Rehellisesti: Pidätkö matemaattisia aloja vaikeampina kuin humanistis-yhteiskunnallisia?

Vierailija kirjoitti:

Naisten työttömyys on onnistuttu laskemaan miesten työttömyyttä alemmaksi keinotekoisesti. Nyt naisten työttömyys on nousussa kun leikataan julkisista palveluista. 

Eiköhän sitten vaan opiskelemaan tätä aihealuetta yliopistoon, on jo niin hyvät pohjat luonnostaan.

Riippuu ihan henkilöstä. Joillekin matematiikka on hepreaa, mutta heprea pääaineena on helppo nakki. Ja toisin päin. 

Lukiossa ja yliopistolla koin että ihmistieteet ovat haastavimpina, koska pitää ajatella itse eikä yhtä oikeaa vastausta ei ole. Vaikeimmat tai työläimmät opinnot olivat tästä syystä sosiologian ja filosofian alalta. Kielet ja matematiikka ovat suhteellisen loogisia, ja niitä on ollut siksi helpompaa opiskella. Minulla on  yliopistotasolla takana perus- ja aineopintoja  taloustieteessä, tilastotieteessä,  kielitieteissä ja kääntämisessä, parissa vieraassa kielessä, sosiaalitieteissä ja filosofiasta. Lisäksi olen opiskellut muutaman kurssin psykologiaa ja kasvatustieteitä. Perusahkera ja normaaliälyinen tyyppi pärjää melkein minkä tahansa alan perus-ja aineopinnot, syventävien kanssa alkaa olla hankalaa, jos ei jaksa paneutua eikä ymmärrä mistä on kyse. Mutta ei niissäkään tarvitse olla mikään mensalainen, riittää että jaksaa lukea. Vaikka itsekin olen mitatusti yli Mensan sisäänpääsyrajan, heh, en pistäisi sille kovin paljon arvoa. Väittävät tosin että että G-älykkyyttä on olematta ja matemaattislooginen hahmotuskykyä korreloi muun älykkyyden kanssa. Miksi moni ns. matikkakahjakas on sitten aika kömpelö sosiaalisesti, eikä pärjää välttämättä luovuutta ja taiteellisuutta kysyvissä tehtävissä. Ei myöskään mainituissa ihmistieteissä. 

Minulle henk.koht. matemaattiset tieteet ovat vaikeampia. Sain kyllä rämmittyä pitkän matematiikan läpi keskinkertaisella menestyksellä, mutta se vaati paljon aikaa ja vaivaa. Kielet taas ovat aina olleet itselleni helppoja ja siksi opiskelinkin suomen kielen maisteriksi. Sisareni taas on maisteri ma, fy, ke aloilta ja hänelle pilkut, pisteet ja luova kirjoittaminen ovat aina olleet haastavia. Toisin sanoen vaikeus on hyvin yksilöllinen asia.

Humanistis-yhteiskunnalliset tieteet on myös todella laaja käsite. Itselleni suomen kielen kurssit ja kasvatustiede olivat pääsääntöisesti helpohkoja, toki edellyttivät runsaasti lukemista ja tietyt kurssit myös ulkoaopettelua. Sen sijaan esim. kirjallisuustieteestä, fonetiikasta ja yleisestä kielitieteestä sain jo rutkasti haastetta, kun mentiin peruskursseja syvemmälle.

Pidän. Olen itse matemaattiselta alalta valmistunut. Humanistiset aineet on luettavissa ja niihin harvoin on yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa ei voi vain lukea ulkoa.

Olen eri mieltä siitä, että humanistiset aineet on luettavissa ulkoa. Joo, saat tutkinnon, ja kieliopillinen voi päntätä, mutta luepa ulkoa vaikka englannin koko sanasto ja kaikki aksentit, niin että osaat käyttää sitä sujuvasti vivahteineen eri tilanteissa. 
Tai jos otetaan suomen kieli esimerkiksi: Suhteellisen suppea ja helppo sanasto, silti jotkut kirjoittaa kuin enkelit, toiset ei löydä edes pilkkua paikalleen. Mikään määrä pänttäämistä ei saisi minua kirjoittamaan yhtä hyvin kuin Pajtim Statovci

Vierailija kirjoitti:

No, kyllä ne vaikeampia on. Matematiikassa ja fysiikassa eteesi voidaan heittää tehtäviä, joita osa ihmisistä ei ratkaisisi vaikka kuinka paljon opiskelisivat.

Eivät ne matemaattisesti haastavat alat ole matemaattisesti lahjakkaalle suhteessa edes niin vaikeita kuin humanoidipuolen huuhaalinjat sille eturivin hiljaiselle rillipäiselle harmaavarpuselle joka sai just puserrerrua kasin keskiarvon lukuaineista uhraamalla kaiken vapaa-aikansa pänttäämiseen.

Ero on lähinnä siinä että muutamia aloja on turha edes harkita ellei ole niillä vaadittua matemaattista/taiteellista/musikaalista lahjakkuutta mutta toiset vaativat vain sitä että ahteri, motivaatio ja iskän lompakko kestää viiden vuoden istumisen nenä kiinni kirjassa. 

Jos ja kun noiden alojen tutkinnolla saa pyyhkiä nykyään ahterinsa niin se johtuu hillittömästä ylikoulutksesta juuri niille aloille joilla ei vaadita minkäänlaisia lahjoja. Näiden sisäänottokiintiöitä voi paisuttaa määrättömästi kun yliopiston rahoitus on sidottu valmistuneiden määrään, ei siihen että työmarkkinoilla oli koskaan ollut tarvetta tämän alan akateemisille tutkinnoille.

Vierailija kirjoitti:

Lukiossa ja yliopistolla koin että ihmistieteet ovat haastavimpina, koska pitää ajatella itse eikä yhtä oikeaa vastausta ei ole. Vaikeimmat tai työläimmät opinnot olivat tästä syystä sosiologian ja filosofian alalta. Kielet ja matematiikka ovat suhteellisen loogisia, ja niitä on ollut siksi helpompaa opiskella. Minulla on  yliopistotasolla takana perus- ja aineopintoja  taloustieteessä, tilastotieteessä,  kielitieteissä ja kääntämisessä, parissa vieraassa kielessä, sosiaalitieteissä ja filosofiasta. Lisäksi olen opiskellut muutaman kurssin psykologiaa ja kasvatustieteitä. Perusahkera ja normaaliälyinen tyyppi pärjää melkein minkä tahansa alan perus-ja aineopinnot, syventävien kanssa alkaa olla hankalaa, jos ei jaksa paneutua eikä ymmärrä mistä on kyse. Mutta ei niissäkään tarvitse olla mikään mensalainen, riittää että jaksaa lukea. Vaikka itsekin olen mitatusti yli Mensan sisäänpääsyrajan, heh, en pistäisi sille kovin paljon arvoa. Väittävät tosin että että G-älykkyyttä on olematta ja matemaattislooginen hahmotuskykyä korreloi muun älykkyyden kanssa. Miksi moni ns. matikkakahjakas on sitten aika kömpelö sosiaalisesti, eikä pärjää välttämättä luovuutta ja taiteellisuutta kysyvissä tehtävissä. Ei myöskään mainituissa ihmistieteissä. 

Kyse on myös luonne-eroista. Osa suorastaan nauttii väittelystä, missä keskustelija ottaa aivan tarkoituksella hyvin mustavalkoisen näkökulman, vaikka olisi hyvin tietoinen siitä ettei se ole "koko totuus". Poliittisväritteinen keskustelu juurikin täynnä tällaista. Matemaattis-loogista ihmistä asetelma häritsee luonnottoman paljon, koska hänelle on selvää, että näkökulmat ovat kovin yksipuolisia ja tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä on paljon enemmän kuin keskustelijat antavat ymmärtää. Tästä muodostuu mielikuva, että keskustelijoilla on selkeä agenda tai he ovat epärehellisiä jopa itselleen.

Vierailija kirjoitti:

On.

Olen KTM+DI ja kauppis oli totaalinen vitsi. En voi kuvitellakaan minkälaista käsienheiluttelua muut humanistiset ovat.

Saksan kieli oli kyllä mulle vaikeaa vaikka laudaturin kirjoitinkin. Lauseoppi yms. 

Vaikeus riippuu siitä mihin korkeuteen rima nostetaan. Väitän että on helpompaa voittaa kirjallisuuden kuin fysiikan Nobel. 

Vierailija kirjoitti:

Naisille on helpotettu yliopistoon pääsyä vuosikymmenien ajan. Pakkoruotsista on tarkoituksella tehty miehille este ja naisille on tehty lyhyt matematiikka lukioon jota ei tarvitse edes kirjoittaa. Yliopistonki voi suorittaa ilman mitään matematiikan ymmärrystä. 

Tekniselle alalle haluttiin lisää naisia, niin matematiikan vaatimuksia laskettiin niin, että ne ovat lähellä lukion pitkän matematiikan tasoa.

Naisten suosiminen on mennyt liian pitkälle.

Kun naiset eivät vielä opiskelleet yliopistoissa, niin keiden luulet opiskelleen latinaa, kreikkaa, hepreaa, filosofiaa, teologiaa...? Kuka niitä opetti ja ketkä olivat alan professoreita?

Ystäväni mielestä sosiaalipsykologia ja valtiotieteet olivat helpoimpia. Hänen pääaineensa olivat kielet, joissa hän oli lahjakas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On.

Olen KTM+DI ja kauppis oli totaalinen vitsi. En voi kuvitellakaan minkälaista käsienheiluttelua muut humanistiset ovat.

Kauppiksella ei humanististen kanssa ole mitään tekemistä. 

Taloustieteet kuuluvat yhteiskuntatieteisiin, ei humanistisiin.

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni mielestä sosiaalipsykologia ja valtiotieteet olivat helpoimpia. Hänen pääaineensa olivat kielet, joissa hän oli lahjakas.

Hän siis suoritti sivuaneen valtiotieteellisessä, koska siellä pääsi tenttimään nopeammin kuin kielissä.

Matemaattisisten aineiden opiskelussa ja harjoittamisessa tarvittava tiedon määrä on varsin suppea. Teoreettisessa fysiikassa jonkin verran laajempi ja soveltavassa fysiikassa vielä vähän enemmän. Humanistisissa aineissa, yhteiskuntatieteissä ja oikeustieteessä tiedon kerääminen, mieleenpainaminen ja yhdisteleminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ne vaativat lukeneisuutta, tulkintakykyä ja luovaa ajattelua. 

Kyllä joku hallintotieteet on ihan käsien heiluttelua.

Samoin markkinointi ja johtaminen kauppatieteissä.

T. FM tietojenkäsittelytiede & KTM yritysoikeus ja laskentatoimi

Ehdottomasti ovat.

Historia on ehdottomasti aineiden kuningas. Kun mennään oikeasti suuriin linjoihin, voidaan vasta puhua kunnolla historiasta. Kun vastataan vaikka kysymyksiin kuten miten Britannian imperiumi on vaikuttanut maailman väestöön tai vaikka miksi kapitalismia ei syntynyt Kiinassa, voidaan alkaa keskustella. 

Eivät ole, mutta ilmapiiri on niin paljon vihamielisempi kireiden testopoikien luona että se häiritsee hyvää flowta. 

Ei se ole mielipidekysymys. Humanistisessa tiedekunnassa voi opiskella vaikka äo olisi 80. Tekniikan tohtoriksi tai matemaatikoksi opiskelu vaatii paljon enemmän älyä.