Taloudellinen hyväksikäyttö parisuhteessa vähemmän tienaavan toimesta
Onko tää nykyään oikeasti hyväksyttävää vai miksi tästä ei saa koskaan puhua ääneen?
Mua on alkanut suorastaan oksettaa tämä “maksukykyjen mukaan” -ajattelu parisuhteissa. Eli käytännössä se, että enemmän tienaava maksaa kaiken isomman osuuden asumisesta, ruoista, autoista, lomista ja elämästä yleensä — ja vähemmän tienaava saa elää leveämmin omilla rahoillaan, koska ei muka pysty osallistumaan enempää. Tää on se mikä raivostuttaa, miten tää muka EI ole taloudellista hyväksikäyttöä?
Jos toinen tekee pidempää päivää, kantaa enemmän vastuuta, stressaa rahasta enemmän ja maksaa vaikka 70 % yhteisistä menoista, niin miksi sitä pidetään automaattisesti reiluna? Samaan aikaan toinen voi shoppailla, tehdä lyhyempää työviikkoa tai valita huonompipalkkaisen työn muka koska raha ei ole tärkeintä, kun tietää että toinen paikkaa erotuksen.
Ja ennen ku joku vetää herneet nenään: mä en puhu tilanteista missä sokea jalkapuoli äiti on kotona kuuden vammaisen lapsen kanssa tai oikeasti vaikeassa tilanteessa. Puhun ihan tavallisista parisuhteista, joissa perhe elää niin, että toisen aikuisen palkka on automaattisesti myös toisen palkkaa sillä hankittavan elintason muodossa.
Jos sukupuolet olisi toisin päin eli mies nautiskelisi naisen suuremmista tuloista, tästä puhuttaisiin hyväksikäyttönä välittömästi.
Onko täällä muita jotka on vihdoin tajunneet, että ns ”maksukyvyn mukaan osallistuminen” on yleensä vain kauniimpi nimi sille, että toinen elää siivellä?
Kommentit (770)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö. Vieläkin useammin pienituloinen haluaa itselleen sellaisen määrän lapsia ja sen kokoisen kodin perheelle, minkä puolikkaaseen hänen oma rahoituskykynsä ei riitä missään vaiheessa elämää.
Jotkus matkat ovat mittakaavaltaan kärpäsenkakkaa näissä mittakaavoissa.
Kuka sua käskee tällaisen kanssa perhe perustaa? Älä elätä luoja sentään, älä edes siitä niitä lapsia. Onko noin vaikeaa?Ei naisen tarvitse rahoittaa mistään mitään puolia sillä äitiys on 24/7 työ joka syö naisen kehon. Jos haluat rahoittajan niin seurustele miehen kanssa, sinullakin on perse mitä antaa miehelle.
24/7 työ joka syö naisen kehon 😂 siellä röllätään nyt kaasu pohjassa
Ja tosiaan raskaus on 24/7 samoin pienen lapsen hoito. Sitä ei voi jättää yksin edes 5 minuutiksi useisiin vuosiin elämänsä aikana.
Miehet tuntuvat luulevan että lapset ovat jotain postimerkkejä jotka tulevat koneesta ja ovat olemassa vain kun heitä sattuuu huvittamaan lasta leikittää. Ehei, se kaikki mitä lapsi on aina pois jostain, useimmiten naisen kehosta ja ajasta. Ja tämän lisäksi vielä r aiskaatte sitä naista ja nykyään vaaditte tekemään myös miehen työt eli tuomaan rahaa taloon samaan aikaan. Heh heh mikä vitsi. Päät murskaksi kaltaisiltasi örkeiltä.
Mitkä ovat niitä turhia asioita mihin toinen tuhlaa teidän talouksissa? Kysyn koska Me ei sinänsä tuhlata omiin menoihimme juuri mitään. Ehkä satasia vuositasolla mm. ulkona syömisiin. ja salikorttiin. No kunnon / mielialan ylläpito ja syöminen lienee tavallaan välttämättömyyksiä, joten en niitäkään nää ongelmana.
Muut on oikeestaan sellaisia kuluja, jotka on välttämättömiä. Asunnon ylläpitoa, lasten menoja yms. Tai sitten perheen yhteisiä. Kuten perheen lomamatkoja tai lasten synttäreitä.
Esim päiväkotimaksua tai perheen auton lainanlyhennystä on vaikea pitää vain toiselle kuuluvana kuluna.
Se mitä meillä jää yli menee säästötileille ja rahastoon. Ja itse jonkin verran olen laittanut osakkeisiin. Sen verran mitä voi hävitä. Mutta en nää tilannetta missä toinen käyttäisi palkkaansa turhaan siinä missä minä maksaisin tarpeellisia kuluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan ap kuvaaman tilanteen. Mun bruttotulot on 100–120 tonnia vuodessa riippuen bonuksista ja vaimolla 40 tonnia. Tilanne on mennyt sellaiseksi että minä maksan kaikki kiinteät laskut ja lainanlyhennykset plus kahden auton kulut. Sekä lasten harrastusvälineet ja maksut.
Vaimo siirtää pitkin hampain 400 euroa ”yhteisiin asumiskuluihin”. Loput 2000 kuussa hän ilmeisesti shoppailee pois kun aina on rahat loppu. Toki hän saa myös lapsilisät. Ei hän nyt lapsille niin paljon vaatteita osta ja aika harvoin käy ruokakaupassa. Sen sijaan Zalando paketteja yms tuntuu tulevan monta viikossa.
Kyllä olen ottanut puheeksi. Sieltä tulee takaisin vaan raivodefenssit.
M46Erotkaa. Raha on teille tärkeämpää kuin parisuhde.
Sanoisin myös että erotkaa. Mutta, ei siksi, että raha olisi tärkeämpää, kuin parisuhde vaan, siksi, että tuossa molemmilla on erilainen suhde siihen rahaan. Mun mielestä on ihan ok, että vaikka sitä rahaa toisella olisi, ei kaikkea taloudellista vastuuta vain lykätä hänelle ja tuhlata itse kuin viimeistä päivää.
Vierailija kirjoitti:
"No siksi, että ei se ole tasapuolista, että kulut kyllä tasataan, mutta tuloja ei."
Totta kai se on tasapuolista. Molemmat ovat palkkansa itse ansainneet.
Ja kenen kaikkien kanssa ne pitää tasata... toiset tekee pitkään opiskeltuaan niskalimassa töitä ja kansalaispalkkaa kaikille 2000 riippumatta mitä teet?
Pitäisi muuttaa myös ajattelumalleja eikä sortua uskomaan kaikkea vallalla olevaa tarjolla olevaa höttöä miten asioitten pitäisi mennä, kuuluisi olla ja muuta sellaista. Jos molemmat käyvät työssä, toinen sitten sen 40 tuntia ja toinen ehkä vain 30 tuntia niin eikö molemmat tee työtä rahan eteen. Rahat yhteiseen pottiin ja yhdessä eletään ja kulutetaan. Annetaanko arvoa molempien työlle ja vaivannäölle siltikin vaikka toinen saisi palkkaa vain 1500e ja toinen 3500e kuukaudessa.
Jos toinen on työttömänä, pitäisi sopia sitten mitä työtä se oloneuvos tekee. Kyllä kotona olevan pitäisi hoitaa suurin osa kotona olevasta työstä jos ei muuta ole kuin aikaa olla. Silloinkin voidaan sopia että laitetaan raha yhteiseen pottiin, koska molemmat näkevät vaivaa yhteisen hyvinvoinnin eteen.
Jos oloneuvos vain oleskelee eikä tajua asioita, on kyllä oikeus pihdatakin niitä työllä ansaittuja rahoja ja siitä sanoa. Ei voi vain räkiä kattoon ja piereskellä jos ei huvita tehdä edes kotona mitään yhteisen hyvän eteen.
On selvää että opiskelevalla on vähemmän rahaa tai kotona lapsia hoitavalla, mutta eikö hänen antamansa työ arjessa ole arvokasta. Nämä tällaiset arvotukset pitää nähdä ja niistä toivottavasti ollaan myös samaa mieltä.
Voi myös olla aikoja, että toinen on oikeasti sairas tai työkyvytön. Siihenkin tilanteeseen keskustellaan toimitamalli. Mutta joko ollaan samaa taloutta ja pelataan samassa joukkueessa tai sitten ei. Ja ei-vaihtoehto ei pitemmän päälle rakenna yhteiseloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä.
Tienaan itse bruttona parisen tonnia kuussa, mieheni tienaa viisi. Hän sijoittaa ja säästää rahojaan, tai oikeastaan rahaa jää yli koska hän ei keksi mihin kaiken käyttäisi. Minä budjetoin ja lasken omat rahani, säästöön jää suurinpiirtein 0 e joka kuukausi. Välillä saan toki tehtyä isompia hankintoja, mutta säästämistä se vaatii.
En silti onnistu yrityksistä huolimatta tajuamaan miksi minun pitäisi hyötyä mieheni rahoista. Hän kouluttautui ahkerasti ja on edennyt urallaan tavoitteellisesti. Minä jämähdin pas kaduuniin koska se on helppoa ja kivaa.
Mihin ikinä mieheni rahansa aikookaan käyttää, hän on ansainnut sen ja joka pennin jonka tienaa. Minä ansaitsen oman panokseni mukaan, ja sen mukaan myös elän.
Teidän elintaso on aivan liian korkea sinun tuloihin nähden. Teidän pitää etsiä halvempi asumismuoto, syödä halvempaa ruokaa ja ostaa vaatteet kirpparilta. Meikit ja kampaajat oletkin ilmeisesti ehtinyt jo jättää pois?
Miten muuten teidän ajankäyttö, käyttääkö kumpikin tismalleen saman verran perheen hyväksi? Miehen pitemmät työpäivät tai työmatkat ei ole mikään peruste jättää velvollisuudet välistä.
Ei ole liian korkeaa elintasoa, en tiedä mistä sen keksit. Käyn kampaajalla, juhlin, harrastan ratsastusta ja syön kohtalaisen usein ulkona, niihin rahani menevätkin. Asunto on ok hintainen, maksaisin saman verran yksiön vuokraa kuin nyt kun maksan puolet tästä.
Tehdään saman mittaista työpäivää eli 40 h viikossa. Mies tekee enemmän kotitöitä koska on siivousfriikki ja tykkää laittaa ruokaa. Lapsia ei ole eikä tule. En myöskään ymmärrä miksi ajankäytön pitäisi mennä tismalleen tasan, vain siksi että meillä on omat eikä yhteiset rahat.
Koska teillä on oletettavasti yhteinen koti, ellette sitten myös asu erillänne.
Vai elätkö miehesi siivellä, kun hän panostaa enemmän yhteiseen kotiinne?
No joo, kyllä. Kuten aiemmassakin kommentissani jo kerroin, mies tekee valtaosan kotitöistä koska hän tykkää niistä. Mutta ei me niitä rahalla mitata. Se on hassu ajatus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö. Vieläkin useammin pienituloinen haluaa itselleen sellaisen määrän lapsia ja sen kokoisen kodin perheelle, minkä puolikkaaseen hänen oma rahoituskykynsä ei riitä missään vaiheessa elämää.
Jotkus matkat ovat mittakaavaltaan kärpäsenkakkaa näissä mittakaavoissa.
Kuka sua käskee tällaisen kanssa perhe perustaa? Älä elätä luoja sentään, älä edes siitä niitä lapsia. Onko noin vaikeaa?Ei naisen tarvitse rahoittaa mistään mitään puolia sillä äitiys on 24/7 työ joka syö naisen kehon. Jos haluat rahoittajan niin seurustele miehen kanssa, sinullakin on perse mitä antaa miehelle.
24/7 työ joka syö naisen kehon 😂 siellä röllätään nyt kaasu pohjassa
Etkö tiedä miten vauvat tulevat maailmaan? Ne rakentuvat siten että miehen siemen luo naisne kohtuun istukan joka on LOINEN ja imee naisen verestä ravinteet vauvan kehoon. Tämän vuoksi naisen ravinteita tarkkaillaan läåi raskauden, sillä tämän loinen imee naisen kehon KUIVIIN. Sitten alkaa imetys jossa sama rumba jatkuu. Ja miehet eivät elätä naista edes tätä aikaa.
Ota itse 4kg loinen suolistoosi ja katso kauanko naurattaa. Minulle on aivan sama näetkö koskaan naista ja lapsia elämässäsi. Nykymenolla tuskin tulet näkemään.
Hyvä luoja. Miksi yksikään nainen ikinä missään perhetilanteessa lisääntyisi, jos se olisi noin kammottavan hirveää touhua?
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä elettäisiin pienempituloisen mukaan, asuttaisiin kuppaisessa kerrostaloyksiössä, syötäisiin hernekeittoa ja matkusteltaisiin Youtuben välityksellä. Arvatkaa kiinnostaako? No ei ja senpä vuoksi meillä isompituloisempi maksaa enemmän, eikä siitä aiheudu katkeruutta. Vaikka toinen on pienituloisempi, se ei tarkoita sitä, etteikö hän olisi ahkera tai kantaisi vastuuta. Erikoista edes ajatella, että ahkeruus ja vastuunkanto olisi automaattisesti jotain palkkatasoon liittyvää. Me olemme yhdessä me.
Ap varmaankin jakaa myös jääkaapin sisällön eri tasoihin? Ylähylly on sinun, alahylly puolison?
Juuri näin.
Kuka arvottaa mikä työ on arvokasta ja mikä ei? Ei anneta yhteiskunnan sokaista omia arvojamme.
Olisi todella outoa että toisiinsa sitoutuneet eläisivät vain omilla rahoillaan. Mutta tätähän tämä maailma tarjoaa.
Nimitellään loksiksi ja loiseksi, siivellä eläjäksi. Kuka ajattelisi näin vaikka köyhästä opiskelevasta puolisostaan jonka elämänvaihe on tällä hetkellä sitä, että hän ahkeroi nyt opiskellakseen. Tai se äitiyslomalla oleva. Hänen elämänvaiheensa on sillä hetkellä hoitaa pientä. Näitä tämä maailma rahallisesti vieroksuu ja halveksii. Pitäisi todellakin tuulettaa omaa ajatteluaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"No siksi, että ei se ole tasapuolista, että kulut kyllä tasataan, mutta tuloja ei."
Totta kai se on tasapuolista. Molemmat ovat palkkansa itse ansainneet.
Ja kenen kaikkien kanssa ne pitää tasata... toiset tekee pitkään opiskeltuaan niskalimassa töitä ja kansalaispalkkaa kaikille 2000 riippumatta mitä teet?
Siltä tuo vähän kuulostaa.
Ootko AP miettinyt että hommaat hyvätuoloisemman kumppanin kuin itse olet?
Tuolla niitä viipottaa. Käy ottaa omas niin ei tarvii miettii liikaa. Mutta muista olla hyväksikäyttämättä häntä. Soo soo et lähe mihkään malediiveille vaikka daami tarjoisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"No siksi, että ei se ole tasapuolista, että kulut kyllä tasataan, mutta tuloja ei."
Totta kai se on tasapuolista. Molemmat ovat palkkansa itse ansainneet.
Ja kenen kaikkien kanssa ne pitää tasata... toiset tekee pitkään opiskeltuaan niskalimassa töitä ja kansalaispalkkaa kaikille 2000 riippumatta mitä teet?
Tähänhän Suomen progressiivinen verotuskin pyrkii. Kyllä se vituttaa ja heikentää motivaatiota aika lailla kun palkankorotuksesta menee 50% veroihin.
Sitten vielä pitäisi käteen jäävää tasata lisää puolison kanssa!? Voi loisten maa.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, moni kyllä puhuu taloudellisesta väkivallasta mutta koskaan ei saa sanoa ääneen että toisen siivellä eläminen on myös vallankäyttöä. Ihan yhtälailla siinä toinen joutuu elättämään aikuista ihmistä vastentahtoisesti.
Miten niin vastentahtoisesti? Onko kyse jostain pakkoavioliitosta vai?
Lienee paikallaan muistuttaa, että jokainen tekee suhdepäätöksensä täysin vapaaehtoisesti, ja on siten myös vastuussa itse omista valinnoistaan. Jos menee yhteen pienituloisen kanssa, vaikka oikeasti haluaisi olla parempituloisen kanssa, niin ei tuosta muitakaan voi syyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"No siksi, että ei se ole tasapuolista, että kulut kyllä tasataan, mutta tuloja ei."
Totta kai se on tasapuolista. Molemmat ovat palkkansa itse ansainneet.
Ja kenen kaikkien kanssa ne pitää tasata... toiset tekee pitkään opiskeltuaan niskalimassa töitä ja kansalaispalkkaa kaikille 2000 riippumatta mitä teet?
Tähänhän Suomen progressiivinen verotuskin pyrkii. Kyllä se vituttaa ja heikentää motivaatiota aika lailla kun palkankorotuksesta menee 50% veroihin.
Sitten vielä pitäisi käteen jäävää tasata lisää puolison kanssa!? Voi loisten maa.
Sinunlaistesi on paras olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä.
Tienaan itse bruttona parisen tonnia kuussa, mieheni tienaa viisi. Hän sijoittaa ja säästää rahojaan, tai oikeastaan rahaa jää yli koska hän ei keksi mihin kaiken käyttäisi. Minä budjetoin ja lasken omat rahani, säästöön jää suurinpiirtein 0 e joka kuukausi. Välillä saan toki tehtyä isompia hankintoja, mutta säästämistä se vaatii.
En silti onnistu yrityksistä huolimatta tajuamaan miksi minun pitäisi hyötyä mieheni rahoista. Hän kouluttautui ahkerasti ja on edennyt urallaan tavoitteellisesti. Minä jämähdin pas kaduuniin koska se on helppoa ja kivaa.
Mihin ikinä mieheni rahansa aikookaan käyttää, hän on ansainnut sen ja joka pennin jonka tienaa. Minä ansaitsen oman panokseni mukaan, ja sen mukaan myös elän.
Teidän elintaso on aivan liian korkea sinun tuloihin nähden. Teidän pitää etsiä halvempi asumismuoto, syödä halvempaa ruokaa ja ostaa vaatteet kirpparilta. Meikit ja kampaajat oletkin ilmeisesti ehtinyt jo jättää pois?
Miten muuten teidän ajankäyttö, käyttääkö kumpikin tismalleen saman verran perheen hyväksi? Miehen pitemmät työpäivät tai työmatkat ei ole mikään peruste jättää velvollisuudet välistä.
Ei ole liian korkeaa elintasoa, en tiedä mistä sen keksit. Käyn kampaajalla, juhlin, harrastan ratsastusta ja syön kohtalaisen usein ulkona, niihin rahani menevätkin. Asunto on ok hintainen, maksaisin saman verran yksiön vuokraa kuin nyt kun maksan puolet tästä.
Tehdään saman mittaista työpäivää eli 40 h viikossa. Mies tekee enemmän kotitöitä koska on siivousfriikki ja tykkää laittaa ruokaa. Lapsia ei ole eikä tule. En myöskään ymmärrä miksi ajankäytön pitäisi mennä tismalleen tasan, vain siksi että meillä on omat eikä yhteiset rahat.
Koska teillä on oletettavasti yhteinen koti, ellette sitten myös asu erillänne.
Vai elätkö miehesi siivellä, kun hän panostaa enemmän yhteiseen kotiinne?
No joo, kyllä. Kuten aiemmassakin kommentissani jo kerroin, mies tekee valtaosan kotitöistä koska hän tykkää niistä. Mutta ei me niitä rahalla mitata. Se on hassu ajatus.
Toki toinen voi sitten kompensoida omaa laiskuuttaan yhdellä alueella, jotenkin muuten kantamalla kortensa kekoon. Millä alueella sinä panostat teidän yhteiseen puolikastasi enemmän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, moni kyllä puhuu taloudellisesta väkivallasta mutta koskaan ei saa sanoa ääneen että toisen siivellä eläminen on myös vallankäyttöä. Ihan yhtälailla siinä toinen joutuu elättämään aikuista ihmistä vastentahtoisesti.
Miten niin vastentahtoisesti? Onko kyse jostain pakkoavioliitosta vai?
Lienee paikallaan muistuttaa, että jokainen tekee suhdepäätöksensä täysin vapaaehtoisesti, ja on siten myös vastuussa itse omista valinnoistaan. Jos menee yhteen pienituloisen kanssa, vaikka oikeasti haluaisi olla parempituloisen kanssa, niin ei tuosta muitakaan voi syyttää.
Näinpä. Etenkin kun aina on olemassa se vaihtoehto, että eletään sen pienituloisemman elintasoa. Huippusäästäväisellehän suhde, jossa omat kustannukset on biritetty minimiin, olisi ihanteellinen.
Eikä ole pakko muuttaa yhteen, jos yhteisen ruokakunnan perusyaminen ei kiinnosta. Emme elä enää 50-lukua, jossa jokainen suhde tähtää avioliittoon ja perheellistymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä elettäisiin pienempituloisen mukaan, asuttaisiin kuppaisessa kerrostaloyksiössä, syötäisiin hernekeittoa ja matkusteltaisiin Youtuben välityksellä. Arvatkaa kiinnostaako? No ei ja senpä vuoksi meillä isompituloisempi maksaa enemmän, eikä siitä aiheudu katkeruutta. Vaikka toinen on pienituloisempi, se ei tarkoita sitä, etteikö hän olisi ahkera tai kantaisi vastuuta. Erikoista edes ajatella, että ahkeruus ja vastuunkanto olisi automaattisesti jotain palkkatasoon liittyvää. Me olemme yhdessä me.
Ap varmaankin jakaa myös jääkaapin sisällön eri tasoihin? Ylähylly on sinun, alahylly puolison?
Juuri näin.
Kuka arvottaa mikä työ on arvokasta ja mikä ei? Ei anneta yhteiskunnan sokaista omia arvojamme.
Olisi todella outoa että toisiinsa sitoutuneet eläisivät vain omilla rahoillaan. Mutta tätähän tämä maailma tarjoaa.
Nimitellään loksiksi ja loiseksi, siivellä eläjäksi. Kuka ajattelisi näin vaikka köyhästä opiskelevasta puolisostaan jonka elämänvaihe on tällä hetkellä sitä, että hän ahkeroi nyt opiskellakseen. Tai se äitiyslomalla oleva. Hänen elämänvaiheensa on sillä hetkellä hoitaa pientä. Näitä tämä maailma rahallisesti vieroksuu ja halveksii. Pitäisi todellakin tuulettaa omaa ajatteluaan.
Kuka arvottaa? Työnantaja arvottaa, määrittelemällä arvon mitä palkkana mistäkin työpanoksesta haluaa maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa kun omat tuloni alkoivat nousemaan ja vaimon tulot polkivat pieninä paikoillaan, olisi ollut järjetöntä alkaa syyttämään häntä taloudellisesta hyväksikäytöstä. Naista, joka kannusti minua opiskeluissani, tuki työurani alkuaikoina, antoi minulle kodin ja kolme lasta, eikä luovuttanut kanssani kun hölmöilin (en pettänyt tai mitään sellaista).
En suoraa sanottuna ymmärrä näitä nykyisiä suhteita missä kytätään rahoja ja jaetaan asioita sulle mulle, eikä meille. No, ehkäpä sen takia tässä vaimon kanssa liki 40 vuotta myöhemmin ollaan yhdessä ja odotellaan innolla ensi kuussa syntyvää ensimmäistä lastenlasta ja sen myötä uutta vaihetta meidän elämässä.
Toivottavasti kasvatit pojastasi aikuuien miehen etkä vinkuvaa miesvauvaa.
Taitaa se ap tässä olla se äitinsä napanuorassa kiinni oleva miesvauva, kun vinkuu asioista, joista jokainen päättää itse omassa parisuhteessaan.
En ole ap, mutta mikä tässä aiheessa saa ihmisillä noin karvat pystyyn? Miksei taloudellisesta väkivallasta saa puhua sen parempituloisen näkökulmasta?
Kaikki saavat päättää suhteensa asiat itse, totta, mutta onhan ainakin palstalla näemmä tosi vahvana se oletus että suurempituloinen kompensoi pienempituloisen elinkustannuksia.
Kenen parisuhde perustuu oletukseen/oletuksiin jostakim? Aika heikolla pohjalla parisuhde on jos noin on.
Missä sanottiin että perustuu?
Sanoit että tällä se perustuu siihen ajatukseen että mies maksaa. Onko joku parisujteesa psöstan kanssa? Jos ei niinkyllä se tarkoittaa myössitä että siinä parisuhteessa jossa henkilö elää asit perustuu oltukseen.
Tosin luuöen että tämä keskustelu perustuu pitkälti oletukseen parisuhteesta ja parisuhteen taloudellisesta keskustelusta ei ole sitä todellista kokemuspohjaa vaan näkemys perustuu pelkkään oletukseen miten parisuhteen talous toimii.
Niin, puhutaan siis ilmiöstä. Jos toinen ei suostu maksamaan valtaosaa, puhutaan väkivallasta. Mutta kun oletetaan että toinen maksaa valtaosan, kyse onkin yhtäkkiä yhteisestä sopimuksesta eikä väkivallasta ole tietoakaan.
Ja tässäkin keskustelussa on monessa kommentissa tehty selväksi, että jos suurempituloinen ei maksa, hänestä kannattaa erota. Eli oletuksena vahvasti on että toinen maksaa.
Jos puhuta ilmiöstä parosuhteen raha-asioiden hoito mitä keskustelua se on parisuhteen talouden hoitamisesta.
Eli teoriassa tuosta ei voi oikein edes keskustella koska sitä tdellusuuspohjaa ei edeenkään ole
Keskustelu oli konkreettisempaa jos kertot miten talous on hoidettu parisuhteessasi ja miten keskustellen olette tilanteen päätyneet.
Meillä systeemi on 50-50. En muista miten keskusteltiin. Molemmille tämä oli kyllä itsestäänselvä vaihtoehto, kun ollaan aikuisia ihmisiä eikä kumpikaan holhouksen alla.
Millainen 50/50-systeemi? Kaikki kulut puoliksi, vai vain yhteiset? Mitkä on teillä yhteisiä kuluja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö. Vieläkin useammin pienituloinen haluaa itselleen sellaisen määrän lapsia ja sen kokoisen kodin perheelle, minkä puolikkaaseen hänen oma rahoituskykynsä ei riitä missään vaiheessa elämää.
Jotkus matkat ovat mittakaavaltaan kärpäsenkakkaa näissä mittakaavoissa.
Kuka sua käskee tällaisen kanssa perhe perustaa? Älä elätä luoja sentään, älä edes siitä niitä lapsia. Onko noin vaikeaa?Ei naisen tarvitse rahoittaa mistään mitään puolia sillä äitiys on 24/7 työ joka syö naisen kehon. Jos haluat rahoittajan niin seurustele miehen kanssa, sinullakin on perse mitä antaa miehelle.
24/7 työ joka syö naisen kehon 😂 siellä röllätään nyt kaasu pohjassa
Etkö tiedä miten vauvat tulevat maailmaan? Ne rakentuvat siten että miehen siemen luo naisne kohtuun istukan joka on LOINEN ja imee naisen verestä ravinteet vauvan kehoon. Tämän vuoksi naisen ravinteita tarkkaillaan läåi raskauden, sillä tämän loinen imee naisen kehon KUIVIIN. Sitten alkaa imetys jossa sama rumba jatkuu. Ja miehet eivät elätä naista edes tätä aikaa.
Ota itse 4kg loinen suolistoosi ja katso kauanko naurattaa. Minulle on aivan sama näetkö koskaan naista ja lapsia elämässäsi. Nykymenolla tuskin tulet näkemään.
Tarvitset kiireellisesti mielenterveydellistä apua, todennäköisesti laitoshoitoa. Ota yhteyttä kuntasi terveydenhuoltoon, apua saa kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa kun omat tuloni alkoivat nousemaan ja vaimon tulot polkivat pieninä paikoillaan, olisi ollut järjetöntä alkaa syyttämään häntä taloudellisesta hyväksikäytöstä. Naista, joka kannusti minua opiskeluissani, tuki työurani alkuaikoina, antoi minulle kodin ja kolme lasta, eikä luovuttanut kanssani kun hölmöilin (en pettänyt tai mitään sellaista).
En suoraa sanottuna ymmärrä näitä nykyisiä suhteita missä kytätään rahoja ja jaetaan asioita sulle mulle, eikä meille. No, ehkäpä sen takia tässä vaimon kanssa liki 40 vuotta myöhemmin ollaan yhdessä ja odotellaan innolla ensi kuussa syntyvää ensimmäistä lastenlasta ja sen myötä uutta vaihetta meidän elämässä.
Toivottavasti kasvatit pojastasi aikuuien miehen etkä vinkuvaa miesvauvaa.
Taitaa se ap tässä olla se äitinsä napanuorassa kiinni oleva miesvauva, kun vinkuu asioista, joista jokainen päättää itse omassa parisuhteessaan.
En ole ap, mutta mikä tässä aiheessa saa ihmisillä noin karvat pystyyn? Miksei taloudellisesta väkivallasta saa puhua sen parempituloisen näkökulmasta?
Kaikki saavat päättää suhteensa asiat itse, totta, mutta onhan ainakin palstalla näemmä tosi vahvana se oletus että suurempituloinen kompensoi pienempituloisen elinkustannuksia.
Kenen parisuhde perustuu oletukseen/oletuksiin jostakim? Aika heikolla pohjalla parisuhde on jos noin on.
Missä sanottiin että perustuu?
Sanoit että tällä se perustuu siihen ajatukseen että mies maksaa. Onko joku parisujteesa psöstan kanssa? Jos ei niinkyllä se tarkoittaa myössitä että siinä parisuhteessa jossa henkilö elää asit perustuu oltukseen.
Tosin luuöen että tämä keskustelu perustuu pitkälti oletukseen parisuhteesta ja parisuhteen taloudellisesta keskustelusta ei ole sitä todellista kokemuspohjaa vaan näkemys perustuu pelkkään oletukseen miten parisuhteen talous toimii.
Niin, puhutaan siis ilmiöstä. Jos toinen ei suostu maksamaan valtaosaa, puhutaan väkivallasta. Mutta kun oletetaan että toinen maksaa valtaosan, kyse onkin yhtäkkiä yhteisestä sopimuksesta eikä väkivallasta ole tietoakaan.
Ja tässäkin keskustelussa on monessa kommentissa tehty selväksi, että jos suurempituloinen ei maksa, hänestä kannattaa erota. Eli oletuksena vahvasti on että toinen maksaa.
Jos puhuta ilmiöstä parosuhteen raha-asioiden hoito mitä keskustelua se on parisuhteen talouden hoitamisesta.
Eli teoriassa tuosta ei voi oikein edes keskustella koska sitä tdellusuuspohjaa ei edeenkään ole
Keskustelu oli konkreettisempaa jos kertot miten talous on hoidettu parisuhteessasi ja miten keskustellen olette tilanteen päätyneet.
Meillä systeemi on 50-50. En muista miten keskusteltiin. Molemmille tämä oli kyllä itsestäänselvä vaihtoehto, kun ollaan aikuisia ihmisiä eikä kumpikaan holhouksen alla.
Millainen 50/50-systeemi? Kaikki kulut puoliksi, vai vain yhteiset? Mitkä on teillä yhteisiä kuluja?
En ole tuo edellinen, mutta meillä 50/50 tarkoittaa että kaikki yhteinen maksetaan yhteiseltä taloustililtä, minne kumpikin laittaa saman NETTOsumman rahaa.
Yhteistä on: ruoka, asunnon omistus, kotiin ostettavat huonekalut tms, yhteiset matkat, lasten vaatteet ja lapsiin liittyvä, auton omistus, auton vuosikulut jne.
Yhteistä ei ole: raha mikä kummallakin jää taloustilisiirtojen jälkeen omille palkkatileille, kummankin henkilökohtaiset sijoitukset, peritty omaisuus.
Etkö tiedä miten vauvat tulevat maailmaan? Ne rakentuvat siten että miehen siemen luo naisne kohtuun istukan joka on LOINEN ja imee naisen verestä ravinteet vauvan kehoon. Tämän vuoksi naisen ravinteita tarkkaillaan läåi raskauden, sillä tämän loinen imee naisen kehon KUIVIIN. Sitten alkaa imetys jossa sama rumba jatkuu. Ja miehet eivät elätä naista edes tätä aikaa.
Ota itse 4kg loinen suolistoosi ja katso kauanko naurattaa. Minulle on aivan sama näetkö koskaan naista ja lapsia elämässäsi. Nykymenolla tuskin tulet näkemään.