Onko lapsiperheen oikeasti "pakko" olla hyvätuloinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään kukaan tarvitse ohjattua maksullista harrastusta. Mutta entä kun lapsi itse haluaisi harrastaa jotain tiettyä maksullista harrastusta. Siinäkö sitten vanhemmat levittelee käsiään että ei pysty, ei ole varaa? 

Mitä muuta sitten? Se kuuluu elämään, että kaikkeen ei ole varaa. Myös rikkaimmissa perheissä joudutaan aina välillä sanomaan lapselle ei.

Sitä sitten että mikä järki tehdä lapsia jos niille ei ole varaa tarjota muuta kuin eioota. Kyllä se nyt on vanhemmiltakin aikamoista henkistä laiskuutta jos ei edes yritä mahdollistaa lapselleen yhtä kohtuuhintaista harrastusta. 

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä ap siis ihmettelee, että miksei lapsiperheet halua olla köyhiä ja tyytyä vähään.

Helppo se on jeesustella muille, jos oma elämä on turvattu.

Ollako köyhä yksin vai ollako köyhä lasten kanssa? Kyllä monen mielestä jälkimmäinen on parempi vaihtoehto. Itse asiassa useimpien maailman ihmisten mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään kukaan tarvitse ohjattua maksullista harrastusta. Mutta entä kun lapsi itse haluaisi harrastaa jotain tiettyä maksullista harrastusta. Siinäkö sitten vanhemmat levittelee käsiään että ei pysty, ei ole varaa? 

Juuri näin. Kasvoin köyhässä perheessä. Aina sai hävetä rumia vaatteita, ei voinut harrastaa sitämitä olisin halunnut. Ei ollut varaa kavereitten synttärilahjoihin,  ei elkuviin ei mihinkään. Ei kännykkään vaikka muilla oli.  Äiti leikkasi hiukset mitkä oli mielestäni rumat. Ym.ym. Nyt ollut 4v avioliitossa enkä hanki lasta ennenkuin molempien koukuvelat maksettu ja ostettu oma asunto jossa on kaikki tarvittavat koneet huonekalut ym. maksettu. 👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä ap siis ihmettelee, että miksei lapsiperheet halua olla köyhiä ja tyytyä vähään.

Helppo se on jeesustella muille, jos oma elämä on turvattu.

Ollako köyhä yksin vai ollako köyhä lasten kanssa? Kyllä monen mielestä jälkimmäinen on parempi vaihtoehto. Itse asiassa useimpien maailman ihmisten mielestä.

En allekirjoita tuota köyhän lapsena. EI ollut mitään,  olisin halunnut lukea  lääkäriksi mutta köyhänä sain tyytyä amikseen mikä vieläkin työttömänä vityttaa. Olen helvetin katkera lapsuudestani.  😬

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään kukaan tarvitse ohjattua maksullista harrastusta. Mutta entä kun lapsi itse haluaisi harrastaa jotain tiettyä maksullista harrastusta. Siinäkö sitten vanhemmat levittelee käsiään että ei pysty, ei ole varaa? 

Mitä muuta sitten? Se kuuluu elämään, että kaikkeen ei ole varaa. Myös rikkaimmissa perheissä joudutaan aina välillä sanomaan lapselle ei.

Sitä sitten että mikä järki tehdä lapsia jos niille ei ole varaa tarjota muuta kuin eioota. Kyllä se nyt on vanhemmiltakin aikamoista henkistä laiskuutta jos ei edes yritä mahdollistaa lapselleen yhtä kohtuuhintaista harrastusta. 

Esim meillä ei ole varaa kun kun konkurssiallto vei työt kummaltakin...asntoveka painaa ym.  Rahat ei riitä lasten harrastuksiin ei kä muuhunkaan.

Lapsia ja lemmikkejä hankitaan jotta ne menestyvät kisoissa.

Kyllä se raha helpottaa kummasti myös lapsiperheen elämää. Pieniä lapsia voi vielä huiputtaa, mutta kouluikäiset kyllä huomaavat, mistä kaikesta jäävät paitsi.

Jos perustarpeet voi tyydyttää, lastenhankinta on ok, ei se tietyn rajan jälkeen ole enää ratkaisevaa onko rahaa tämän vai tuon verran. Mutta onhan elämä helpompaa, jos on rahaa. Miten viedään vaikka 8-vuotias sairas lapsi lääkäriin tai päivystykseen ilman autoa? Jos kaikki kaverit alkaa harrastaa vaikka jalkapalloa ja lapsi itsekin sinne todella haluaa, onhan se nyt oikeasti tosi kurjaa, jos ei ole varaa yhteen harrastukseen tai ei voi kuskata. Kyse ei ole siitä, että kaikki pitää saada, mutta kyllä lapselle joku harrastus voi olla ihan intohimo. 

Elämä ei ole elämisen arvoista jos ei pääse jalkapallotreeneihin tai jos ei kyyditetä sinne vaan joutuu pyöräilemään itse?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään kukaan tarvitse ohjattua maksullista harrastusta. Mutta entä kun lapsi itse haluaisi harrastaa jotain tiettyä maksullista harrastusta. Siinäkö sitten vanhemmat levittelee käsiään että ei pysty, ei ole varaa? 

Mitä muuta sitten? Se kuuluu elämään, että kaikkeen ei ole varaa. Myös rikkaimmissa perheissä joudutaan aina välillä sanomaan lapselle ei.

Sitä sitten että mikä järki tehdä lapsia jos niille ei ole varaa tarjota muuta kuin eioota. Kyllä se nyt on vanhemmiltakin aikamoista henkistä laiskuutta jos ei edes yritä mahdollistaa lapselleen yhtä kohtuuhintaista harrastusta. 

Aamen. Mutta kuten ketjusta ja aloituksesta huomaat, niin köyhälle on varattu pelkän paskaämpärin rooli. On syntiä olla tyytymätön elintasoonsa ja lapsiakin pitäisi tehdä veronmaksajiksi ja työvoimaksi, ilman kohtuullista lapsuutta ja tulevaisuutta. Alanuolia saat, jos kehtaat kyseenalaistaa tämän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä ap siis ihmettelee, että miksei lapsiperheet halua olla köyhiä ja tyytyä vähään.

Helppo se on jeesustella muille, jos oma elämä on turvattu.

Ollako köyhä yksin vai ollako köyhä lasten kanssa? Kyllä monen mielestä jälkimmäinen on parempi vaihtoehto. Itse asiassa useimpien maailman ihmisten mielestä.

Anteeksi nyt vain, mutta kenen mielestä on parempi olla köyhä ja lisäksi vastuussa lapsista? Jos raha on tiukassa, niin on helpottavaa jos ei ole vastuussa kuin itsestään. On aikamoinen kurimus olla lisäksi vastuussa lapsista, joiden pitäisi voida luottaa aikuiseen. Sano siinä sitten, ettei voida tehdä juuri mitään, kun rahaa ei ole ja että sinä muuten olet sitten pelkkää työvoimaa jollekin kermaperseelle kun olet aikuinen. 

Jos meinaat, että köyhällä on parempi olla lapsia siksi että joku huolehtii tulevaisuudessa, niin mistä tiedät, että he pystyy huolehtimaan vanhemmistaan aikanaan? Muutenkin lapselle tuskin on kiva ymmärtää että hänet tehtiin maailmaan vain muiden palvelijaksi.

Köyhyys on syvältä eikä se kimpassa muutu yhtään paremmaksi.

Vierailija kirjoitti:

Elämä ei ole elämisen arvoista jos ei pääse jalkapallotreeneihin tai jos ei kyyditetä sinne vaan joutuu pyöräilemään itse?

Ei kyse ole mistään yksittäisestä asiasta vaan siitä, että et tavallaan kuulu samaan laumaan muiden ikäistesi kanssa. He harrastavat, sinä et. He matkustavat, sinä et. He tekevät elämässään kaikenlaisia asioita, sinä selaat kotona kännykkääsi. Se näköalattomuus johon köyhänä kasvaa on oikeasti vaikea kuvailla. Pahinta on se, jos oikeasti sopeutuu siihen köyhyyteen. Silloin siitä ei tavallaan kärsi, koska siitä on tullut niin normaalia ettei osaa edes kuvitella muuta, mutta sitten ei osaa enää edes tavoitella muuta. 

Vierailija kirjoitti:

Elämä ei ole elämisen arvoista jos ei pääse jalkapallotreeneihin tai jos ei kyyditetä sinne vaan joutuu pyöräilemään itse?

Kirjoitin, että raha ei ole kynnyskysymys, jos perustarpeet voi tyydyttää, eli kyllä, elämä voi olla elämisen arvoista ilman jalkapalloharrastusta. Joskus vain puhutaan niin kuin olisi se ja sama voiko harrastaa, mutta ei se niinkään ole. Kyllä minusta olisi ihan suotavaa pystyä tarjoamaan edes yksi harrastus, jos lapsi sitä todella haluaa. 

Mitä taas pyörällä kulkemiseen tulee, niin aina ei ole kesä, eikä joka paikkakunnalla liikuntahalli tms. ole vartin matkan päässä saati pikkukoululaiselle turvallisen matkan päässä. Noin ylipäänsä on hyvä kannustaa siihen, ettei joka matkaa kyyditä. 

Oma kokemukseni ajokortittomana on, että pienten lasten kanssa pärjäsi, sairaan lapsen saattoi vuorata vällyihin ja viedä rattailla lääkäriin ym., mutta myöhemmin autottomuudesta on ollut harmia. 

Toki asenne vaikuttaa paljon ja jos on valmis tinkimään ja näkemään vaivaa, vähälläkin pärjää. Elämän yllätystilanteet vaan voivat olla haastavia, vaikka olisi puskuriakin kerännyt.

Kiva juttu että ketjun verran saa kuulla hyvätuloisten ylimielistä "opetusta" köyhille, miten materia ei ole oikeasti tärkeää ja köyhyys voi olla jopa kivaa jne. Että perustakaa ihmiset perheitä ja syökää hernekeittoa ruuaksi, älkääkä valittako.

Rikkaan/hyväosaisen ei tarvitse hävetä asemaansa, mutta vähintäänkin voisi olla pilkkaamatta huonommassa asemassa olevia ja vaieta asioista, joista ei mitään tiedä eikä halua tutkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämä ei ole elämisen arvoista jos ei pääse jalkapallotreeneihin tai jos ei kyyditetä sinne vaan joutuu pyöräilemään itse?

Ei kyse ole mistään yksittäisestä asiasta vaan siitä, että et tavallaan kuulu samaan laumaan muiden ikäistesi kanssa. He harrastavat, sinä et. He matkustavat, sinä et. He tekevät elämässään kaikenlaisia asioita, sinä selaat kotona kännykkääsi. Se näköalattomuus johon köyhänä kasvaa on oikeasti vaikea kuvailla. Pahinta on se, jos oikeasti sopeutuu siihen köyhyyteen. Silloin siitä ei tavallaan kärsi, koska siitä on tullut niin normaalia ettei osaa edes kuvitella muuta, mutta sitten ei osaa enää edes tavoitella muuta. 

No sehän juuri on ap:n kaltaisten ihmisten haave: että köyhä turtuu köyhyyteensä, eikä edes kuvittele mitään parempaa.

Vierailija kirjoitti:

Elämä ei ole elämisen arvoista jos ei pääse jalkapallotreeneihin tai jos ei kyyditetä sinne vaan joutuu pyöräilemään itse?

Kyse on enneminkin siitä että jos lapsi haluaa harrastaa niin vanhemmat ovat valmiita näkemään vaivaa että lapsi saa harrastaa. 

Vierailija kirjoitti:

Elämä ei ole elämisen arvoista jos ei pääse jalkapallotreeneihin tai jos ei kyyditetä sinne vaan joutuu pyöräilemään itse?

Kun mietin omaa lapsuuttani niin jalkapallotreeneihin ei olisi päässyt ilman autokyytiä. Siis ei olisi fyysisesti päässyt. En muuten päässytkään viereiseen kaupunkiin sellaiseen harrastukseen, johon olisin halunnut koska se olisi vaatinut autokyytejä.

Asuttiin syrjässä, meiltä vaikkapa sinne jalkapallotreeneihin olisi ollut ensin 20min kävely bussipysäkille, sitten 40min bussimatka, sitten taas noin 20min kävelymatka. Ja sama takaisin. Puhumattakaan varusteiden raahaamisesta pienikokoisena lapsena.

Kukaan ei ole maininnut sitä että köyhänä se asunto on ongelma lähiön haiseva ja luhistumut pieni asunto kerrostalossa. Ja se pihapiiri ei ole niin turvallinen. Kasvat aikuiseksi rikollisuuden ja huume diilerien ympäröivämänä.

Ei se ole hauskaa kun jo esikoulussa saat kuulla että sinun vaatteet on rumia.

Mihinkään ei ole varaa, siis ei koskaan,

Harrastuksen sijaan menet töihin.

Ajokorttia et tietenkään saa aikuistuessasi.

Turpiin saat aika usein, kiitos pihapiiri.

Jos olet naispuolinen voit jopa tulla raiskatuksi

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole maininnut sitä että köyhänä se asunto on ongelma lähiön haiseva ja luhistumut pieni asunto kerrostalossa. Ja se pihapiiri ei ole niin turvallinen. Kasvat aikuiseksi rikollisuuden ja huume diilerien ympäröivämänä.

Ei se ole hauskaa kun jo esikoulussa saat kuulla että sinun vaatteet on rumia.

Mihinkään ei ole varaa, siis ei koskaan,

Harrastuksen sijaan menet töihin.

Ajokorttia et tietenkään saa aikuistuessasi.

Turpiin saat aika usein, kiitos pihapiiri.

Jos olet naispuolinen voit jopa tulla raiskatuksi

Onneksi tämä on todellisuutta aika rajallisessa määrässä suomalaislähiöitä. Isommat ongelmat ovat toisaalla.

Kyllä kuka tahansa saa elätettyä 1-2 lasta. Tiukkaa tekee nimenomaan yksinhuoltajille ja suurperheillä. Ei normaalilla ydinperheellä ole mitään hätää. Mitä ihmettä tuo yksikin höpisee että lasta pitää 15 ihmistä leikittää...? Ei, ei lasta pidä leikittää, lapsi ei kehity normaalisti jos hänen ei anneta leikki itse kuten haluaa. Leikki on lapsen työtä, ei aikuisen kuulu leikkiä. Voi toki juoda kupposen kahvia kun lapsi tarjoaa ja sanoa että olipa hyvää kahvia ja kakkua, tai olla asiakkaana lapsen kauppaleikissä, mutta ei tarvitse keksiä lapselle leikkejä. Lapsilla on mieletön mielikuvitus juuri siksi, että lasten kuuluu keksiä itse leikkinsä ja saada rauhassa niitä leikkiä ilman että aikuiset tulee niihin sekaantumaan.