Lue keskustelun säännöt.
Onko lapsiperheen oikeasti "pakko" olla hyvätuloinen?
29.05.2026 |
Tosi monet sanovat ettei ole varaa lapsiin. Mutta jos miettii, niin voihan lapsiperhe-elämää elää halvallakin jos haluaa.
- Perhe mahtuu asumaan vaikka vuokrakolmiossa kerrostalossa, ei ole mikään pakko olla omakotitaloa tai rivitalonpätkää
- Jos asuu palveluiden lähellä niin ei tarvitse autoa, varsinkaan jos hankkii vaikka sähköavusteisen laatikkopyörän pienimpien lasten ja tavaroiden kuljetusta varten
- Lapset voivat harrastaa omatoimisesti tai perheen/kaverien kanssa, ei ole pakko maksaa seurajäsenyyksistä ja valmentajasta
- Kaikkea mahdollista lapsiin liittyvää tavaraa on tosi paljon tarjolla käytettynä
Kommentit (186)
Vierailija kirjoitti:
päinvastoin.
kannattavinta lapsitehtailu on vuokralähiöissä. siellä saa kelasta täyden elätyksen. tukia tulee enemmän kuin duunari tienaa täyspäivätöistä.
Siitä vaan tehtailemaan kun se on niin mukavaa ja helppoa.
Älä ole kateellinen, toimi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia on juuri kuten kirjoitit. Hyvä kasvatus ja kotiolot ei ole varallisuudesta kiinni. Kunhan nyt saa tarpeellisen, ja hiukkasen päälle.
Jos ei meinaa riittää välttämättömään, niin se on eri asia. Mutta et tainnut tätä tarkoittaa.
Mutta onko varaa kustantaa lasten harrastuksia, elektroniikkaa, vaatteita jne.? Se, että lapselta evätään harrastusmahdollisuus rahan takia on aika tympeää.
Ei lapsi oikeasti tarvitse sitä ohjattua harrastusta tai kallista puhelinta.
Käytännössä aika hankala on oikeasti harrastaa mitään, ilman että liittyy johonkin seuraan. Voihan sitä mennä potkimaan palloa lähikentälle, mutta aika pitkäveteiseksi se käy yksin, koska todennäköisesti kaikki, tai ainakin valtaosa, kavereista käyvät paikallisen seuran harjoituksissa. Aika vähissä on se wanhan ajan systeemi, missä kylän lapset potkii palloa tai harrastaa ohjaamattomasti porukassa jotain. Kannattaa herätä sieltä 70- ja 80-luvulta vähitellen.
Vierailija kirjoitti:
Vielä 90-luvulla ihan tavallisetkin duunarit perustivat perheen. Toinen vanhempi saattoi olla vaikka postiljooni ja toinen siivooja.
Ne samat tyypit saivat asuntolainankin ja säästivät kuin säästivätkin oman asunnon.
Näin lähipiirissä 1970-luvulta - 2000.
Vierailija kirjoitti:
Ei, mutta aika harva haluaa elää kituuttamalla. Esimerkiksi minun elämänlaatuni tippuisi puoleen, jos hankkisin lapsen. Ei oikein houkuttele, varsinkin kun sen jälkeen hullut yrittävät kontrolloida koko ajan, vartalosi ei ole itsesi päätettävissä 9 kk:teen ja sen jälkeen mitään ei enää hoideta, koska "äidin nyt vain kuuluu kärsiä" ja joka puolelta tulee lähinnä syyllistämistä ihan sama mitä teet.
Eli roikut lapsettomien keskusteluryhmissä, joista oppimiasi lausahduksia toistelet "vartalosi ei ole itsesi päätettävissä" : ) Mitä ihmeen infantiilia roskaa tuo nyt on olevinaan?
Entäs jos elämänlaatusi nousisikin puolella, tai jopa enemmän lapsen myötä? Et voi sitä tietää, koska sinulla ei ole mitään kokemusta äitiydestä. Olet vain pelkuri, joka toistelee toisten keksimiä iskulauseita salatakseen pelkonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia on juuri kuten kirjoitit. Hyvä kasvatus ja kotiolot ei ole varallisuudesta kiinni. Kunhan nyt saa tarpeellisen, ja hiukkasen päälle.
Jos ei meinaa riittää välttämättömään, niin se on eri asia. Mutta et tainnut tätä tarkoittaa.
Mutta onko varaa kustantaa lasten harrastuksia, elektroniikkaa, vaatteita jne.? Se, että lapselta evätään harrastusmahdollisuus rahan takia on aika tympeää.
Ei lapsi oikeasti tarvitse sitä ohjattua harrastusta tai kallista puhelinta.
Moni lapsi joutuu olemaan tämän kesän puhelimellaan, koska ei ole mitään päiväleirejä vähävaraisille jne. Se on surkeaa olla eristyksissä muista ja koulun alkaessa syksyllä kuulla kuinka muut ovat reissanneet, mökkeilleet ja olleet kesäleireillä.
Jos lapsi on oikeasti noin pahasti puhelimensa vanki, niin kannattaa aloittaa sillä, että ottaa lapselta puhelimen pois. Ihan normaalisti lapset myös leikkivät kesäisin keskenäänkin, vaikka osa onkin silloin tällöin reissussa tai vaikka siellä kesäleirillä.
Myös se reissaaminen on muuten mahdollista pienellä budjetilla. Silloin vain nukutaan teltassa eikä hotellihuoneessa ja matkatkin mietitään hinta edellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vielä 90-luvulla ihan tavallisetkin duunarit perustivat perheen. Toinen vanhempi saattoi olla vaikka postiljooni ja toinen siivooja.
Ja sillä rahalla pärjäsi! Meitäkin lapsia syntyi hitsaajan ja siivoojan perheeseen viisi 90-luvun lamassa. Toki tiukkaa oli kun korot nousi ja välillä myös ruuasta oli pulaa, mutta silti vanhemmat pärjäsi, kun saivat ottaa lisähommia ja naapurit vuoronperään katsoi toistensa lapsia. Kaikki kun oli samassa vedessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden lapsen kasvattaminen aikuiseksi maksaa keskimäärin 150 000 euroa. Eli sen verran pitäisi olla ylimääräistä käytettävissä 18 vuoden aikana.
"Keskimäärin" ei sano paljon mitään. Vaihteluväli mistä se keskiarvo on otettu on hyvin suurin.
Se on silti hyvä peukalovakio. Perhettä kannattaa harkita siinä vaiheessa, kun menetykset laskettaisiin menetetyissä sijoitusasunnoissa eikä vaikkapa ruuassa.
Ruokaa on hyvin monenlaista. Moni on tottunut kalliiseen kulutukseen kuten vaikkapa kaupan valmissalaatteihin ja energiajuomiin. Itse tehty perusruoka ei ole kallista.
Tietenkin ruokaa saa myös halvalla, toisaalta jos sattuu kovin allerginen lapsi niin se on vaikeampaa. Ja lapsi tarvitsee montaa muutakin asiaa kuin ruokaa. Sairaskuluvakuutus on nykyään hyvä olla, asunnon pitää olla isompi kun on lapsia, kulttuuria, harrastuksia, mahdolliset kielikurssit ja autokoulu ym. kaikki maksavat.
Myös poreallas on hyvä olla koska monesti se on lasten lempipaikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia on juuri kuten kirjoitit. Hyvä kasvatus ja kotiolot ei ole varallisuudesta kiinni. Kunhan nyt saa tarpeellisen, ja hiukkasen päälle.
Jos ei meinaa riittää välttämättömään, niin se on eri asia. Mutta et tainnut tätä tarkoittaa.
Mutta onko varaa kustantaa lasten harrastuksia, elektroniikkaa, vaatteita jne.? Se, että lapselta evätään harrastusmahdollisuus rahan takia on aika tympeää.
No osittain joo, mutta ei ihan. Eihän se voi olla mikään mittari, onko laittaa rahaa harrastuksiin.
En millään viittis, mutta sanon silti. Ei meillä mitään varusteita ollut junnuna. Talvella pelattiin lätkää, ja kesällä fudista. Siis koko ajan. Se ei ollut joku yksi peli, vaan siellä kentillä oltiin tuntikausia.
Isolle kentälle oli 1,5 km, se käveltiin. Joo joo, oli toinen aika, mutta kyllä mekin olis otettu ne varusteet. Ai niin, kukaan ei muuten pelannu jengissä, ja meitä oli todella paljon.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista miten vastaukset näihin ketjuihin riippuu aloittajan näkökulmasta. Vastahan täällä oli mm. se ketju jossa kannustettiin työtöntä, vähävaraista naista vaan tekemään se lapsi puolison kanssa kun kyllä sitä jotenkin pärjää. Ja ihmeteltiin että miten sitä ei muka pärjäisi.
Tai eri ihmiset vastaa. Mä vastasin tähän ketjuun mutten ole edes nähnyt tuollaista kuvailemaasi ketjua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla itselläsi tuosta vanhempana kokemusta? Minulla on kokemusta jo lapsena ja vanhempana ja sanon että mitä paremmat tulot niin sitä helpompaa lapsiperhe-elämä on.
Tietysti kaikki elämä on helpompaa jos on rahaa. Mutta ei se tarkoita sitä, että se raha olisi välttämätöntä.
No kyllä se vaan lapsiperheessä on. Pienten lasten kanssa pärjää pienellä rahanmenolla mutta kouluikäisten ja sitä isompien kanssa ei pärjää. Jo ruokakulut on valtavat. Kirppareilta ei sitten myöskään löydy yli 10-vuotiaille pojille yhtikäs mitään. Aktiivisten ja liikunnallisten lasten hyvä harrastaa myös ohjattua harrastusta. Ei riitä ainakaan meillä omatoimiset pallon potkimiset, trampat ja fillaroinnit liikunnaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovin harvoin lapset keskenään harrastaa. Oma lapsi niin kilpailunhaluinen, että urheilulajeissa ’pakko’ päästä kilpailemaan ja en mä ainakaan ihan kaikkea osaa valmentaa, vaikka montaa lajia tiettyyn pisteeseen osaankin.
Aika perus elämään menee yllättävän paljon rahaa, että vaikka olisi kaksi lasta ilman mitään harrastusta, rahaa kyllä kuluu. Ja luultavasti sitten kuitenkin jotain piirustusvälineitä, ehkä pihapeleihin välineitä ym. pitää kuitenkin hankkia. Lapset tarvitsee hyvät ulkoiluvaatteet päiväkodissa etenkin, en sitten osta itselleni yhtä hyviä. Esim. Kovilla pakkasilla olin pulkkamäessä tuulihousuilla, kun ei ole sopivia toppahousuja.
Alottajan laatikkopyörä maksaa myös aivan penteleesti, ei sellaista osta kukaan huonotuloinen.On se kummalliseksi mennyt, kun kilpatason urheilusta on tullut jonkinlainen lapsen perusoikeus.
Juuri noita päiväkoti-ikäisten vaatteita saa käytettyinä 10 euroa/säkki. Kun menevät rikki niin hankkii uuden säkin.
Laatikkopyörä tietysti maksaa helposti 2000-3000 euroa, mutta toisaalta sen käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat olemattoman pienet verrattuna autoon. Auton kanssa saa jo pelkästään yhteen pieneen remonttiin laittaa helposti tonnin.
Harrastuksia on kehitetty tavoitteellisempaan suuntaan jo vuosikymmeniä. Samalla harrastamisesta on tullut kalliimpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitten saat päivähoitopaikan 10 km väärään suuntaan työmatkalta, niin onnea vaan laatikkopyöräsi kanssa räntäsateessa.
Tämä nyt on ihan asuinpaikan valintakysymys. Itse en ole koskaan vienyt lasta päiväkotiin autolla, ja tasan yhden kerran olen autolla hakenut. Se kerta oltaisiin oikein hyvin pärjätty ilman autoa. Kaksi lasta, molempien päiväkoti nyt jo takana. Kokemus vuosilta 2017-2025.
Ei. En ollut hyvätuloisessa perheessä, kun olin lapsi. Ihan hyvin se meni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harrastuksia on laidasta laitaan. Yksi harrastaa lukemista, toinen vaikka pyöräilyä, kolmas 3d-mallinnusta, neljäs lintubongausta jne. Onko kaikkeen muka pakko olla joku seura ja harrastusmaksu?
Kerrostaloasunto HYVÄLLÄ ALUEELLA on ihan ok ratkaisu mielestäni, mutta jos lapsia on enemmän kuin yksi niin kolmio ei todellakaan riitä. Ellei lapsia ole vain kaksi, ja vanhemmat nuku olkkarissa.
Mutta tuo kavereiden kanssa vapaamuotoisesti harrastaminen ei toimi, jos niillä kavereilla on oikeat harrastukset. Siinä se omakin lapsi alkaa nopeasti pyytää että saisinko minäkin mennä pelaamaan jalkapalloa oikeaan joukkueeseen, ja mielestäni tavallisella vanhemmalla pitäisi olla varaa maksaa se.
Ja lapsilla pitää olla sellaiset vaatteet ja varusteet, etteivät erotu ikätovereista. Ei voi luottaa siihen että sellaisia löytyy käytettynä aina kun on tarvis, ja muutenkin lapsen on hyvä saada joskus jotain ihan uutena.
Laatikkopyörällä 10km räntäsateessa ei ole matka eikä mikä. Ehkä jollekin sokerista tehdylle löllerölle se on kauhistus. Sadevaatteet ja sähköavusteinen laatikkopyörä varsinkin on toimiva yhdistelmä.
Eipä lapsia tarvitse hoitoon edes viedä, jos toinen vanhemmista on vaikka työtön. Vähävaraisessa perheessähän se on aika yleistä.
Olen sitä mieltä, että pienituloinen pariskuntakin voi hankkia lapsia, mutta kaikille se ei sovi. Pitää olla ahkera ja ongelmanratkaisukykyinen. Tein kolme lasta yliopisto-opintojen ohessa, mies provikkapalkkaisessa työssä ja hyvin pärjättiin. Lapset hoidossa vain kontaktiopetuspäivinä. Tenttiin luin öisin klo 2 saakka ja aamulla puuron keittoon. Tiukka ruokabudjetti viikoittain, käytetyt huonekalut, leipomista, ei eineksiä, ompelin vaatteita, kävin kirppiksillä, talvella käytin potkukelkkaa (pikkukaupunki), asuttiin vanhassa omakotitalossa, viljelin aarimaata, harrastettiin ilmaisia aktiviteetteja jne. Kaksi gradua tein ja työllistyin heti hyvin. Lapsilta olen kysellyt, että huomasivatko, että oltiin köyhiä. Eivät huomanneet ja oli mukavaa, kun äiti oli paljon kotona. Mutta eihän tätä kaikkien kantti kestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten saat päivähoitopaikan 10 km väärään suuntaan työmatkalta, niin onnea vaan laatikkopyöräsi kanssa räntäsateessa.
Tämä nyt on ihan asuinpaikan valintakysymys. Itse en ole koskaan vienyt lasta päiväkotiin autolla, ja tasan yhden kerran olen autolla hakenut. Se kerta oltaisiin oikein hyvin pärjätty ilman autoa. Kaksi lasta, molempien päiväkoti nyt jo takana. Kokemus vuosilta 2017-2025.
Se voi olla myös yt:t kun toimitusjohtaja kertoo että työpaikkasi muuttaa nykysijainnista paikkaan ö. Vähintäänkin lapsen kesähoito on päiväkodissa z, mutta kesällä kiva pikku pyöräily ehkä vielä menettelee, kotiin palatessa ei ole vielä pimeäkään :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia on juuri kuten kirjoitit. Hyvä kasvatus ja kotiolot ei ole varallisuudesta kiinni. Kunhan nyt saa tarpeellisen, ja hiukkasen päälle.
Jos ei meinaa riittää välttämättömään, niin se on eri asia. Mutta et tainnut tätä tarkoittaa.
Mutta onko varaa kustantaa lasten harrastuksia, elektroniikkaa, vaatteita jne.? Se, että lapselta evätään harrastusmahdollisuus rahan takia on aika tympeää.
Ei lapsi oikeasti tarvitse sitä ohjattua harrastusta tai kallista puhelinta.
Moni lapsi joutuu olemaan tämän kesän puhelimellaan, koska ei ole mitään päiväleirejä vähävaraisille jne. Se on surkeaa olla eristyksissä muista ja koulun alkaessa syksyllä kuulla kuinka muut ovat reissanneet, mökkeilleet ja olleet kesäleireillä.
Jos lapsi on oikeasti noin pahasti puhelimensa vanki, niin kannattaa aloittaa sillä, että ottaa lapselta puhelimen pois. Ihan normaalisti lapset myös leikkivät kesäisin keskenäänkin, vaikka osa onkin silloin tällöin reissussa tai vaikka siellä kesäleirillä.
Myös se reissaaminen on muuten mahdollista pienellä budjetilla. Silloin vain nukutaan teltassa eikä hotellihuoneessa ja matkatkin mietitään hinta edellä.
Kyse on perheen köyhyydestä. Silloin ei ole varaa mihinkään telttaan tai makuupusseineen tai johonkin hotellihuoneeseen. Tuo sinun kommenttisi on sellaista keskiluokkaisen besserwisseröintiä. Yritä ymmärtää, ettei sillä lapsella ole välttämättä edes uimavaatteita, koska vanhemmalla/vanhemmilla ei ole rahaa.
Tietenkin ruokaa saa myös halvalla, toisaalta jos sattuu kovin allerginen lapsi niin se on vaikeampaa. Ja lapsi tarvitsee montaa muutakin asiaa kuin ruokaa. Sairaskuluvakuutus on nykyään hyvä olla, asunnon pitää olla isompi kun on lapsia, kulttuuria, harrastuksia, mahdolliset kielikurssit ja autokoulu ym. kaikki maksavat.