Onko lapsiperheen oikeasti "pakko" olla hyvätuloinen?
Tosi monet sanovat ettei ole varaa lapsiin. Mutta jos miettii, niin voihan lapsiperhe-elämää elää halvallakin jos haluaa.
- Perhe mahtuu asumaan vaikka vuokrakolmiossa kerrostalossa, ei ole mikään pakko olla omakotitaloa tai rivitalonpätkää
- Jos asuu palveluiden lähellä niin ei tarvitse autoa, varsinkaan jos hankkii vaikka sähköavusteisen laatikkopyörän pienimpien lasten ja tavaroiden kuljetusta varten
- Lapset voivat harrastaa omatoimisesti tai perheen/kaverien kanssa, ei ole pakko maksaa seurajäsenyyksistä ja valmentajasta
- Kaikkea mahdollista lapsiin liittyvää tavaraa on tosi paljon tarjolla käytettynä
Kommentit (228)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niihin vauvoihin ja taaperoihin menekään rahaa. Mutta sitten on kiva olla massia, kun lapset on teinejä. Rahaa alkaa vaan valua sormien välistä harrastuksiin, bussilippuihin, elokuviin, mopoon, konsertteihin, netti- ja puhelinmaksut jne jne. Lukioikäisinä menot oli tosi isot, teinit syövätkin koko ajan.
Miten ne lapset pärjäävät omilleen muutettuaan jos ovat tottuneet tuollaiseen kulutustasoon?
Tuo on oikeasti kumma juttu. 17v iässä pitää olla mopot, kaikenlaiset tapahtumaliput, ravintolaruuat ja muut. Mutta sitten vuotta myöhemmin asutaan jossain soluasunnossa ja mutustetaan makaroonia. Ja yllättäen se jälkimmäinenkin on ihan ok.
Äärimmäisen hyvä pointti. Miksi se niukempi elämä jollain mystisellä tavalla rikkoo 16-17-vuotiaan? Saattaa olla peräti haitallista, jos ihminen tottuu materiaalisesti ruhtinaalliseen elintasoon. Ei se lapsi tai teini siitä hajoa, jos joskus kuulee lauseen "ei ole rahaa".
Kyllä hajoaa, jos jokaiseen pyyntöön ja toiveeseen tulee vastaukseksi ei ole rahaa.
Ei varmasti kaikkiin pyyntöihin tule kielteistä vastausta. Kyllä lapsikin oppii suunnilleen sen, että mihin omalla perheellä on varaa tai kiinnostusta ja osaa siten yleensä esittää realistisia pyyntöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia on juuri kuten kirjoitit. Hyvä kasvatus ja kotiolot ei ole varallisuudesta kiinni. Kunhan nyt saa tarpeellisen, ja hiukkasen päälle.
Jos ei meinaa riittää välttämättömään, niin se on eri asia. Mutta et tainnut tätä tarkoittaa.
Mutta onko varaa kustantaa lasten harrastuksia, elektroniikkaa, vaatteita jne.? Se, että lapselta evätään harrastusmahdollisuus rahan takia on aika tympeää.
Ei lapsi oikeasti tarvitse sitä ohjattua harrastusta tai kallista puhelinta.
Hahhah! Kyllä jo koululainen hyötyy ohjatusta harrastuksesta. Lapsi nimenomaan tarvitsee harrastuksia ja mielellään jotain urheilullista ja se maksaa.
Urheilukentille ei ole pääsymaksua, ja suksia ja luistimia saa halvalla kirpparilta.
Mitä se lapsi yksin siellä urheilukentällä pyörii? Ei siinä opi mitään eikä siitä ole harrastukseksi.
Miten aikuinen voi harrastaa lenkkeilyä olematta mukana kestävyysjuoksujoukkueessa?
Ei pidä verrata aikuista ja lasta toisiinsa. Aikuisillekin on olemassa juoksukouluja. Miksi, osaahan jokainen aikuinen juosta?
Lapsikin osaa juosta. Joten ei sille ole perustetta miksi lapsen olisi kuuluttava yleisurheiluseuraan voidakseen harrastaa juoksemista.
Jos vaikka on hyvä ja haluaa kilpailuihin? Lasten urheiluseuroissa voi kokeilla eri lajeja, joihin tarvitaan joku väline.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niihin vauvoihin ja taaperoihin menekään rahaa. Mutta sitten on kiva olla massia, kun lapset on teinejä. Rahaa alkaa vaan valua sormien välistä harrastuksiin, bussilippuihin, elokuviin, mopoon, konsertteihin, netti- ja puhelinmaksut jne jne. Lukioikäisinä menot oli tosi isot, teinit syövätkin koko ajan.
Miten ne lapset pärjäävät omilleen muutettuaan jos ovat tottuneet tuollaiseen kulutustasoon?
Tuo on oikeasti kumma juttu. 17v iässä pitää olla mopot, kaikenlaiset tapahtumaliput, ravintolaruuat ja muut. Mutta sitten vuotta myöhemmin asutaan jossain soluasunnossa ja mutustetaan makaroonia. Ja yllättäen se jälkimmäinenkin on ihan ok.
Äärimmäisen hyvä pointti. Miksi se niukempi elämä jollain mystisellä tavalla rikkoo 16-17-vuotiaan? Saattaa olla peräti haitallista, jos ihminen tottuu materiaalisesti ruhtinaalliseen elintasoon. Ei se lapsi tai teini siitä hajoa, jos joskus kuulee lauseen "ei ole rahaa".
Kyllä hajoaa, jos jokaiseen pyyntöön ja toiveeseen tulee vastaukseksi ei ole rahaa.
Ei varmasti kaikkiin pyyntöihin tule kielteistä vastausta. Kyllä lapsikin oppii suunnilleen sen, että mihin omalla perheellä on varaa tai kiinnostusta ja osaa siten yleensä esittää realistisia pyyntöjä.
Joo. "Saanko mennä pihalle" ei varmasti saa aikaan kielteistä vastausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia on juuri kuten kirjoitit. Hyvä kasvatus ja kotiolot ei ole varallisuudesta kiinni. Kunhan nyt saa tarpeellisen, ja hiukkasen päälle.
Jos ei meinaa riittää välttämättömään, niin se on eri asia. Mutta et tainnut tätä tarkoittaa.
Mutta onko varaa kustantaa lasten harrastuksia, elektroniikkaa, vaatteita jne.? Se, että lapselta evätään harrastusmahdollisuus rahan takia on aika tympeää.
Ei lapsi oikeasti tarvitse sitä ohjattua harrastusta tai kallista puhelinta.
Hahhah! Kyllä jo koululainen hyötyy ohjatusta harrastuksesta. Lapsi nimenomaan tarvitsee harrastuksia ja mielellään jotain urheilullista ja se maksaa.
Urheilukentille ei ole pääsymaksua, ja suksia ja luistimia saa halvalla kirpparilta.
Mitä se lapsi yksin siellä urheilukentällä pyörii? Ei siinä opi mitään eikä siitä ole harrastukseksi.
Miten aikuinen voi harrastaa lenkkeilyä olematta mukana kestävyysjuoksujoukkueessa?
Ei pidä verrata aikuista ja lasta toisiinsa. Aikuisillekin on olemassa juoksukouluja. Miksi, osaahan jokainen aikuinen juosta?
Lapsikin osaa juosta. Joten ei sille ole perustetta miksi lapsen olisi kuuluttava yleisurheiluseuraan voidakseen harrastaa juoksemista.
Lapsi osaa myös uida ja se on ihan ok käydä uimahallissa ja uimarannalla polskimassa ilman, että treenaa verenmaku suussa ja valmentajan pillin tahdissa johonkin uimakisoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niihin vauvoihin ja taaperoihin menekään rahaa. Mutta sitten on kiva olla massia, kun lapset on teinejä. Rahaa alkaa vaan valua sormien välistä harrastuksiin, bussilippuihin, elokuviin, mopoon, konsertteihin, netti- ja puhelinmaksut jne jne. Lukioikäisinä menot oli tosi isot, teinit syövätkin koko ajan.
Miten ne lapset pärjäävät omilleen muutettuaan jos ovat tottuneet tuollaiseen kulutustasoon?
Tuo on oikeasti kumma juttu. 17v iässä pitää olla mopot, kaikenlaiset tapahtumaliput, ravintolaruuat ja muut. Mutta sitten vuotta myöhemmin asutaan jossain soluasunnossa ja mutustetaan makaroonia. Ja yllättäen se jälkimmäinenkin on ihan ok.
Äärimmäisen hyvä pointti. Miksi se niukempi elämä jollain mystisellä tavalla rikkoo 16-17-vuotiaan? Saattaa olla peräti haitallista, jos ihminen tottuu materiaalisesti ruhtinaalliseen elintasoon. Ei se lapsi tai teini siitä hajoa, jos joskus kuulee lauseen "ei ole rahaa".
Kyllä hajoaa, jos jokaiseen pyyntöön ja toiveeseen tulee vastaukseksi ei ole rahaa.
Ei varmasti kaikkiin pyyntöihin tule kielteistä vastausta. Kyllä lapsikin oppii suunnilleen sen, että mihin omalla perheellä on varaa tai kiinnostusta ja osaa siten yleensä esittää realistisia pyyntöjä.
Itse ainakin pidän tärkeänä, että lapselle tulee laaja yleissivistys ja hyvä kasvatus. Ellet ole huomannut, niin rikkaat ovat rikastumassa ja köyhät köyhtymässä. Suomessa perheen hankkivat ovat keski- tai hyvätuloisia. Pienituloiset valitsevat yhä useammin jäädä perheettömiksi. Kukaan ei halua lapsensa olevan se luokan ainoa pienituloisten pentu, kun kaikilla muilla on varaa olla ja tehdä. Vielä surullisempaa olisi, jos lapsi ymmärtäisi mukisematta olla haluamatta mitään, mikä on luokkakavereille selviö!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten saat päivähoitopaikan 10 km väärään suuntaan työmatkalta, niin onnea vaan laatikkopyöräsi kanssa räntäsateessa.
10 km on alle puolen tunnin matka, eli ei sinänsä mikään mahdoton. Se kuuluu myös elämään Suomessa, että välillä tulee räntää tai on pakkasta.
Toisaalta sellaista ei tapahdu kuin harvoille, että ei ole mitään muuta mahdollisuutta saada lapsi hoitoon kuin tuollainen paikka. Kaikkeen mahdolliseen ei ole järkevä varautua.
Kymmenen kilsaa säässä kuin säässä polkupyörällä lapsia kuskaten alle puolessa tunnissa??
Sähkömoottorin kanssa keskinopeus karvan vajaa 25 km/h.
Unohdit, että kyydissä on pieniä lapsia. Silloin ei ajeta niin lujaa mitä pyörällä pääsee.
Itsekin ajat autolla korkeintaan 60 km/h jos on lapsia kyydissä?
Se pyörän laatikko heiluu pikkuisen enemmän mitä auto. Silloin on kurja istua kyydissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niihin vauvoihin ja taaperoihin menekään rahaa. Mutta sitten on kiva olla massia, kun lapset on teinejä. Rahaa alkaa vaan valua sormien välistä harrastuksiin, bussilippuihin, elokuviin, mopoon, konsertteihin, netti- ja puhelinmaksut jne jne. Lukioikäisinä menot oli tosi isot, teinit syövätkin koko ajan.
Miten ne lapset pärjäävät omilleen muutettuaan jos ovat tottuneet tuollaiseen kulutustasoon?
Tuo on oikeasti kumma juttu. 17v iässä pitää olla mopot, kaikenlaiset tapahtumaliput, ravintolaruuat ja muut. Mutta sitten vuotta myöhemmin asutaan jossain soluasunnossa ja mutustetaan makaroonia. Ja yllättäen se jälkimmäinenkin on ihan ok.
Äärimmäisen hyvä pointti. Miksi se niukempi elämä jollain mystisellä tavalla rikkoo 16-17-vuotiaan? Saattaa olla peräti haitallista, jos ihminen tottuu materiaalisesti ruhtinaalliseen elintasoon. Ei se lapsi tai teini siitä hajoa, jos joskus kuulee lauseen "ei ole rahaa".
Kyllä hajoaa, jos jokaiseen pyyntöön ja toiveeseen tulee vastaukseksi ei ole rahaa.
Ei varmasti kaikkiin pyyntöihin tule kielteistä vastausta. Kyllä lapsikin oppii suunnilleen sen, että mihin omalla perheellä on varaa tai kiinnostusta ja osaa siten yleensä esittää realistisia pyyntöjä.
Itse ainakin pidän tärkeänä, että lapselle tulee laaja yleissivistys ja hyvä kasvatus. Ellet ole huomannut, niin rikkaat ovat rikastumassa ja köyhät köyhtymässä. Suomessa perheen hankkivat ovat keski- tai hyvätuloisia. Pienituloiset valitsevat yhä useammin jäädä perheettömiksi. Kukaan ei halua lapsensa olevan se luokan ainoa pienituloisten pentu, kun kaikilla muilla on varaa olla ja tehdä. Vielä surullisempaa olisi, jos lapsi ymmärtäisi mukisematta olla haluamatta mitään, mikä on luokkakavereille selviö!
Suuri osa lapsista on nykyisin Länsi-Euroopan ulkopuolelta tulleista ulkomaalaisista perheistä. Heistä vain pieni osa on varakkaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne lasten tarvikkeet ja vaatteetkin maksaa ihan pirusti käytettynäkin. Onnekkaita on ne, jotka saavat kaiken sukulaisilta jätesäkissä ilmaiseksi eivätkä ehkä tajua kuinka paljon rahaa todellisuudessa kuluu. Myös vauvavuoden jälkeen siistejä käytettyjä vaatteita on todella huonosti saatavilla.
Sisävaatteet muutaman euron kappale. Muovikassissa paljousalennuksen kanssa murto-osa siitä. Syöttötuoli 10 euroa. Rattaat 100 euroa. Pinnasänky 30 euroa. Polkupyörän lastenistuin 20 euroa.
Tämä on hintataso jos puhutaan ehjästä tavarasta.
Yhden festarireissun hinnalla saa lapselle helposti vuodeksi vaatteet ja muut välttämättömät tavarat. "Ihan pirusti" on melko suhteellinen käsite.
No ei todellakaan saa ja sen pinniksenkin lisäksi pitää ostaa (uutena) patja, lakanat ym. Jos jokaisesta ruokalapusta, kuolalapusta, harsosta ja sukasta, tuubihuivista ja sormikkaista joutuu maksamaan erikseen, kyllä siitä kertyy aika iso potti. Olet selvästi ihminen kuka on saanut kaiken ilmaiseksi tutuilta ja nyt sanot täällä, että halpaa on ja että kyllä köyhälläkin on varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia on juuri kuten kirjoitit. Hyvä kasvatus ja kotiolot ei ole varallisuudesta kiinni. Kunhan nyt saa tarpeellisen, ja hiukkasen päälle.
Jos ei meinaa riittää välttämättömään, niin se on eri asia. Mutta et tainnut tätä tarkoittaa.
Mutta onko varaa kustantaa lasten harrastuksia, elektroniikkaa, vaatteita jne.? Se, että lapselta evätään harrastusmahdollisuus rahan takia on aika tympeää.
Ei lapsi oikeasti tarvitse sitä ohjattua harrastusta tai kallista puhelinta.
Hahhah! Kyllä jo koululainen hyötyy ohjatusta harrastuksesta. Lapsi nimenomaan tarvitsee harrastuksia ja mielellään jotain urheilullista ja se maksaa.
Urheilukentille ei ole pääsymaksua, ja suksia ja luistimia saa halvalla kirpparilta.
Mitä se lapsi yksin siellä urheilukentällä pyörii? Ei siinä opi mitään eikä siitä ole harrastukseksi.
Miten aikuinen voi harrastaa lenkkeilyä olematta mukana kestävyysjuoksujoukkueessa?
Ei pidä verrata aikuista ja lasta toisiinsa. Aikuisillekin on olemassa juoksukouluja. Miksi, osaahan jokainen aikuinen juosta?
Lapsikin osaa juosta. Joten ei sille ole perustetta miksi lapsen olisi kuuluttava yleisurheiluseuraan voidakseen harrastaa juoksemista.
Lapsi osaa myös uida ja se on ihan ok käydä uimahallissa ja uimarannalla polskimassa ilman, että treenaa verenmaku suussa ja valmentajan pillin tahdissa johonkin uimakisoihin.
Lapsi ei opi uimaan ellei lasta opeta. Harva asuu uimahallin vieressä, joten sinne pääsemiseen pitää olla pyörä tai bussi. Ilmaiseksi ei pääse sisään, sinne pitää ostaa lippu. Mahtavatko edes päästää pientä lasta yksin sisään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten maamuuilla on sitten varaa 10 lapseen?
kela-gold
Siis niillähän ei ole varaa niihin lapsiin. Syövät pelkkää riisiä, lapset eivät pärjää koulussa, asuminen on mitä on.
Tämä. Asuvat todella ahtaasti ja syövät todella halvalla. Harva suomalainen suostuisi sellaiseen elintasoon.
Työtön yksinhuoltaja pärjää hienosti tuettuna
Vähäosaisista tulee ne paraimmat pyrkyrit.
Raha lopulta otetaan kaupanteossa tai muilla konsteilla niiltä kellä sitä on. Nykyään nuoret jengiytyy ja verkostuu. Se on bisneselämän pohja. Kouluissa on parasta hankkia porukka joka pitää puolta ja suojelee. Sisivstys ja opiskelu ei auta mihinkään. Koulu on verkostoitumista. Opiskelulla et tee nykyelämässä yhtään mitään. Se on lapselle etu syntyä köyhyyteen. Sieltä se nälkä kasvaa.
Tuo "ei ole varaa lapsiin" tarkoittaa vain sitä, että eivät halua lapsia, mutta koska ihmiset eivät hyväksy tällaista syytä, pitää keksiä joku muille kelpaava rationaaliselta kuulostava selitys. Suurin osa jostain syystä ymmärtää, jos joku ei hanki lapsia siksi, että ei ole rahaa, mutta samat ihmiset eivät ymmärrä, jos joku ei hanki lapsia siksi että ei halua lapsia. Ja nämä ihmiset todennäköisesti haluavat, että keskustelu päättyy, eivätkä jaksa kuunnella mitään outoja kysymyksiä, jankutusta, mielenmuuttamisyrityksiä, jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne lasten tarvikkeet ja vaatteetkin maksaa ihan pirusti käytettynäkin. Onnekkaita on ne, jotka saavat kaiken sukulaisilta jätesäkissä ilmaiseksi eivätkä ehkä tajua kuinka paljon rahaa todellisuudessa kuluu. Myös vauvavuoden jälkeen siistejä käytettyjä vaatteita on todella huonosti saatavilla.
Sisävaatteet muutaman euron kappale. Muovikassissa paljousalennuksen kanssa murto-osa siitä. Syöttötuoli 10 euroa. Rattaat 100 euroa. Pinnasänky 30 euroa. Polkupyörän lastenistuin 20 euroa.
Tämä on hintataso jos puhutaan ehjästä tavarasta.
Yhden festarireissun hinnalla saa lapselle helposti vuodeksi vaatteet ja muut välttämättömät tavarat. "Ihan pirusti" on melko suhteellinen käsite.
No ei todellakaan saa ja sen pinniksenkin lisäksi pitää ostaa (uutena) patja, lakanat ym. Jos jokaisesta ruokalapusta, kuolalapusta, harsosta ja sukasta, tuubihuivista ja sormikkaista joutuu maksamaan erikseen, kyllä siitä kertyy aika iso potti. Olet selvästi ihminen kuka on saanut kaiken ilmaiseksi tutuilta ja nyt sanot täällä, että halpaa on ja että kyllä köyhälläkin on varaa.
Nyt puhutaan oikeasti pienistä summista jos aletaan laskemaan jotain pientä vaahtomuovipatjaa, harsoja tai sitä mahdollisesti ainutta ruokalappua minkä joutuu hankkimaan (senkin voi muuten saada käytettynä). Lasten lakanoitakin on muuten kirpparilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne lasten tarvikkeet ja vaatteetkin maksaa ihan pirusti käytettynäkin. Onnekkaita on ne, jotka saavat kaiken sukulaisilta jätesäkissä ilmaiseksi eivätkä ehkä tajua kuinka paljon rahaa todellisuudessa kuluu. Myös vauvavuoden jälkeen siistejä käytettyjä vaatteita on todella huonosti saatavilla.
Sisävaatteet muutaman euron kappale. Muovikassissa paljousalennuksen kanssa murto-osa siitä. Syöttötuoli 10 euroa. Rattaat 100 euroa. Pinnasänky 30 euroa. Polkupyörän lastenistuin 20 euroa.
Tämä on hintataso jos puhutaan ehjästä tavarasta.
Yhden festarireissun hinnalla saa lapselle helposti vuodeksi vaatteet ja muut välttämättömät tavarat. "Ihan pirusti" on melko suhteellinen käsite.
No ei todellakaan saa ja sen pinniksenkin lisäksi pitää ostaa (uutena) patja, lakanat ym. Jos jokaisesta ruokalapusta, kuolalapusta, harsosta ja sukasta, tuubihuivista ja sormikkaista joutuu maksamaan erikseen, kyllä siitä kertyy aika iso potti. Olet selvästi ihminen kuka on saanut kaiken ilmaiseksi tutuilta ja nyt sanot täällä, että halpaa on ja että kyllä köyhälläkin on varaa.
On myös ihan eri asia ostaa muutama yksittäinen asia käytettynä, kuten pinnasänky ja kuvitella, että sen perusteella kokonaissumma jäisi jotenkin pieniksi niillä ketkä hankkivat kaiken käytettynä. Eihän omassa kodissakaan ole pelkästään kaappeja ja lipastoja tyhjänä, vaan niiden sisällä on ihan arjelle tärkeitä käyttötavaroita mistä joutuu myös maksamaan erikseen eikä ihan kaikkea ihminen myöskään halua ostaa käytettynä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne lasten tarvikkeet ja vaatteetkin maksaa ihan pirusti käytettynäkin. Onnekkaita on ne, jotka saavat kaiken sukulaisilta jätesäkissä ilmaiseksi eivätkä ehkä tajua kuinka paljon rahaa todellisuudessa kuluu. Myös vauvavuoden jälkeen siistejä käytettyjä vaatteita on todella huonosti saatavilla.
Sisävaatteet muutaman euron kappale. Muovikassissa paljousalennuksen kanssa murto-osa siitä. Syöttötuoli 10 euroa. Rattaat 100 euroa. Pinnasänky 30 euroa. Polkupyörän lastenistuin 20 euroa.
Tämä on hintataso jos puhutaan ehjästä tavarasta.
Yhden festarireissun hinnalla saa lapselle helposti vuodeksi vaatteet ja muut välttämättömät tavarat. "Ihan pirusti" on melko suhteellinen käsite.
No ei todellakaan saa ja sen pinniksenkin lisäksi pitää ostaa (uutena) patja, lakanat ym. Jos jokaisesta ruokalapusta, kuolalapusta, harsosta ja sukasta, tuubihuivista ja sormikkaista joutuu maksamaan erikseen, kyllä siitä kertyy aika iso potti. Olet selvästi ihminen kuka on saanut kaiken ilmaiseksi tutuilta ja nyt sanot täällä, että halpaa on ja että kyllä köyhälläkin on varaa.
Nyt puhutaan oikeasti pienistä summista jos aletaan laskemaan jotain pientä vaahtomuovipatjaa, harsoja tai sitä mahdollisesti ainutta ruokalappua minkä joutuu hankkimaan (senkin voi muuten saada käytettynä). Lasten lakanoitakin on muuten kirpparilla.
Tiedän, olen ostanut lakanoita käytettynä. Et selvästikään tiedä millaista on, kun joutuu hankkimaan kaiken itse. /se kenelle vastasit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne lasten tarvikkeet ja vaatteetkin maksaa ihan pirusti käytettynäkin. Onnekkaita on ne, jotka saavat kaiken sukulaisilta jätesäkissä ilmaiseksi eivätkä ehkä tajua kuinka paljon rahaa todellisuudessa kuluu. Myös vauvavuoden jälkeen siistejä käytettyjä vaatteita on todella huonosti saatavilla.
Sisävaatteet muutaman euron kappale. Muovikassissa paljousalennuksen kanssa murto-osa siitä. Syöttötuoli 10 euroa. Rattaat 100 euroa. Pinnasänky 30 euroa. Polkupyörän lastenistuin 20 euroa.
Tämä on hintataso jos puhutaan ehjästä tavarasta.
Yhden festarireissun hinnalla saa lapselle helposti vuodeksi vaatteet ja muut välttämättömät tavarat. "Ihan pirusti" on melko suhteellinen käsite.
No ei todellakaan saa ja sen pinniksenkin lisäksi pitää ostaa (uutena) patja, lakanat ym. Jos jokaisesta ruokalapusta, kuolalapusta, harsosta ja sukasta, tuubihuivista ja sormikkaista joutuu maksamaan erikseen, kyllä siitä kertyy aika iso potti. Olet selvästi ihminen kuka on saanut kaiken ilmaiseksi tutuilta ja nyt sanot täällä, että halpaa on ja että kyllä köyhälläkin on varaa.
On myös ihan eri asia ostaa muutama yksittäinen asia käytettynä, kuten pinnasänky ja kuvitella, että sen perusteella kokonaissumma jäisi jotenkin pieniksi niillä ketkä hankkivat kaiken käytettynä. Eihän omassa kodissakaan ole pelkästään kaappeja ja lipastoja tyhjänä, vaan niiden sisällä on ihan arjelle tärkeitä käyttötavaroita mistä joutuu myös maksamaan erikseen eikä ihan kaikkea ihminen myöskään halua ostaa käytettynä.
Ei lapsi yleensä tarvitse omaa pöytäliinaa tai porakonetta. Suurin osa kodin tavaroista on yhteiskäyttöisiä eikä lapsiin sidonnaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia on juuri kuten kirjoitit. Hyvä kasvatus ja kotiolot ei ole varallisuudesta kiinni. Kunhan nyt saa tarpeellisen, ja hiukkasen päälle.
Jos ei meinaa riittää välttämättömään, niin se on eri asia. Mutta et tainnut tätä tarkoittaa.
Mutta onko varaa kustantaa lasten harrastuksia, elektroniikkaa, vaatteita jne.? Se, että lapselta evätään harrastusmahdollisuus rahan takia on aika tympeää.
Ei lapsi oikeasti tarvitse sitä ohjattua harrastusta tai kallista puhelinta.
Hahhah! Kyllä jo koululainen hyötyy ohjatusta harrastuksesta. Lapsi nimenomaan tarvitsee harrastuksia ja mielellään jotain urheilullista ja se maksaa.
Urheilukentille ei ole pääsymaksua, ja suksia ja luistimia saa halvalla kirpparilta.
Mitä se lapsi yksin siellä urheilukentällä pyörii? Ei siinä opi mitään eikä siitä ole harrastukseksi.
Miten aikuinen voi harrastaa lenkkeilyä olematta mukana kestävyysjuoksujoukkueessa?
Ei pidä verrata aikuista ja lasta toisiinsa. Aikuisillekin on olemassa juoksukouluja. Miksi, osaahan jokainen aikuinen juosta?
Lapsikin osaa juosta. Joten ei sille ole perustetta miksi lapsen olisi kuuluttava yleisurheiluseuraan voidakseen harrastaa juoksemista.
Lapsi osaa myös uida ja se on ihan ok käydä uimahallissa ja uimarannalla polskimassa ilman, että treenaa verenmaku suussa ja valmentajan pillin tahdissa johonkin uimakisoihin.
Lapsi ei opi uimaan ellei lasta opeta. Harva asuu uimahallin vieressä, joten sinne pääsemiseen pitää olla pyörä tai bussi. Ilmaiseksi ei pääse sisään, sinne pitää ostaa lippu. Mahtavatko edes päästää pientä lasta yksin sisään?
Ei lasta laiteta uimaseuraan siksi että se oppisi pysymään pinnalla.
Vierailija kirjoitti:
Työtön yksinhuoltaja pärjää hienosti tuettuna
Työtön yksinhuoltaja?
Eiks lapsella kuulu olla sekä isä että äiti?
Tuollaiset työttömät yksinhuoltajat ovat pitkäaikaisia yhteiskunnan elättejä ja onneksi he ovat usein lasun saaneita.
Niin - ja unohtui mainita, että lainaa meillä ei ole, paitsi kummastakin autosta n. 9000€. Premiumille joustoluotto on käytännössä ilmaista rahaa.