Lue keskustelun säännöt.
Rehellisesti: Pidätkö matemaattisia aloja vaikeampina kuin humanistis-yhteiskunnallisia?
22.05.2026 |
Mietin tässä, kun olen yliopistossa opiskellut useampia eri aloja ja vaikka olen kaikkien tulosten perusteella varsin matemaattisesti orientoitunut, niin siitä huolimatta matemaattiset alat kuten matematiikka, fysiikka, taloustiede ja tekniikka tuntuvat vaikeammilta kuin esimerkiksi historia, viestintä, hallintotieteet ja sosiaalipsykologia. Mitä mieltä olette itse? Voitte vastata myös lukio-opintojen pohjalta.
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Historia on ehdottomasti aineiden kuningas. Kun mennään oikeasti suuriin linjoihin, voidaan vasta puhua kunnolla historiasta. Kun vastataan vaikka kysymyksiin kuten miten Britannian imperiumi on vaikuttanut maailman väestöön tai vaikka miksi kapitalismia ei syntynyt Kiinassa, voidaan alkaa keskustella.
Kysymyksiä voi asetella miten vaan vaikka loputtomasti. Siksi humanistiset alat on osittain mielivaltaista, vaikka vuosiluvut, kirjalliset lähteet olisi faktaa. Miksi juuri Britannian imperiumi? Imperiumeja on ollut vaikka kuinka. Ja jos joku ei syntynyt, tai ei olisi mitenkään voinut ikinä syntyä, voi noita pyöritellä käyttöhistoriaa varten. Matematiikassa, onko kumottu matemaattisia löytöjä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Humanistinen puoli on pelkkää pelleilyä ja nysväystä.
Pelkkiä ismejä, valtiouskontoa ja ihmisten kontrolloimisen opiskelua. Ei mitään oikeasti hyödyllistä eikä hajua todellisesta maailmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historia on ehdottomasti aineiden kuningas. Kun mennään oikeasti suuriin linjoihin, voidaan vasta puhua kunnolla historiasta. Kun vastataan vaikka kysymyksiin kuten miten Britannian imperiumi on vaikuttanut maailman väestöön tai vaikka miksi kapitalismia ei syntynyt Kiinassa, voidaan alkaa keskustella.
Kysymyksiä voi asetella miten vaan vaikka loputtomasti. Siksi humanistiset alat on osittain mielivaltaista, vaikka vuosiluvut, kirjalliset lähteet olisi faktaa. Miksi juuri Britannian imperiumi? Imperiumeja on ollut vaikka kuinka. Ja jos joku ei syntynyt, tai ei olisi mitenkään voinut ikinä syntyä, voi noita pyöritellä käyttöhistoriaa varten. Matematiikassa, onko kumottu matemaattisia löytöjä?
Asettelet sitten itse upeasti kysymyksiä, vaikket todellakaan tiedä yhtään mitään humanistisista aineista. Vain yksi kysymys sinulta puuttui: onko vesi märkää?
Olen opiskellut tutkinnon sekä matematiikasta että sosiologiasta. En sanoisi kumpaakaan helpommaksi tai vaikeammaksi. Vähän sama kuin kysyisi, että kumpi on vaikeampaa pistooliammunta vai voimistelu? No molemmissa hyväksi tuleminen on vaativaa, mutta vähän eri ominaisuuksista niissä on kyse. Ei ole kovin mielekästä vertailla.
Älykkyyttä on erilaisia lajeja. Tässä keskustelussa tyyppi oikeastaan keskustelee omien arvojensa kautta. Itse arvostan älyjen monimuotoisuutta.
Mä oon humanisti ja mies matemaattisesti suuntautunut tekniikan alan asiantuntija. Meillä molemmilla on erilaiset päät, miehellä on sosiaaliset taidot välillä hukassa ja kirjallisuuden sekä elokuvien hiffaaminen vaikeaa. Minä taas olen täysin tyhmä mitä tulee laitteisiin ja semmoiseen perinteiseen logiikkaan.
Ollaan keskusteltu useinkin mensan testistä ja siitäkin voi saada korkeat pisteet harjoittelemalla. Erilaiset asiat on vaikeita ja helppoja eri ihmisille. Kaikkea voi myös harjoitella ja aivot ovat muotoutuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyttä on erilaisia lajeja. Tässä keskustelussa tyyppi oikeastaan keskustelee omien arvojensa kautta. Itse arvostan älyjen monimuotoisuutta.
Mä oon humanisti ja mies matemaattisesti suuntautunut tekniikan alan asiantuntija. Meillä molemmilla on erilaiset päät, miehellä on sosiaaliset taidot välillä hukassa ja kirjallisuuden sekä elokuvien hiffaaminen vaikeaa. Minä taas olen täysin tyhmä mitä tulee laitteisiin ja semmoiseen perinteiseen logiikkaan.
Ollaan keskusteltu useinkin mensan testistä ja siitäkin voi saada korkeat pisteet harjoittelemalla. Erilaiset asiat on vaikeita ja helppoja eri ihmisille. Kaikkea voi myös harjoitella ja aivot ovat muotoutuvat.
*tyypit keskustelevat omien arvojensa kautta
Vierailija kirjoitti:
Matemaattisisten aineiden opiskelussa ja harjoittamisessa tarvittava tiedon määrä on varsin suppea. Teoreettisessa fysiikassa jonkin verran laajempi ja soveltavassa fysiikassa vielä vähän enemmän. Humanistisissa aineissa, yhteiskuntatieteissä ja oikeustieteessä tiedon kerääminen, mieleenpainaminen ja yhdisteleminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ne vaativat lukeneisuutta, tulkintakykyä ja luovaa ajattelua.
Ja fysiikassako tiedon kerääminen sekä yhdisteleminen ei ole ensiarvoisen tärkeää?
Ero on vain siinä että humanististen aineiden tiedolla on aniharvoin mitään virkaa ko. tiedekunnan seinien ulkopuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erilaisina. Ja riippuu ihmisestä, kumpi on subjektiivisesti koettuna "vaikeampaa".
T. Molempia opiskellut, itselleni matemaattiset ovat helpompia eksaktiutensa vuoksi (matematiikka selkein, sitten fysiikka, kemia.. biologian ja geologian puolella on sitten omat haasteensa, mutta nekin tiettyyn pisteeseen saakka loogisia). Haltsikassa oli aina se tulkinnanvaraisuus ja rajanveto mikä on mun mielenlaadulle haaste, siellä kun ei välttämättä ollut yhtä oikeaa vastausta kysymyksiin.
No tämä. Eri tavoin vaikeita tai helppoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matemaattisisten aineiden opiskelussa ja harjoittamisessa tarvittava tiedon määrä on varsin suppea. Teoreettisessa fysiikassa jonkin verran laajempi ja soveltavassa fysiikassa vielä vähän enemmän. Humanistisissa aineissa, yhteiskuntatieteissä ja oikeustieteessä tiedon kerääminen, mieleenpainaminen ja yhdisteleminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ne vaativat lukeneisuutta, tulkintakykyä ja luovaa ajattelua.
Ja fysiikassako tiedon kerääminen sekä yhdisteleminen ei ole ensiarvoisen tärkeää?
Ero on vain siinä että humanististen aineiden tiedolla on aniharvoin mitään virkaa ko. tiedekunnan seinien ulkopuolella.
Humanististen aineiden, eli siis ihmistä, ihmisyyttä ja yhteiskuntaa tutkivien alojen tiedolla ei tee mitään yliopiston ulkopuolella? Huti tuli nyt.
Tarkoitat lähinnä, että niillä tiedoilla ei teollisuus tuota teknisiä tavaroita tai tuotteita markkinoille.
Ja ei, en ole opiskellut humanistisia aloja, vaan luonnontieteellisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päinvastoin. Matematiikka toimii selvien ennalta määrättyjen kaavojen ja aksioomien mukaan. Senkuin vaan niitä noudattaa, niin muuta ei tarvita. Matematiikassa sulla ei tarvitse olla omaa järkeä, harkintaa, logiikkaa eikä mielipiteitä. Kunhan muistat tai katot kirjasta, miten joku tuhatseitsämänsataaluvulla elänyt äijä on neuvonut tekemään. Joku Euler tai Gauss.
Näin kirjoittaa kateellinen ihminen, joka sai hylätyn lukion lyhyestä matematiikasta. Kommenttisi on malliesimerkki siitä, kun ihminen ei ymmärrä mitään, mistä kirjoittaa, ei edes sitä, että matematiikka on tieteen peruskieli, jonka avulla asiat voidaan ilmaista objektiivisesti ja täsmällisesti.
Hauskasti päätelty! Itse asiassa en ole kateellinen, en aikoinani kirjoittanut lyhyttä matematiikkaa, työurani 39 v. olen tehnyt lujuuslaskentaa ja statiikkaa. Lausumani perustuu siihen, miten olen tutkinut netissä näitä matematiikkaolympialaisten ym. tehtäviä.
Ihminen voi argumentoida vaikka vetoamalla mutku Sanna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matemaattisisten aineiden opiskelussa ja harjoittamisessa tarvittava tiedon määrä on varsin suppea. Teoreettisessa fysiikassa jonkin verran laajempi ja soveltavassa fysiikassa vielä vähän enemmän. Humanistisissa aineissa, yhteiskuntatieteissä ja oikeustieteessä tiedon kerääminen, mieleenpainaminen ja yhdisteleminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ne vaativat lukeneisuutta, tulkintakykyä ja luovaa ajattelua.
Ja fysiikassako tiedon kerääminen sekä yhdisteleminen ei ole ensiarvoisen tärkeää?
Ero on vain siinä että humanististen aineiden tiedolla on aniharvoin mitään virkaa ko. tiedekunnan seinien ulkopuolella.
Humanististen aineiden, eli siis ihmistä, ihmisyyttä ja yhteiskuntaa tutkivien alojen tiedolla ei tee mitään yliopiston ulkopuolella? Huti tuli nyt.
Tarkoitat lähinnä, että niillä tiedoilla ei teollisuus tuota teknisiä tavaroita tai tuotteita markkinoille.
Ja ei, en ole opiskellut humanistisia aloja, vaan luonnontieteellisiä.
Seison korjattuna. On yksi foorumi jossa sillä näköjään on käyttöä.
Ei siitä kyllä kukaan täälläkään maksa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Humanistinen puoli on pelkkää pelleilyä ja nysväystä.
Öyh öyh öyh makkara.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matemaattisisten aineiden opiskelussa ja harjoittamisessa tarvittava tiedon määrä on varsin suppea. Teoreettisessa fysiikassa jonkin verran laajempi ja soveltavassa fysiikassa vielä vähän enemmän. Humanistisissa aineissa, yhteiskuntatieteissä ja oikeustieteessä tiedon kerääminen, mieleenpainaminen ja yhdisteleminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ne vaativat lukeneisuutta, tulkintakykyä ja luovaa ajattelua.
Ja fysiikassako tiedon kerääminen sekä yhdisteleminen ei ole ensiarvoisen tärkeää?
Ero on vain siinä että humanististen aineiden tiedolla on aniharvoin mitään virkaa ko. tiedekunnan seinien ulkopuolella.
Kuten sanoin, potentiaalisesti olennaisen tiedon määrä on humanistisissa aineissa ja yhteiskuntatieteissä aivan eri luokkaa kuin matemaattisissa ja luonnontieteissä. Matemaattinen oppiminen edellyttää loogista päättelyä, säännönmukaisuuksien oivaltamista ja aktiivista harjoittelua. Tiedolla on siinä hyvin vähäinen osuus. Eksaktien tieteiden esittämät vaateet yksinoikeudesta totuuden määrittämiseen on kiistetty filosofiassa jo yli sadan vuoden ajan. Huomio onkin siirtynyt merkityksen käsitteeseen, mikä tietenkin asettaa hermeneuttiset tieteet etulyöntiasemaan eksakteihin ja luonnontieteisiin nähden. Luonnontieteiden tutkimusmetodit eli eteneminen hypoteesien ja todentamisen kautta nekin rajoittavat merkityksellisen tiedon määrää.
Jos humanistisen tieteen ja yhteiskuntatutkimuksen merkitys ei avaudu, syynä on varmasti se, ettei tunnisteta käytettyjä metodeja (esim diskurssianalyysi, hermeneutiikka, retoriikan tutkimus, kriittinen teoria, sodiologian ja antropologian eri metodit). Asiaan vihkiytyneille niiden merkitys ja sovellettavuus on päivänselvää. Toki on myös huuhaahumanismia ja vinksahtanutta yhteiskuntatiedettä. Mutta niin on eksakteissa tieteissäkin paljon täysin pystyynkuollutta rinkirunqqaamista.
Insinööreistä ei ainakaan ole johtajiksi. Monet ovat huonoja sosiaalisilta taidoiltaan. Töksäyttelevät ja käyttäytyvät tökerön huonosti. Eivät osaa puhua, eivätkä johtaa muita.
Ja kuinka paljon käytännön työelämässä tarvitaan matemaattista osaamista? Suurin osa pärjää ihan sillä, kun osaa plus, miinus, kerto- ja jakolaskut, murtoluvut, prosettilaskut ja geometriaa. Melko turha tieteenala käytännön työelämän kannalta.
Ei voi verrata näitä aloja. Olen itse DI ja opiskellut päälle kauppatieteitä plus vielä KM:n. Jo DI-opinnoissa tuotantotalous oli ihan höttöä verrattuna johonkin sähkötekniikkaan, fysiikkaan, matikkaan jne. Kauppatieteissä vetelee ihan yleissivistyksellä lähes kolmosia, 4-5 on helppo saada. Työmäärä on murto-osa DI-opintojen työmäärästä.
Kuvaavaa on sitten kasvatustieteen puolelta, kun luen samaan aikaan matemaattisista aineista peruskurssia ja kasvatustieteen SYVENTÄVÄÄ kurssia. Ensimmäisessä on viikottain 4h luentoja, pakolliset 2h:n harkat, joihin pitää tehdä laskuja plus vielä tentti, jota ei todellakaan arvo läpi. Sitten samat opintopisteet kasvatustieteessä 3-5 tunnin työllä arvosanalla 5.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole mielipidekysymys. Humanistisessa tiedekunnassa voi opiskella vaikka äo olisi 80. Tekniikan tohtoriksi tai matemaatikoksi opiskelu vaatii paljon enemmän älyä.
Matemaattis-loogisissa aineissa pyritään totuuteen, humanistisissa aineissa joskus tekisi mieli kyseenalaistaa tämä. Subjektiivisia mielipiteitä pidetään liian usein totuutena. Ajautuvatko sitten rehelliset ihmiset mieluummin matermaattisille aloille ja manipuloijat humanistisiin olisi mielenkiintoinen tutkimusasetelma.
Ööh, matemaattiset aineet ovat sisällöltään täysin tyhjiä, kyse on pelkästään välineestä jolla on toki hyödyllistä välinearvoa mutta rakennatko maailmankuvasi ja identiteettisi jonkun toisen asteen yhtälön muistisäännön tai tasasivuisen kolmion kulmien summan varaan.
Talous ja tekniikka ovat välineitä, ei päämääriä, tätä ei suomalaiset insinöörit vaan tajua.
Vierailija kirjoitti:
Naisille on helpotettu yliopistoon pääsyä vuosikymmenien ajan. Pakkoruotsista on tarkoituksella tehty miehille este ja naisille on tehty lyhyt matematiikka lukioon jota ei tarvitse edes kirjoittaa. Yliopistonki voi suorittaa ilman mitään matematiikan ymmärrystä.
Tekniselle alalle haluttiin lisää naisia, niin matematiikan vaatimuksia laskettiin niin, että ne ovat lähellä lukion pitkän matematiikan tasoa.
Naisten suosiminen on mennyt liian pitkälle.
Suomessa on ollut jopa alija, joihin on vaadittu erillisiö mies kiintiöitä mutta yhtään sellaista alaa en tiedä, jonne olisi vaadittu naiskiintiöitä.
Ja millä tavoin se, että on mie estää "pakkoruotsin" opiskelun ja oppimisen?
Ja en minä ole tarvinnut matemaattisissa aineita opiskellessani penistäni, enkä mitään muutakaan sukupuolestani kertovaa tai sutä ilmentävää, joten en usko yhdenkään naisenkaan tarvitsevan, joten en usko, että se olisi päällimmäinen syy siihen miksi niiden vaatimuksia on paikoin helpotettu..
Esimerkiksi lääkiksissä, jonne perinteisesti on opiskelupaikan saadakseen vaadittusi hieman matemaattistakin osaamista yli puolet uusista opiskelijoista on jo useamnan vuoden ollut naisia
Uskovainen mies
Se vaan että yliopistot leimautuvat tai leimaavat itsensä milloin minkäkin ajatuksen edesauttajiksi. Sama lähtöajatus upotetaan sitten kaikille aloille. Toisin ajattelijat joutuu boikottiin.
Matemaattis-loogisissa aineissa pyritään totuuteen, humanistisissa aineissa joskus tekisi mieli kyseenalaistaa tämä. Subjektiivisia mielipiteitä pidetään liian usein totuutena. Ajautuvatko sitten rehelliset ihmiset mieluummin matermaattisille aloille ja manipuloijat humanistisiin olisi mielenkiintoinen tutkimusasetelma.