Miksi jotkut haluavat ajatella ettei yhteiskuntaluokkia ole?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitä on, mutta nykyään niiden välillä liikkuminen on helpompaa. Rikkaasta voi törsäilyllä tulla köyhä ja köyhästä sijoittamisella ja yrittämisellä rikas

Et ole silloin köyhä, jos pystyt sijoittamaan tai yrittämään.

 

Vanhemmat tmv. läheiset voivat rahoittaa alkuun köyhän yrittämistä. Starttirahaa voi myös saada Suomessa.

Sillä rahalla ei suuria firmoja perusteta, saat fillarin ostettua ja voit alkaa kuskaan kebabbeja.

Vierailija kirjoitti:

Esim. meidän palvelumme ovat kaikki keskiluokan keskiluokalle suunnittelemia ja eivät välttämättä toimi sellaisenaan työväenluokalle. 

 

Annatko jonkun esimerkin tällaisesta palvelusta? 

 

t. UX-suunnittelija

Meillä lastensuojelussa näkyy mm. se, että kun on ihmisellä vaikeaa tai traumoja takana, systeemi ohjaa hyvin voimakkaasti terapiapalveluihin. Terapia on hyvin keskiluokkainen asia. Työväenluokkainen ei välttämättä halua märehtiä asioitaan terapiassa lainkaan vaan hyötyy esim. siitä, että pääsee tekemään käytäännön asioita. Toinen on koulun toimintatavat ja oppilashuolto. Jälleen täysin keskiluokan arvoille ja toimintamalleille rakennettu konsempti, jota työväenluokka ei koe omakseen lainkaan ja pahimmillaan vastustaa lujasti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. meidän palvelumme ovat kaikki keskiluokan keskiluokalle suunnittelemia ja eivät välttämättä toimi sellaisenaan työväenluokalle. 

 

Annatko jonkun esimerkin tällaisesta palvelusta? 

 

t. UX-suunnittelija

Meillä lastensuojelussa näkyy mm. se, että kun on ihmisellä vaikeaa tai traumoja takana, systeemi ohjaa hyvin voimakkaasti terapiapalveluihin. Terapia on hyvin keskiluokkainen asia. Työväenluokkainen ei välttämättä halua märehtiä asioitaan terapiassa lainkaan vaan hyötyy esim. siitä, että pääsee tekemään käytäännön asioita. Toinen on koulun toimintatavat ja oppilashuolto. Jälleen täysin keskiluokan arvoille ja toimintamalleille rakennettu konsempti, jota työväenluokka ei koe omakseen lainkaan ja pahimmillaan vastustaa lujasti. 

Ihan höpö höpöä. Konkreettisempia esimerkkejä kiitos. Keskiluokassa ja työväenluokassa ei ole käytännössä mitään eroa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. meidän palvelumme ovat kaikki keskiluokan keskiluokalle suunnittelemia ja eivät välttämättä toimi sellaisenaan työväenluokalle. 

 

Annatko jonkun esimerkin tällaisesta palvelusta? 

 

t. UX-suunnittelija

Meillä lastensuojelussa näkyy mm. se, että kun on ihmisellä vaikeaa tai traumoja takana, systeemi ohjaa hyvin voimakkaasti terapiapalveluihin. Terapia on hyvin keskiluokkainen asia. Työväenluokkainen ei välttämättä halua märehtiä asioitaan terapiassa lainkaan vaan hyötyy esim. siitä, että pääsee tekemään käytäännön asioita. Toinen on koulun toimintatavat ja oppilashuolto. Jälleen täysin keskiluokan arvoille ja toimintamalleille rakennettu konsempti, jota työväenluokka ei koe omakseen lainkaan ja pahimmillaan vastustaa lujasti. 

Tekstisi paljastaa sinut fantasioivaksi palstavanhukseksi, mutta unelmoi rauhassa, että olisit "lasusossu".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. meidän palvelumme ovat kaikki keskiluokan keskiluokalle suunnittelemia ja eivät välttämättä toimi sellaisenaan työväenluokalle. 

 

Annatko jonkun esimerkin tällaisesta palvelusta? 

 

t. UX-suunnittelija

Meillä lastensuojelussa näkyy mm. se, että kun on ihmisellä vaikeaa tai traumoja takana, systeemi ohjaa hyvin voimakkaasti terapiapalveluihin. Terapia on hyvin keskiluokkainen asia. Työväenluokkainen ei välttämättä halua märehtiä asioitaan terapiassa lainkaan vaan hyötyy esim. siitä, että pääsee tekemään käytäännön asioita. Toinen on koulun toimintatavat ja oppilashuolto. Jälleen täysin keskiluokan arvoille ja toimintamalleille rakennettu konsempti, jota työväenluokka ei koe omakseen lainkaan ja pahimmillaan vastustaa lujasti. 

Ihan höpö höpöä. Konkreettisempia esimerkkejä kiitos. Keskiluokassa ja työväenluokassa ei ole käytännössä mitään eroa. 

Mikä voisi olla konkreettisempaa kuin koulu? Jos oletat, että eroja ihmisten välillä pitää etsiä niin perustavanlaatuisista asioista kuin hengittääkö vai ei, niin eihän tuolla karkeudella voikaan tavoittaa jotain sellaista kuin yhteiskuntaluokka. Säädä linssisi, niin, että näet herkempiä asioita.

Jos näin on niin täytyy lopettaa puhuminen siitä miten kaikilla on samat mahdollisuudet vaurastua yms yms. Aletaan myös puhumattakaan kasteista Intian taoaan. Se on suomalainen hyvinvointi yhteiskunta 

Jos joku ihminen työnnät toisia ihmisiä alas luokkiin sekä köyhyyteen, olet syrjijä ja rasisti. Jokainen köyhä ei ole automaattisesti tyhmä. Ja aika tuo viisautta lisää. Eilen bussissa oli joku häirikkö, se edustaa itseäni, ei muita.

Vierailija kirjoitti:

Jos joku ihminen työnnät toisia ihmisiä alas luokkiin sekä köyhyyteen, olet syrjijä ja rasisti. Jokainen köyhä ei ole automaattisesti tyhmä. Ja aika tuo viisautta lisää. Eilen bussissa oli joku häirikkö, se edustaa itseäni, ei muita.

Eli sulla ei ole mitään käsitystä siitä mikä on yhteiskuntaluokka, mutta vastustat varmuuden vuoksi, koska olet pelokas ja mahdollisuutesi vaikuttaa ympätöivään yhteiskuntaan ovat heikot. Olet todennäköisesti nipin napin työväenluokkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. meidän palvelumme ovat kaikki keskiluokan keskiluokalle suunnittelemia ja eivät välttämättä toimi sellaisenaan työväenluokalle. 

 

Annatko jonkun esimerkin tällaisesta palvelusta? 

 

t. UX-suunnittelija

Meillä lastensuojelussa näkyy mm. se, että kun on ihmisellä vaikeaa tai traumoja takana, systeemi ohjaa hyvin voimakkaasti terapiapalveluihin. Terapia on hyvin keskiluokkainen asia. Työväenluokkainen ei välttämättä halua märehtiä asioitaan terapiassa lainkaan vaan hyötyy esim. siitä, että pääsee tekemään käytäännön asioita. Toinen on koulun toimintatavat ja oppilashuolto. Jälleen täysin keskiluokan arvoille ja toimintamalleille rakennettu konsempti, jota työväenluokka ei koe omakseen lainkaan ja pahimmillaan vastustaa lujasti. 

Onhan tuo aika puusilmäistä, jopa ennakkoluuloista olettaa, että työväenluokka on tätä ja keskiluokka tuota. Vielä hurjempaa jos palvelupolku perustuu täysin siihen, että traumat+työväenluokkaisuus niin palvelu on tämä tai jos ihmisellä on traumat plus keskiluokka niin palvelu onkin tämä. Ehkäpä siinä avuntarpeen arvioinnissa kannattaisi käyttää muitakin tekijöitä kuin vain koulutus- tai työtausta ja yrittää ymmärtää asiaa vähän kokonaisvaltaisemmin. 

Itse olen ollut mukana kehittämässä paljon verkkosivustoja, joissa käyttäjät ovat ihan laidasta laitaan, on niitä jotka käyttävät sivustoa päivittäin ja uivat siellä kuin kala vedessä ja on niitä, jotka tulevat ihan pystymetsästä ensimmäistä kertaa etsimään tietoa. Kaikkia pitää pystyä palvelemaan, eikä voida olettaa että koska olet korkeakoulutettu niin tokihan tämän osaat ja sinä duunari siellä, et tiedä mitä teet. Itseasiassa koulutustaustaa enemmän vaikuttaa se, kuinka paljon ylipäätään on joutunut etsimään tietoa. Myös persoona vaikuttaa paljon, jotkut ovat tosi paljon reippaampia myös nettipalveluiden käytössä ja sen haltuunotossa.

Opiskelin yhteiskuntatieteitä, myös sosiologiaa viime vuosisadalla. Ei silloin vielä ollut selkeitä yhteiskuntaluokkia silloisilla opeilla. Nyt on ole Helsingin katuja tallannut, joten en tiedä, mikä on tilanne nyt.

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa ilmenee muutamia hämäryyksiä. 
Ainakin se, että luokkia ajatellaan yhtä räikeänä ja jäykkänä juttuna kuin jotain Intian kastilaitosta. Tämähän on paljon maltillisempi ilmiö, muttei silti olematon. 
Toisekseen tämä tunnutaan koettavan jonain leimakirvesasiana. Kyllähän luokista voi keskustella ihan ilmiönä, pohtia sen muuttumista ajassa, jne. Ei tämä ole mikään inttämiskisa tyyppiä maa on litteä / eipäs ole. Palstan ilmapiiri tietysti helposti luisuttaa sellaiseen suuntaan. 

Aika vaikeaa leimaaminen onkin, kun suomalaisia on aika vaikea luokitella yksiselitteisesti kaikilla kriteereillä. Varallisuus, koulutus, sosiaalinen asema, harrastukset ym. eivät kaikilta osin täsmää, vaan eri kriteereillä voi kuulua eri luokkiin.

Koska eivät ymmärrä, että luokkia voi olla vaikka sama ihminen voi olla siitä huolimatta, että sama ihminen voi olla samanaikaisesti kuulua useampaan eri luokkaan . Tai kuinka ihminen voi tehdä elämäbsä aikana ns.luokkanousun tai luokkalaskun. Mutta yleisin syy lienee se, että on niin helppoelää omassa kuplassa ja yleistää oma käsitys totuudeksi ja sulkea mielensä muilta vaihtoehdoilta. Ei luokka käsite ole aina helppoa tajuta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. meidän palvelumme ovat kaikki keskiluokan keskiluokalle suunnittelemia ja eivät välttämättä toimi sellaisenaan työväenluokalle. 

 

Annatko jonkun esimerkin tällaisesta palvelusta? 

 

t. UX-suunnittelija

Meillä lastensuojelussa näkyy mm. se, että kun on ihmisellä vaikeaa tai traumoja takana, systeemi ohjaa hyvin voimakkaasti terapiapalveluihin. Terapia on hyvin keskiluokkainen asia. Työväenluokkainen ei välttämättä halua märehtiä asioitaan terapiassa lainkaan vaan hyötyy esim. siitä, että pääsee tekemään käytäännön asioita. Toinen on koulun toimintatavat ja oppilashuolto. Jälleen täysin keskiluokan arvoille ja toimintamalleille rakennettu konsempti, jota työväenluokka ei koe omakseen lainkaan ja pahimmillaan vastustaa lujasti. 

Onhan tuo aika puusilmäistä, jopa ennakkoluuloista olettaa, että työväenluokka on tätä ja keskiluokka tuota. Vielä hurjempaa jos palvelupolku perustuu täysin siihen, että traumat+työväenluokkaisuus niin palvelu on tämä tai jos ihmisellä on traumat plus keskiluokka niin palvelu onkin tämä. Ehkäpä siinä avuntarpeen arvioinnissa kannattaisi käyttää muitakin tekijöitä kuin vain koulutus- tai työtausta ja yrittää ymmärtää asiaa vähän kokonaisvaltaisemmin. 

Itse olen ollut mukana kehittämässä paljon verkkosivustoja, joissa käyttäjät ovat ihan laidasta laitaan, on niitä jotka käyttävät sivustoa päivittäin ja uivat siellä kuin kala vedessä ja on niitä, jotka tulevat ihan pystymetsästä ensimmäistä kertaa etsimään tietoa. Kaikkia pitää pystyä palvelemaan, eikä voida olettaa että koska olet korkeakoulutettu niin tokihan tämän osaat ja sinä duunari siellä, et tiedä mitä teet. Itseasiassa koulutustaustaa enemmän vaikuttaa se, kuinka paljon ylipäätään on joutunut etsimään tietoa. Myös persoona vaikuttaa paljon, jotkut ovat tosi paljon reippaampia myös nettipalveluiden käytössä ja sen haltuunotossa.

Lastensuojelu tai lastenpsykiatria eivät ole ohjelmistokehittelyä. Pointti on, että meidän yhteiskuntamme rakenteita, instituutioita ja palveluita suunnittelevat ja toteuttavat akateemiset asiantuntijat. Myös tieteen tuottavat pääasiassa hyvin keskiluokkaiset ihmiset. Sen vuoksi on ihan perusteltua olettaa, että esim. traumojen purkamiseen terapia on hyvin tehokas väline. Tästä on ihan tutkittua tietoa. Kuitenkaan se ei juurikaan toimi työväenluokkaisilla ihmisillä, jotka eivät ole niin verbaaleja ja reflektoivia kuin akateeminen keskiluokka. Tästä seuraa, että työväenluokkaiselle ei välttämättä ole tarjolla lainkaan apua tai se apu on esim. lääkityksen muodossa. Keskiluokkaisen on vaikea nähdä työväenluokkaisen pään sisälle ja hahmottaa millainen asia hänellä toimisi, vastaavasti kouluttamaton työväenluokka ei tee tiedettä tai suunnittele palveluita, tarjoa hoitoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. meidän palvelumme ovat kaikki keskiluokan keskiluokalle suunnittelemia ja eivät välttämättä toimi sellaisenaan työväenluokalle. 

 

Annatko jonkun esimerkin tällaisesta palvelusta? 

 

t. UX-suunnittelija

Meillä lastensuojelussa näkyy mm. se, että kun on ihmisellä vaikeaa tai traumoja takana, systeemi ohjaa hyvin voimakkaasti terapiapalveluihin. Terapia on hyvin keskiluokkainen asia. Työväenluokkainen ei välttämättä halua märehtiä asioitaan terapiassa lainkaan vaan hyötyy esim. siitä, että pääsee tekemään käytäännön asioita. Toinen on koulun toimintatavat ja oppilashuolto. Jälleen täysin keskiluokan arvoille ja toimintamalleille rakennettu konsempti, jota työväenluokka ei koe omakseen lainkaan ja pahimmillaan vastustaa lujasti. 

Onhan tuo aika puusilmäistä, jopa ennakkoluuloista olettaa, että työväenluokka on tätä ja keskiluokka tuota. Vielä hurjempaa jos palvelupolku perustuu täysin siihen, että traumat+työväenluokkaisuus niin palvelu on tämä tai jos ihmisellä on traumat plus keskiluokka niin palvelu onkin tämä. Ehkäpä siinä avuntarpeen arvioinnissa kannattaisi käyttää muitakin tekijöitä kuin vain koulutus- tai työtausta ja yrittää ymmärtää asiaa vähän kokonaisvaltaisemmin. 

Itse olen ollut mukana kehittämässä paljon verkkosivustoja, joissa käyttäjät ovat ihan laidasta laitaan, on niitä jotka käyttävät sivustoa päivittäin ja uivat siellä kuin kala vedessä ja on niitä, jotka tulevat ihan pystymetsästä ensimmäistä kertaa etsimään tietoa. Kaikkia pitää pystyä palvelemaan, eikä voida olettaa että koska olet korkeakoulutettu niin tokihan tämän osaat ja sinä duunari siellä, et tiedä mitä teet. Itseasiassa koulutustaustaa enemmän vaikuttaa se, kuinka paljon ylipäätään on joutunut etsimään tietoa. Myös persoona vaikuttaa paljon, jotkut ovat tosi paljon reippaampia myös nettipalveluiden käytössä ja sen haltuunotossa.

Lastensuojelu tai lastenpsykiatria eivät ole ohjelmistokehittelyä. Pointti on, että meidän yhteiskuntamme rakenteita, instituutioita ja palveluita suunnittelevat ja toteuttavat akateemiset asiantuntijat. Myös tieteen tuottavat pääasiassa hyvin keskiluokkaiset ihmiset. Sen vuoksi on ihan perusteltua olettaa, että esim. traumojen purkamiseen terapia on hyvin tehokas väline. Tästä on ihan tutkittua tietoa. Kuitenkaan se ei juurikaan toimi työväenluokkaisilla ihmisillä, jotka eivät ole niin verbaaleja ja reflektoivia kuin akateeminen keskiluokka. Tästä seuraa, että työväenluokkaiselle ei välttämättä ole tarjolla lainkaan apua tai se apu on esim. lääkityksen muodossa. Keskiluokkaisen on vaikea nähdä työväenluokkaisen pään sisälle ja hahmottaa millainen asia hänellä toimisi, vastaavasti kouluttamaton työväenluokka ei tee tiedettä tai suunnittele palveluita, tarjoa hoitoa. 

Kouluttamaton työväenluokka?? Kyllä meillä suurin osa on nykyään niin hyvin koulutettuja, että juttusi on ihan absurdeja. Mihinkään duunarityöhön ei edes pääse ilman tutkintoa. Monilla on useitakin eri tasoisia koulutuksia ja tutkintoja. Ns. työväenluokkaisetkin voivat olla ihan ylikoulutettujakin. 

Hassua lukea sellaisten ihmisten juttuja, jotka ovat noin pihalla reaalitodellisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. meidän palvelumme ovat kaikki keskiluokan keskiluokalle suunnittelemia ja eivät välttämättä toimi sellaisenaan työväenluokalle. 

 

Annatko jonkun esimerkin tällaisesta palvelusta? 

 

t. UX-suunnittelija

Meillä lastensuojelussa näkyy mm. se, että kun on ihmisellä vaikeaa tai traumoja takana, systeemi ohjaa hyvin voimakkaasti terapiapalveluihin. Terapia on hyvin keskiluokkainen asia. Työväenluokkainen ei välttämättä halua märehtiä asioitaan terapiassa lainkaan vaan hyötyy esim. siitä, että pääsee tekemään käytäännön asioita. Toinen on koulun toimintatavat ja oppilashuolto. Jälleen täysin keskiluokan arvoille ja toimintamalleille rakennettu konsempti, jota työväenluokka ei koe omakseen lainkaan ja pahimmillaan vastustaa lujasti. 

Onhan tuo aika puusilmäistä, jopa ennakkoluuloista olettaa, että työväenluokka on tätä ja keskiluokka tuota. Vielä hurjempaa jos palvelupolku perustuu täysin siihen, että traumat+työväenluokkaisuus niin palvelu on tämä tai jos ihmisellä on traumat plus keskiluokka niin palvelu onkin tämä. Ehkäpä siinä avuntarpeen arvioinnissa kannattaisi käyttää muitakin tekijöitä kuin vain koulutus- tai työtausta ja yrittää ymmärtää asiaa vähän kokonaisvaltaisemmin. 

Itse olen ollut mukana kehittämässä paljon verkkosivustoja, joissa käyttäjät ovat ihan laidasta laitaan, on niitä jotka käyttävät sivustoa päivittäin ja uivat siellä kuin kala vedessä ja on niitä, jotka tulevat ihan pystymetsästä ensimmäistä kertaa etsimään tietoa. Kaikkia pitää pystyä palvelemaan, eikä voida olettaa että koska olet korkeakoulutettu niin tokihan tämän osaat ja sinä duunari siellä, et tiedä mitä teet. Itseasiassa koulutustaustaa enemmän vaikuttaa se, kuinka paljon ylipäätään on joutunut etsimään tietoa. Myös persoona vaikuttaa paljon, jotkut ovat tosi paljon reippaampia myös nettipalveluiden käytössä ja sen haltuunotossa.

Lastensuojelu tai lastenpsykiatria eivät ole ohjelmistokehittelyä. Pointti on, että meidän yhteiskuntamme rakenteita, instituutioita ja palveluita suunnittelevat ja toteuttavat akateemiset asiantuntijat. Myös tieteen tuottavat pääasiassa hyvin keskiluokkaiset ihmiset. Sen vuoksi on ihan perusteltua olettaa, että esim. traumojen purkamiseen terapia on hyvin tehokas väline. Tästä on ihan tutkittua tietoa. Kuitenkaan se ei juurikaan toimi työväenluokkaisilla ihmisillä, jotka eivät ole niin verbaaleja ja reflektoivia kuin akateeminen keskiluokka. Tästä seuraa, että työväenluokkaiselle ei välttämättä ole tarjolla lainkaan apua tai se apu on esim. lääkityksen muodossa. Keskiluokkaisen on vaikea nähdä työväenluokkaisen pään sisälle ja hahmottaa millainen asia hänellä toimisi, vastaavasti kouluttamaton työväenluokka ei tee tiedettä tai suunnittele palveluita, tarjoa hoitoa. 

Kouluttamaton työväenluokka?? Kyllä meillä suurin osa on nykyään niin hyvin koulutettuja, että juttusi on ihan absurdeja. Mihinkään duunarityöhön ei edes pääse ilman tutkintoa. Monilla on useitakin eri tasoisia koulutuksia ja tutkintoja. Ns. työväenluokkaisetkin voivat olla ihan ylikoulutettujakin. 

Hassua lukea sellaisten ihmisten juttuja, jotka ovat noin pihalla reaalitodellisuudesta.

Lapsetko ovat erityisen koulutettuja? Meillä on iso osa ihmisiä, joilla ei ole juuri lainkaan koulutusta. Kaikki eivät saa edes peruskoulua tehtyä loppuun. Se ei tarkoita sitä etteikö heillä voisi olla mittavia traumoja, joihin tarvitaan hoitoa. 

Ihmisiä on kolmenlaisia: ali-ihmisiä, ihmisiä ja yli-ihmisiä. "Yli-ihminen yli kaiken", totesi jo filosofi Friedrich Nietzsche aikoinaan. Yli-ihminen on elämän tarkoitus. Mitä sinä olet tehnyt voittaaksesi ihmisen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä merkitystä sillä yhteiskuntaluokkia on?

No kyllähän ne vaikuttavat ihmisten elämiin. Millaisia valintoja tekee, omaan makuun jne.

Aina tykätään kuvitella, että kaikki on vain valintojen tulosta. Silti jonkun toisen valinnat ovat heidän mielestään aina väärät.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa yhteiskuntaluokkien rajat hämärtyivät ainakin -70 -90 lukujen välissä, mahdollisesti jo aiemmin, ja mahdollisesti niiden jälkeenkin. Samaan saunaan mahtuivat herrat, duunarit ja työttömätkin. Eikä niitä yhteiskuntaluokkia saunanlauteilla vaatteista erottanut.

Voit olla varma, ettei pörssiyrityksen johtaja menisi saunomaan saman yrityksen duunarin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa yhteiskuntaluokkien rajat hämärtyivät ainakin -70 -90 lukujen välissä, mahdollisesti jo aiemmin, ja mahdollisesti niiden jälkeenkin. Samaan saunaan mahtuivat herrat, duunarit ja työttömätkin. Eikä niitä yhteiskuntaluokkia saunanlauteilla vaatteista erottanut.

Voit olla varma, ettei pörssiyrityksen johtaja menisi saunomaan saman yrityksen duunarin kanssa.

Tuo kuulostaa enemmän ennakkoluulolta rikkaita kohtaan kuin todisteelta luokkajaosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa yhteiskuntaluokkien rajat hämärtyivät ainakin -70 -90 lukujen välissä, mahdollisesti jo aiemmin, ja mahdollisesti niiden jälkeenkin. Samaan saunaan mahtuivat herrat, duunarit ja työttömätkin. Eikä niitä yhteiskuntaluokkia saunanlauteilla vaatteista erottanut.

Voit olla varma, ettei pörssiyrityksen johtaja menisi saunomaan saman yrityksen duunarin kanssa.

Tuo kuulostaa enemmän ennakkoluulolta rikkaita kohtaan kuin todisteelta luokkajaosta.

Näillähän on tyypillisesti eri ruokalatkin pääkonttoreissa kuin rahvaalla.