Pystytkö tietoisesti muuttamaan tunnetilaasi?

Unet ovat kuningastie ihmisen alitajuntaan, sanoi Freud tai joku muu.

Vierailija kirjoitti:

Tunteet on syystä olemassa, ne on tärkeitä viestejä niin itselle kuin muillekin. On tarkoitus, että ne koetaan, kohdataan, tunnetaan ja käsitellään, jonka jälkeen ne voi myös muuttua. Ei tunteita ole tarkoitus aktiivisesti ohittaa, torjua, kieltää, tai keinotekoisesti "muuttaa".

Toki elämän asioiden ja niiden herättämien tunteiden käsittelyyn on hyvä olla kykyä ja keinoja. Sitten puhutaan tunteiden säätelyn ongelmista, jos tunteet kovin heittelee ja ihminen on niiden vietävissä voimakkaasti ja impulsiiviesti tai pienetkin asiat ja vastoinkäymiset nostattaa kovin (negatiivisia) tunteita. 

Tunteiden/Negatiivisten tunteiden torjuminen ja pakeneminen voi olla kuitenkin myös ongelma ja joillakin on vaikeuksia kohdata syystä tai toisesta (negatiivisia) tunteita. 

Varmasti joissain tilanteessa se, että keskittyy tietoisesti johonkin muuhun asiaan ja tunteeseen voi olla ihan hyvä keino, mutta ei todellakaan joka tilanteessa, sillä tunteet tärkeää osata myös kohdata, käsitellä ja sitä kautta päästä eteenpäin.

Tunteiden säätely on tärkeä taito, joka kehittyy lapsesta saakka. Tai jää kehittymättä. Tunteitten tunnistaminen on tärkeässä osassa tunteiden säätelyssä. Onneksi siinä voi yleensä kehittyä, usein se vaatii paljon psyykkistä työtä ja kiinnostuneisuutta omaa mieltä kohtaan. Ja vuorovaikutus on tietenkin tässä myös tärkeässä roolissa.

No mulla se vaatii sen et tulee jotain toimintaa. Meen vaikka ulos haukkaamaan happea tai kuuntelen musiikkia. Mut nyt pms-oireiden aikaan tuntuu että voisin alkaa itkemään ihan mistä vaan. En siis oo itkenyt mutta voisin. Vähääkään enemmän joku epäreilu juttu mun tai jonkun muun elämässä niin hanat aukeaa. Tuntuu et koko päivän oon jo pinnistellyt että en ala itkemään. Ei oo ketään halaamassa tai lohduttamassa. N

Itse aina muutan toihin mennessä oloni v.ttuuntuneeksi, niin ei kukaan tulee kysymään mitään kuulumisia tai työjuttuja.