:
Oltiin neljä ystävätärtä risteilyllä. Kolme meistä ylipainosia ja yksi peräti laiha.
Tämä laiha ystävätär söi meitä muita selvästi vähemmän. Joi myös vähemmän. Buffeessa me isommat emännät maistettiin joka ruokalajia, hän otti mistä tiesi pitävänsä ja paria kokeilumielessä.
Itse olen tiputtanut 15 kiloa Monjaron avulla, vielä 5 jäljellä normaalipainoon.
Olen kuitenkin jo yli 50 vee niin olen ehkäpä hieman katseita saanut miehiltä.
Kolmekymppisenä laihdutin painon vartijoitten avulla 62 kiloseksi. Mulla pituutta 168 cm.
Sillon sain kehuja kropastani.
Vierailija kirjoitti:
Itsensä lihottaneista tulee sellainen mielikuva, että he ovat syöneet liikaa kulutukseen nähden (oli syy siihen mikä tahansa) eli sellainen itsehillinnän puute.
Ja pidän itsensä lihottaneita outona jo senkin takia, että minkälainen ihminen lihottaa itselleen kannettavakseen tarpeettomia kiloja ja pilaa samalla terveytensä?
Itsensä lihottaneilla on myös tapana liikkua hitaasti mikä on joissakin työtehtävissä merkittävä este rekrytoimiselle.
t. keskisuuren yrityksen rekry
Ei ihme että menetät hyviä työntekijöitä, kun tuijotat vain ulkonäköä.
Et varmaan älyä syytä miksi työntekijöiden vaihtuvuus on iso. Kannattaisi katsoa peiliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen laihduttanut vajaan 10 kiloa. On ollut järkytys nähdä, miten iso merkitys tällä on. Vaatteet ei purista, on mukavampi olla. On kevyempi olo, keho jaksaa paremmin. Suurin järkytys on se, miten ihmisten suhtautuminen on muuttunut. Tuntemattomat puhuvat aivan eri tavalla ystävällisesti ja haluaisivat tutustua. Näin ei ollut, kun olin painavampi.
Näin se on. Samalla aloin itse miettiä sellaista että olisiko harvempi vasten tahtoaan sinkku jos ylipainoisia olisi vähemmän tai jos ihmiset olisi edelleen pääsääntöisesti normaalipainoisia. Olisiko normaalipainoisella sinkulla enemmän vientiä ja viehättäisikö useampi sinkku itseäkin, jos normaalipainoisia olisi nykyistä enemmän?
Aivan varmasti näin. Enkä tarkoita sitäkään, että tarvitsisi olla kovin hoikissa mitoissa. Ongelma monilla on siinä, että sitä ylipainoa on todella paljon. Jos olet luokkaa 165 cm/100 kg nainen, niin onhan siinä ylipainoa ihan hirveästi. Joku 165 cm/70 kg on ihan eri juttu.
Sekin on mielenkiintoista, miten en ole kenenkään sinkun kuullut sanovan, että pitäisi varmaan laihduttaa puolison saantimahdollisuuksia parantaakseen. Sitten on saatettu ääneen sanoa, että odotetaan kyllä sen toisen osapuolen olevan hoikka/lihaksikas.
Mä olin 173cm ja painoin 74kg ja tunsin itseni kauhean lihavaksi vaikka kuvia katsoessa olin kyllä jo aikamoinen luikku.
Ihan normaalipainonen olit.
Niin olin, mutta silloin näki itsensä lihavana. Kerran lihava aina lihava omassa mielessään kai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen laihduttanut vajaan 10 kiloa. On ollut järkytys nähdä, miten iso merkitys tällä on. Vaatteet ei purista, on mukavampi olla. On kevyempi olo, keho jaksaa paremmin. Suurin järkytys on se, miten ihmisten suhtautuminen on muuttunut. Tuntemattomat puhuvat aivan eri tavalla ystävällisesti ja haluaisivat tutustua. Näin ei ollut, kun olin painavampi.
Näin se on. Samalla aloin itse miettiä sellaista että olisiko harvempi vasten tahtoaan sinkku jos ylipainoisia olisi vähemmän tai jos ihmiset olisi edelleen pääsääntöisesti normaalipainoisia. Olisiko normaalipainoisella sinkulla enemmän vientiä ja viehättäisikö useampi sinkku itseäkin, jos normaalipainoisia olisi nykyistä enemmän?
Aivan varmasti näin. Enkä tarkoita sitäkään, että tarvitsisi olla kovin hoikissa mitoissa. Ongelma monilla on siinä, että sitä ylipainoa on todella paljon. Jos olet luokkaa 165 cm/100 kg nainen, niin onhan siinä ylipainoa ihan hirveästi. Joku 165 cm/70 kg on ihan eri juttu.
Sekin on mielenkiintoista, miten en ole kenenkään sinkun kuullut sanovan, että pitäisi varmaan laihduttaa puolison saantimahdollisuuksia parantaakseen. Sitten on saatettu ääneen sanoa, että odotetaan kyllä sen toisen osapuolen olevan hoikka/lihaksikas.
Mä olin 173cm ja painoin 74kg ja tunsin itseni kauhean lihavaksi vaikka kuvia katsoessa olin kyllä jo aikamoinen luikku.
juu, jos olit oikeasti paljon treenaava mies , kuntosalia kovilla painoilla ...
Kierrän kaikki lihavat naiset. Sain trauman kun näin miten kilttiä teeskentelevät läski nainen heikolla omanarvontunnolla räjäht huu tamaan... ihan hirviö. Sillä oli sisusukset täynnä patoutunutta katkeruutta omista läskeistään. En sen jälkeen hullun nähdä sitä silmissäni. Näin naisena luulin että on leppoisa ja kiva. 🐽🐽🐽🐽
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koen surua tästä ilmiöstä, mutta samalla otan siitä ilon irti. Jos kerta siisti ulkonäkö, normaalipaino ja sopiva laittautuminen tuo etua työelämässä, miksi en tästä ottaisi iloa irti? Mahdollistaa paremmat uramahdollisuudet ja paremman palkan.
Sama, pidän kaikkia jotka oikein kehuvat miten eivät ole hyödyntäneet ulkonäköä vaikkapa urallaan aivan saatanan tyhminä 😄 Ei tarkoita mitään pillun antamista vaan että ihan ok nainen voi siisteillä vaatteilla, laittautumisella ja hymyilyllä nostaa mahdollisuuksiaan aivan valtavasti. Samoin on kyllä miehellä varsinkin naisvaltaisilla aloilla.
Ne "saatanan tyhmät" ovat ehkä käyttäneet saman ajan kirjojen lukemiseen yms itsensä sivistämiseen ja muuhun itseä kiinnostavaan vs ulkonäön puunaamiseen pärjätäkseen jossain ulkonäkötyömarkkinoilla :)
Mutta eivät tajua että ulkonäköönsä panostavat tekevät nuo samat asiat myös. Arvaa kumpi pääsee urallaan pitemmälle ja vielä lopuksi pienemmällä vaivalla? No et tietenkään arvaa koska olet yksinkertaisempi mitä itse kuvitteletkaan 😝
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen laihduttanut vajaan 10 kiloa. On ollut järkytys nähdä, miten iso merkitys tällä on. Vaatteet ei purista, on mukavampi olla. On kevyempi olo, keho jaksaa paremmin. Suurin järkytys on se, miten ihmisten suhtautuminen on muuttunut. Tuntemattomat puhuvat aivan eri tavalla ystävällisesti ja haluaisivat tutustua. Näin ei ollut, kun olin painavampi.
Näin se on. Samalla aloin itse miettiä sellaista että olisiko harvempi vasten tahtoaan sinkku jos ylipainoisia olisi vähemmän tai jos ihmiset olisi edelleen pääsääntöisesti normaalipainoisia. Olisiko normaalipainoisella sinkulla enemmän vientiä ja viehättäisikö useampi sinkku itseäkin, jos normaalipainoisia olisi nykyistä enemmän?
Aivan varmasti näin. Enkä tarkoita sitäkään, että tarvitsisi olla kovin hoikissa mitoissa. Ongelma monilla on siinä, että sitä ylipainoa on todella paljon. Jos olet luokkaa 165 cm/100 kg nainen, niin onhan siinä ylipainoa ihan hirveästi. Joku 165 cm/70 kg on ihan eri juttu.
Sekin on mielenkiintoista, miten en ole kenenkään sinkun kuullut sanovan, että pitäisi varmaan laihduttaa puolison saantimahdollisuuksia parantaakseen. Sitten on saatettu ääneen sanoa, että odotetaan kyllä sen toisen osapuolen olevan hoikka/lihaksikas.
Mä olin 173cm ja painoin 74kg ja tunsin itseni kauhean lihavaksi vaikka kuvia katsoessa olin kyllä jo aikamoinen luikku.
juu, jos olit oikeasti paljon treenaava mies , kuntosalia kovilla painoilla ...
Olen nainen. Ja joo just tuon takia koin itseni lihavaksi. Olisi kai pitänyt olla 55kg et olisi ollut kaunis.
Minua taas ei kohdeltu mitenkään eri tavalla, vaikka pahimmillaan olin 165cm/75kg. Nyt siis olen 165cm/55kg eli 20kg väliä. Suuren osan elämästäni olen ollut hoikka, mutta lasten teon jälkeen lihoin joksikin aikaa, kunnes päätin että nyt se loppuu ja laihdutin takaisin ja aloin treenata.
Yhtälailla kaikki on olleet kivoja kokoajan ja aviomieheni on halunnut minua. Varsinaisesti miehiä iskemässä en ole ollut, koska olen naimisissa, mutta olen aina saanut huomiota koska olen iloinen ja puhelias.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman olen huomannut itse. Omalla kohdalla logiikka on hyvin selvästi ollut se, että mitä hoikemmassa kunnossa olen, sitä vähemmän naiset minusta pitävät ja sitä enemmän miehet minusta pitävät. Kun lihon, miehet menettävät mielenkiintonsa ja naisista olenkin yhtäkkiä ok, vaikka hoikkana minusta ei pidetty.
Tämä on mielenkiintoinen ilmiö. Miehet nyt selvästi ovat hoikempien naisten perään, mutta tuo naisten käytös ihmetyttää. Onko sillä todella väliä, että se ystävä/työkaveri tms ei saisi olla hoikempi kuin itse on? Miksi se olisi itseltä pois? Jokuhan siinä laihemmassa ulkomuodossa ärsyttää.
Se hoikkuus aiheuttaa naisissa kateutta. Hoikistunut koetaan uhkana itselle esim niillä miesmarkkinoilla ja sekin on iso kateudenherättäjä että joku onnistuu siinä mikä itseltä jää toistuvasti tekemättä.
Onko miesmarkkinoilla sitten jonkinlainen trendi, että mitä laihempi nainen sitä parempi? Ja jos on, niin miksi ihmeessä?
On. Minä tapailin hetken 45-vuotiasta miestä (olin huomattavasti nuorempi). Mies oli itse lihava. Kommentoi, miten minun olisi pitänyt olla hoikempi (163 cm/57 kg). Tällaisia miehiä on paljon.
Vierailija kirjoitti:
Minua taas ei kohdeltu mitenkään eri tavalla, vaikka pahimmillaan olin 165cm/75kg. Nyt siis olen 165cm/55kg eli 20kg väliä. Suuren osan elämästäni olen ollut hoikka, mutta lasten teon jälkeen lihoin joksikin aikaa, kunnes päätin että nyt se loppuu ja laihdutin takaisin ja aloin treenata.
Yhtälailla kaikki on olleet kivoja kokoajan ja aviomieheni on halunnut minua. Varsinaisesti miehiä iskemässä en ole ollut, koska olen naimisissa, mutta olen aina saanut huomiota koska olen iloinen ja puhelias.
Sinun ylipaino on ollut todella pientä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman olen huomannut itse. Omalla kohdalla logiikka on hyvin selvästi ollut se, että mitä hoikemmassa kunnossa olen, sitä vähemmän naiset minusta pitävät ja sitä enemmän miehet minusta pitävät. Kun lihon, miehet menettävät mielenkiintonsa ja naisista olenkin yhtäkkiä ok, vaikka hoikkana minusta ei pidetty.
Tämä on mielenkiintoinen ilmiö. Miehet nyt selvästi ovat hoikempien naisten perään, mutta tuo naisten käytös ihmetyttää. Onko sillä todella väliä, että se ystävä/työkaveri tms ei saisi olla hoikempi kuin itse on? Miksi se olisi itseltä pois? Jokuhan siinä laihemmassa ulkomuodossa ärsyttää.
Se hoikkuus aiheuttaa naisissa kateutta. Hoikistunut koetaan uhkana itselle esim niillä miesmarkkinoilla ja sekin on iso kateudenherättäjä että joku onnistuu siinä mikä itseltä jää toistuvasti tekemättä.
Onko miesmarkkinoilla sitten jonkinlainen trendi, että mitä laihempi nainen sitä parempi? Ja jos on, niin miksi ihmeessä?
On. Minä tapailin hetken 45-vuotiasta miestä (olin huomattavasti nuorempi). Mies oli itse lihava. Kommentoi, miten minun olisi pitänyt olla hoikempi (163 cm/57 kg). Tällaisia miehiä on paljon.
Minä olen keskustellut huomattavasti ylipainoisen viisikymppisen miehen kanssa ollessani ihan normaalipainossa. Hän tiesi minun sairastavan vakavasti, ja joutuvani käyttämään kortisonia ajoittain suuria määriä. Tämä toki näkyi kasvoissa. Ihan pokalla vttuili kasvokuvistani ja turvotuksesta. Toivon todella että tällaisia miehiä ei ole paljon. Minä sain hänestä trauman - toki hänellä oli paljon muutakin vialla luonteessa.
Vierailija kirjoitti:
Tabu, mutta suurinta osaa biologisesti viehättää eniten normaalipainoinen ihminen. Tätähän ei nykyisin saisi sanoa ääneen, ettei loukkaa ketään.
Tarkoitat kai bmi alle 20?
Mun yksi tuttu toimari sanoi, että ei palkkaa lihavia ihmisiä. Osoittaa itsekurin puutetta.
Kyllähän lihavuus kertoo ihmisestä paljon.
Tutkitusti alemman sos.luokan juttuja olla ylipainoinen.