Lue keskustelun säännöt.
Taloudellinen hyväksikäyttö parisuhteessa vähemmän tienaavan toimesta
20.05.2026 |
Onko tää nykyään oikeasti hyväksyttävää vai miksi tästä ei saa koskaan puhua ääneen?
Mua on alkanut suorastaan oksettaa tämä “maksukykyjen mukaan” -ajattelu parisuhteissa. Eli käytännössä se, että enemmän tienaava maksaa kaiken isomman osuuden asumisesta, ruoista, autoista, lomista ja elämästä yleensä — ja vähemmän tienaava saa elää leveämmin omilla rahoillaan, koska ei muka pysty osallistumaan enempää. Tää on se mikä raivostuttaa, miten tää muka EI ole taloudellista hyväksikäyttöä?
Jos toinen tekee pidempää päivää, kantaa enemmän vastuuta, stressaa rahasta enemmän ja maksaa vaikka 70 % yhteisistä menoista, niin miksi sitä pidetään automaattisesti reiluna? Samaan aikaan toinen voi shoppailla, tehdä lyhyempää työviikkoa tai valita huonompipalkkaisen työn muka koska raha ei ole tärkeintä, kun tietää että toinen paikkaa erotuksen.
Ja ennen ku joku vetää herneet nenään: mä en puhu tilanteista missä sokea jalkapuoli äiti on kotona kuuden vammaisen lapsen kanssa tai oikeasti vaikeassa tilanteessa. Puhun ihan tavallisista parisuhteista, joissa perhe elää niin, että toisen aikuisen palkka on automaattisesti myös toisen palkkaa sillä hankittavan elintason muodossa.
Jos sukupuolet olisi toisin päin eli mies nautiskelisi naisen suuremmista tuloista, tästä puhuttaisiin hyväksikäyttönä välittömästi.
Onko täällä muita jotka on vihdoin tajunneet, että ns ”maksukyvyn mukaan osallistuminen” on yleensä vain kauniimpi nimi sille, että toinen elää siivellä?
Kommentit (770)
Niin, puhutaan siis ilmiöstä. Jos toinen ei suostu maksamaan valtaosaa, puhutaan väkivallasta. Mutta kun oletetaan että toinen maksaa valtaosan, kyse onkin yhtäkkiä yhteisestä sopimuksesta eikä väkivallasta ole tietoakaan.
Ja tässäkin keskustelussa on monessa kommentissa tehty selväksi, että jos suurempituloinen ei maksa, hänestä kannattaa erota. Eli oletuksena vahvasti on että toinen maksaa.
No mites tämä muutoin hoituisi? Jäisi laskut maksamatta tai parisuhteen toinen osapuoli eläisi eri taloudellisessa tilanteessa vai?
Tottakai se on oletus, että yhteisistä menoista maksaa se, joka voi. Miksi se olisi väkivaltaa? Väkivallaksi se muuttuu, jos molemmat voisivat, mutta roinen pakottaa vain toisen sen tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan ap kuvaaman tilanteen. Mun bruttotulot on 100–120 tonnia vuodessa riippuen bonuksista ja vaimolla 40 tonnia. Tilanne on mennyt sellaiseksi että minä maksan kaikki kiinteät laskut ja lainanlyhennykset plus kahden auton kulut. Sekä lasten harrastusvälineet ja maksut.
Vaimo siirtää pitkin hampain 400 euroa ”yhteisiin asumiskuluihin”. Loput 2000 kuussa hän ilmeisesti shoppailee pois kun aina on rahat loppu. Toki hän saa myös lapsilisät. Ei hän nyt lapsille niin paljon vaatteita osta ja aika harvoin käy ruokakaupassa. Sen sijaan Zalando paketteja yms tuntuu tulevan monta viikossa.
Kyllä olen ottanut puheeksi. Sieltä tulee takaisin vaan raivodefenssit.
M46Erotkaa. Raha on teille tärkeämpää kuin parisuhde.
Lasten vaatteita tuskin tarvitsee ostaa monella sadalla eurolla joka kuukausi. Ja totta myönnän että ehkä tässä muutenkin muista syistä ollaan eron partaalla jolloin tällaisiin asioihin ehkä kiinnittää enemmän huomiota.
Ja kyllähän meidän pitäisi pariskuntana pystyä keskustelemaan rahankäytöstä ilman että toinen osapuoli suuttuu heti. Voin sanoa että se iso tili ei tule helpolla vaan vaatii paljon enemmän tunteja kuin 8-16 työ. Lapset ovat teinejä ja osallistun kyllä kotitöihin 50-50.
Huomatkaa että progressiivinen verotus tekee sen ettö nettona ero on huomattavasti pienempi kuin bruttona. Vaikka bruttona tienaan 2,5-3 kertaisesti niin nettona se on vain noin 2 kertainen.
M46Raha ei tee onnellisesi näemmä.
No eihän se raha tietenkään parisuhdeongelmia korjaa. Ja itse haluaisin viettää kesäloman rauhassa suvun mökillä kirjaa lukien ja kalastellen kun vaimo haluaisi lähteä parin viikon Välimeren kierrokselle. Tähän toki hänellä on ajatus että minä maksan reissun. Ja ollaan tässä takavuosina reissattu kaksistaan ja lasten kanssa pari-kolme kertaa vuodessa niin en jaksaisi kesällä lähteä Välimerelle hikoilemaan. Mieluummin sitä menis etelään kun täällä on loskakelit.
Olen jo päättänyt että kun kesäloma alkaa lähden mökille. Vaimo ja teinit voivat sitten itse päättää missä kesänsä viettävät.
M46Missä vaiheessa vaimosi suhtautuminen rahaan selvisi sinulle? Oliko hänellä jo seurusteluaikana ulkonäkö viimeisen päälle vai näitkö hänet kertaakaan ompelemassa sukkien reikää tai rintaliivin repsottavaa hakasta kiinni? Jotkut tykkää käyttää rahaa ulkonäköön ja jotkut ei, yleensä se selviää yhdellä vilkaisulla.
Miten vaimon ulkonäkö liittyy tuohon loisimiseen? Minä pidän huolta ulkonäöstäni, mutta teen sen omilla rahoillani. En miehen.
Kysyin, kun hän kertoi miten vaimolle tulee jatkuvasti Zalandolta paketteja. Jos vaimon rahat menee omaan ulkonäköön, niin eihän niistä riitä mitään perheen kuluihin.
Kyllä, mutta ulkonäösta huolehtiminen ei tarkoita että siihen pitää käyttää hirveät määrät toisen rahoja. Eli ei mies voi tietää joutuvansa taloudellisen väkivallan uhriksi vain sen perusteella, että vaimo on simpsakka ja meikattu mimmi tavatessa.
Mies on hyvä ja pariutuu tasoisensa röllin kanssa jos tällä ei ole varaa elättää simpsakkaa, meikattua vaimoa.
Minä olen simpsakka, meikattu vaimo ja elätän itse itseni. Meneekö aivot solmuun?
Olit miten simpsakka tahansa, et voi juridisesti kieltäytyä elättämästä puolisoa ja myös toisinpäin, jos asutte samassa taloudessa ja rahat loppu esim.pitkä työttömyys, sairasloma jne. yhteiskunnalla rahahanat kiinni esim. tt-tuki, olit maksanut aikaisemmn veroja miten paljon tahansa.
Tälläinen tilanne vöi tulla esim.tapaturmassa, pitk.aik.sairaus esim. syöpä jne
Miksi ei voisi kieltäytyä? Aina voi ottaa eron/muuttaa erilleen.
Avioliitosta ei voi erota, jumalan silmissä eroa ei ole. Tuollainen diili missä r aiskaat naista 50/50 liitossa ja hylkäät kun r aiskaamisesi johtaa hänen terveysongelmiinsa on ihan jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä perustuu lainsäädäntöön, jopa maailman laajuisesti, eikä ole nykyajan ilmiö. Avioliitossa/parishteessa kaikki on periaatteessa yhteistä, myös puomison elatusvelvollisuus. Näin juridesti, kärkkäästi sanottuna.
Avioliitto/parisuhde on myös talousliitto.
Elatusvelvollisuus on mutta mitään oikeutta toisen omaisuuteen ei ole. Erotessa voi olla oikeus tasinkoon, se on eri juttu.
Juridisia jos alkaa höpäjämään niin kannattaa varmaan ihan ensimmäiseksi ottaa jokin selko siitä juridisesta puolesta myös. Mutuilu ei ole yhtään vähemmän mutuilua vaikka sitä "juridiseksi" kutsuisikin.
Nyt keskustellaan parisuhteen käyttörahoista, missä suhteessa niitä käytetään, ei varallisuudesta tai tasinkosta. Maksaako parisuhteessa työssäkäyvä asumisesta 60% ja kumppani joka opiskelee tai o.työtön 40%.
Ei ole oikein ei. Sitten vaan täytyy muistaa että elämä mitoitetaan pienituloisemman mukaan,esim asunto, matkat jne. Toki erikseenkin voidaan asua myös avioliitossa.
Meillä oli 4000 e tuloerot kun lapsi syntyi ja olin äityislomalla ja myöhemmin työttömänä. Emme lomailleet missään vuosiin, käyneet missään ja hain vaatteet Hopelta. Myös diakoniasta ruokakortteja välillä kun mies ei maksanut työmatkojensa aikana ruuista kotiin ja mulla oli rahat loppu( sain 580 e työttömyyskievausta josta maksoin omat laskut ja puolet menoista, mies 4500 e kk).
Mies alkoi puhumaan että haluaa kaupungin vuokra- asunnosta omaan asuntoon,mutta minulla ei ollut varaa asuntoa ostaa. Sain myöhemmin pienipalkkaisen työn mutta ei silti olisi ollut varaa asuntoon minkä hän halusi.
Osti sitten yksinään asunnon ja asuu siinä, minä lapsen kanssa pienessä vuokrakaksiossa.
En suosittele suhdetta jos on isot tuloerot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä perustuu lainsäädäntöön, jopa maailman laajuisesti, eikä ole nykyajan ilmiö. Avioliitossa/parishteessa kaikki on periaatteessa yhteistä, myös puomison elatusvelvollisuus. Näin juridesti, kärkkäästi sanottuna.
Avioliitto/parisuhde on myös talousliitto.
Elatusvelvollisuus on mutta mitään oikeutta toisen omaisuuteen ei ole. Erotessa voi olla oikeus tasinkoon, se on eri juttu.
Juridisia jos alkaa höpäjämään niin kannattaa varmaan ihan ensimmäiseksi ottaa jokin selko siitä juridisesta puolesta myös. Mutuilu ei ole yhtään vähemmän mutuilua vaikka sitä "juridiseksi" kutsuisikin.
Nyt keskustellaan parisuhteen käyttörahoista, missä suhteessa niitä käytetään, ei varallisuudesta tai tasinkosta. Maksaako parisuhteessa työssäkäyvä asumisesta 60% ja kumppani joka opiskelee tai o.työtön 40%.
Ei, vaan avioliitosta. "Parisuhde" eli kirjaimellinen seksuaalisen hyväksikäytön suhde ei kuulu tähän keskusteluun. Se ei ole koskaan naiselle hyvä diili, älkää suostuko sellaiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elatusvelvollisuus on mutta mitään oikeutta toisen omaisuuteen ei ole. Erotessa voi olla oikeus tasinkoon, se on eri juttu.
Ei miuten pidä paikkaansa. Ilman avioehdolla poissuljettua omaisuutta, toisenkin omaisuuteen on avio-oikeus. Toki sen tasingolla voi tasata, mutta yleensä osituksessa ihan kiinteä omaisuus jaetaan, jotta tasinkoa ei tarvitse puhtaalla rahalla maksaa suuria summia.
Vierailija kirjoitti:
Niin, puhutaan siis ilmiöstä. Jos toinen ei suostu maksamaan valtaosaa, puhutaan väkivallasta. Mutta kun oletetaan että toinen maksaa valtaosan, kyse onkin yhtäkkiä yhteisestä sopimuksesta eikä väkivallasta ole tietoakaan.
Ja tässäkin keskustelussa on monessa kommentissa tehty selväksi, että jos suurempituloinen ei maksa, hänestä kannattaa erota. Eli oletuksena vahvasti on että toinen maksaa.
No mites tämä muutoin hoituisi? Jäisi laskut maksamatta tai parisuhteen toinen osapuoli eläisi eri taloudellisessa tilanteessa vai?
Tottakai se on oletus, että yhteisistä menoista maksaa se, joka voi. Miksi se olisi väkivaltaa? Väkivallaksi se muuttuu, jos molemmat voisivat, mutta roinen pakottaa vain toisen sen tekemään.
Jos laskua ei maksa kukaan niin mitä muuta voisi tapahtua kuin että se jää maksamatta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä perustuu lainsäädäntöön, jopa maailman laajuisesti, eikä ole nykyajan ilmiö. Avioliitossa/parishteessa kaikki on periaatteessa yhteistä, myös puomison elatusvelvollisuus. Näin juridesti, kärkkäästi sanottuna.
Avioliitto/parisuhde on myös talousliitto.
Elatusvelvollisuus on mutta mitään oikeutta toisen omaisuuteen ei ole. Erotessa voi olla oikeus tasinkoon, se on eri juttu.
Juridisia jos alkaa höpäjämään niin kannattaa varmaan ihan ensimmäiseksi ottaa jokin selko siitä juridisesta puolesta myös. Mutuilu ei ole yhtään vähemmän mutuilua vaikka sitä "juridiseksi" kutsuisikin.
Sekulaari laki on pöllinyt avioliiton käsitteen ja avioehtoon voi kirjata mitä haluaa, myös sen oikeaoppisen eli 100% yhteiset rahat.
Avioliitolla on ihan oikeakin merkitys ja se tarkoittaa sitä, että tullaan ihan kokonaan yhdeksi organismiksi, ei vaan niin että mies käy r aiskaamassa tätä naista säännöllisesti ja pitää sitä vankina kodissaan jotta voi r aiskata sitä säännöllisesti. Tuollainen on jotain ihan muuta.
Siinä sinun paimentolaisoppaassasi sanotaan että tullaan yhdeksi lihaksi. Rahasta siinä ei sanota mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, puhutaan siis ilmiöstä. Jos toinen ei suostu maksamaan valtaosaa, puhutaan väkivallasta. Mutta kun oletetaan että toinen maksaa valtaosan, kyse onkin yhtäkkiä yhteisestä sopimuksesta eikä väkivallasta ole tietoakaan.
Ja tässäkin keskustelussa on monessa kommentissa tehty selväksi, että jos suurempituloinen ei maksa, hänestä kannattaa erota. Eli oletuksena vahvasti on että toinen maksaa.
No mites tämä muutoin hoituisi? Jäisi laskut maksamatta tai parisuhteen toinen osapuoli eläisi eri taloudellisessa tilanteessa vai?
Tottakai se on oletus, että yhteisistä menoista maksaa se, joka voi. Miksi se olisi väkivaltaa? Väkivallaksi se muuttuu, jos molemmat voisivat, mutta roinen pakottaa vain toisen sen tekemään.Jos laskua ei maksa kukaan niin mitä muuta voisi tapahtua kuin että se jää maksamatta?
Niinpä. Siinä sitten tämä uhriutuja, muka väkivallan uhri, ihmettelee miten se ulosotto koskeekin myös hänen omaisuuttaan kun hän vaan ei alistajansa laskuja avioliitossa maksanut 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tui on avioliitossa ok, ei muuten.
No ei se papin aamen sitä mitenkään muuta.
Hei
Avioliitossa on elatusvelvollisuus, joten kyllä muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä perustuu lainsäädäntöön, jopa maailman laajuisesti, eikä ole nykyajan ilmiö. Avioliitossa/parishteessa kaikki on periaatteessa yhteistä, myös puomison elatusvelvollisuus. Näin juridesti, kärkkäästi sanottuna.
Avioliitto/parisuhde on myös talousliitto.
Elatusvelvollisuus on mutta mitään oikeutta toisen omaisuuteen ei ole. Erotessa voi olla oikeus tasinkoon, se on eri juttu.
Juridisia jos alkaa höpäjämään niin kannattaa varmaan ihan ensimmäiseksi ottaa jokin selko siitä juridisesta puolesta myös. Mutuilu ei ole yhtään vähemmän mutuilua vaikka sitä "juridiseksi" kutsuisikin.
Sekulaari laki on pöllinyt avioliiton käsitteen ja avioehtoon voi kirjata mitä haluaa, myös sen oikeaoppisen eli 100% yhteiset rahat.
Avioliitolla on ihan oikeakin merkitys ja se tarkoittaa sitä, että tullaan ihan kokonaan yhdeksi organismiksi, ei vaan niin että mies käy r aiskaamassa tätä naista säännöllisesti ja pitää sitä vankina kodissaan jotta voi r aiskata sitä säännöllisesti. Tuollainen on jotain ihan muuta.
Siinä sinun paimentolaisoppaassasi sanotaan että tullaan yhdeksi lihaksi. Rahasta siinä ei sanota mitään.
Se tarkoittaa koko elämää. Pihtaatko itse rahaa ja hyvinvointia joltain ruumiinosaltasi, kiristät tätä kuin kuoliota tehden? Etpä taida. Jos teet näin vaimollesi niin teet niin omalle ruumiillesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä perustuu lainsäädäntöön, jopa maailman laajuisesti, eikä ole nykyajan ilmiö. Avioliitossa/parishteessa kaikki on periaatteessa yhteistä, myös puomison elatusvelvollisuus. Näin juridesti, kärkkäästi sanottuna.
Avioliitto/parisuhde on myös talousliitto.
Elatusvelvollisuus on mutta mitään oikeutta toisen omaisuuteen ei ole. Erotessa voi olla oikeus tasinkoon, se on eri juttu.
Juridisia jos alkaa höpäjämään niin kannattaa varmaan ihan ensimmäiseksi ottaa jokin selko siitä juridisesta puolesta myös. Mutuilu ei ole yhtään vähemmän mutuilua vaikka sitä "juridiseksi" kutsuisikin.
Sekulaari laki on pöllinyt avioliiton käsitteen ja avioehtoon voi kirjata mitä haluaa, myös sen oikeaoppisen eli 100% yhteiset rahat.
Avioliitolla on ihan oikeakin merkitys ja se tarkoittaa sitä, että tullaan ihan kokonaan yhdeksi organismiksi, ei vaan niin että mies käy r aiskaamassa tätä naista säännöllisesti ja pitää sitä vankina kodissaan jotta voi r aiskata sitä säännöllisesti. Tuollainen on jotain ihan muuta.
Siinä sinun paimentolaisoppaassasi sanotaan että tullaan yhdeksi lihaksi. Rahasta siinä ei sanota mitään.
Mitäs opasta itse noudatat, naisviha- ja r aiskaussaitti pornhubiako? Tai kenties riistokapitalistista sekulaaria lakiaa? Pysykööt kaikki naiset tuostakin hirivöstä erossa
Kannattaa ottaa samantulpinen kumppani.....Ai niin,mitta naisillahan ne tulot tippuvat, kun nainen jää äitiyslomalle ja hoitovapaalle......hupsista. Eli miehet pariutuvat keskenään👍👍👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole oikein ei. Sitten vaan täytyy muistaa että elämä mitoitetaan pienituloisemman mukaan,esim asunto, matkat jne. Toki erikseenkin voidaan asua myös avioliitossa.
Meillä oli 4000 e tuloerot kun lapsi syntyi ja olin äityislomalla ja myöhemmin työttömänä. Emme lomailleet missään vuosiin, käyneet missään ja hain vaatteet Hopelta. Myös diakoniasta ruokakortteja välillä kun mies ei maksanut työmatkojensa aikana ruuista kotiin ja mulla oli rahat loppu( sain 580 e työttömyyskievausta josta maksoin omat laskut ja puolet menoista, mies 4500 e kk).
Mies alkoi puhumaan että haluaa kaupungin vuokra- asunnosta omaan asuntoon,mutta minulla ei ollut varaa asuntoa ostaa. Sain myöhemmin pienipalkkaisen työn mutta ei silti olisi ollut varaa asuntoon minkä hän halusi.
Osti sitten yksinään asunnon ja asuu siinä, minä lapsen kanssa pienessä vuokrakaksiossa.
En suosittele suhdetta jos on isot tuloerot.
Tuota, oletko siis yhä tuossa parisuhteessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, puhutaan siis ilmiöstä. Jos toinen ei suostu maksamaan valtaosaa, puhutaan väkivallasta. Mutta kun oletetaan että toinen maksaa valtaosan, kyse onkin yhtäkkiä yhteisestä sopimuksesta eikä väkivallasta ole tietoakaan.
Ja tässäkin keskustelussa on monessa kommentissa tehty selväksi, että jos suurempituloinen ei maksa, hänestä kannattaa erota. Eli oletuksena vahvasti on että toinen maksaa.
No mites tämä muutoin hoituisi? Jäisi laskut maksamatta tai parisuhteen toinen osapuoli eläisi eri taloudellisessa tilanteessa vai?
Tottakai se on oletus, että yhteisistä menoista maksaa se, joka voi. Miksi se olisi väkivaltaa? Väkivallaksi se muuttuu, jos molemmat voisivat, mutta roinen pakottaa vain toisen sen tekemään.Jos laskua ei maksa kukaan niin mitä muuta voisi tapahtua kuin että se jää maksamatta?
Niinpä. Siinä sitten tämä uhriutuja, muka väkivallan uhri, ihmettelee miten se ulosotto koskeekin myös hänen omaisuuttaan kun hän vaan ei alistajansa laskuja avioliitossa maksanut 😂
Laskun saajalle se ulosotto tulee ei puolisolle.
Esimerkkejähän siitä on miten tuossa yleensä sen jälkeen käy kun toinen esim. ryyppää rahansa tai pelaa ne tai jotain muuta. Melko harva parisuhden sen jälkeen jatkuu.
Lasten isän ja mun tuloerot ovat isot. Meille ihan arkipäivää on se että jos mennään ravintolaan en syö mitään, mies syö ja lapset. Minä maksan puolet lasten ruuista. Näin menty jo vuosia. Kotona myös ei ole aina rahaa omaan ruokaan, mutta lapsilla on kyllä ruokaa.
Autona vanha rotisko mutta mies ei hanki uutta kun mulla ei ole varaa osallistua kuluihin ja meidän lapset istuu kyydissä. Maksan aina käyttökorvausta ja bensoista puolet kun jossain olemme,hän siis laskee huollot mukaan josta maksan myös. Minulla ei ole ajokorttia.
En enää edes kehtaisi miehen rahoja käyttää enkä tajua siivellä eläjiä.
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti: aika moni parisuhde kaatuisi ja perhe hajoaisi heti, jos parempituloinen osapuoli sanoisi että nyt mennään oikeasti puoliksi kaikesta niinkuin olisi oikeudenmukaista
Kuka sanoo mikä on oikeudenmukaista? Jos parempituloiselle (meillä minä nainen) on okei elää vaatimattomammin eli pienempi koti, halvempi auto, halvat harrastkset lapsille, vähemmän reissuja ym valittamatta, niin ehkä sitten joo. Jos parempituloinen haluaa enemmän, niin sekö sitten on reilua että reissaa vain yksin ym?
Mielestäni nämä asiat ei ole mustavalkoisia. Kukin pari keskustelkoon omat asiansa keskenään, eikä muilla ole urputtamista heidän omista valinnoistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole oikein ei. Sitten vaan täytyy muistaa että elämä mitoitetaan pienituloisemman mukaan,esim asunto, matkat jne. Toki erikseenkin voidaan asua myös avioliitossa.
Meillä oli 4000 e tuloerot kun lapsi syntyi ja olin äityislomalla ja myöhemmin työttömänä. Emme lomailleet missään vuosiin, käyneet missään ja hain vaatteet Hopelta. Myös diakoniasta ruokakortteja välillä kun mies ei maksanut työmatkojensa aikana ruuista kotiin ja mulla oli rahat loppu( sain 580 e työttömyyskievausta josta maksoin omat laskut ja puolet menoista, mies 4500 e kk).
Mies alkoi puhumaan että haluaa kaupungin vuokra- asunnosta omaan asuntoon,mutta minulla ei ollut varaa asuntoa ostaa. Sain myöhemmin pienipalkkaisen työn mutta ei silti olisi ollut varaa asuntoon minkä hän halusi.
Osti sitten yksinään asunnon ja asuu siinä, minä lapsen kanssa pienessä vuokrakaksiossa.
En suosittele suhdetta jos on isot tuloerot.
Tuota, oletko siis yhä tuossa parisuhteessa?
Kyllä, tapaamme muutaman kerran viikossa. Minulla ei ole ystäviä eikä sukulaisia ja ilman miestä olisimme täysin yksin lapsen kanssa. Olen itse masentunut ja toinen sairaus myös puhjennut ja kun lapsi on sairas tarvitsen välillä apua esim lääkäriin menossa jne. Viime kesänä mies nukkui lattialla lapsen vieressä kun lapsi oli kuumeessa pitkään ja olin nukkunut huonosti monta viikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, puhutaan siis ilmiöstä. Jos toinen ei suostu maksamaan valtaosaa, puhutaan väkivallasta. Mutta kun oletetaan että toinen maksaa valtaosan, kyse onkin yhtäkkiä yhteisestä sopimuksesta eikä väkivallasta ole tietoakaan.
Ja tässäkin keskustelussa on monessa kommentissa tehty selväksi, että jos suurempituloinen ei maksa, hänestä kannattaa erota. Eli oletuksena vahvasti on että toinen maksaa.
No mites tämä muutoin hoituisi? Jäisi laskut maksamatta tai parisuhteen toinen osapuoli eläisi eri taloudellisessa tilanteessa vai?
Tottakai se on oletus, että yhteisistä menoista maksaa se, joka voi. Miksi se olisi väkivaltaa? Väkivallaksi se muuttuu, jos molemmat voisivat, mutta roinen pakottaa vain toisen sen tekemään.Jos laskua ei maksa kukaan niin mitä muuta voisi tapahtua kuin että se jää maksamatta?
Niinpä. Siinä sitten tämä uhriutuja, muka väkivallan uhri, ihmettelee miten se ulosotto koskeekin myös hänen omaisuuttaan kun hän vaan ei alistajansa laskuja avioliitossa maksanut 😂
Laskun saajalle se ulosotto tulee ei puolisolle.
Esimerkkejähän siitä on miten tuossa yleensä sen jälkeen käy kun toinen esim. ryyppää rahansa tai pelaa ne tai jotain muuta. Melko harva parisuhden sen jälkeen jatkuu.
Mutta jos se lasku on vaikkapa yhtiövastike, tokihan se on molempien lasku. Siinähän sitten selität, että kun ton piti maksaa puolet.
Eikä avioliitossa ole myöskään mitään "miehen rahoja" ja "vaimon rahoja" vaan yhteiset rahat. Jos et ymmärrä avioliittoa, osta seksisi ja seurasi vapailta markkinoilta tai hae grinderistä muilta samalla tavalla sinun kanssasi ajattelevilta.