Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut haluavat ajatella ettei yhteiskuntaluokkia ole?
Kommentit (387)
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole yhteiskuntaluokka jos jollakin on enemmän rahaa kuin toisella. Tottakai rikas voi näyttää rikkaammalta ja syödä useammin ravintolassa jamatkustaa mutta ei se silti mikään luokka ole. Köyhempi tekisi sujuvasti saman jos sillä olisi enemmän rahaa.
Siitä tässä loppujen lopuksi on kysymys. Sivistys on suomalaisilla kutakuinkin samanlainen. Ja jos jotain tietoa uupuu, niin köyhä voi opiskella lisää kuten rikaskin.
Minä olin lapsi 1970 -luvulla. Tuolloin työväenluokka luki kirjoja, lausui runoja. Työväenliikkeellä oli virkeää teatteritoimintaa, omia urheiluseuroja. Omasta työkyvystä ja ammattitaidosta oltiin ylpeitä. Toki työväenkirjallisuus ja runous oli erilaista kuin keskiluokkainen ja sitä se tavoittelikin. Nykyisin työväenluokka on kulttuurillisesti romahtanut. Se ei lue, saati ylläpidä teattereita tai urheile. Edes peruskoulu ei enää kykene yhdistämään työväenluokan ja keskiluokan lapsia, yhdessä ei leikitä eikä olla minuuttiakaan koulussa eikä ainakaan sen ulkopuolella. Elintaso on kasvanut valtavasti 70 -luvun päivien, mutta kaikki muu on romahtanut. Ennen marssittiin ylepinä vappuina jokaisessa kaupungissa, nykyisin wt -porukka ajaa autolla vappuajoja, mitä barbariaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen voi olla elämänsä aikana monessa luokassa.
Jos vain on järkeä päässä ja haluja eikä
vihervasemmiston mädättämä.
Kyllä luokat korostuu eniten suurkaupungeissa kuten Helsingissä. Taloudelliset ja sosiaaliset erot ovat suuria. Henkilön koko sukutausta voi olla esim. hyvin "alaluokkainen", ja koko suku elänyt sosiaaliturvalla.
Vierailija kirjoitti:
https://www.tuni.fi/alustalehti/2019/02/26/suomi-on-edelleen-luokkayhte…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole yhteiskuntaluokka jos jollakin on enemmän rahaa kuin toisella. Tottakai rikas voi näyttää rikkaammalta ja syödä useammin ravintolassa jamatkustaa mutta ei se silti mikään luokka ole. Köyhempi tekisi sujuvasti saman jos sillä olisi enemmän rahaa.
Siitä tässä loppujen lopuksi on kysymys. Sivistys on suomalaisilla kutakuinkin samanlainen. Ja jos jotain tietoa uupuu, niin köyhä voi opiskella lisää kuten rikaskin.
Keskiluokkaista elämäntapaa tilastollisesti yhdistää vain konsumerismi. Tosin löytyy ihmisiä, jotka täyttävät monin tavoin muut kriteerit, mutta suorastaan halveksivat tällaista elämäntapaa missä mitään ei kyseenalaisteta, vaan eletään perinteiden ja mainostoimistojen määrittelemän idyllin keskellä. Fundamentaalinen ero tämän päivän ja menneisyyden välillä on yksilön kyky vaikuttaa ja valita.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä luokat korostuu eniten suurkaupungeissa kuten Helsingissä. Taloudelliset ja sosiaaliset erot ovat suuria. Henkilön koko sukutausta voi olla esim. hyvin "alaluokkainen", ja koko suku elänyt sosiaaliturvalla.
Työväenluokan alapuolella on tuo wt luokka jonka jäsenet eivät kykene pysymään edes duunariammateissa. Sosiaaliturvalla eläminen on siellä palkkatyön vaihtoehto. Duunareita myös suistuu helposti tuohon luokkaan työttömyyden myötä tai työn välttelyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä luokat korostuu eniten suurkaupungeissa kuten Helsingissä. Taloudelliset ja sosiaaliset erot ovat suuria. Henkilön koko sukutausta voi olla esim. hyvin "alaluokkainen", ja koko suku elänyt sosiaaliturvalla.
Mutta toisaalta tuollaisiin ei edes lähiössä/pientaloalueilla tutustu, joten aika omissa piireissään ilmeisesti ovat? Toki ostareilla voi näkyä kaikenlaista porukkaa, mutta niinhän myös pikkukaupungin ruokakaupoilla tai linja-autoasemalla voi näkyä kaikenlaista porukkaa.
Täytyy silti sanoa, että kun muutin pikkukaupungista Helsinkiin, ja sitten Bulevardin eteläpuolelta pientaloalueelle kauas keskustasta, niin koin ensimmäisen kerran lähiön kaupoille mennessäni ikimuistoisen järkytyksen. En ollut edes tiennyt, että sellaisia paikkoja on. Sittemmin siihen tottui, mutta kyllä viimeksi lapsuudenkaverikin käydessään sanoi, kun kävimme ruokakaupassa, että "on tämä aikamoinen paikka".
Tässä on 1,5 kilometrin säteellä hyvin erilaisia todellisuuksia, laidasta laitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa "luokasta" toiseen siirtyminen onnistuu heittämällä keneltä vaan. Siitä peruskoulu on pitänyt huolen. Meillä on mahdollisuuksien tasa-arvo. Siitä huolimatta, ettei kaikki pysty tai jaksa opiskella lääkäreiksi. Mutta periaatteessa se olisi mahdollista. Jotta olisi oikeita yhteiskuntaluokkia, niin sellainen ei onnistuisi niin helposti. Osa olisi jopa kokonaan ilman koulutusta eikä olisi mitään keinoa päästä eteenpäin. Kyllä te tiedätte maita missä kamelikuskista ei tule maharadzaa vaikka kuinka yrittäisi.
Vaikka periaatteesta vastustan omaa kommenttiani, niin mainitsen kuitenkin kaupan kassalta pääministeriksi henkilön.
Sanna Marin on koulutukseltaan hallitustieteiden maisteri. Kaupan kassana opiskeluaikoina on Suomessa aivan normaalia, eikä Sannaa mitenkään voi luokitella duunariksi vaikka duunaritaustasta tuleekin. Hän on korkeakoulutettu ihminen, vaikka ensimmäinen ylioppilas suvussaan.
Äitinsä on ilmeisesti ollut hyvin kannustava koulujen käymisen suhteen.
Lyokkahypyn toki on tehnyt. Kiitos tästä todennäköisesti kuuluu sekä hänelle itselleen, että äidilleen joka on häntä kannustanut käymään kouluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on ehkä kolme rahaluokkaa "ei rahaa", "kohtuullisesti rahaa" ja "paljon rahaa". Luokkasiirtymä vaatii rahan tekemistä tai rahan menettämistä. Luokka itsessään ei tuo etua paitsi sen mitä voit ostaa.
Sitten on sosiaalinen kerroin joka pitää sisällään tuttavapiirin laajuden ja laadun.
Varsinainen luokka saadaan kertomalla rahaluokka sosiaalisella kertoimella sekä jakamalla lopuksi ns. A**hole kertoimella (kuinka epämiellyttävä olet henkilönä) niin saadaan virallinen luokka.
Rahalla on hyvin vähän tekemistä yhteiskuntaluokan kanssa. Raha mittaa tuloluokkaa, joka on aivan eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä heille on vaikea hyväksyä omaa asemaansa tässä yhteiskunnassa.
Yhteiskuntamme ylläpitämiseksi sellaisenaan kuin se on, tarvitaan kaikkia yhteiskuntaluokkia. Niiden olemassaolo ei tarkoita, että toiset ovat parempia kuin toiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on ehkä kolme rahaluokkaa "ei rahaa", "kohtuullisesti rahaa" ja "paljon rahaa". Luokkasiirtymä vaatii rahan tekemistä tai rahan menettämistä. Luokka itsessään ei tuo etua paitsi sen mitä voit ostaa.
Sitten on sosiaalinen kerroin joka pitää sisällään tuttavapiirin laajuden ja laadun.
Varsinainen luokka saadaan kertomalla rahaluokka sosiaalisella kertoimella sekä jakamalla lopuksi ns. A**hole kertoimella (kuinka epämiellyttävä olet henkilönä) niin saadaan virallinen luokka.
Rahalla on hyvin vähän tekemistä yhteiskuntaluokan kanssa. Raha mittaa tuloluokkaa, joka on aivan eri asia.
Mitä yhteiskuntaluokkia Suomessa nykyään on, jotka eivät perustu rahaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on ehkä kolme rahaluokkaa "ei rahaa", "kohtuullisesti rahaa" ja "paljon rahaa". Luokkasiirtymä vaatii rahan tekemistä tai rahan menettämistä. Luokka itsessään ei tuo etua paitsi sen mitä voit ostaa.
Sitten on sosiaalinen kerroin joka pitää sisällään tuttavapiirin laajuden ja laadun.
Varsinainen luokka saadaan kertomalla rahaluokka sosiaalisella kertoimella sekä jakamalla lopuksi ns. A**hole kertoimella (kuinka epämiellyttävä olet henkilönä) niin saadaan virallinen luokka.
Rahalla on hyvin vähän tekemistä yhteiskuntaluokan kanssa. Raha mittaa tuloluokkaa, joka on aivan eri asia.
Nimenomaan näin. Putkari-hoitaja-perheen vuositulot voivat olla samat kuin opettaja-opettaja-perheellä, mutta elävät todennäköisesti aivan erilaista elämää.
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin hoitoalalla maahanmuuttajat arvotetaan korkeammalle kun suomalaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa "luokasta" toiseen siirtyminen onnistuu heittämällä keneltä vaan. Siitä peruskoulu on pitänyt huolen. Meillä on mahdollisuuksien tasa-arvo. Siitä huolimatta, ettei kaikki pysty tai jaksa opiskella lääkäreiksi. Mutta periaatteessa se olisi mahdollista. Jotta olisi oikeita yhteiskuntaluokkia, niin sellainen ei onnistuisi niin helposti. Osa olisi jopa kokonaan ilman koulutusta eikä olisi mitään keinoa päästä eteenpäin. Kyllä te tiedätte maita missä kamelikuskista ei tule maharadzaa vaikka kuinka yrittäisi.
Vaikka periaatteesta vastustan omaa kommenttiani, niin mainitsen kuitenkin kaupan kassalta pääministeriksi henkilön.
Sanna Marin on koulutukseltaan hallitustieteiden maisteri. Kaupan kassana opiskeluaikoina on Suomessa aivan normaalia, eikä Sannaa mitenkään voi luokitella duunariksi vaikka duunaritaustasta tuleekin. Hän on korkeakoulutettu ihminen, vaikka ensimmäinen ylioppilas suvussaan.
Äitinsä on ilmeisesti ollut hyvin kannustava koulujen käymisen suhteen.
Lyokkahypyn toki on tehnyt. Kiitos tästä todennäköisesti kuuluu sekä hänelle itselleen, että äidilleen joka on häntä kannustanut käymään kouluja.
Sanna Marinin äiti taitaa olla sosioekonomisesta asemastaan huolimatta kirjallisuusharrastaja? Julkaissut jotain lesboeroottisia romaaneja.
Eikä toki kirjallisuuden pidäkään olla minkään tietyn porukan juttu, vaan kaikkien pitäisi lukea. Kirjallisuuden tyyli ja taso voi tietysti vaihdella, mutta varsinkin nykyään pitäisi antaa arvo kaikelle lukemiselle - kunhan vaan lukee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on ehkä kolme rahaluokkaa "ei rahaa", "kohtuullisesti rahaa" ja "paljon rahaa". Luokkasiirtymä vaatii rahan tekemistä tai rahan menettämistä. Luokka itsessään ei tuo etua paitsi sen mitä voit ostaa.
Sitten on sosiaalinen kerroin joka pitää sisällään tuttavapiirin laajuden ja laadun.
Varsinainen luokka saadaan kertomalla rahaluokka sosiaalisella kertoimella sekä jakamalla lopuksi ns. A**hole kertoimella (kuinka epämiellyttävä olet henkilönä) niin saadaan virallinen luokka.
Rahalla on hyvin vähän tekemistä yhteiskuntaluokan kanssa. Raha mittaa tuloluokkaa, joka on aivan eri asia.
Nimenomaan näin. Putkari-hoitaja-perheen vuositulot voivat olla samat kuin opettaja-opettaja-perheellä, mutta elävät todennäköisesti aivan erilaista elämää.
eri
Millä tavalla aivan erilaista elämää? Kerro vain, on hauska kuulla näitä tiettyjen palstakirjoittajien käsityksiä.
Tuollaiset pariskunnathan elävät jopa Helsingissäkin samoilla alueilla, tiedän itsekin vastapäisissä omakotitaloissa Helsingissä asuvat pariskunnat, joista toinen pariskunta on opettaja-opettaja ja toinen raksamies-hoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on ehkä kolme rahaluokkaa "ei rahaa", "kohtuullisesti rahaa" ja "paljon rahaa". Luokkasiirtymä vaatii rahan tekemistä tai rahan menettämistä. Luokka itsessään ei tuo etua paitsi sen mitä voit ostaa.
Sitten on sosiaalinen kerroin joka pitää sisällään tuttavapiirin laajuden ja laadun.
Varsinainen luokka saadaan kertomalla rahaluokka sosiaalisella kertoimella sekä jakamalla lopuksi ns. A**hole kertoimella (kuinka epämiellyttävä olet henkilönä) niin saadaan virallinen luokka.
Rahalla on hyvin vähän tekemistä yhteiskuntaluokan kanssa. Raha mittaa tuloluokkaa, joka on aivan eri asia.
Nimenomaan näin. Putkari-hoitaja-perheen vuositulot voivat olla samat kuin opettaja-opettaja-perheellä, mutta elävät todennäköisesti aivan erilaista elämää.
eri
Millä tavalla aivan erilaista elämää? Kerro vain, on hauska kuulla näitä tiettyjen palstakirjoittajien käsityksiä.
Tuollaiset pariskunnathan elävät jopa Helsingissäkin samoilla alueilla, tiedän itsekin vastapäisissä omakotitaloissa Helsingissä asuvat pariskunnat, joista toinen pariskunta on opettaja-opettaja ja toinen raksamies-hoitaja.
Jep saattavat asua naapureina, mutta opettajaperheen lapset ovat sykissä tai painotusopetuksessa ja duunariperheen lapset lähiluokalla. Opettajaperheen lapset harrastavat jonkin instrumentin soittoa tai jotain yksilölajia, duunariperheen lapset todennäköisemmin futista tai lätkää. Opettajaperhe matkailee kulttuurikohteisiin, duunariperhe rantalomalle. Perheet saattavat elää vierekkäin ja moikata toisiaan, mutta elävät aivan eri maailmoissa.
Mun tuntemilla raksamies/putkimies/hoitaja/sossu -tyyppisillä pariskunnilla on yleensä päivittäisinä harrastuksina esim. klassinen musiikki, jonkin instrumentin soittaminen lapsesta saakka, kirjojen ja lehtien lukeminen, matkusteleminen, lasketteleminen jne.
Vierailija kirjoitti:
No ainakin omalta kohdalta voin sanoa, että 80-luvulla syntyneenä minulle on koko peruskoulun ajan opetettu ettei yhtäkuntaluokkia ole enää Suomessa käytössä. Opetettiin myös, että ne olivat meillä aikoinaan käytössä ja että monissa kehitysmaissa ne ovat käytössä edelleen.
Eli hyvin vaikea on muuttaa ajatusmalliaan. Vähän sama, kuin että joku täällä vauvapalstalla väittäisi että etelä ja pohjoinen ovat toisin päin.
No ei minulle ainakaan mitään tuollaista opetettu. Kasarilla syntynyt myös. Kerrottiin että Suomessa luokkarajat eivät ole yhtä valettuja kuin joissain muissa maissa tai myös Suomessa aikoinaan. Jossain sivulauseessa lähinnä, ei mitenkään "koko peruskoulun ajan".
Tiedon helppo saatavuus onkin vähän kitkerä asia paremmille piireille. Vieraan kielenkin voi sellainen jolla on kielipäätä opiskella itse kirjastosta hakemistaan kirjoista. On näissä 60-70 luvulla Ruotsiin töihin lähteneissä kansakoulun käyneissä duunareissakin niitä jotka oppivat ruotsinkielen helposti. Jotkut kielen opittuaan opiskelivat Ruotsissa vielä eteenpäinkin. Siellä oli noina vuosikymmeninä pula koulutetusta työvoimastakin. Heistä ei vain jostain syystä haluta puhua. Kuin haluttaisiin ylläpitää kuvaa viinaanmenevästä ja korkeintaa tehtaan liukuhihnatöihin jääneestä joukosta.