Lihominen on räjähtänyt käsiin viimeisen 40v aikana. Ei ihmisen genetiikka muutu miksikään niin lyhyessä ajassa.

Kun katsoo Amerikkaa niin kyllä se on sääntelemättömän äärikapitalismin tulosta. Sokeri ja halvat rasvathan on hyvin halpoja eli hyvä tapa tehdä rahaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syömisestä on tullut ajanvietettä. Ihmiset tapaavat toisiaan hampurilaisbaarissa ja pizzalla ym. 

Ennen ruoka oli vain ravintoa. 

Kyllästyttää,  kun tuo Mustajokikin jaksaa jauhaa pitsoista ja grillimakkaroista, sokerijuomista ja sipseistä, vaikka suuri osa ylipainoisista naisista ei koskaan syö mokomaa roskaa. Ylipainoiseksi tulee aika helposti ihan perinteisiä ruokia syömällä. Ja liikunnanhan piti vaikuttaa laihtumiseen 10 - 20% :n verran, miksi maristaan siitä, kuinka ennen oltiin niin liikunnallisia? Esim. Vuonna 1895 syntynyt isoäitini ei varmaan ottanut juoksuaskelta, saati, että olisi urheillut, naimisiinmenonsa jälkeen.  Hän eli kuitenkin 98 -vuotiaaksi ja oli pienikokoinen ja hoikka.

Ei se sun mummo pizzaa ja hampurilaisia syönyt. Ääliö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syömisestä on tullut ajanvietettä. Ihmiset tapaavat toisiaan hampurilaisbaarissa ja pizzalla ym. 

Ennen ruoka oli vain ravintoa. 

Kyllästyttää,  kun tuo Mustajokikin jaksaa jauhaa pitsoista ja grillimakkaroista, sokerijuomista ja sipseistä, vaikka suuri osa ylipainoisista naisista ei koskaan syö mokomaa roskaa. Ylipainoiseksi tulee aika helposti ihan perinteisiä ruokia syömällä. Ja liikunnanhan piti vaikuttaa laihtumiseen 10 - 20% :n verran, miksi maristaan siitä, kuinka ennen oltiin niin liikunnallisia? Esim. Vuonna 1895 syntynyt isoäitini ei varmaan ottanut juoksuaskelta, saati, että olisi urheillut, naimisiinmenonsa jälkeen.  Hän eli kuitenkin 98 -vuotiaaksi ja oli pienikokoinen ja hoikka.

Kyllähän nuo 1895 vuonna syntyneet isoäidit liikkui paljon enemmän kuin nykypäivän ihmiset, koska niiden oli pakko, koska ei ollut välttämättä autoa, ei ollut internettiä jonka avulla hoitaa pankkiasiat sun muut, ei ollut TV:tä välttämättä ja viihde oli monesti sellaista jossa oli enemmän liikkumista, lapsia tehtiin myös paljon, joten niitä vahtiessa joutui liikkumaan paljon jne.

En usko. Mun mummini on syntynyt tuolloin ja kyllä seuraava sukupolvi, eli äitini nyt yli 80 v., on paremmassa kunnossa ja nuoremman näköisiä kuin mummini oli saman ikäisenä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva maksaa lihavien terveydenhuoltomenot 🤷 

Juuri näin.

Ylipainoisille tulisi määrätä tuntuva lisävero

He maksavat jo enemmän alvia esimerkiksi vaatteistaan. Heille ei ole tarjolla edullisia halpaketjujen vaatteita. Monella voi olla leveä jalka ja jalkineet maksavat enemmän sen vuoksi. 

Ei maksa. Vaikka maksaisivat se raha ei mene yhteiseen kassaan 

Pula-ajan jälkeenhän ihmiset veti pullaa ja kermaleivosta huolella, kun sitä oli vihdoin tarjolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syömisestä on tullut ajanvietettä. Ihmiset tapaavat toisiaan hampurilaisbaarissa ja pizzalla ym. 

Ennen ruoka oli vain ravintoa. 

Kyllästyttää,  kun tuo Mustajokikin jaksaa jauhaa pitsoista ja grillimakkaroista, sokerijuomista ja sipseistä, vaikka suuri osa ylipainoisista naisista ei koskaan syö mokomaa roskaa. Ylipainoiseksi tulee aika helposti ihan perinteisiä ruokia syömällä. Ja liikunnanhan piti vaikuttaa laihtumiseen 10 - 20% :n verran, miksi maristaan siitä, kuinka ennen oltiin niin liikunnallisia? Esim. Vuonna 1895 syntynyt isoäitini ei varmaan ottanut juoksuaskelta, saati, että olisi urheillut, naimisiinmenonsa jälkeen.  Hän eli kuitenkin 98 -vuotiaaksi ja oli pienikokoinen ja hoikka.

Kyllähän nuo 1895 vuonna syntyneet isoäidit liikkui paljon enemmän kuin nykypäivän ihmiset, koska niiden oli pakko, koska ei ollut välttämättä autoa, ei ollut internettiä jonka avulla hoitaa pankkiasiat sun muut, ei ollut TV:tä välttämättä ja viihde oli monesti sellaista jossa oli enemmän liikkumista, lapsia tehtiin myös paljon, joten niitä vahtiessa joutui liikkumaan paljon jne.

En usko. Mun mummini on syntynyt tuolloin ja kyllä seuraava sukupolvi, eli äitini nyt yli 80 v., on paremmassa kunnossa ja nuoremman näköisiä kuin mummini oli saman ikäisenä. 

Minun isoisoäitini on sotavuosina otetussa valokuvassa yhtä leveä kuin on pitkä. Hänen geeninsä ovat jatkuneet tehokkaasti myös minulle ja serkuilleni, joilla jokaisella ruoka muuttuu helposti ylipainoksi. Minä joudun olemaan aina valppaana ruokavalioni ja painoni suhteen, etten lihoisi ylipainoiseksi. Hoikka en ole ollut ikinä. He, joilla ei ole samanlaista geeniperimää eivät edes ymmärrä sitä työn ja tarkkailun määrää mikä tulee vähemmän onnekkaan riesaksi. Kyseessä ei ole mikään asia, jonka voisi tuosta noin vain itse päättää ja tahdonvoimalla hallita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syömisestä on tullut ajanvietettä. Ihmiset tapaavat toisiaan hampurilaisbaarissa ja pizzalla ym. 

Ennen ruoka oli vain ravintoa. 

Kyllästyttää,  kun tuo Mustajokikin jaksaa jauhaa pitsoista ja grillimakkaroista, sokerijuomista ja sipseistä, vaikka suuri osa ylipainoisista naisista ei koskaan syö mokomaa roskaa. Ylipainoiseksi tulee aika helposti ihan perinteisiä ruokia syömällä. Ja liikunnanhan piti vaikuttaa laihtumiseen 10 - 20% :n verran, miksi maristaan siitä, kuinka ennen oltiin niin liikunnallisia? Esim. Vuonna 1895 syntynyt isoäitini ei varmaan ottanut juoksuaskelta, saati, että olisi urheillut, naimisiinmenonsa jälkeen.  Hän eli kuitenkin 98 -vuotiaaksi ja oli pienikokoinen ja hoikka.

Ei se sun mummo pizzaa ja hampurilaisia syönyt. Ääliö.

Minun mummoni sulatti suolaläskiä pirtinuunissa ja teki ruisleivästä paloja. Sitten dippasi haarukalla niitä paloja sulaan suolaläskiin ja söi niitä hyvällä ruokahalulla. Siinä on energiaa paljon tiiviimmässä muodossa kuin pizza tai hampurilainen. Noin siis joka päivä kun hän lämmitti pirtinuunia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruoka on niin halpaa, epäterveellinen ruoka varsinkin, että on helppo lihoa. 70-luvulla meillä ei osteltu kaupasta makeaa, vaan sitä saadakseen piti leipoa itse.

Genetiikka tosiaan ei ole muuttunut miksikään. Vuosimiljoonien aikana genetiikka on kehittynyt sellaiseksi, että runsaasti energiaa sisältävä ruoka maistuu hyvältä ja ylimääräinen ruoasta saatu energia varastoituu rasvana. Myös lepäily jaenergian säästäminen tuntuvat hyvältä. Nämä kaikki ovat tarkoituksenmukaisia sopeutumia oloihin, joissa ruokaa ei ole jatkuvasti saatavilla. Päälle vielä se, että ihminen on lajina luontaisen utelias ja virikkeitä kaipaava. Netti tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia tämän tarpeen tyydyttämiseen, ja niinpä minäkin mieluummin lösähdän sohvalle netin pariin kuin lähden kävelylle tai (mikä vielä ikävämpää) rehkimään kuntosalille. 

Kyllä 1970-luvulla sai kaupasta karkkia, sipsiä, limua ja valmiita leivonnaisia rahalla. Siihen aikaan Suomessa ostettiin enemmän sokeria kuin nyt 2020-luvulla. Oli tavallista vähävaraisissakin perheissä ostaa tarjouksesta mansikkahilloa iso purkki, josta lapset laittoivat sitä koulun jälkeen välipalaksi tekemiensä ranskanleivän tai pullasiivujen päälle. Niiden painikkeeksi juotiin sokeroitua maitokaakaota ja katsottiin Mustaa oria ja Onnen päiviä telkkarista. 

Siihen aikaan kukaan ei ihmetellyt, vaikka lapsi söi aamulla sokerihuurrettuja muroja aamupalakseen tuoremehun kera. Nykyihmiset eivät tajua tuossa sokerittomuusfantasiassaan, jonka luulevat ratkaisevan kaiken että annoskoot ja ruokailutavat ovat muuttuneet 1970-luvusta. Siihen aikaan ruokalautasen läpimitta oli 17 senttiä. Nykyään se on 24-26 senttiä ihan tavallisessa työmaaruokalassakin. Siihen mahtuu noin 40% enemmän tavaraa. 

Ei ollut ruokalautasen halkaisija 17 cm 1970-luvulla. Tai oli varmasti jos söi ruokansa leipälautaselta. Minulla on paljon tuon ajan lautasia ja ihan saman kokoisia ovat kuin nykyäänkin, monet jopa suurempiakin.  Saman asian voi todeta tuon ajan kuvista, elokuvista yms. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hormonaalinen ehkäisy (e-kierukka, e-pillerit) vioittaa niitä käyttävän äidin munasoluja. Hormonaalinen ehkäisy tuli Suomessa naismassojen käyttöön -70 luvulla.

Miten toi vaikuttaa miesten lihomiseen?

Kun äidin munasolut vaurioituvat niin tämän lapsista tulee vaurioituneita, massiiviläskejä, kenderiviallisia, yms, ja näiden lapsetkin perivät viallisuuden, jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruoka on niin halpaa, epäterveellinen ruoka varsinkin, että on helppo lihoa. 70-luvulla meillä ei osteltu kaupasta makeaa, vaan sitä saadakseen piti leipoa itse.

Genetiikka tosiaan ei ole muuttunut miksikään. Vuosimiljoonien aikana genetiikka on kehittynyt sellaiseksi, että runsaasti energiaa sisältävä ruoka maistuu hyvältä ja ylimääräinen ruoasta saatu energia varastoituu rasvana. Myös lepäily jaenergian säästäminen tuntuvat hyvältä. Nämä kaikki ovat tarkoituksenmukaisia sopeutumia oloihin, joissa ruokaa ei ole jatkuvasti saatavilla. Päälle vielä se, että ihminen on lajina luontaisen utelias ja virikkeitä kaipaava. Netti tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia tämän tarpeen tyydyttämiseen, ja niinpä minäkin mieluummin lösähdän sohvalle netin pariin kuin lähden kävelylle tai (mikä vielä ikävämpää) rehkimään kuntosalille. 

Kyllä 1970-luvulla sai kaupasta karkkia, sipsiä, limua ja valmiita leivonnaisia rahalla. Siihen aikaan Suomessa ostettiin enemmän sokeria kuin nyt 2020-luvulla. Oli tavallista vähävaraisissakin perheissä ostaa tarjouksesta mansikkahilloa iso purkki, josta lapset laittoivat sitä koulun jälkeen välipalaksi tekemiensä ranskanleivän tai pullasiivujen päälle. Niiden painikkeeksi juotiin sokeroitua maitokaakaota ja katsottiin Mustaa oria ja Onnen päiviä telkkarista. 

Siihen aikaan kukaan ei ihmetellyt, vaikka lapsi söi aamulla sokerihuurrettuja muroja aamupalakseen tuoremehun kera. Nykyihmiset eivät tajua tuossa sokerittomuusfantasiassaan, jonka luulevat ratkaisevan kaiken että annoskoot ja ruokailutavat ovat muuttuneet 1970-luvusta. Siihen aikaan ruokalautasen läpimitta oli 17 senttiä. Nykyään se on 24-26 senttiä ihan tavallisessa työmaaruokalassakin. Siihen mahtuu noin 40% enemmän tavaraa. 

Ei ollut ruokalautasen halkaisija 17 cm 1970-luvulla. Tai oli varmasti jos söi ruokansa leipälautaselta. Minulla on paljon tuon ajan lautasia ja ihan saman kokoisia ovat kuin nykyäänkin, monet jopa suurempiakin.  Saman asian voi todeta tuon ajan kuvista, elokuvista yms. 

Eivät ihmiset ole eläneet kuin elokuvissa. Ota yhteyttä vaikka Arabiaan ja kysy heiltä Kilta/Teema-sarjan lautasten koosta. On tutkittu, että silloin työmaaruokalassa syötiin puoli kiloa ruokaa ja juomaa. Nykyään syödään kilo. 

Vierailija kirjoitti:

Hormonaalinen ehkäisy (e-kierukka, e-pillerit) vioittaa niitä käyttävän äidin munasoluja. Hormonaalinen ehkäisy tuli Suomessa naismassojen käyttöön -70 luvulla.

Höpö höpö höpsis.

Liikunnan merkitys on niin häviävän pieni. Itsekin liikuin työssä koko päivän ja vapaallakin, silti lihoin holtittomasti kun söin roskaruokaa. Muuten liikunta toki hyväksi.

Muistelin mitä söin nuorena ja tosiaan kyllä ne liikakilot paljon selittyy passiivisemmalla elämällä ja ruokamäärä on huomattavasti suurempi mitä päivän mittaan syö. Ihmiset vaan syö liikaa ja ovat passiivisia.

Vierailija kirjoitti:

Kun katsoo Amerikkaa niin kyllä se on sääntelemättömän äärikapitalismin tulosta. Sokeri ja halvat rasvathan on hyvin halpoja eli hyvä tapa tehdä rahaa. 

Prosessoitu feikkiruoka tietävät syövänsä sellaista joka oikeasti edes ole ruokaa. Niinkuin pringlesin lastuja ei saa myydä perunalastuina kun niissä on perunaa 35%.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruoka on niin halpaa, epäterveellinen ruoka varsinkin, että on helppo lihoa. 70-luvulla meillä ei osteltu kaupasta makeaa, vaan sitä saadakseen piti leipoa itse.

Genetiikka tosiaan ei ole muuttunut miksikään. Vuosimiljoonien aikana genetiikka on kehittynyt sellaiseksi, että runsaasti energiaa sisältävä ruoka maistuu hyvältä ja ylimääräinen ruoasta saatu energia varastoituu rasvana. Myös lepäily jaenergian säästäminen tuntuvat hyvältä. Nämä kaikki ovat tarkoituksenmukaisia sopeutumia oloihin, joissa ruokaa ei ole jatkuvasti saatavilla. Päälle vielä se, että ihminen on lajina luontaisen utelias ja virikkeitä kaipaava. Netti tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia tämän tarpeen tyydyttämiseen, ja niinpä minäkin mieluummin lösähdän sohvalle netin pariin kuin lähden kävelylle tai (mikä vielä ikävämpää) rehkimään kuntosalille. 

Kyllä 1970-luvulla sai kaupasta karkkia, sipsiä, limua ja valmiita leivonnaisia rahalla. Siihen aikaan Suomessa ostettiin enemmän sokeria kuin nyt 2020-luvulla. Oli tavallista vähävaraisissakin perheissä ostaa tarjouksesta mansikkahilloa iso purkki, josta lapset laittoivat sitä koulun jälkeen välipalaksi tekemiensä ranskanleivän tai pullasiivujen päälle. Niiden painikkeeksi juotiin sokeroitua maitokaakaota ja katsottiin Mustaa oria ja Onnen päiviä telkkarista. 

Siihen aikaan kukaan ei ihmetellyt, vaikka lapsi söi aamulla sokerihuurrettuja muroja aamupalakseen tuoremehun kera. Nykyihmiset eivät tajua tuossa sokerittomuusfantasiassaan, jonka luulevat ratkaisevan kaiken että annoskoot ja ruokailutavat ovat muuttuneet 1970-luvusta. Siihen aikaan ruokalautasen läpimitta oli 17 senttiä. Nykyään se on 24-26 senttiä ihan tavallisessa työmaaruokalassakin. Siihen mahtuu noin 40% enemmän tavaraa. 

70-luvulla ei ollut sokerihuurrettuja muroja eikä appelsiinimehuja. Mistähän rinnakkaistodellisuudesta hourailet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syömisestä on tullut ajanvietettä. Ihmiset tapaavat toisiaan hampurilaisbaarissa ja pizzalla ym. 

Ennen ruoka oli vain ravintoa. 

Kyllästyttää,  kun tuo Mustajokikin jaksaa jauhaa pitsoista ja grillimakkaroista, sokerijuomista ja sipseistä, vaikka suuri osa ylipainoisista naisista ei koskaan syö mokomaa roskaa. Ylipainoiseksi tulee aika helposti ihan perinteisiä ruokia syömällä. Ja liikunnanhan piti vaikuttaa laihtumiseen 10 - 20% :n verran, miksi maristaan siitä, kuinka ennen oltiin niin liikunnallisia? Esim. Vuonna 1895 syntynyt isoäitini ei varmaan ottanut juoksuaskelta, saati, että olisi urheillut, naimisiinmenonsa jälkeen.  Hän eli kuitenkin 98 -vuotiaaksi ja oli pienikokoinen ja hoikka.

Se on helppoa keksiä teoreettisesti toimivia ratkaisuja. Laittaa vaikka makkarapaketin hinnaksi 25 euroa ja pizzan hinnaksi 40 euroa ja katsoa, josko ne toimisivat. Todellisuudessa suomalainen lihoo 10-20 kiloa 10 vuodessa juomalla joka päivä desin verran rasvatonta maitoa yli kulutuksensa. 

Monissa perheissä lapsille laitetaan maitoa puolen litran lasiin ja pakotetaan juomaan lasi tyhjäksi päivittäin. Ei tajuta sitä, että se lapsi pyöristyy kun saa liikaa energiaa siitä rasvattomasta maidosta. Aivan samoin moni aikuinen juo liikaa maitoa ja ei ymmärrä, ettei se maito saa aikaan kylläisyyttä mutta lihottaa ylimääräisen energian muodossa. 

Ja jotta viestiäni ei ymmärretä maidonvastaisuudeksi niin tuon saman energiamäärän saa esimerkiksi kun laittaa hieman liikaa salaattikastiketta salaattiin tai hieman liikaa paistinrasvaa pannulle tai ottaa hieman liikaa oliiveja sen salaatin kanssa. Olennaista on se, että sitä liikaa energiaa tulee miltein huomaamatta ja ajan myötä eikä siihen havahduta vuodessa eikä parissa.

Tämä visio alkaa olla jo aika paljon irti todellisuudesta. Rasvan kertymiseen vaikuttaa moni muukin asia kuin yksi "ylimääräinen" lasillinen maitoa... kukaan ei mun lapsuudessa laskenut maitolasillisia eikä kaloreita. 

Lihaville vähintään tuplamaksut terveydenhuollossa.

Vierailija kirjoitti:

Ruoka on niin halpaa, epäterveellinen ruoka varsinkin, että on helppo lihoa. 70-luvulla meillä ei osteltu kaupasta makeaa, vaan sitä saadakseen piti leipoa itse.

Genetiikka tosiaan ei ole muuttunut miksikään. Vuosimiljoonien aikana genetiikka on kehittynyt sellaiseksi, että runsaasti energiaa sisältävä ruoka maistuu hyvältä ja ylimääräinen ruoasta saatu energia varastoituu rasvana. Myös lepäily jaenergian säästäminen tuntuvat hyvältä. Nämä kaikki ovat tarkoituksenmukaisia sopeutumia oloihin, joissa ruokaa ei ole jatkuvasti saatavilla. Päälle vielä se, että ihminen on lajina luontaisen utelias ja virikkeitä kaipaava. Netti tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia tämän tarpeen tyydyttämiseen, ja niinpä minäkin mieluummin lösähdän sohvalle netin pariin kuin lähden kävelylle tai (mikä vielä ikävämpää) rehkimään kuntosalille. 

Siksi haluankin sellaisia liikuntamuotoja, jotka itselle sopii.

Esim lihaskuntoliikkeitä kotona, että saa ylläpidettyä lihaskuntoa. Salitreenaamisesta meni täysin maku, se ei ole minulle.

Kiva kuitenkin, että on fyysinen työ. Ennen en liikkunut ollenkaan.

Liikuntaa pitää harrastaa myös oma keho huomioonottaen. Oli hengitysvaikeuksia hetki sitten ihan levossakin. Nyt on löytynyt apuja siihen, olo alkanut helpottamaan ja varmasti enemmän motivaatio liikuntaan on tulevaisuudessa. Toivon, että tutkimuksissa selviää jotain. Vielä tuntuu, että ei tämä tässä ole.

Olin myös liian ankara itselleni joskus, ja se tappoi kaiken liikunnanilon. Helposti ajattelee, että pitää olla kuin sellaiset ihmiset, jotka vetelevät 10 km/tunnissa juoksumatolla, mutta jokainen on erilainen. Oma lähtökohtani on aivan erilainen kuin heillä.

Eikä aina tarvitse lisätä haastetta tai haastaa itseään. Ainakaan minulle sellainen ei tee hyvää, luo vain paineita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruoka on niin halpaa, epäterveellinen ruoka varsinkin, että on helppo lihoa. 70-luvulla meillä ei osteltu kaupasta makeaa, vaan sitä saadakseen piti leipoa itse.

Genetiikka tosiaan ei ole muuttunut miksikään. Vuosimiljoonien aikana genetiikka on kehittynyt sellaiseksi, että runsaasti energiaa sisältävä ruoka maistuu hyvältä ja ylimääräinen ruoasta saatu energia varastoituu rasvana. Myös lepäily jaenergian säästäminen tuntuvat hyvältä. Nämä kaikki ovat tarkoituksenmukaisia sopeutumia oloihin, joissa ruokaa ei ole jatkuvasti saatavilla. Päälle vielä se, että ihminen on lajina luontaisen utelias ja virikkeitä kaipaava. Netti tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia tämän tarpeen tyydyttämiseen, ja niinpä minäkin mieluummin lösähdän sohvalle netin pariin kuin lähden kävelylle tai (mikä vielä ikävämpää) rehkimään kuntosalille. 

Kyllä 1970-luvulla sai kaupasta karkkia, sipsiä, limua ja valmiita leivonnaisia rahalla. Siihen aikaan Suomessa ostettiin enemmän sokeria kuin nyt 2020-luvulla. Oli tavallista vähävaraisissakin perheissä ostaa tarjouksesta mansikkahilloa iso purkki, josta lapset laittoivat sitä koulun jälkeen välipalaksi tekemiensä ranskanleivän tai pullasiivujen päälle. Niiden painikkeeksi juotiin sokeroitua maitokaakaota ja katsottiin Mustaa oria ja Onnen päiviä telkkarista. 

Siihen aikaan kukaan ei ihmetellyt, vaikka lapsi söi aamulla sokerihuurrettuja muroja aamupalakseen tuoremehun kera. Nykyihmiset eivät tajua tuossa sokerittomuusfantasiassaan, jonka luulevat ratkaisevan kaiken että annoskoot ja ruokailutavat ovat muuttuneet 1970-luvusta. Siihen aikaan ruokalautasen läpimitta oli 17 senttiä. Nykyään se on 24-26 senttiä ihan tavallisessa työmaaruokalassakin. Siihen mahtuu noin 40% enemmän tavaraa. 

70-luvulla ei ollut sokerihuurrettuja muroja eikä appelsiinimehuja. Mistähän rinnakkaistodellisuudesta hourailet?

Oli todellakin. Meillekin ostettiin niitä ihan kyläkaupasta. Suomi ei ollut NL 1970-luvulla. Coca Cola tuli Suomeen Helsingin olympialaisien aikaan myyntiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syömisestä on tullut ajanvietettä. Ihmiset tapaavat toisiaan hampurilaisbaarissa ja pizzalla ym. 

Ennen ruoka oli vain ravintoa. 

Kyllästyttää,  kun tuo Mustajokikin jaksaa jauhaa pitsoista ja grillimakkaroista, sokerijuomista ja sipseistä, vaikka suuri osa ylipainoisista naisista ei koskaan syö mokomaa roskaa. Ylipainoiseksi tulee aika helposti ihan perinteisiä ruokia syömällä. Ja liikunnanhan piti vaikuttaa laihtumiseen 10 - 20% :n verran, miksi maristaan siitä, kuinka ennen oltiin niin liikunnallisia? Esim. Vuonna 1895 syntynyt isoäitini ei varmaan ottanut juoksuaskelta, saati, että olisi urheillut, naimisiinmenonsa jälkeen.  Hän eli kuitenkin 98 -vuotiaaksi ja oli pienikokoinen ja hoikka.

Se on helppoa keksiä teoreettisesti toimivia ratkaisuja. Laittaa vaikka makkarapaketin hinnaksi 25 euroa ja pizzan hinnaksi 40 euroa ja katsoa, josko ne toimisivat. Todellisuudessa suomalainen lihoo 10-20 kiloa 10 vuodessa juomalla joka päivä desin verran rasvatonta maitoa yli kulutuksensa. 

Monissa perheissä lapsille laitetaan maitoa puolen litran lasiin ja pakotetaan juomaan lasi tyhjäksi päivittäin. Ei tajuta sitä, että se lapsi pyöristyy kun saa liikaa energiaa siitä rasvattomasta maidosta. Aivan samoin moni aikuinen juo liikaa maitoa ja ei ymmärrä, ettei se maito saa aikaan kylläisyyttä mutta lihottaa ylimääräisen energian muodossa. 

Ja jotta viestiäni ei ymmärretä maidonvastaisuudeksi niin tuon saman energiamäärän saa esimerkiksi kun laittaa hieman liikaa salaattikastiketta salaattiin tai hieman liikaa paistinrasvaa pannulle tai ottaa hieman liikaa oliiveja sen salaatin kanssa. Olennaista on se, että sitä liikaa energiaa tulee miltein huomaamatta ja ajan myötä eikä siihen havahduta vuodessa eikä parissa.

Tämä visio alkaa olla jo aika paljon irti todellisuudesta. Rasvan kertymiseen vaikuttaa moni muukin asia kuin yksi "ylimääräinen" lasillinen maitoa... kukaan ei mun lapsuudessa laskenut maitolasillisia eikä kaloreita. 

Ylimääräinen energia on aina ylimääräistä energiaa. Se varastoituu rasvakudokseksi.