Onko ateismi jotenkin neutraali uskomusjärjestelmä?

Vierailija kirjoitti:

Vastaus otsikon kysymykseen on itse asiassa, että ei ole. Sekä teismi että ateisimi molemmat väittävät asiaa, jota ei voi tieteellisesti todistaa: Sekä jumalan olemassaolo, että olemattomuus ovat uskon asia.

Ainoa älyllinen vaihtoehto on agonostisuus: Sen myöntäminen, ettei edes voi tietää onko jumalaa vai ei.

Ainoa älyllinen vaihtoehto on ateismi, sillä kaikki jumalat ovat epäloogisia ja mahdottomia tuntemiemme luonnonlakien puitteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ateismi on ehdottomasti uskomusjärjestelmä. Ateismissa kielletään toisten usko Jumalaan ja todisteet Jumalasta, jotta oma usko siitä, ettei Jumalasta muka ole mitään todistetta, säilyy.

Sillä moni on saanut todisteen Jumalasta. Jeesus tuli taivaasta ja hänen sanmansa kirjoitettiin Raamattuun todisteeksi. Ja moni on saanut näyn Jeesuksesta tai kuullut Jumalan Pyhän Hengen äänen. Ihmiset kokevat synnintunnon ja anteeksiannon juuri niinkuin Raamattu kertoo tapahtuvan, kun Jumala kutsuu pelastukseen.

En minä ainakaan kiellä kenenkään muun uskoa, ei se minua hetkauta, vaikka joku uskookin. Ja niitä todisteita EI OLE objektiivisesti saatavilla, muutenhan puhuttaisiin tiedosta, ei uskosta. Raamattu  ei myöskään kelpaa todisteeksi.

Korjaan vielä, että sinä uskot, että mitään todisteita ei ole objektiivisesti saatavilla, mutta ethän sinä ole kaikkitietävä, joten voi olla todisteita joita sinä et ole nähnyt tai tullut tietoiseksi.

Miksi kukaan ei ole esittänyt niitä objektiivisia todisteita, jos niitä kerran on? Vai etkö ymmärrä, mitä objektiivinen tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus otsikon kysymykseen on itse asiassa, että ei ole. Sekä teismi että ateisimi molemmat väittävät asiaa, jota ei voi tieteellisesti todistaa: Sekä jumalan olemassaolo, että olemattomuus ovat uskon asia.

Ainoa älyllinen vaihtoehto on agonostisuus: Sen myöntäminen, ettei edes voi tietää onko jumalaa vai ei.

Uskokin voi olla älyllinen vaihtoehto jos on riittävä syy uskoa.

Muotoilisin, että usko voi antaa voimavaroja, vaikka usko perustuisikin harhoihin. Parasympaattisen hermoston vaikutukset ihmiseen ovat vielä lääketieteessä pitkälti tuntemattomia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus otsikon kysymykseen on itse asiassa, että ei ole. Sekä teismi että ateisimi molemmat väittävät asiaa, jota ei voi tieteellisesti todistaa: Sekä jumalan olemassaolo, että olemattomuus ovat uskon asia.

Ainoa älyllinen vaihtoehto on agonostisuus: Sen myöntäminen, ettei edes voi tietää onko jumalaa vai ei.

Ainoa älyllinen vaihtoehto on ateismi, sillä kaikki jumalat ovat epäloogisia ja mahdottomia tuntemiemme luonnonlakien puitteissa.

Niinhän sinä uskot. mutta mehän emme tiedä kaikkia lainalaisuuksia, ja mitä on sen ulkopuolella on mitä kutsumme luonnolliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus otsikon kysymykseen on itse asiassa, että ei ole. Sekä teismi että ateisimi molemmat väittävät asiaa, jota ei voi tieteellisesti todistaa: Sekä jumalan olemassaolo, että olemattomuus ovat uskon asia.

Ainoa älyllinen vaihtoehto on agonostisuus: Sen myöntäminen, ettei edes voi tietää onko jumalaa vai ei.

Uskokin voi olla älyllinen vaihtoehto jos on riittävä syy uskoa.

Muotoilisin, että usko voi antaa voimavaroja, vaikka usko perustuisikin harhoihin. Parasympaattisen hermoston vaikutukset ihmiseen ovat vielä lääketieteessä pitkälti tuntemattomia.

Uskominen valheisiin johtaa aina lopulta pettymykseen, kun uskotut asiat eivät pidäkkään paikkaansa, siksi on tärkeä uskoa totuuteen.

Valheisiin ei kannata tuudittautua väliaikaisen hyvän olon vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus otsikon kysymykseen on itse asiassa, että ei ole. Sekä teismi että ateisimi molemmat väittävät asiaa, jota ei voi tieteellisesti todistaa: Sekä jumalan olemassaolo, että olemattomuus ovat uskon asia.

Ainoa älyllinen vaihtoehto on agonostisuus: Sen myöntäminen, ettei edes voi tietää onko jumalaa vai ei.

Ainoa älyllinen vaihtoehto on ateismi, sillä kaikki jumalat ovat epäloogisia ja mahdottomia tuntemiemme luonnonlakien puitteissa.

Niinhän sinä uskot. mutta mehän emme tiedä kaikkia lainalaisuuksia, ja mitä on sen ulkopuolella on mitä kutsumme luonnolliseksi.

En nyt lähtisi silti spekuloimaan olemattomilla. Jos tuolle linjalle lähdetään, on loogista olettaa, että jossain päin universumia on myös lohikäärmeitä, pinkkejä yksisarvisia ja hattivatteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus otsikon kysymykseen on itse asiassa, että ei ole. Sekä teismi että ateisimi molemmat väittävät asiaa, jota ei voi tieteellisesti todistaa: Sekä jumalan olemassaolo, että olemattomuus ovat uskon asia.

Ainoa älyllinen vaihtoehto on agonostisuus: Sen myöntäminen, ettei edes voi tietää onko jumalaa vai ei.

Uskokin voi olla älyllinen vaihtoehto jos on riittävä syy uskoa.

Muotoilisin, että usko voi antaa voimavaroja, vaikka usko perustuisikin harhoihin. Parasympaattisen hermoston vaikutukset ihmiseen ovat vielä lääketieteessä pitkälti tuntemattomia.

Uskominen valheisiin johtaa aina lopulta pettymykseen, kun uskotut asiat eivät pidäkkään paikkaansa, siksi on tärkeä uskoa totuuteen.

Valheisiin ei kannata tuudittautua väliaikaisen hyvän olon vuoksi.

Jos uskoo tiukasti asiaansa kuolemaansa asti, ei ole enää tietoisuutta minkä avulla voisi katua. Toki uskonnollisissa yhteisöissä, kuten muissakin liikkeissä, on omat hyväksikäyttäjänsä ja vaara on ilmeinen. Uskon monen hyvinkin älykkään ihmisen pysyneen uskonyhteisöjen jäsenenä juurikin siksi, että he ovat ajatelleet, ettei siitä vahinkoakaan ole. Olisi naiivia olettaa syvempää hartautta.

eipä mulla ateistina ole tarve elää uskonnon ympärillä ja miellyttää.. eli kyllä, neutraali. 

Olen kai ateisti, koska en usko mihinkään uskontoon. Pidän niitä vanhoina kansantaruina, jotka luovat jotain toivoa tai tukea vertauskuvillaan eri ihmisille. Minulle Suvivirsi ei ole mikään uskonjulistus, vaan suomalainen perinne siinä missä juhannuskokon poltto. Vaikka kai kokon polttamiseenkin jotain loitsuja ja taruja kuuluu. En ymmärrä kiihkoilua ja mielensäpahoittamista suvivirren laulamisesta. Jos ei virsistä tykkää, niin ei kai sitä mukana tarvitse laulaa. Jos on niin kapeamielinen ettei kestä lapsensa kevätjuhlassa sitä kuunnella ja kunnioittaa koulun päättämistä, ehkä parempi ratkaisu jäädä sitten kotiin. 

Vierailija kirjoitti:

Olen kai ateisti, koska en usko mihinkään uskontoon. Pidän niitä vanhoina kansantaruina, jotka luovat jotain toivoa tai tukea vertauskuvillaan eri ihmisille. Minulle Suvivirsi ei ole mikään uskonjulistus, vaan suomalainen perinne siinä missä juhannuskokon poltto. Vaikka kai kokon polttamiseenkin jotain loitsuja ja taruja kuuluu. En ymmärrä kiihkoilua ja mielensäpahoittamista suvivirren laulamisesta. Jos ei virsistä tykkää, niin ei kai sitä mukana tarvitse laulaa. Jos on niin kapeamielinen ettei kestä lapsensa kevätjuhlassa sitä kuunnella ja kunnioittaa koulun päättämistä, ehkä parempi ratkaisu jäädä sitten kotiin. 

Luulen, että ne, jotka pitävät juhannuskokon polttamista hassuna, eivät lähde sellaista seuraamaan. Koulutilaisuuksiin osallistumista oletetaan. Jos kyseessä on olisi vapaa tilaisuus, ei mitään ongelmaa olisi. Enhän minä lähde pride marssillekaan, koska en halua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus otsikon kysymykseen on itse asiassa, että ei ole. Sekä teismi että ateisimi molemmat väittävät asiaa, jota ei voi tieteellisesti todistaa: Sekä jumalan olemassaolo, että olemattomuus ovat uskon asia.

Ainoa älyllinen vaihtoehto on agonostisuus: Sen myöntäminen, ettei edes voi tietää onko jumalaa vai ei.

Uskokin voi olla älyllinen vaihtoehto jos on riittävä syy uskoa.

Muotoilisin, että usko voi antaa voimavaroja, vaikka usko perustuisikin harhoihin. Parasympaattisen hermoston vaikutukset ihmiseen ovat vielä lääketieteessä pitkälti tuntemattomia.

Uskominen valheisiin johtaa aina lopulta pettymykseen, kun uskotut asiat eivät pidäkkään paikkaansa, siksi on tärkeä uskoa totuuteen.

Valheisiin ei kannata tuudittautua väliaikaisen hyvän olon vuoksi.

Jos uskoo tiukasti asiaansa kuolemaansa asti, ei ole enää tietoisuutta minkä avulla voisi katua. Toki uskonnollisissa yhteisöissä, kuten muissakin liikkeissä, on omat hyväksikäyttäjänsä ja vaara on ilmeinen. Uskon monen hyvinkin älykkään ihmisen pysyneen uskonyhteisöjen jäsenenä juurikin siksi, että he ovat ajatelleet, ettei siitä vahinkoakaan ole. Olisi naiivia olettaa syvempää hartautta.

Jokainen toimii käytännössä joka tapauksessa uskon varassa, koska varmaa tietoa asioista ei ole, turhaan sekoitat tähän yhteisöjä.

Itse olen sitä mieltä että jumaliin uskovat kuuluisivat jonkinlaiseen hoitoon.

EI aikuinen normaaliälyllä varustettu ihminen voi moisiin keijukaisiin uskoa ja pitää totena.

Vierailija kirjoitti:

eipä mulla ateistina ole tarve elää uskonnon ympärillä ja miellyttää.. eli kyllä, neutraali. 

olet teisti - ateisti akselilla äärilaidassa. Se on tosin aika digitaalista 1 tai 0

Vierailija kirjoitti:

Itse olen sitä mieltä että jumaliin uskovat kuuluisivat jonkinlaiseen hoitoon.

 

EI aikuinen normaaliälyllä varustettu ihminen voi moisiin keijukaisiin uskoa ja pitää totena.

Hiljaa kun aikuiset puhuu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus otsikon kysymykseen on itse asiassa, että ei ole. Sekä teismi että ateisimi molemmat väittävät asiaa, jota ei voi tieteellisesti todistaa: Sekä jumalan olemassaolo, että olemattomuus ovat uskon asia.

Ainoa älyllinen vaihtoehto on agonostisuus: Sen myöntäminen, ettei edes voi tietää onko jumalaa vai ei.

Uskokin voi olla älyllinen vaihtoehto jos on riittävä syy uskoa.

Muotoilisin, että usko voi antaa voimavaroja, vaikka usko perustuisikin harhoihin. Parasympaattisen hermoston vaikutukset ihmiseen ovat vielä lääketieteessä pitkälti tuntemattomia.

Uskominen valheisiin johtaa aina lopulta pettymykseen, kun uskotut asiat eivät pidäkkään paikkaansa, siksi on tärkeä uskoa totuuteen.

Valheisiin ei kannata tuudittautua väliaikaisen hyvän olon vuoksi.

Jos uskoo tiukasti asiaansa kuolemaansa asti, ei ole enää tietoisuutta minkä avulla voisi katua. Toki uskonnollisissa yhteisöissä, kuten muissakin liikkeissä, on omat hyväksikäyttäjänsä ja vaara on ilmeinen. Uskon monen hyvinkin älykkään ihmisen pysyneen uskonyhteisöjen jäsenenä juurikin siksi, että he ovat ajatelleet, ettei siitä vahinkoakaan ole. Olisi naiivia olettaa syvempää hartautta.

Jokainen toimii käytännössä joka tapauksessa uskon varassa, koska varmaa tietoa asioista ei ole, turhaan sekoitat tähän yhteisöjä.

Kommenttisi on yhtä rakentava kuin kysyisin perusteita mikset usko keijukaisiin tai salaisen taikamaailman olemassaoloon, missä Harry Potter tuhosi Voldemortin? Ei sinulla ole todisteita, ettei näin ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ateismi on ehdottomasti uskomusjärjestelmä. Ateismissa kielletään toisten usko Jumalaan ja todisteet Jumalasta, jotta oma usko siitä, ettei Jumalasta muka ole mitään todistetta, säilyy.

Sillä moni on saanut todisteen Jumalasta. Jeesus tuli taivaasta ja hänen sanmansa kirjoitettiin Raamattuun todisteeksi. Ja moni on saanut näyn Jeesuksesta tai kuullut Jumalan Pyhän Hengen äänen. Ihmiset kokevat synnintunnon ja anteeksiannon juuri niinkuin Raamattu kertoo tapahtuvan, kun Jumala kutsuu pelastukseen.

En minä ainakaan kiellä kenenkään muun uskoa, ei se minua hetkauta, vaikka joku uskookin. Ja niitä todisteita EI OLE objektiivisesti saatavilla, muutenhan puhuttaisiin tiedosta, ei uskosta. Raamattu  ei myöskään kelpaa todisteeksi.

Korjaan vielä, että sinä uskot, että mitään todisteita ei ole objektiivisesti saatavilla, mutta ethän sinä ole kaikkitietävä, joten voi olla todisteita joita sinä et ole nähnyt tai tullut tietoiseksi.

Miksi kukaan ei ole esittänyt niitä objektiivisia todisteita, jos niitä kerran on? Vai etkö ymmärrä, mitä objektiivinen tarkoittaa?

se että sinä et ole tietoinen jostain ei ole sama asia kuin että jotain ei olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kai ateisti, koska en usko mihinkään uskontoon. Pidän niitä vanhoina kansantaruina, jotka luovat jotain toivoa tai tukea vertauskuvillaan eri ihmisille. Minulle Suvivirsi ei ole mikään uskonjulistus, vaan suomalainen perinne siinä missä juhannuskokon poltto. Vaikka kai kokon polttamiseenkin jotain loitsuja ja taruja kuuluu. En ymmärrä kiihkoilua ja mielensäpahoittamista suvivirren laulamisesta. Jos ei virsistä tykkää, niin ei kai sitä mukana tarvitse laulaa. Jos on niin kapeamielinen ettei kestä lapsensa kevätjuhlassa sitä kuunnella ja kunnioittaa koulun päättämistä, ehkä parempi ratkaisu jäädä sitten kotiin. 

Luulen, että ne, jotka pitävät juhannuskokon polttamista hassuna, eivät lähde sellaista seuraamaan. Koulutilaisuuksiin osallistumista oletetaan. Jos kyseessä on olisi vapaa tilaisuus, ei mitään ongelmaa olisi. Enhän minä lähde pride marssillekaan, koska en halua.

Ei kai sinne koulun tilaisuuteen mikään pakko ole osallistua? En minäkään osallistu pride marssille, koska ei ole mitään kiinnostusta sellaiseen. Jos oma lapsi tai joku muu läheinen pyytää tueksi tuollaiseen marssiin, niin en usko että keksisin mitään pätevää syytä jättää tärkeä ihminen yksin hänelle tärkeän asian hetkellä.

minkä ihmeen takia mun, ateistina, pitäisi ensinnäkään kieltää jonkin olemassa olo, johon en alunperinkään usko? sama kun vaadittaisiin, että mun pitää olla joku kieltäjä, etten usko maahisiin tai joulupukkiin. 

minulle jumalaa ei ole, ei ole koskaan ollutkaan, ei tarvitse kieltää sellaista, mihin en usko (vrt maahiset). 

uskokaa tai kieltäkää te, jotka haluatte, mun ei tartye keksiä selityksiä asioille, joita ei mielestäni ole - en ole nöhnyt, kuullut tai tavannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kai ateisti, koska en usko mihinkään uskontoon. Pidän niitä vanhoina kansantaruina, jotka luovat jotain toivoa tai tukea vertauskuvillaan eri ihmisille. Minulle Suvivirsi ei ole mikään uskonjulistus, vaan suomalainen perinne siinä missä juhannuskokon poltto. Vaikka kai kokon polttamiseenkin jotain loitsuja ja taruja kuuluu. En ymmärrä kiihkoilua ja mielensäpahoittamista suvivirren laulamisesta. Jos ei virsistä tykkää, niin ei kai sitä mukana tarvitse laulaa. Jos on niin kapeamielinen ettei kestä lapsensa kevätjuhlassa sitä kuunnella ja kunnioittaa koulun päättämistä, ehkä parempi ratkaisu jäädä sitten kotiin. 

Luulen, että ne, jotka pitävät juhannuskokon polttamista hassuna, eivät lähde sellaista seuraamaan. Koulutilaisuuksiin osallistumista oletetaan. Jos kyseessä on olisi vapaa tilaisuus, ei mitään ongelmaa olisi. Enhän minä lähde pride marssillekaan, koska en halua.

Ei kai sinne koulun tilaisuuteen mikään pakko ole osallistua? En minäkään osallistu pride marssille, koska ei ole mitään kiinnostusta sellaiseen. Jos oma lapsi tai joku muu läheinen pyytää tueksi tuollaiseen marssiin, niin en usko että keksisin mitään pätevää syytä jättää tärkeä ihminen yksin hänelle tärkeän asian hetkellä.

Kyllä sitä nimenomaan oppilailta oletetaan ja vängätään edelleen syytä, jos ei osallistu. Ei ole siis vapaamuotoinen tilaisuus, minne saa mennä ja tulla kuten huvittaa.

Kysyin teko älyltä kun ateistit eivät halua vastata: miksi kutsutaan ihmistä joka uskoo että ei ole Jumalaa

Henkilöä, joka uskoo ettei Jumalaa ole olemassa, kutsutaan ateistiksi. Ateismi tarkoittaa jumalattomuutta tai käsitystä, jonka mukaan jumalia ei ole. [1, 2]