Lue keskustelun säännöt.
Rehellisesti: Pidätkö matemaattisia aloja vaikeampina kuin humanistis-yhteiskunnallisia?
22.05.2026 |
Mietin tässä, kun olen yliopistossa opiskellut useampia eri aloja ja vaikka olen kaikkien tulosten perusteella varsin matemaattisesti orientoitunut, niin siitä huolimatta matemaattiset alat kuten matematiikka, fysiikka, taloustiede ja tekniikka tuntuvat vaikeammilta kuin esimerkiksi historia, viestintä, hallintotieteet ja sosiaalipsykologia. Mitä mieltä olette itse? Voitte vastata myös lukio-opintojen pohjalta.
Kommentit (87)
Mä olin hyvä lukiossa aineessa kuin aineessa, mutta matematiikka oli lemppariaine. Pääsin yliopistoon sisään sekä matikkaan että taloustieteisiin ja alotin molemmat, mutta matikka meni ihan yli ymmärryksen, vaikka rimaa hipoen selvitin siitäkin 15 opintoviikkoa (nykyisin 25-30 op?). Lopetin sitten matikan siihen. Mä tarviin jotain konkretiaan laskutoimituksiin ja mun aivot ei vaan taipunu siihen, että pyydetään todistamaan, että 1+2=3. Tilastostieteen ja logiikan kurssit sivuaineina oli ihan parhaita, ja niistä tykkäsin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pidän. Olen itse matemaattiselta alalta valmistunut. Humanistiset aineet on luettavissa ja niihin harvoin on yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa ei voi vain lukea ulkoa.
Myöskään tekstianalyysia ei voi lukea ulkoa. Käsitteet voi opiskella, mutta niiden soveltaminen on eri asia.
Minusta tuo väitteesi on itsensä kanssa ristiriidassa. Yritätkö nyt sanoa, että humanistiset asiat ovat ulkoa opeteltavia vai sellaisia, joissa kukin soveltaa tavallaan?
Vierailija kirjoitti:
Turha verrata, ovat niin erilaisia.
Osaako matemaatikko kirjoittaa analyysin Dostojevskin teoksesta tai ymmärtäää filosofiaa?
Osaa. MIksi kuvitellaan että matikkapäät olisi rajoittuneita. Toisinpäin saattaa olla vaikeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Insinööreistä ei ainakaan ole johtajiksi. Monet ovat huonoja sosiaalisilta taidoiltaan. Töksäyttelevät ja käyttäytyvät tökerön huonosti. Eivät osaa puhua, eivätkä johtaa muita.
Ja kuinka paljon käytännön työelämässä tarvitaan matemaattista osaamista? Suurin osa pärjää ihan sillä, kun osaa plus, miinus, kerto- ja jakolaskut, murtoluvut, prosettilaskut ja geometriaa. Melko turha tieteenala käytännön työelämän kannalta.
Suurin osa pärjää olemalla ihan normaaleja, ei erityisen älykkäitä hemmoja, ja omaa normaalit ei erityisen älykkään hemmon tavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole mielipidekysymys. Humanistisessa tiedekunnassa voi opiskella vaikka äo olisi 80. Tekniikan tohtoriksi tai matemaatikoksi opiskelu vaatii paljon enemmän älyä.
Matemaattis-loogisissa aineissa pyritään totuuteen, humanistisissa aineissa joskus tekisi mieli kyseenalaistaa tämä. Subjektiivisia mielipiteitä pidetään liian usein totuutena. Ajautuvatko sitten rehelliset ihmiset mieluummin matermaattisille aloille ja manipuloijat humanistisiin olisi mielenkiintoinen tutkimusasetelma.
Ööh, matemaattiset aineet ovat sisällöltään täysin tyhjiä, kyse on pelkästään välineestä jolla on toki hyödyllistä välinearvoa mutta rakennatko maailmankuvasi ja identiteettisi jonkun toisen asteen yhtälön muistisäännön tai tasasivuisen kolmion kulmien summan varaan.
Talous ja tekniikka ovat välineitä, ei päämääriä, tätä ei suomalaiset insinöörit vaan tajua.
Mitä hohdokasta sisältöä on valehtelussa, vääristelyssä ja kaasuvalotuksessa? Jopa matemaatikko ymmärtää, että ihminen on varsin raadollinen eläin, joka ison osan ajasta teeskentelee sivistynytttä. Rehelliset ihmiset eivät yritä sumuttaa tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskellut yliopistossa useita eri aloja perusopintojen verran. Matikka, tilastotiede, kemia, biologia, psykologia, sosiaalitieteet, filosofia. Matikka on ollut noista vaikein.
Sulla on varmaan suomen ennätys tuossa eniten eri oppiaineiden perusopintoja.
Turha verrata, ovat niin erilaisia.
Osaako matemaatikko kirjoittaa analyysin Dostojevskin teoksesta tai ymmärtäää filosofiaa?