Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Rehellisesti: Pidätkö matemaattisia aloja vaikeampina kuin humanistis-yhteiskunnallisia?

Vierailija
22.05.2026 |

Mietin tässä, kun olen yliopistossa opiskellut useampia eri aloja ja vaikka olen kaikkien tulosten perusteella varsin matemaattisesti orientoitunut, niin siitä huolimatta matemaattiset alat kuten matematiikka, fysiikka, taloustiede ja tekniikka tuntuvat vaikeammilta kuin esimerkiksi historia, viestintä, hallintotieteet ja sosiaalipsykologia. Mitä mieltä olette itse? Voitte vastata myös lukio-opintojen pohjalta.

Kommentit (45)

Vierailija
41/45 |
22.05.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Naisten työttömyys on onnistuttu laskemaan miesten työttömyyttä alemmaksi keinotekoisesti. Nyt naisten työttömyys on nousussa kun leikataan julkisista palveluista. 

Eiköhän sitten vaan opiskelemaan tätä aihealuetta yliopistoon, on jo niin hyvät pohjat luonnostaan.

Vierailija
42/45 |
22.05.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riippuu ihan henkilöstä. Joillekin matematiikka on hepreaa, mutta heprea pääaineena on helppo nakki. Ja toisin päin. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/45 |
22.05.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset


Lukiossa ja yliopistolla koin että ihmistieteet ovat haastavimpina, koska pitää ajatella itse eikä yhtä oikeaa vastausta ei ole. Vaikeimmat tai työläimmät opinnot olivat tästä syystä sosiologian ja filosofian alalta. Kielet ja matematiikka ovat suhteellisen loogisia, ja niitä on ollut siksi helpompaa opiskella. Minulla on  yliopistotasolla takana perus- ja aineopintoja  taloustieteessä, tilastotieteessä,  kielitieteissä ja kääntämisessä, parissa vieraassa kielessä, sosiaalitieteissä ja filosofiasta. Lisäksi olen opiskellut muutaman kurssin psykologiaa ja kasvatustieteitä. Perusahkera ja normaaliälyinen tyyppi pärjää melkein minkä tahansa alan perus-ja aineopinnot, syventävien kanssa alkaa olla hankalaa, jos ei jaksa paneutua eikä ymmärrä mistä on kyse. Mutta ei niissäkään tarvitse olla mikään mensalainen, riittää että jaksaa lukea. Vaikka itsekin olen mitatusti yli Mensan sisäänpääsyrajan, heh, en pistäisi sille kovin paljon arvoa. Väittävät tosin että että G-älykkyyttä on olematta ja matemaattislooginen hahmotuskykyä korreloi muun älykkyyden kanssa. Miksi moni ns. matikkakahjakas on sitten aika kömpelö sosiaalisesti, eikä pärjää välttämättä luovuutta ja taiteellisuutta kysyvissä tehtävissä. Ei myöskään mainituissa ihmistieteissä. 

Vierailija
44/45 |
22.05.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulle henk.koht. matemaattiset tieteet ovat vaikeampia. Sain kyllä rämmittyä pitkän matematiikan läpi keskinkertaisella menestyksellä, mutta se vaati paljon aikaa ja vaivaa. Kielet taas ovat aina olleet itselleni helppoja ja siksi opiskelinkin suomen kielen maisteriksi. Sisareni taas on maisteri ma, fy, ke aloilta ja hänelle pilkut, pisteet ja luova kirjoittaminen ovat aina olleet haastavia. Toisin sanoen vaikeus on hyvin yksilöllinen asia.

 

Humanistis-yhteiskunnalliset tieteet on myös todella laaja käsite. Itselleni suomen kielen kurssit ja kasvatustiede olivat pääsääntöisesti helpohkoja, toki edellyttivät runsaasti lukemista ja tietyt kurssit myös ulkoaopettelua. Sen sijaan esim. kirjallisuustieteestä, fonetiikasta ja yleisestä kielitieteestä sain jo rutkasti haastetta, kun mentiin peruskursseja syvemmälle.

Vierailija
45/45 |
22.05.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pidän. Olen itse matemaattiselta alalta valmistunut. Humanistiset aineet on luettavissa ja niihin harvoin on yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa ei voi vain lukea ulkoa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kahdeksan seitsemän