Eeva Roots, 38, kertoo tulleensa työpaikkakiusatuksi viidessä eri työpaikassa

 Oiskohan Eevan anka katsoa peiliin? Hakea malkaa omasta silmästään? Jospa hänet on palkattu töihin enkät prisessaksi?  Joku pieni käytösopaskirjainen, jospa Eevaliini vaikka lukisi sellaisen? Työpaikka ei Ole kenenkään teatterilava ja must yleisöä, ei edes teatterissa.  

Sama laulu 3v sitten 

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ebfb3a2b-4b98-4cd0-aaea-4fbff67d139e

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väittääkö joku, että noi kokemukset on vääriä?

Jos tulee kiusatuksi sina ja jokapaikasaa on kyseessä ongelmanlietsoja tai narsku

Heti kun ri itse saa päättää kaikesta…

Kiusaajat huomaavat nopeasti kuka ei osaa pitää puoliaan. Koska kiusaajia on jokaisella työpaikalla, joutuvat samat ihmiset kiusaajien kynsiin jokaisella työpaikallaan.

Vika on aina kiusaajassa, ei kiusatussa.

töissä pitää tehdä töitä eikä omia juttuja 

Ainakin tuo haastattelu kertoo että häntä ei kannata palkata. Ja töissä pomo on se joka loppujenlopuksi päättää mitä tehdään 

Kun aina kiusataan ja syy on töissä ja muissa ja pomossa…. 

Vierailija kirjoitti:

Tuon ihmisen naamasta jo näkee, ettei tule kenenkään kanssa toimeen.

Voi olla, että joku on saman kommentin jo ketjussa esittänyt, en jaksanut lukea aiempia kommentteja.

Kenenkään naamasta ei taatusti näe onko kiusaaja vai ei. Usein ne on niitä todella ulospäin suuntautuneita ekstroverttejä, joista kukaan ei usko että voi olla täysi peekele muita kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaminen on aina väärin, mutta joskus tulee mieleen mikä on toisen puolen versio. Jos joka paikassa kiusataan ja aina esihenkilö, niin voisiko omassa käytöksessäkin olla jotain korjattavaa? 

Syy on varmaan siinä, että toisilla on TARVE kiusata ja arvostella. Empatia puuttuu ja sivistys. Juntti kiusaa.

Ja aina se oma esihenkilö on tämä kiusaaja. Miksi?

Narsistinen kiusaaja haluaa valtaa ja on valmis käyttämään likaisiakin keinoja saadakseen sitä, siksi näitä päätyy esihenkilöiksi. 

Näitä narsisteja on tilastollisesti niin vähän, että aika erikoista, että hänen esimiehet ovat kaikki olleet narsisteja. Mutta toki kaikki on mahdollista eikä kiusaajat aina ole narsisteja.

Vierailija kirjoitti:

Täytyy myöntää, että en jaksanut lukea juttua. Kiusaaminen on aina väärin. Miten tällainen kiusaaminen työpaikalla tapahtuu? Olen ollut monessa työpaikassa enkä ikinä ole onneksi joutunut kiusatuksi. Tai ehkä en itse ole huomannut sitä. Ihmisissä on myös temperamentti eroja, jotkut ovat herkempiä kuin toiset. Jos työpaikoilla pysytään asialinjalla, kiusaaminen on helpompi tunnistaa kuin paikoissa, joissa joutuu osallistumaan muutenkin kuin vain tekemällä sen oman työpanoksen. 

Yhdessä työpaikassa, jossa olin, yksi ja sama henkilö oli kiusannut useaa muuta työntekijää tiimissä. Muut olivat valittaneet tiimin pomolle, mutta tämä ei halunnut selvittää asiaa kunnolla. Ongelmana oli se, että kiusaaja oli luikerrellut pomon kaveriksi. Pomo ei osannut nähdä asiaa puolueettomasti. 

Tämä tilanne jatkui vuosia. Kun itsekin tulin taloon uutena, jouduin jossain vaiheessa myös kiusaajan uhriksi. En ottanut asiaa vakavasti, koska tiesin etukäteen minkälainen tyyppi on kyseessä. Mutta yksi työntekijä, joka oli kärsinyt kiusaamisesta vuosia, joutui käymään asian takia terapiassa lopulta. Ja toinen, joka oli ensimmäisiä kiusaajan uhreja, ei edelleenkään pysty edes sanomaan kiusaajan nimeä ääneen.

Tänään muut työntekijät ovat joko eläköityneet tai siirtyneet muualle. Kiusaaja on edelleen samassa työpaikassa. 

Meille palkattiin uusi työntekijä, joka on vaihtanut monta kertaa työpaikkaa muutamaan vuoteen ja pari kertaa paikkakuntaakin - ja kaikki kiusaamisen takia. Viimeisimpänä hän joutui lähtemään pois paikkakuntamme marketista samaisesta syystä. Pari kertaa olen ollut hänen kanssaan iltavuorossa laittamassa ravintolaa kiinni, niin hän lataa monta kassillista tavaraa mukaansa ja ihmettelee miksi minä en ota - taitaa olla työpaikkakiusatuksi tuleminen peitetarina varastamisesta johtuville potkuille tässä tapauksessa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaminen on aina väärin, mutta joskus tulee mieleen mikä on toisen puolen versio. Jos joka paikassa kiusataan ja aina esihenkilö, niin voisiko omassa käytöksessäkin olla jotain korjattavaa? 

Syy on varmaan siinä, että toisilla on TARVE kiusata ja arvostella. Empatia puuttuu ja sivistys. Juntti kiusaa.

Ja aina se oma esihenkilö on tämä kiusaaja. Miksi?

Narsistinen kiusaaja haluaa valtaa ja on valmis käyttämään likaisiakin keinoja saadakseen sitä, siksi näitä päätyy esihenkilöiksi. 

Näitä narsisteja on tilastollisesti niin vähän, että aika erikoista, että hänen esimiehet ovat kaikki olleet narsisteja. Mutta toki kaikki on mahdollista eikä kiusaajat aina ole narsisteja.

Jos puhutaan narsistisesta persoonallisuushäiriöstä, on se harvinaista joo, mutta häiritsevässä määrin narsistisia onkin sitten huomattavasti enemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy myöntää, että en jaksanut lukea juttua. Kiusaaminen on aina väärin. Miten tällainen kiusaaminen työpaikalla tapahtuu? Olen ollut monessa työpaikassa enkä ikinä ole onneksi joutunut kiusatuksi. Tai ehkä en itse ole huomannut sitä. Ihmisissä on myös temperamentti eroja, jotkut ovat herkempiä kuin toiset. Jos työpaikoilla pysytään asialinjalla, kiusaaminen on helpompi tunnistaa kuin paikoissa, joissa joutuu osallistumaan muutenkin kuin vain tekemällä sen oman työpanoksen. 

Yhdessä työpaikassa, jossa olin, yksi ja sama henkilö oli kiusannut useaa muuta työntekijää tiimissä. Muut olivat valittaneet tiimin pomolle, mutta tämä ei halunnut selvittää asiaa kunnolla. Ongelmana oli se, että kiusaaja oli luikerrellut pomon kaveriksi. Pomo ei osannut nähdä asiaa puolueettomasti. 

Tämä tilanne jatkui vuosia. Kun itsekin tulin taloon uutena, jouduin jossain vaiheessa myös kiusaajan uhriksi. En ottanut asiaa vakavasti, koska tiesin etukäteen minkälainen tyyppi on kyseessä. Mutta yksi työntekijä, joka oli kärsinyt kiusaamisesta vuosia, joutui käymään asian takia terapiassa lopulta. Ja toinen, joka oli ensimmäisiä kiusaajan uhreja, ei edelleenkään pysty edes sanomaan kiusaajan nimeä ääneen.

Tänään muut työntekijät ovat joko eläköityneet tai siirtyneet muualle. Kiusaaja on edelleen samassa työpaikassa. 

Tämän takia varokaa "pyöröovi-työpaikkoja". Jos vaihtuvuus on suurta, on työpaikassa todennäköisesti jotain pahasti vialla!

Vierailija kirjoitti:

Meille palkattiin uusi työntekijä, joka on vaihtanut monta kertaa työpaikkaa muutamaan vuoteen ja pari kertaa paikkakuntaakin - ja kaikki kiusaamisen takia. Viimeisimpänä hän joutui lähtemään pois paikkakuntamme marketista samaisesta syystä. Pari kertaa olen ollut hänen kanssaan iltavuorossa laittamassa ravintolaa kiinni, niin hän lataa monta kassillista tavaraa mukaansa ja ihmettelee miksi minä en ota - taitaa olla työpaikkakiusatuksi tuleminen peitetarina varastamisesta johtuville potkuille tässä tapauksessa...

No tuo nyt on äärimmäisen harvinaista, et voi mitenkään yleistää. Minä olen ollut yli 20v kaupan alalla enkä koskaan ikinä missään ole tuollaista nähnyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille palkattiin uusi työntekijä, joka on vaihtanut monta kertaa työpaikkaa muutamaan vuoteen ja pari kertaa paikkakuntaakin - ja kaikki kiusaamisen takia. Viimeisimpänä hän joutui lähtemään pois paikkakuntamme marketista samaisesta syystä. Pari kertaa olen ollut hänen kanssaan iltavuorossa laittamassa ravintolaa kiinni, niin hän lataa monta kassillista tavaraa mukaansa ja ihmettelee miksi minä en ota - taitaa olla työpaikkakiusatuksi tuleminen peitetarina varastamisesta johtuville potkuille tässä tapauksessa...

No tuo nyt on äärimmäisen harvinaista, et voi mitenkään yleistää. Minä olen ollut yli 20v kaupan alalla enkä koskaan ikinä missään ole tuollaista nähnyt.

Tietääkö, ettei saa ottaa? Vähän erikoiselta kuulostaa, että tarkoituksella varastaisi, eikä edes yrittäisi peitellä sitä. Mutta meitä on moneen junaan.

Vierailija kirjoitti:

Älkää postailko näitä maksumuurin takana olevia artikkeleita. Homma menee siihen, että kommentoidaan lukematta juttua ja siinä nyt ei ole kauheasti järkeä.

Mutta itse en kyllä kovin helposti osta sellaisia tarinoita, joissa ihminen joutuu kiusatuksi joka paikassa, minne menee. Noissa tapauksissa tämä "kiusattu" on itse yleensä se hankala henkilö, joka ei tule kenenkään kanssa toimeen, mutta sen sijaan että osaisi peiliin katsoa, syyttelee muita kiusaajiksi.

Joskus noin, useimmiten ei. Monesti kiusatun persoonassa on jotakin, joka triggeröi tiettyjä ihmisiä ja nuo sitten alkavat kiusata. Esim. jos on autismin kirjolla, ulosannissa on jotakin sellaista, joka saa muilla hälytyskellot soimaan. Muut vastaavat siihen vihamielisyydellä eli he alkavat kiusaajiksi. Reaktiona kiusattu yrittää muuttaa toimintaansa ja saa aikaan vieläkin vihaisempaa reaktiota työ- tai koulutovereilta. Lopulta hän ei enää tiedä, miten päin pitäisi olla, ja kaikki ns. kivatkin ihmiset alkavat katsoa häntä kieroon, koska hänen ulosantinsa on niin omituista.

Tuon yllä olevan tiedän kokemuksesta. Lopulta tuohon auttaa vain se, että lakkaa yrittämästä miellyttää muita. Jos persoonani ei miellytä, niin se on teidän ongelmanne. En pysty muuttamaan sitä enkä siksi enää yritä.

Toisaalta sitten eräs kaverini kertoi kokemastaan koulukiusaamisesta. Kukaan ei ollut halunnut olla hänen kanssaan koulussa. No, aluksi hän oli vähän tyly ja ilkeä, mutta ajattelin sen johtuvan vain siitä, että hänellä oli ollut vaikeaa. Lisäksi eihän kukaan opi sosiaalisia taitoja tyhjiössä, joten oletin osasyyn huonoon käytökseen olevan kokemuksen puutteessa. Huono käytös jatkui, hän sivalsi toisia vyön alle nöyryyttäen aina, kun pystyi. Hän kerskui omalla erinomaisuudellaan. Jos toisella oli kurja olo, hän ilkkui vahingoniloisena. Jos taas toiselle oli tapahtunut jotakin kivaa, hän ei noteerannut sitä mitenkään. Lopulta tajusin kuvion ja käskin hänen jättää minut rauhaan. Hän kosti, sellaisella tavalla, jota vain ilkeät ihmiset käyttävät, mikään vahinko se ei ollut. Sen jälkeen sain olla rauhassa.

Näin vuosien jälkeen olen alkanut epäillä, että tuo kaveri oli ihan aito narsisti. Hän ei ollut koskaan aidosti empaattinen, ja hänellä oli tarve koko ajan lytätä meitä lähipiirin jäseniä. Lisäksi hänelle oli erittäin tärkeää saada olla paras ja ihailtu.

Meillä oli töissä eräs "totuuden torvi". Jokaisessa kokouksessa halusi tuoda ilmi omia "epäkohtiaan" ja mielipiteitään. Kokoajan olisi pitänyt olla kehittämässä sitä sun tätä ja otti kantaa asioihin, jotka eivät olleet edes hänen alaansa. Oli jotenkin kokoajan tosi levottoman oloinen. Valitti lopulta, että oli huono työilmapiiri, vaikka kaikki oli ihan ystävällisiä ja asiallisia ja arvosteli esihenkilöä meille muille aina kun tuli mahdollisuus. Lähti lopulta menemään vuoden jälkeen. Jäi sellainen tunne ihmisestä, että olisi halunnut edetä nopeasti urallaan ja turhautui, kun niin ei käynyt. Ja esihenkilö oli aina asiallinen ja osaava. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain heikko kiusaa. Tämä opetetaan jo peruskoulussa.

Ei se noin mene. Vahvemmat kiusaa, usein useampi henkilö. Tyhmät päät yhdistyy.

Vahvemmat...ja kuitenkin tarvitaan oikein porukka yhtä vastaan...hmm...

Niin se vaan menee. Samanmielisiä kiusaajaluonteita. Kiusatuksi joutuu se, ketä kiusaaminen ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille palkattiin uusi työntekijä, joka on vaihtanut monta kertaa työpaikkaa muutamaan vuoteen ja pari kertaa paikkakuntaakin - ja kaikki kiusaamisen takia. Viimeisimpänä hän joutui lähtemään pois paikkakuntamme marketista samaisesta syystä. Pari kertaa olen ollut hänen kanssaan iltavuorossa laittamassa ravintolaa kiinni, niin hän lataa monta kassillista tavaraa mukaansa ja ihmettelee miksi minä en ota - taitaa olla työpaikkakiusatuksi tuleminen peitetarina varastamisesta johtuville potkuille tässä tapauksessa...

No tuo nyt on äärimmäisen harvinaista, et voi mitenkään yleistää. Minä olen ollut yli 20v kaupan alalla enkä koskaan ikinä missään ole tuollaista nähnyt.

Tietääkö, ettei saa ottaa? Vähän erikoiselta kuulostaa, että tarkoituksella varastaisi, eikä edes yrittäisi peitellä sitä. Mutta meitä on moneen junaan.

Iltavuorossa on hyvä viedä tavaraa kun pomot ei ole paikalla kyttäämässä, roskia viedessä kamat ulos ja omaan autoon tai roskakatokseen jemmaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää postailko näitä maksumuurin takana olevia artikkeleita. Homma menee siihen, että kommentoidaan lukematta juttua ja siinä nyt ei ole kauheasti järkeä.

Mutta itse en kyllä kovin helposti osta sellaisia tarinoita, joissa ihminen joutuu kiusatuksi joka paikassa, minne menee. Noissa tapauksissa tämä "kiusattu" on itse yleensä se hankala henkilö, joka ei tule kenenkään kanssa toimeen, mutta sen sijaan että osaisi peiliin katsoa, syyttelee muita kiusaajiksi.

Joskus noin, useimmiten ei. Monesti kiusatun persoonassa on jotakin, joka triggeröi tiettyjä ihmisiä ja nuo sitten alkavat kiusata. Esim. jos on autismin kirjolla, ulosannissa on jotakin sellaista, joka saa muilla hälytyskellot soimaan. Muut vastaavat siihen vihamielisyydellä eli he alkavat kiusaajiksi. Reaktiona kiusattu yrittää muuttaa toimintaansa ja saa aikaan vieläkin vihaisempaa reaktiota työ- tai koulutovereilta. Lopulta hän ei enää tiedä, miten päin pitäisi olla, ja kaikki ns. kivatkin ihmiset alkavat katsoa häntä kieroon, koska hänen ulosantinsa on niin omituista.

Tuon yllä olevan tiedän kokemuksesta. Lopulta tuohon auttaa vain se, että lakkaa yrittämästä miellyttää muita. Jos persoonani ei miellytä, niin se on teidän ongelmanne. En pysty muuttamaan sitä enkä siksi enää yritä.

Toisaalta sitten eräs kaverini kertoi kokemastaan koulukiusaamisesta. Kukaan ei ollut halunnut olla hänen kanssaan koulussa. No, aluksi hän oli vähän tyly ja ilkeä, mutta ajattelin sen johtuvan vain siitä, että hänellä oli ollut vaikeaa. Lisäksi eihän kukaan opi sosiaalisia taitoja tyhjiössä, joten oletin osasyyn huonoon käytökseen olevan kokemuksen puutteessa. Huono käytös jatkui, hän sivalsi toisia vyön alle nöyryyttäen aina, kun pystyi. Hän kerskui omalla erinomaisuudellaan. Jos toisella oli kurja olo, hän ilkkui vahingoniloisena. Jos taas toiselle oli tapahtunut jotakin kivaa, hän ei noteerannut sitä mitenkään. Lopulta tajusin kuvion ja käskin hänen jättää minut rauhaan. Hän kosti, sellaisella tavalla, jota vain ilkeät ihmiset käyttävät, mikään vahinko se ei ollut. Sen jälkeen sain olla rauhassa.

Näin vuosien jälkeen olen alkanut epäillä, että tuo kaveri oli ihan aito narsisti. Hän ei ollut koskaan aidosti empaattinen, ja hänellä oli tarve koko ajan lytätä meitä lähipiirin jäseniä. Lisäksi hänelle oli erittäin tärkeää saada olla paras ja ihailtu.

Ei tarvitse olla autisti joutuakseen kiusatuksi. Osaa ärsyttää, jos heitä ei mielistele. Syy voi olla mikä vain. Esim. ujo ei uskalla jutella paljon vieraalle ihmisella ja se riittää. Useimmiten ujo avautuu kunhan tottuu uuteen ihmiseen, mutta kiusaaja on ottanut hänet silmätikuksi ennen kuin niin ehtii tapahtua. Kiusaajiakin on erilaisia, mutta nämä on näitä, joille status on tärkeä ja heitä pitää ylentää ja he ylentävät itseään alentamalla muita. Ja kyllä joskus he tekeytyvät uhreiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille palkattiin uusi työntekijä, joka on vaihtanut monta kertaa työpaikkaa muutamaan vuoteen ja pari kertaa paikkakuntaakin - ja kaikki kiusaamisen takia. Viimeisimpänä hän joutui lähtemään pois paikkakuntamme marketista samaisesta syystä. Pari kertaa olen ollut hänen kanssaan iltavuorossa laittamassa ravintolaa kiinni, niin hän lataa monta kassillista tavaraa mukaansa ja ihmettelee miksi minä en ota - taitaa olla työpaikkakiusatuksi tuleminen peitetarina varastamisesta johtuville potkuille tässä tapauksessa...

No tuo nyt on äärimmäisen harvinaista, et voi mitenkään yleistää. Minä olen ollut yli 20v kaupan alalla enkä koskaan ikinä missään ole tuollaista nähnyt.

Tietääkö, ettei saa ottaa? Vähän erikoiselta kuulostaa, että tarkoituksella varastaisi, eikä edes yrittäisi peitellä sitä. Mutta meitä on moneen junaan.

Iltavuorossa on hyvä viedä tavaraa kun pomot ei ole paikalla kyttäämässä, roskia viedessä kamat ulos ja omaan autoon tai roskakatokseen jemmaan. 

Pienen palkan päälle saa ottaa indeksikorotuksen (kunhan ei vaan jää kiinni).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkonevat naulat hakataan ensimmäisenä, vai miten se japanilainen sanonta menikään.

Kyllä voin kokemuksesta sanoa, että sitä kateellisuudesta kumpuavaa kiusaamista on Suomessa. Itse olen sairaaksi saakka kiusattu, ensin koulussa ja sitten lopuksi töissä.

En minä ollut mikään ylimielinen tai ilkeä. Olin ylitunnollinen ja liiankin ahkera kynnysmatto. Mitä enemmän kiusaajat olivat aggressiivisia, sitä enemmän yritin tehdä kaiken täydellisesti. Mitä parempi olin, sitä enemmän he vaan suuttuivat.

En minä ymmärtänyt sitä silloin nuorena. Minä luulin olevani kauhean ruma, tyhmä ja huono.

No ne roolit oli toisin päin.

Tajusin sen liian myöhään ja terveys on jo pilalla.

Teille jotka syyllistätte uhria ja sanotte, että uhrin vika koska monessa paikassa kiusataan, niin te olette alhaisia. Yhdistävä tekijä joka paikassa on kaltaisenne raukat. Luuserit, jotka ei osaa käyttäytyä, eikä muutakaan, ainoastaan kiusata osaatte. Surkimukset.

Mun työpaikka on täynnä ylitunnollisia ja kilttejä ihmisiä. Kaikki hoitavat työnsä, eikä ketään kiusata. Koulussakaan ketään ei kiusattu edellä mainituista syistä. Enkä kyllä muutenkaan saa oikein tuollaisesta logiikasta kiinni, että ihminen joutuu kiusatuksi, jos on hyvä koulussa tai työssään. Itse en ole koskaan sellaista toimintaa todistanut ja olen kuitenkin 22 vuotta ollut täysin työelämässä, vielä pidempään jos lasketaan kesätyöt ja harjoittelut sekä osa-aikahonmat.

Ehkä joillain aloilla se työpaikan ilmapiiri on sitten toksisempi, mutta vaikeaa tuohon sinun hypoteesiin on siltikään uskoa. Oman kokemukseni mukaan suurin osa ihmisistä on kiinnostunut omista asioistaan, eikä haaskaa aikaansa muiden tallomiseen.

Ei oikeasti millään pahalla, mutta olet oikeasti anteeksi nyt vaan, tosi tyhmä.

Taidat olla sosiaalisesti aika pöljä, etkä näe mitä ympärilläsi tapahtuu, kun "olet vaan kiinnostunut omista asioistasi".

Sinä olet sitä sakkia, joka kädet taskussa möllöttää, kun toisia rääkätään ja kiusataan siinä nenäsi edessä.

Sinua ei kiinnosta. Vain oma napasi kiinnostaa.

Olet niin tollo, ettet ymmärrä henkisestä väkivallasta mitään.

Te ette ymmärrä miten helvetillistä se non-verbaalinen väkivalta, ulos sulkeminen, ostrakismi ja kaikki kiero "en minä ole mitään tehnyt" kiusaaminen on.

Kiusaajat yleensä esittää viatonta ja levittelee hölmistyneen näköisenä käsiään; EEEEEHEEEeeenhän minÄ ole mitään tehnyt, en ole mitään tehnyt, minähän vain tässä sössön sössön söö, kiusattu vaan tuhrasta itkee.

Ei  kiusaaminen läheskään aina, ole suoraa solvaamista, fyysistä päälle käymistä, tavaroiden rikkomista tai sellaista josta "voisi jäädä selkeästi kiinni".

Se on sellaista pirullista, mistä voi sanoa, että mitään ei olla tehty.

Ilvehtimistä, syrjimistä, halveksuntaa, kieroilua, valehtelua, elein tehdään selväksi, että toinen on arvoton roska. Nälvimistä, piikittelyä, piilovattuilua.

Se kun sinä sanot, että et usko kateellisten ihmisten kiusaamisen, kertoo oikeasti että olet tosi tyhmä. Anteeksi vaan.

Nyt kuulostat itse kiusaajalta tässä viestissä. Teet loukkaavia johtopäätöksiä kirjoittajasta, jota et tunne ja kielenkäyttösi on halventavaa. 

Siinä olet ihan oikeassa, että aikuisten välinen kiusaaminen on juuri sellaista pirullista ja näennäishuomaamatonta silmien pyörittelyä, eristämistä, piikittelyä ja sabotointia. Olen sekä joutunut itse sellaisen kohteeksi että myös nähnyt toisten saavan sitä osakseen. Olen edelleen silti sitä mieltä, että valtaosa ihmisistä haluaa hoitaa omat hommansa ja antaa toisten tehdä samoin. Valitettavasti esimerkiksi työpaikalla riittää vain yksi luonteeltaan häiriintynyt ihminen, joka voi myrkyttää koko ilmapiirin. Harva työyhteisö on vielä niin valveutunut, että tunnistaa myrkyllisen käytöksen heti ja uskaltaa käydä yhdessä tuumin sitä vastaan. Moni sortuu kiusaajan hännystelijäksi tai mahdollistajaksi silkkaa epävarmuuttaan.

Silti ratkaisu ei ole se, että omaa pahaa oloa puretaan menemällä henkilökohtaisuuksiin joko keskustelupalstoilla/somessa tai kasvotusten. Kiusaamisen aiheuttama viha pitää tunnistaa ja hyväksyä, koska vasta sitten sen pääsee valjastamaan hyötykäyttöön. Hyötykäyttö ei kuitenkaan ole sitä, että tilanteeseen syyttömien ihmisten kimppuun käydään verbaalisesti ja revitään nämä puolestaan hajalle. Silloin olet itse osa ongelmaa. 

Mikä on Eevan oma osuus? Näyttää sellaiselta itsetietoiselta tyypiltä, jonka on vaikea ottaa vastaan ohjeita esim.esihenkilöltä. Ihan kivannäköinen, mutta ei Suomessa mikään erikoisen kaunis. Kauniitakin kohdellaan hyvin, jos itse on kiva. Kaikella kunnioituksella mietin, minkälainen Eeva on ihmisenä, jos on pokkaa ottaa Iltikseen yhteyttä tällaisen jutun tiimoilta. Aika itsekeskeinen ainakin pitää olla, että kehtaa tehdä itsestään numeroa, vaikka olisikin oikeasti kokenut näin. Työsuojelu on oikea osoite, ei iltapäivälehti.