"Ennenvanhaan" muutettiin työn perässä
Ei jääty valittamaan ettei täällä syrjäkylillä ole työtä. Otettiin alivuokralaisasunto jotta saatiin parempi asunto vuokrattua ( vaikka pihamökki tai okt yläkerta) tai ehkä joku sukulainen piti viikon sohvalla.
Ei ollut muuttoavustuksia, sosiaalista asuntotuotantoa.
Kommentit (160)
Kyllä ihmiset muuttavat nykyisinkin työn perässä. Mutta perheellisten on vaikeampi muuttaa, koska molempien vanhempien täytyisi saada vakipaikka.
Ennen vanhaankin muuttajat olivat nuorehkoja, etenkin hanttihommien perässä. Nyt ei ole noita "hanttihommia", niihin palkataan tekijät Virosta, Puolasta ym. koska ei haluta maksaa TES:n mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ennenvanhaan oli niitä töitäkin. Nyt ei ole eikä viitsisi puolen vuoden pätkien vuoksi muutella ympäri Suomea.
Tämä.
Ennen oli paljon avustavia työtehtäviä, jotka hoidetaan nyt teknologialla ja valtava määrä ammatteja on kadonnut. Ja sitä työtä ei vain ei ole.
Ja vielä 80-90 luvulla jonkun yrityksen hallinnossa saattoi olla 10. henkilöä, nyt ne hoitavat yksi henkilö.
Eipä se muuttaminen halpaa lystiä ole. Pienillä paikkakunnilla edullisemmat asumiskulut ja vähemmän töitä mutta vähemmän kilpailua niistä vähistä työpaikoista. Isommilla taas isommat asumiskulut ja kovempi kilpailu ja eläminen muutenkin kalliimpaa. Jos vielä kouluikäisiä lapsia niin johonkin sitä vain asetuttava. Ei vaan voi jatkuvasti muuttaa paikkakunnalta toiselle töiden perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vuoteen 1993 asti oli laki, ettei johonkin kaupunkiin saanut muuttaa, ellei siellä ollut työpaikkaa. Kun laki kumottiin, pääsi Helsinkiinkin elämään asumistuella. Olisihan se niin ankeaa pysytellä jossain Jäppilässä, vaikka siellä asuminen olisi halvempaa.
Jaa. Ei minua ainakaan kukaan kieltänyt nuorena opiskelijana muuttamasta sinne mihin halusin muuttaa.
Ainoa erikoisuus oli se, että virallisesti kotikunta ei välttämättä muuttunut. Mutta se oli vain byrokratiaa eikä siitä tarvinnut stressata. Muuttamista ei mikään laki kieltänyt.
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli myös jonkinlainen sopimus siitä, että jos firmalla meni hyvin niin työntekijöilläkin meni hyvin.
Silloin uskalsi muuttaa. Niin luottamus toimii.
Hoh-hoh. Ei ollut sellaisia sopimuksia. Tietäisitpä millaisia työnantajia silloin oli pilvin pimein.
Ei työntekijöillä mitään oikeuksia ollut ellei ollut jonkin tosi ison yhtymän palveluksessa, esim. paperitehtaissa jne.
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli myös jonkinlainen sopimus siitä, että jos firmalla meni hyvin niin työntekijöilläkin meni hyvin.
Silloin uskalsi muuttaa. Niin luottamus toimii.
Aina kun sanotaan "ennen" olisi tosi kiva tietää, mistä ajanjaksosta puhutaan. Nousutalouteen perustuva ay- Suomi oli voimissaan käytännössä 60 - 80- luvuilla, mutta kyllä silloinkin oli irtisomisia ja konkursseja.
Vierailija kirjoitti:
Miettinyt noiden "syrjäkylien" nuoria naimattomia ihmisiä miksei ole uskallusta lähteä sinne mistä työtä ehkä saisi?
Olen tietoinen kyllä ettei työpaikkoja etenkään vähän koulutetuille ole.
"Ennenvanhan" oli se pakko lähteä, kansakoulu loppuun, sitten kaupunkiin työtä etsimään ja kimppa-asuntoihin.
Mitä nyt noita vähän täällä syrjäkylillä näkee, niin harvoin siellä ollaan ihan penaalin terävimmästä päästä. Tai eihän kaikki tietenkään ole mitenkään typeriä, mutta fiksummat tuppaavat olemaan hieman sosiaalisesti rajoittuneita.
Pääsääntöisesti sellaiset joilla on oikasti kykyä, ovat jo muuttaneet aika päiviä sitten. Luultavasti on kuitenkin halvempaa yhteiskunnalle, että he pyörivät syrjäkylillä mahdollisesti perintöasunnoissaan/kotona ja ovat omien vanhempien sukulaisten satunnaisena tai pysyvämpänäkin apuna, kuin että olisivat hautautuneet kaupunkien yksiöihin.
Kyllä ennenvanhaankin oli niitä, jotka pyörivät koko ikänsä kotikulmilla ilman mitään kunnollista toimeentuloa.
Pikemminkin nykyään pitäisi muuttaa takaisin metsiin jokaisen oikeudella elämään. Tämä helpottuisi paljonkin, jos tukia leikattaisi ja ihmiset lähtisi keväästä kesään tai jopa syksyksi pois työmarkkinoilta metsiin oleilemaan.
Siinä vuokralorditkin ihmetelisi että eikö ketään enää kiinnosta vankikoppi ja orjatyöpaikka lähiössä.
Moni nuori ei enää osaa kalastaa tai liikkua luonnossa. Kesäksi eräilemään oli pitkään yksi sellainen lakon muoto monissakin piireissä ja eräilytaitoja pidettiin yllä. Töissä oltiin vain talvi ja kun kesä koitti niin lähdettin takaisin luontoon mökille tai suvun alueelle asustelemaan pois "sivistyksestä". Nykyiset syrjäytyneet tai jumissa olevat nuoret on niitä joiden suku tuli kaupunkeihin tehtaiden lähettyville sotien jälkeen ja kiihtyi kuuskytluvulla.
Lapsia syntyi ihan ysärille asti näissä piireissä. Onnekkaimmat syntyi ennen 80-lukua.
Se lyhyt ajanjakso kun työpaikat halusi maksaa kelvollisesti työssäkäyville oli suhteellisen lyhyt aika. Kaikki kyllä tiesi oikeistolaisten ahneuden ja tämä näkyi pitkään esimerkiksi äänestyskäyttäytymisessä. Kekkonenkin oli tiettyä mieltä kokoomuksesta. Nyt ne huono-osaiset, jotka koko ysärin laman ja ovat edelleen pk-seudula ja kaupunkien lähiöissä, ovat kaukana kotiseuduilta jumissa, vailla erätaitoja ja suomalaisuutta. Ovat kadottaneet yhteyden luontoon. Se on ankeaa elämää lähiössä ilman virikkeitä. Kuin vankila ja mt-ongelmat lisääntyy.
Tämä porukka on uhreja ja heidän esivanhemat tulivat hyviin työpaikkoihin ja edullisiin uusiin asuntoihin, joista on jäljellä vain raunioita ja homekämppiä. Tämä väestö on unhoitettu ja heitetty syrjään. He lähestyvät pian keski-ikää ja vanhimmat ovat jo keski-ikäisiä.
Heidät on osittain korvattu muualta tuodulla työväellä. Suvun maat on myyty ja kaikki juuret kadotettu. Ei ole enää mitään paikkaa mihin he voisivat paeta tai mennä edes kotiin. Täysin henkisesti kodittomia ihmisraunioita.
Heiltä nyt leikataan ja kovaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli myös jonkinlainen sopimus siitä, että jos firmalla meni hyvin niin työntekijöilläkin meni hyvin.
Silloin uskalsi muuttaa. Niin luottamus toimii.
Hoh-hoh. Ei ollut sellaisia sopimuksia. Tietäisitpä millaisia työnantajia silloin oli pilvin pimein.
Ei työntekijöillä mitään oikeuksia ollut ellei ollut jonkin tosi ison yhtymän palveluksessa, esim. paperitehtaissa jne.
Ennen vanhaan ei ollut pakko olla pankkitiliä ja rahat sai käteisenä. Jos ei saanut niin tultiin kirveen kansa ottaman se palkka työnantajalta.
Höpöhöpö, milloin tälläistä aikaa on ollut, että on asuttu jonkun pihavajassa? Monella isommalla työpaikalla, esim. tehtaalla oli tarjota asuntoja työntekijöille. Hiljaista on nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö, milloin tälläistä aikaa on ollut, että on asuttu jonkun pihavajassa? Monella isommalla työpaikalla, esim. tehtaalla oli tarjota asuntoja työntekijöille. Hiljaista on nykyään.
Pihamökki? Niitähän oli vielä rintamiestaloissakin. Piharakennuksesa jossa hyyskät, puuliiteri ja sauna oli usein päädyssä myös asunnoksi tarkoitettu huone.
Niissä oli edullinen vuokra ja talojen yläkerrat ja nää pihamökit oli yleisiä asuntoja vielä 60-luvulla ennenkuin vuokrakerrostalojen rakentaminen vauhdittui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö, milloin tälläistä aikaa on ollut, että on asuttu jonkun pihavajassa? Monella isommalla työpaikalla, esim. tehtaalla oli tarjota asuntoja työntekijöille. Hiljaista on nykyään.
Pihamökki? Niitähän oli vielä rintamiestaloissakin. Piharakennuksesa jossa hyyskät, puuliiteri ja sauna oli usein päädyssä myös asunnoksi tarkoitettu huone.
Niissä oli edullinen vuokra ja talojen yläkerrat ja nää pihamökit oli yleisiä asuntoja vielä 60-luvulla ennenkuin vuokrakerrostalojen rakentaminen vauhdittui.
Puhutaanko nyt jostain torppariajasta? Molemmat omat vanhemmat asuneet rintamamiestaloissa, lisäksi miehen suvussa saman ajan talo, eikä niiden ulkorakennuksissa kyllä ketään ole majoitettu, eläimille oli tilat, kanalaa ja sikalaa.
Taitaa joku ihannoida nyt jotain piika/renki yhteiskuntaa, nuoret asumaan jonnekin aittaan pihan perälle polkupalkoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö, milloin tälläistä aikaa on ollut, että on asuttu jonkun pihavajassa? Monella isommalla työpaikalla, esim. tehtaalla oli tarjota asuntoja työntekijöille. Hiljaista on nykyään.
Pihamökki? Niitähän oli vielä rintamiestaloissakin. Piharakennuksesa jossa hyyskät, puuliiteri ja sauna oli usein päädyssä myös asunnoksi tarkoitettu huone.
Niissä oli edullinen vuokra ja talojen yläkerrat ja nää pihamökit oli yleisiä asuntoja vielä 60-luvulla ennenkuin vuokrakerrostalojen rakentaminen vauhdittui.
Puhutaanko nyt jostain torppariajasta? Molemmat omat vanhemmat asuneet rintamamiestaloissa, lisäksi miehen suvussa saman ajan talo, eikä niiden ulkorakennuksissa kyllä ketään ole majoitettu, eläimille oli tilat, kanalaa ja sikalaa.
En vaan ihan 60-luvun asumisesta. Eikä silloin enää kaupunkien omakotitaloissa ollut koiraa tai kissaa kummempia kotieläimiä. Perunamaa kyllä monella oli.
Sukusi ei ole tarvinnut pitää vuokralaisia. Kyllä ne yläkerrat monessa talossa oli vuokralla. Sinkkuja (Yks tai kaksi) yksittäisissä huoneissa, jos yläkerta kaksio keittiöllä asuivat perheetkin niissä.
Totta. Nyt on ensimmäinen kerta ihmiskunnan historiassa kun ihmiset kieltäytyvät muuttamasta leivän perässä ja vaativat että leipä kannetaan heille. Siis Suomessa, nyt. Jo savannilta vaellettiin muualle kun olosuhteet sitä vaativat. Veikkaan että tämä ei tule jatkumaan, vaan siirrytään takaisin lajityypilliseen, ikiaikaiseen käytäntöön.
Ennen vanhaan myös kannatti käydä reissutyössä, kunnes verottaja vei matkaedut.
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö, milloin tälläistä aikaa on ollut, että on asuttu jonkun pihavajassa? Monella isommalla työpaikalla, esim. tehtaalla oli tarjota asuntoja työntekijöille. Hiljaista on nykyään.
Nykyään ei tarvita työsuhdeasuntoja kun normaaleja vuokra- ja omistusasuntoja on tarjolla yllin kyllin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö, milloin tälläistä aikaa on ollut, että on asuttu jonkun pihavajassa? Monella isommalla työpaikalla, esim. tehtaalla oli tarjota asuntoja työntekijöille. Hiljaista on nykyään.
Pihamökki? Niitähän oli vielä rintamiestaloissakin. Piharakennuksesa jossa hyyskät, puuliiteri ja sauna oli usein päädyssä myös asunnoksi tarkoitettu huone.
Niissä oli edullinen vuokra ja talojen yläkerrat ja nää pihamökit oli yleisiä asuntoja vielä 60-luvulla ennenkuin vuokrakerrostalojen rakentaminen vauhdittui.
Puhutaanko nyt jostain torppariajasta? Molemmat omat vanhemmat asuneet rintamamiestaloissa, lisäksi miehen suvussa saman ajan talo, eikä niiden ulkorakennuksissa kyllä ketään ole majoitettu, eläimille oli tilat, kanalaa ja sikalaa.
Miellät ulkorakennuksen vajaksi, et pihaan rakennetuksi asuinhuoneeksi.
Oikeesti ihmiset pitivät vuokralaisia kun talot velaksi rakennettu, lisätuloa.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa joku ihannoida nyt jotain piika/renki yhteiskuntaa, nuoret asumaan jonnekin aittaan pihan perälle polkupalkoilla.
Onko ihannoimista jos kertoo miten ihmiset asuivat kun oli pakko lähteä työnperään kun ei ollut sosiaalitukia? Vaikka piiaksi ja rengiksi.
Tiedätkö sinä mitä alivuokra-asunnolla tarkoitetaan?
Puhut ilmeisesti asunnon osan vuokraamisesta.
Alivuokrasopimus voi koskea koko asuntoa tai asunnon osaa. Ihan samalla tavalla vuokrasuhde voi koskea koko asuntoa tai asunnon osaa.
Vuokrasopimuksen ja alivuokrasopimuksen ero on siinä, että ensimmäisessä vuokraajana on omistaja ja toisessa vuokraajana on vuokralainen.
Nykyään aika harva vuokranantaja hyväksyy asuntonsa alivuokraamista.