Lue keskustelun säännöt.
Olen köyhä mutta onnellinen – löytyykö muita?
29.05.2026 |
Olen työtön ja elän melko pienillä tuloilla, mutta koen silti olevani varsin onnellinen. Rahaa ei ole ylimääräiseen kulutukseen, mutta aikaa on sitäkin enemmän. Ehdin harrastaa, tehdä hyvää ruokaa kotona, hoitaa ihmissuhteita ja pitää huolta kunnostani.
Välillä tuntuu, että yhteiskunnassa onnellisuus yhdistetään lähes automaattisesti hyvään palkkaan, kiireiseen työuraan ja jatkuvaan kuluttamiseen. Oma kokemukseni on kuitenkin, että vapaa aika, terveys, läheiset ihmiset ja arjen pienet ilot merkitsevät paljon enemmän.
Mitä mieltä olette? Voiko pienituloisena elää hyvää ja onnellista elämää, vai onko taloudellinen vauraus mielestänne välttämätön osa onnellisuutta? Löytyykö muita, jotka ovat tyytyväisiä elämäänsä vaatimattomista tuloista huolimatta?
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
>Olen köyhä mutta onnellinen – löytyykö muita?
Eikö pitäne paikkansa koko Suomen kansalle, kun olemme monta vuotta putkeen maailman onnellisimpia.
Oma veikkaukseni on, että Islanti menee Suomen ohi joko ensi tai sitä seuraavana vuonna onnellisuusgallupissa. Perustelu: Islanti on noussut toiselle sijalle, siis ilmeisesti onnellisuusgallupin numeroarvio on noussut Islannissa. Ja kun joka vuosi gallupiin otetaan kolmen viimeisen gallupin keskiarvo, niin jos Islannin numeroarvio pysyy samana tai nousee, niin todennäköisesti se menee Suomenbohitse ja se olisi tervetullut asia. Ei ole hyväksi Suomelle olla eka jatkuvasti; tulee Kekkosen aika mieleen, siis se, että Kekkonen valittiin yhä uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain pienipalkkaiselle alalle kesätöihin. Olen korkeasti koulutettu. Juuri nyt tuntuu, että elämäni tarvitsee tämän. Rahan arvoa en välitä miettiä. Jos saan tämän kesätyön, irtisanoudun vakituisesta ja kokoaikaisesta toimestani.
Jos et piittaisi rahasta niin olisit jäänyt vaan työttömäksi.
Miksi minun pitäisi olla kokonaan toimeton? En ole koskaan ollut työttömänä, niin en toki tiedä, että millaista se on.
Eli haluat kuitenkin enemmän rahaa kuin ihan minimin ja selittelet sitä sillä, ettet halua olla toimeton. Et halua olla rahaton, siitä tuossa on kyse.
Toimettomuus on kamalaa ja työ on helppo tapa pitää itsensä kiireisenä. Itse kärsin pitkällä sairaslomallani sekä rahan että tkemisen puutteesta. Heti kun poistui neljän seinän sisästä, rahat alkoivat huveta. Eli joutui valitsemaan eristäytymisen ja rahanmenon väliltä.
Sellainen asetelma ei tee mielenterveydelle hyvää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain pienipalkkaiselle alalle kesätöihin. Olen korkeasti koulutettu. Juuri nyt tuntuu, että elämäni tarvitsee tämän. Rahan arvoa en välitä miettiä. Jos saan tämän kesätyön, irtisanoudun vakituisesta ja kokoaikaisesta toimestani.
Jos et piittaisi rahasta niin olisit jäänyt vaan työttömäksi.
Miksi minun pitäisi olla kokonaan toimeton? En ole koskaan ollut työttömänä, niin en toki tiedä, että millaista se on.
Eli haluat kuitenkin enemmän rahaa kuin ihan minimin ja selittelet sitä sillä, ettet halua olla toimeton. Et halua olla rahaton, siitä tuossa on kyse.
Toimettomuus on kamalaa ja työ on helppo tapa pitää itsensä kiireisenä. Itse kärsin pitkällä sairaslomallani sekä rahan että tkemisen puutteesta. Heti kun poistui neljän seinän sisästä, rahat alkoivat huveta. Eli joutui valitsemaan eristäytymisen ja rahanmenon väliltä.
Sellainen asetelma ei tee mielenterveydelle hyvää!
Jos tarvitsee palkkatyön keksiäkseen itselleen tekemistä, niin jotain on todella pahasti vialla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain pienipalkkaiselle alalle kesätöihin. Olen korkeasti koulutettu. Juuri nyt tuntuu, että elämäni tarvitsee tämän. Rahan arvoa en välitä miettiä. Jos saan tämän kesätyön, irtisanoudun vakituisesta ja kokoaikaisesta toimestani.
Jos et piittaisi rahasta niin olisit jäänyt vaan työttömäksi.
Miksi minun pitäisi olla kokonaan toimeton? En ole koskaan ollut työttömänä, niin en toki tiedä, että millaista se on.
Eli haluat kuitenkin enemmän rahaa kuin ihan minimin ja selittelet sitä sillä, ettet halua olla toimeton. Et halua olla rahaton, siitä tuossa on kyse.
Toimettomuus on kamalaa ja työ on helppo tapa pitää itsensä kiireisenä. Itse kärsin pitkällä sairaslomallani sekä rahan että tkemisen puutteesta. Heti kun poistui neljän seinän sisästä, rahat alkoivat huveta. Eli joutui valitsemaan eristäytymisen ja rahanmenon väliltä.
Sellainen asetelma ei tee mielenterveydelle hyvää!
Jos tarvitsee palkkatyön keksiäkseen itselleen tekemistä, niin jotain on todella pahasti vialla!
Toiset elävät onnellista elämää vähälläkin, mutta itselle puoli vuotta pelkkää sanaristikkoa, kävelyä ja neulomista oli silkkaa kärsimystä. Kaikki läheisetkin olivat satojen kilometrien päässä. Jotain oli todellakin vialla ja se oli mielekkään tekemisen puute! Lopulta nukuin 14-16-tuntisia päiviä silkkaa masennustani. Onneksi pääsin lopulta takaisin töihin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain pienipalkkaiselle alalle kesätöihin. Olen korkeasti koulutettu. Juuri nyt tuntuu, että elämäni tarvitsee tämän. Rahan arvoa en välitä miettiä. Jos saan tämän kesätyön, irtisanoudun vakituisesta ja kokoaikaisesta toimestani.
Jos et piittaisi rahasta niin olisit jäänyt vaan työttömäksi.
Miksi minun pitäisi olla kokonaan toimeton? En ole koskaan ollut työttömänä, niin en toki tiedä, että millaista se on.
Eli haluat kuitenkin enemmän rahaa kuin ihan minimin ja selittelet sitä sillä, ettet halua olla toimeton. Et halua olla rahaton, siitä tuossa on kyse.
Toimettomuus on kamalaa ja työ on helppo tapa pitää itsensä kiireisenä. Itse kärsin pitkällä sairaslomallani sekä rahan että tkemisen puutteesta. Heti kun poistui neljän seinän sisästä, rahat alkoivat huveta. Eli joutui valitsemaan eristäytymisen ja rahanmenon väliltä.
Sellainen asetelma ei tee mielenterveydelle hyvää!
Jos tarvitsee palkkatyön keksiäkseen itselleen tekemistä, niin jotain on todella pahasti vialla!
Toiset elävät onnellista elämää vähälläkin, mutta itselle puoli vuotta pelkkää sanaristikkoa, kävelyä ja neulomista oli silkkaa kärsimystä. Kaikki läheisetkin olivat satojen kilometrien päässä. Jotain oli todellakin vialla ja se oli mielekkään tekemisen puute! Lopulta nukuin 14-16-tuntisia päiviä silkkaa masennustani. Onneksi pääsin lopulta takaisin töihin!
Mä olen ollut kohta kolme vuotta pois työelämästä eikä mulla ole vielä ollut kertaakaan tekemisen puutetta. Enkä ole vielä edes aloittanut sanaristikoita ja neulomista. Todella surullista myös tuollainen työriippuvuus. Miten ihmeessä selviät hengissä sitten, kun jäät eläkkeelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain pienipalkkaiselle alalle kesätöihin. Olen korkeasti koulutettu. Juuri nyt tuntuu, että elämäni tarvitsee tämän. Rahan arvoa en välitä miettiä. Jos saan tämän kesätyön, irtisanoudun vakituisesta ja kokoaikaisesta toimestani.
Jos et piittaisi rahasta niin olisit jäänyt vaan työttömäksi.
Miksi minun pitäisi olla kokonaan toimeton? En ole koskaan ollut työttömänä, niin en toki tiedä, että millaista se on.
Eli haluat kuitenkin enemmän rahaa kuin ihan minimin ja selittelet sitä sillä, ettet halua olla toimeton. Et halua olla rahaton, siitä tuossa on kyse.
Toimettomuus on kamalaa ja työ on helppo tapa pitää itsensä kiireisenä. Itse kärsin pitkällä sairaslomallani sekä rahan että tkemisen puutteesta. Heti kun poistui neljän seinän sisästä, rahat alkoivat huveta. Eli joutui valitsemaan eristäytymisen ja rahanmenon väliltä.
Sellainen asetelma ei tee mielenterveydelle hyvää!
Jos tarvitsee palkkatyön keksiäkseen itselleen tekemistä, niin jotain on todella pahasti vialla!
- ei pihaa
- ei parveketta
- ei ystäviä paikkakunnalla
- ei sukulaisia paikkakunnalla
- ei harrastustiloja
- ei lemmikkiä
- ei varaa harrastaa kodin ulkopuolella
- ei ruuanlaittoa kuin muutaman päivän välein (yksinäinen ei syö paljoa)
- ei siivousta kuin kerran viikossa
- tietokoneella pelaamisesta tulee pää kipeäksi
- 10 km kävelylenkki vie päivästä vain 2 h
Tervetuloa työttömän pari-kolmikymppisen elämään. Kaikki on todellakin pielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain pienipalkkaiselle alalle kesätöihin. Olen korkeasti koulutettu. Juuri nyt tuntuu, että elämäni tarvitsee tämän. Rahan arvoa en välitä miettiä. Jos saan tämän kesätyön, irtisanoudun vakituisesta ja kokoaikaisesta toimestani.
Jos et piittaisi rahasta niin olisit jäänyt vaan työttömäksi.
Miksi minun pitäisi olla kokonaan toimeton? En ole koskaan ollut työttömänä, niin en toki tiedä, että millaista se on.
Eli haluat kuitenkin enemmän rahaa kuin ihan minimin ja selittelet sitä sillä, ettet halua olla toimeton. Et halua olla rahaton, siitä tuossa on kyse.
Toimettomuus on kamalaa ja työ on helppo tapa pitää itsensä kiireisenä. Itse kärsin pitkällä sairaslomallani sekä rahan että tkemisen puutteesta. Heti kun poistui neljän seinän sisästä, rahat alkoivat huveta. Eli joutui valitsemaan eristäytymisen ja rahanmenon väliltä.
Sellainen asetelma ei tee mielenterveydelle hyvää!
Jos tarvitsee palkkatyön keksiäkseen itselleen tekemistä, niin jotain on todella pahasti vialla!
Toiset elävät onnellista elämää vähälläkin, mutta itselle puoli vuotta pelkkää sanaristikkoa, kävelyä ja neulomista oli silkkaa kärsimystä. Kaikki läheisetkin olivat satojen kilometrien päässä. Jotain oli todellakin vialla ja se oli mielekkään tekemisen puute! Lopulta nukuin 14-16-tuntisia päiviä silkkaa masennustani. Onneksi pääsin lopulta takaisin töihin!
Mä olen ollut kohta kolme vuotta pois työelämästä eikä mulla ole vielä ollut kertaakaan tekemisen puutetta. Enkä ole vielä edes aloittanut sanaristikoita ja neulomista. Todella surullista myös tuollainen työriippuvuus. Miten ihmeessä selviät hengissä sitten, kun jäät eläkkeelle?
Anna vinkkejä, mitä teet päiväseltään! Itse olen maalta kaupunkiin muuttanut ja todellakin pakahdun tekemisen puutteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain pienipalkkaiselle alalle kesätöihin. Olen korkeasti koulutettu. Juuri nyt tuntuu, että elämäni tarvitsee tämän. Rahan arvoa en välitä miettiä. Jos saan tämän kesätyön, irtisanoudun vakituisesta ja kokoaikaisesta toimestani.
Jos et piittaisi rahasta niin olisit jäänyt vaan työttömäksi.
Miksi minun pitäisi olla kokonaan toimeton? En ole koskaan ollut työttömänä, niin en toki tiedä, että millaista se on.
Eli haluat kuitenkin enemmän rahaa kuin ihan minimin ja selittelet sitä sillä, ettet halua olla toimeton. Et halua olla rahaton, siitä tuossa on kyse.
Toimettomuus on kamalaa ja työ on helppo tapa pitää itsensä kiireisenä. Itse kärsin pitkällä sairaslomallani sekä rahan että tkemisen puutteesta. Heti kun poistui neljän seinän sisästä, rahat alkoivat huveta. Eli joutui valitsemaan eristäytymisen ja rahanmenon väliltä.
Sellainen asetelma ei tee mielenterveydelle hyvää!
Jos tarvitsee palkkatyön keksiäkseen itselleen tekemistä, niin jotain on todella pahasti vialla!
Toiset elävät onnellista elämää vähälläkin, mutta itselle puoli vuotta pelkkää sanaristikkoa, kävelyä ja neulomista oli silkkaa kärsimystä. Kaikki läheisetkin olivat satojen kilometrien päässä. Jotain oli todellakin vialla ja se oli mielekkään tekemisen puute! Lopulta nukuin 14-16-tuntisia päiviä silkkaa masennustani. Onneksi pääsin lopulta takaisin töihin!
Mä olen ollut kohta kolme vuotta pois työelämästä eikä mulla ole vielä ollut kertaakaan tekemisen puutetta. Enkä ole vielä edes aloittanut sanaristikoita ja neulomista. Todella surullista myös tuollainen työriippuvuus. Miten ihmeessä selviät hengissä sitten, kun jäät eläkkeelle?
Anna vinkkejä, mitä teet päiväseltään! Itse olen maalta kaupunkiin muuttanut ja todellakin pakahdun tekemisen puutteeseen.
Aiemmin tykkäsin esimerkiksi ratsastamisesta ja keikoilla käymisestä. Toki kaikenhan voi korvata peleillä ja youtube-videoilla, mutta ei se elämää ole.
Aikansa kutakin. Tuo on ihan mukavaa siihen saakka kun säästöjä on ja rahat riittää pakolliseen eikä tule akuutteja kuluja. Näin kesällä myös helppo keksiä kaikkea ilmaista tekemistä.
Mutta sitten kääntöpuolella on eräänlainen ulkopuolisuuden tunne. Omat ympyrät ne kuitenkin kapenee ja maailmat eriytyy. Työssäkäyvillä ystäville oma arkensa aikatauluineen ja ongelmineen. Siinä missä ystävät suunnittelevat kesälomareissujaan niin itse suunnittelee kauppareissuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain pienipalkkaiselle alalle kesätöihin. Olen korkeasti koulutettu. Juuri nyt tuntuu, että elämäni tarvitsee tämän. Rahan arvoa en välitä miettiä. Jos saan tämän kesätyön, irtisanoudun vakituisesta ja kokoaikaisesta toimestani.
Jos et piittaisi rahasta niin olisit jäänyt vaan työttömäksi.
Miksi minun pitäisi olla kokonaan toimeton? En ole koskaan ollut työttömänä, niin en toki tiedä, että millaista se on.
Eli haluat kuitenkin enemmän rahaa kuin ihan minimin ja selittelet sitä sillä, ettet halua olla toimeton. Et halua olla rahaton, siitä tuossa on kyse.
Toimettomuus on kamalaa ja työ on helppo tapa pitää itsensä kiireisenä. Itse kärsin pitkällä sairaslomallani sekä rahan että tkemisen puutteesta. Heti kun poistui neljän seinän sisästä, rahat alkoivat huveta. Eli joutui valitsemaan eristäytymisen ja rahanmenon väliltä.
Sellainen asetelma ei tee mielenterveydelle hyvää!
Jos tarvitsee palkkatyön keksiäkseen itselleen tekemistä, niin jotain on todella pahasti vialla!
Toiset elävät onnellista elämää vähälläkin, mutta itselle puoli vuotta pelkkää sanaristikkoa, kävelyä ja neulomista oli silkkaa kärsimystä. Kaikki läheisetkin olivat satojen kilometrien päässä. Jotain oli todellakin vialla ja se oli mielekkään tekemisen puute! Lopulta nukuin 14-16-tuntisia päiviä silkkaa masennustani. Onneksi pääsin lopulta takaisin töihin!
Mä olen ollut kohta kolme vuotta pois työelämästä eikä mulla ole vielä ollut kertaakaan tekemisen puutetta. Enkä ole vielä edes aloittanut sanaristikoita ja neulomista. Todella surullista myös tuollainen työriippuvuus. Miten ihmeessä selviät hengissä sitten, kun jäät eläkkeelle?
Anna vinkkejä, mitä teet päiväseltään! Itse olen maalta kaupunkiin muuttanut ja todellakin pakahdun tekemisen puutteeseen.
Ulkoilen, treenaan, "shoppailen" kirjastossa, luen kirjoja ja lehtiä, opiskelen, piirrän, siivoan kotia, teen ruokaa ja leivon, hoidan ulkonäköä, huollan vaatteita, joogaan, meditoin, katson sarjoja, elokuvia ja urheilua, kuuntelen musiikkia ja podcasteja, teen palapelejä, pelaan pleikkarilla, suunnittelen elämääni jne.
Ei ole koskaan tylsää, useimmiten en edes ehdi tehdä kaikkea mitä olen suunnitellut.
Voi ja ei. Rahanpuute on estänyt minua esim. hoitamasta terveyttäni. Rahanpuute myös pienen lapsen vanhempana on pelottavaa. Saanko lapsen puettua ja ruokittua. Jatkuva epävarmuus ja stressi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain pienipalkkaiselle alalle kesätöihin. Olen korkeasti koulutettu. Juuri nyt tuntuu, että elämäni tarvitsee tämän. Rahan arvoa en välitä miettiä. Jos saan tämän kesätyön, irtisanoudun vakituisesta ja kokoaikaisesta toimestani.
Jos et piittaisi rahasta niin olisit jäänyt vaan työttömäksi.
Miksi minun pitäisi olla kokonaan toimeton? En ole koskaan ollut työttömänä, niin en toki tiedä, että millaista se on.
Eli haluat kuitenkin enemmän rahaa kuin ihan minimin ja selittelet sitä sillä, ettet halua olla toimeton. Et halua olla rahaton, siitä tuossa on kyse.
Toimettomuus on kamalaa ja työ on helppo tapa pitää itsensä kiireisenä. Itse kärsin pitkällä sairaslomallani sekä rahan että tkemisen puutteesta. Heti kun poistui neljän seinän sisästä, rahat alkoivat huveta. Eli joutui valitsemaan eristäytymisen ja rahanmenon väliltä.
Sellainen asetelma ei tee mielenterveydelle hyvää!
Jos tarvitsee palkkatyön keksiäkseen itselleen tekemistä, niin jotain on todella pahasti vialla!
Toiset elävät onnellista elämää vähälläkin, mutta itselle puoli vuotta pelkkää sanaristikkoa, kävelyä ja neulomista oli silkkaa kärsimystä. Kaikki läheisetkin olivat satojen kilometrien päässä. Jotain oli todellakin vialla ja se oli mielekkään tekemisen puute! Lopulta nukuin 14-16-tuntisia päiviä silkkaa masennustani. Onneksi pääsin lopulta takaisin töihin!
Mä olen ollut kohta kolme vuotta pois työelämästä eikä mulla ole vielä ollut kertaakaan tekemisen puutetta. Enkä ole vielä edes aloittanut sanaristikoita ja neulomista. Todella surullista myös tuollainen työriippuvuus. Miten ihmeessä selviät hengissä sitten, kun jäät eläkkeelle?
Anna vinkkejä, mitä teet päiväseltään! Itse olen maalta kaupunkiin muuttanut ja todellakin pakahdun tekemisen puutteeseen.
Ulkoilen, treenaan, "shoppailen" kirjastossa, luen kirjoja ja lehtiä, opiskelen, piirrän, siivoan kotia, teen ruokaa ja leivon, hoidan ulkonäköä, huollan vaatteita, joogaan, meditoin, katson sarjoja, elokuvia ja urheilua, kuuntelen musiikkia ja podcasteja, teen palapelejä, pelaan pleikkarilla, suunnittelen elämääni jne.
Ei ole koskaan tylsää, useimmiten en edes ehdi tehdä kaikkea mitä olen suunnitellut.
Sinun täytyy olla aika hyvätuloinen köyhä. Ei tarvitse huolehtia onko rahaa siihen ruokaan/leivontaan/kauneudenhoitoon. Mitä tulevaisuutta suunnittelet? Ei sinulla ole varaa muuta kuin käydä lenkillä ja kirjastossa. Elämäsi tuhlaantuu sarjoja katsellessa. Ei varaa matkustaa, syödä ravintolassa,käydä kampaajalla, elokuvissa/museossa, ostaa koskaan omaa kotia/autoa. Mitä jos sairastut? Eikö haittaa jonottaa kuukausitolkulla terveyskeskukseen, kun parempiosainen menee heti yksityiselle?
Minusta pienituloisuus on ankeaa. Minä uskallan myöntää todellisuuden itselleni enkä esitä että palapelien tekeminen riittää minulle onnelliseen elämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain pienipalkkaiselle alalle kesätöihin. Olen korkeasti koulutettu. Juuri nyt tuntuu, että elämäni tarvitsee tämän. Rahan arvoa en välitä miettiä. Jos saan tämän kesätyön, irtisanoudun vakituisesta ja kokoaikaisesta toimestani.
Jos et piittaisi rahasta niin olisit jäänyt vaan työttömäksi.
Miksi minun pitäisi olla kokonaan toimeton? En ole koskaan ollut työttömänä, niin en toki tiedä, että millaista se on.
Eli haluat kuitenkin enemmän rahaa kuin ihan minimin ja selittelet sitä sillä, ettet halua olla toimeton. Et halua olla rahaton, siitä tuossa on kyse.
Toimettomuus on kamalaa ja työ on helppo tapa pitää itsensä kiireisenä. Itse kärsin pitkällä sairaslomallani sekä rahan että tkemisen puutteesta. Heti kun poistui neljän seinän sisästä, rahat alkoivat huveta. Eli joutui valitsemaan eristäytymisen ja rahanmenon väliltä.
Sellainen asetelma ei tee mielenterveydelle hyvää!
Jos tarvitsee palkkatyön keksiäkseen itselleen tekemistä, niin jotain on todella pahasti vialla!
Toiset elävät onnellista elämää vähälläkin, mutta itselle puoli vuotta pelkkää sanaristikkoa, kävelyä ja neulomista oli silkkaa kärsimystä. Kaikki läheisetkin olivat satojen kilometrien päässä. Jotain oli todellakin vialla ja se oli mielekkään tekemisen puute! Lopulta nukuin 14-16-tuntisia päiviä silkkaa masennustani. Onneksi pääsin lopulta takaisin töihin!
Mä olen ollut kohta kolme vuotta pois työelämästä eikä mulla ole vielä ollut kertaakaan tekemisen puutetta. Enkä ole vielä edes aloittanut sanaristikoita ja neulomista. Todella surullista myös tuollainen työriippuvuus. Miten ihmeessä selviät hengissä sitten, kun jäät eläkkeelle?
Anna vinkkejä, mitä teet päiväseltään! Itse olen maalta kaupunkiin muuttanut ja todellakin pakahdun tekemisen puutteeseen.
Ulkoilen, treenaan, "shoppailen" kirjastossa, luen kirjoja ja lehtiä, opiskelen, piirrän, siivoan kotia, teen ruokaa ja leivon, hoidan ulkonäköä, huollan vaatteita, joogaan, meditoin, katson sarjoja, elokuvia ja urheilua, kuuntelen musiikkia ja podcasteja, teen palapelejä, pelaan pleikkarilla, suunnittelen elämääni jne.
Ei ole koskaan tylsää, useimmiten en edes ehdi tehdä kaikkea mitä olen suunnitellut.
Sinun täytyy olla aika hyvätuloinen köyhä. Ei tarvitse huolehtia onko rahaa siihen ruokaan/leivontaan/kauneudenhoitoon. Mitä tulevaisuutta suunnittelet? Ei sinulla ole varaa muuta kuin käydä lenkillä ja kirjastossa. Elämäsi tuhlaantuu sarjoja katsellessa. Ei varaa matkustaa, syödä ravintolassa,käydä kampaajalla, elokuvissa/museossa, ostaa koskaan omaa kotia/autoa. Mitä jos sairastut? Eikö haittaa jonottaa kuukausitolkulla terveyskeskukseen, kun parempiosainen menee heti yksityiselle?
Minusta pienituloisuus on ankeaa. Minä uskallan myöntää todellisuuden itselleni enkä esitä että palapelien tekeminen riittää minulle onnelliseen elämiseen.
Itse olin köyhä (opintolainaa ottamaton) onnellinen opiskelija. Myöhemmin on tullut koettua työttömyyttä.
Nuorena, terveenä ja ystävien ympäröimänä oli helppoa olla köyhä.
Yksinäisenä aikuisena köyhyys on kuin tervanjuontia. Kaikkeen toki tottuu, mutta onnellisuudeksi en tällaista "pientä elämää" kutsuisi.
Ihmisten kyky sietää pieniä tuloja vaihtelee. Joku on aivan onnellinen niin kauan kuin voi katsella youtubesta joogavideoita ja toista vaan itkettää, jos näkee netissä hevosia ja julkkiksia sen sijaan että pääsisi itse elämään hevosten ja rokkistarojen maustamaa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain pienipalkkaiselle alalle kesätöihin. Olen korkeasti koulutettu. Juuri nyt tuntuu, että elämäni tarvitsee tämän. Rahan arvoa en välitä miettiä. Jos saan tämän kesätyön, irtisanoudun vakituisesta ja kokoaikaisesta toimestani.
Jos et piittaisi rahasta niin olisit jäänyt vaan työttömäksi.
Miksi minun pitäisi olla kokonaan toimeton? En ole koskaan ollut työttömänä, niin en toki tiedä, että millaista se on.
Eli haluat kuitenkin enemmän rahaa kuin ihan minimin ja selittelet sitä sillä, ettet halua olla toimeton. Et halua olla rahaton, siitä tuossa on kyse.
Toimettomuus on kamalaa ja työ on helppo tapa pitää itsensä kiireisenä. Itse kärsin pitkällä sairaslomallani sekä rahan että tkemisen puutteesta. Heti kun poistui neljän seinän sisästä, rahat alkoivat huveta. Eli joutui valitsemaan eristäytymisen ja rahanmenon väliltä.
Sellainen asetelma ei tee mielenterveydelle hyvää!
Jos tarvitsee palkkatyön keksiäkseen itselleen tekemistä, niin jotain on todella pahasti vialla!
Jos minulle avautuisi mahdollisuus jatkaa nykyisellä elintasolla elämääni ilman työn tekemistä, niin jättäytyisin vapaaherraksi välittömästi. Minulla on omia juttuja, harrasteita, pikku-projekteja jonossa pitkäksi aikaa. Ainoa harmi on se, että kaikkiin näihin tarvitaan rahaa ja rahaa ei tällä haavaa tule tarpeeksi ilman hyväpalkkaista työtä.
Eli minulla on ainakin se ikuinen dilemma: joko on rahaa TAI aikaa, molempia ei ole samanaikaisesti tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain pienipalkkaiselle alalle kesätöihin. Olen korkeasti koulutettu. Juuri nyt tuntuu, että elämäni tarvitsee tämän. Rahan arvoa en välitä miettiä. Jos saan tämän kesätyön, irtisanoudun vakituisesta ja kokoaikaisesta toimestani.
Jos et piittaisi rahasta niin olisit jäänyt vaan työttömäksi.
Miksi minun pitäisi olla kokonaan toimeton? En ole koskaan ollut työttömänä, niin en toki tiedä, että millaista se on.
Eli haluat kuitenkin enemmän rahaa kuin ihan minimin ja selittelet sitä sillä, ettet halua olla toimeton. Et halua olla rahaton, siitä tuossa on kyse.
Toimettomuus on kamalaa ja työ on helppo tapa pitää itsensä kiireisenä. Itse kärsin pitkällä sairaslomallani sekä rahan että tkemisen puutteesta. Heti kun poistui neljän seinän sisästä, rahat alkoivat huveta. Eli joutui valitsemaan eristäytymisen ja rahanmenon väliltä.
Sellainen asetelma ei tee mielenterveydelle hyvää!
Jos tarvitsee palkkatyön keksiäkseen itselleen tekemistä, niin jotain on todella pahasti vialla!
Toiset elävät onnellista elämää vähälläkin, mutta itselle puoli vuotta pelkkää sanaristikkoa, kävelyä ja neulomista oli silkkaa kärsimystä. Kaikki läheisetkin olivat satojen kilometrien päässä. Jotain oli todellakin vialla ja se oli mielekkään tekemisen puute! Lopulta nukuin 14-16-tuntisia päiviä silkkaa masennustani. Onneksi pääsin lopulta takaisin töihin!
Mä olen ollut kohta kolme vuotta pois työelämästä eikä mulla ole vielä ollut kertaakaan tekemisen puutetta. Enkä ole vielä edes aloittanut sanaristikoita ja neulomista. Todella surullista myös tuollainen työriippuvuus. Miten ihmeessä selviät hengissä sitten, kun jäät eläkkeelle?
Anna vinkkejä, mitä teet päiväseltään! Itse olen maalta kaupunkiin muuttanut ja todellakin pakahdun tekemisen puutteeseen.
Ulkoilen, treenaan, "shoppailen" kirjastossa, luen kirjoja ja lehtiä, opiskelen, piirrän, siivoan kotia, teen ruokaa ja leivon, hoidan ulkonäköä, huollan vaatteita, joogaan, meditoin, katson sarjoja, elokuvia ja urheilua, kuuntelen musiikkia ja podcasteja, teen palapelejä, pelaan pleikkarilla, suunnittelen elämääni jne.
Ei ole koskaan tylsää, useimmiten en edes ehdi tehdä kaikkea mitä olen suunnitellut.
Sinun täytyy olla aika hyvätuloinen köyhä. Ei tarvitse huolehtia onko rahaa siihen ruokaan/leivontaan/kauneudenhoitoon. Mitä tulevaisuutta suunnittelet? Ei sinulla ole varaa muuta kuin käydä lenkillä ja kirjastossa. Elämäsi tuhlaantuu sarjoja katsellessa. Ei varaa matkustaa, syödä ravintolassa,käydä kampaajalla, elokuvissa/museossa, ostaa koskaan omaa kotia/autoa. Mitä jos sairastut? Eikö haittaa jonottaa kuukausitolkulla terveyskeskukseen, kun parempiosainen menee heti yksityiselle?
Minusta pienituloisuus on ankeaa. Minä uskallan myöntää todellisuuden itselleni enkä esitä että palapelien tekeminen riittää minulle onnelliseen elämiseen.
Saan kuukaudessa rahaa n. 1 100 euroa. Näihin kysymyksiin en vaivaudu edes vastaamaan. Mulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin olla köyhä, kun en pääse mihinkään töihin. Siksi yritän järjestää elämäni mahdollisimman hyväksi näillä eväillä enkä käytä aikaa voivotteluun ja murehtimiseen.
Mutta miksi mahdollisen sairastumisen pitäisi vaikuttaa jo etukäteen siihen miten saan päiväni kulumaan? Mulla on jo nyt kaksi perussairautta, joten tiedän minkälaista on käyttää julkista terveydenhuoltoa.
Toki on hyvä yrittää pitää positiivinen elämänasenne, mutta kyllä rahanpuute rajoittaa paljonkin onnellisuutta ja mahdollisuuksia. Haluaisin harrastaa esim. matkailua, lumilautailua ja ratsastusta, mutta eipä ole köyhänä varaa. Laadukkaat ruoka-aineet ovat kalliita vaikka itsekin kokkaisi. Kuntoilukin olisi kiinnostavampaa jos ei tarvitsisi vain tehdä niitä ilmaisvaihtoehtoja. Myös lääkäri ja hammaslääkäri maksaa, yleiselle valtavat jonot ja hoito ei ole niin kattavaa kuin yksityisellä. Sekin on kurjaa ettei voi tavata kavereita ja uusia ihmisiä kuin maksuttomien asioiden parissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain pienipalkkaiselle alalle kesätöihin. Olen korkeasti koulutettu. Juuri nyt tuntuu, että elämäni tarvitsee tämän. Rahan arvoa en välitä miettiä. Jos saan tämän kesätyön, irtisanoudun vakituisesta ja kokoaikaisesta toimestani.
Jos et piittaisi rahasta niin olisit jäänyt vaan työttömäksi.
Miksi minun pitäisi olla kokonaan toimeton? En ole koskaan ollut työttömänä, niin en toki tiedä, että millaista se on.
Eli haluat kuitenkin enemmän rahaa kuin ihan minimin ja selittelet sitä sillä, ettet halua olla toimeton. Et halua olla rahaton, siitä tuossa on kyse.
Toimettomuus on kamalaa ja työ on helppo tapa pitää itsensä kiireisenä. Itse kärsin pitkällä sairaslomallani sekä rahan että tkemisen puutteesta. Heti kun poistui neljän seinän sisästä, rahat alkoivat huveta. Eli joutui valitsemaan eristäytymisen ja rahanmenon väliltä.
Sellainen asetelma ei tee mielenterveydelle hyvää!
Jos tarvitsee palkkatyön keksiäkseen itselleen tekemistä, niin jotain on todella pahasti vialla!
Toiset elävät onnellista elämää vähälläkin, mutta itselle puoli vuotta pelkkää sanaristikkoa, kävelyä ja neulomista oli silkkaa kärsimystä. Kaikki läheisetkin olivat satojen kilometrien päässä. Jotain oli todellakin vialla ja se oli mielekkään tekemisen puute! Lopulta nukuin 14-16-tuntisia päiviä silkkaa masennustani. Onneksi pääsin lopulta takaisin töihin!
Mä olen ollut kohta kolme vuotta pois työelämästä eikä mulla ole vielä ollut kertaakaan tekemisen puutetta. Enkä ole vielä edes aloittanut sanaristikoita ja neulomista. Todella surullista myös tuollainen työriippuvuus. Miten ihmeessä selviät hengissä sitten, kun jäät eläkkeelle?
Anna vinkkejä, mitä teet päiväseltään! Itse olen maalta kaupunkiin muuttanut ja todellakin pakahdun tekemisen puutteeseen.
Ulkoilen, treenaan, "shoppailen" kirjastossa, luen kirjoja ja lehtiä, opiskelen, piirrän, siivoan kotia, teen ruokaa ja leivon, hoidan ulkonäköä, huollan vaatteita, joogaan, meditoin, katson sarjoja, elokuvia ja urheilua, kuuntelen musiikkia ja podcasteja, teen palapelejä, pelaan pleikkarilla, suunnittelen elämääni jne.
Ei ole koskaan tylsää, useimmiten en edes ehdi tehdä kaikkea mitä olen suunnitellut.
Sinun täytyy olla aika hyvätuloinen köyhä. Ei tarvitse huolehtia onko rahaa siihen ruokaan/leivontaan/kauneudenhoitoon. Mitä tulevaisuutta suunnittelet? Ei sinulla ole varaa muuta kuin käydä lenkillä ja kirjastossa. Elämäsi tuhlaantuu sarjoja katsellessa. Ei varaa matkustaa, syödä ravintolassa,käydä kampaajalla, elokuvissa/museossa, ostaa koskaan omaa kotia/autoa. Mitä jos sairastut? Eikö haittaa jonottaa kuukausitolkulla terveyskeskukseen, kun parempiosainen menee heti yksityiselle?
Minusta pienituloisuus on ankeaa. Minä uskallan myöntää todellisuuden itselleni enkä esitä että palapelien tekeminen riittää minulle onnelliseen elämiseen.
Saan kuukaudessa rahaa n. 1 100 euroa. Näihin kysymyksiin en vaivaudu edes vastaamaan. Mulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin olla köyhä, kun en pääse mihinkään töihin. Siksi yritän järjestää elämäni mahdollisimman hyväksi näillä eväillä enkä käytä aikaa voivotteluun ja murehtimiseen.
Mutta miksi mahdollisen sairastumisen pitäisi vaikuttaa jo etukäteen siihen miten saan päiväni kulumaan? Mulla on jo nyt kaksi perussairautta, joten tiedän minkälaista on käyttää julkista terveydenhuoltoa.
"Mulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin olla köyhä, kun en pääse mihinkään töihin."
Miksei ole muita vaihtoehtoja? Voit vaikka perustaa oman yrityksen. Digitaalisen yrityksen voi laittaa pystyyn muutamalla satasella.
Vierailija kirjoitti:
siihen asti kun sairastut. sitten ymmärrät mitä on olla köyhä, se ei ole opiskelijan hihiii olen köyhä vaan ihan oikeasti köyhä jolloin sinulla ei ole varaa mennä lääkäriin, ostaa uusia silmälaseja tai edes mennä hammaslääkäriin kun hammas on lohjennut suusta.
Nuorena opiskelijana on ihan OK olla hihii köyhä, niin ovat muutkin ikäisensä. Kun vielä keski-ikäisenä ei ole muuta kuin tuulenhuuhtoma peräpeili, onhan se ankeaa ja hymy tiukassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain pienipalkkaiselle alalle kesätöihin. Olen korkeasti koulutettu. Juuri nyt tuntuu, että elämäni tarvitsee tämän. Rahan arvoa en välitä miettiä. Jos saan tämän kesätyön, irtisanoudun vakituisesta ja kokoaikaisesta toimestani.
Jos et piittaisi rahasta niin olisit jäänyt vaan työttömäksi.
Miksi minun pitäisi olla kokonaan toimeton? En ole koskaan ollut työttömänä, niin en toki tiedä, että millaista se on.
Eli haluat kuitenkin enemmän rahaa kuin ihan minimin ja selittelet sitä sillä, ettet halua olla toimeton. Et halua olla rahaton, siitä tuossa on kyse.
Toimettomuus on kamalaa ja työ on helppo tapa pitää itsensä kiireisenä. Itse kärsin pitkällä sairaslomallani sekä rahan että tkemisen puutteesta. Heti kun poistui neljän seinän sisästä, rahat alkoivat huveta. Eli joutui valitsemaan eristäytymisen ja rahanmenon väliltä.
Sellainen asetelma ei tee mielenterveydelle hyvää!
Jos tarvitsee palkkatyön keksiäkseen itselleen tekemistä, niin jotain on todella pahasti vialla!
Toiset elävät onnellista elämää vähälläkin, mutta itselle puoli vuotta pelkkää sanaristikkoa, kävelyä ja neulomista oli silkkaa kärsimystä. Kaikki läheisetkin olivat satojen kilometrien päässä. Jotain oli todellakin vialla ja se oli mielekkään tekemisen puute! Lopulta nukuin 14-16-tuntisia päiviä silkkaa masennustani. Onneksi pääsin lopulta takaisin töihin!
Mä olen ollut kohta kolme vuotta pois työelämästä eikä mulla ole vielä ollut kertaakaan tekemisen puutetta. Enkä ole vielä edes aloittanut sanaristikoita ja neulomista. Todella surullista myös tuollainen työriippuvuus. Miten ihmeessä selviät hengissä sitten, kun jäät eläkkeelle?
Anna vinkkejä, mitä teet päiväseltään! Itse olen maalta kaupunkiin muuttanut ja todellakin pakahdun tekemisen puutteeseen.
Ulkoilen, treenaan, "shoppailen" kirjastossa, luen kirjoja ja lehtiä, opiskelen, piirrän, siivoan kotia, teen ruokaa ja leivon, hoidan ulkonäköä, huollan vaatteita, joogaan, meditoin, katson sarjoja, elokuvia ja urheilua, kuuntelen musiikkia ja podcasteja, teen palapelejä, pelaan pleikkarilla, suunnittelen elämääni jne.
Ei ole koskaan tylsää, useimmiten en edes ehdi tehdä kaikkea mitä olen suunnitellut.
Sinun täytyy olla aika hyvätuloinen köyhä. Ei tarvitse huolehtia onko rahaa siihen ruokaan/leivontaan/kauneudenhoitoon. Mitä tulevaisuutta suunnittelet? Ei sinulla ole varaa muuta kuin käydä lenkillä ja kirjastossa. Elämäsi tuhlaantuu sarjoja katsellessa. Ei varaa matkustaa, syödä ravintolassa,käydä kampaajalla, elokuvissa/museossa, ostaa koskaan omaa kotia/autoa. Mitä jos sairastut? Eikö haittaa jonottaa kuukausitolkulla terveyskeskukseen, kun parempiosainen menee heti yksityiselle?
Minusta pienituloisuus on ankeaa. Minä uskallan myöntää todellisuuden itselleni enkä esitä että palapelien tekeminen riittää minulle onnelliseen elämiseen.
Saan kuukaudessa rahaa n. 1 100 euroa. Näihin kysymyksiin en vaivaudu edes vastaamaan. Mulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin olla köyhä, kun en pääse mihinkään töihin. Siksi yritän järjestää elämäni mahdollisimman hyväksi näillä eväillä enkä käytä aikaa voivotteluun ja murehtimiseen.
Mutta miksi mahdollisen sairastumisen pitäisi vaikuttaa jo etukäteen siihen miten saan päiväni kulumaan? Mulla on jo nyt kaksi perussairautta, joten tiedän minkälaista on käyttää julkista terveydenhuoltoa.
"Mulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin olla köyhä, kun en pääse mihinkään töihin."
Miksei ole muita vaihtoehtoja? Voit vaikka perustaa oman yrityksen. Digitaalisen yrityksen voi laittaa pystyyn muutamalla satasella.
Tuo ei ole työttömälle mikään realistinen vaihtoehto, koska yrittäjänä menettää työttömyyspäivärahat vaikka yritys ei tuottaisi mitään.
Löytyy. Veneilykesä on jo alkanut ja hauki syö ja letut maistuvat.