Kun toinen ei halua koiraa

koiraa ei oteta jos kaikki perheessä ei sitä halua, simppeliä

Vierailija kirjoitti:

Jos se toinen rajoittaa sun elämää muutenkin enemmän kuin antaa hyvinvointia, heitä se helvettiin ja ota koira. Lemmikki antaa läheisyyttä ja kumppanuutta, jota ilmeisesti parisuhteessasi et riittävästi saa.

MIes, joka inhoaa eläimiä, on niille väkivaltainen, joten hommaa ensin se tyyppi hittoon ja hanki koira vasta sitten. Ystäväni kissan hänen ex-miehensä heitti kuudennen kerroksen parvekkeelta alas. Lisäksi puhkoi puukolla autonrenkaita ym, joten muutossakin piti olla henkivartijat tällä naisella päivystämässä, ettei kahjo tule paikalle. Oikeutta käytiin ja mies tuomittiin pahoinpitelyistä, vainoamisesta ym. Kissaparka hoidettiin ja toipui mutta pelkää miehiä loppuikänsä.

Miten tämä sun väkivaltatarina liittyy ap:n keissiin? Yritä opetella erottelemaan asioita toisistaan. Se että ap:n mies ei halua koiraa, ei tarkoita että hän olisi hullu autonrenkaiden puhkoja.

Kyllä on monen nuoren naisen aivot pesty huolella amerikkalaisten lesbofeministien toimesta. Osa heistäkin onneksi säilyy itsenäisenä ajattelijana, mutta aika pieni osa.  t. nainen  69 v

Vierailija kirjoitti:

Jos se toinen rajoittaa sun elämää muutenkin enemmän kuin antaa hyvinvointia, heitä se helvettiin ja ota koira. Lemmikki antaa läheisyyttä ja kumppanuutta, jota ilmeisesti parisuhteessasi et riittävästi saa.

MIes, joka inhoaa eläimiä, on niille väkivaltainen, joten hommaa ensin se tyyppi hittoon ja hanki koira vasta sitten. Ystäväni kissan hänen ex-miehensä heitti kuudennen kerroksen parvekkeelta alas. Lisäksi puhkoi puukolla autonrenkaita ym, joten muutossakin piti olla henkivartijat tällä naisella päivystämässä, ettei kahjo tule paikalle. Oikeutta käytiin ja mies tuomittiin pahoinpitelyistä, vainoamisesta ym. Kissaparka hoidettiin ja toipui mutta pelkää miehiä loppuikänsä.

Ei aina ole kyse siitä että kauheasti inhoaisi eläimiä. Päätös voi nousta ihan vain järkevästä ajattelusta ja ripauksesta mukavuudenhalua. Minä ja puolisoni tykkäämme kissoista ja niille olisi tilaakin. En silti halua ottaa kissoja, koska tiedän itseni. On kausia jolloin kapasitetti ei tahdo riittää nykyiseen elämäntilanteeseen. Kun puoliso tekee pitkiä työpäiviä, kissojen huomioiminen jäisi usein vain minulle ja kissanhiekkalaatikot vain minulle jne. Ja jos haluaa edes välillä viikonlopuksi retkille/menoille, niin aina pitiäisi etsiä hoitaja. Kissoja kun ei oteta yönyli patikkaretkille mukaan. Spontaanius tekemisissä ja lähtemisissä jäisi.

Olen mieluummin ilman, kuin kuormitan itseäni yhtään enempää, rajoitan menemisiäni yhtään enempää (olen jo nyt melkoisen erakko) enkä halua että kissoista tulisi suukopua tai vääntämistä tilanteissa kun molempia väsyttää ja laiskottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei onnistu tuo että toisen ei tarvitse koiraa hoitaa. Se koiran omistaja alkaa kuitenkin vaatia että voithan sinä nyt viedä sen koiran ulos ja osta koiranruokaa ja vain pari päivää olen reissussa ym ym. Kyllä se koira nyt saa nukkua sängyssä. Koira sitä ja koira tätä. Ja kamalaa koiralle jos perheessä joku sitä inhoaa.

Jos tietää että puoliso inhoaa koiria, ei sellaisen ihmisen kanssa kannata edes olla.

Mutta esimerkiksi minä olen aina tiennyt, että mies kiintyy siihen koiraan kuitenkin, vaikka ei alunperin sitä olisi halunnutkaan. Ja hoitaa aivan yhtä lailla.

Hoitaa tietenkin, kun tietää, ettei toinen hoitaisi.

Ei välttämättä.  En hoida mitenkään mieheni metsästyskoiraa.  Tein tämän selväksi jo ennen koiran ottoa. Koiralla on iso tarha jasäköllä lämpiävä isokoppi. Mies ostaa omillaan sille ruuat ja huolehtii kaikesta.  Meillä on ylmääräinen huone jonne mies voi koiran tuoda sisälle...sillä on pari sohvaa jossa saavat seurustella niin paljon kun lystää.   😂

Erosin. 

Vierailija kirjoitti:

Koira ansaitsee kodin, johon se on tervetullut. Luulin 20 vuotta, ettei mieheni halua koiraa, mutta kävi ilmi, että halusi. Otimme koiran.

Puhutteko te mistään? Miten voi luulla jotain tuollaista noin pitkään? Itse olen tiennyt vaimoni preferenssit ensimmäisen vuoden jälkeen niin koiriin, kissoihin, lapsiin, hämähäkkeihin jne. Ja jos jompi kumpi haluaisi jotain - tadaa - siitä voidaan keskustella.

Vierailija kirjoitti:

koiraa ei oteta jos kaikki perheessä ei sitä halua, simppeliä

Juuri näin. Oksentaisin jos minun keittiössäni  koira karvoineen ja paska tassuineen kuolaisi.  Yökkk..puhumattakaan että makoilisi sovilla ,persialasmatollani. Tulisin hulluksi ysestäkin koirankarvasta vaatteissa  tai keittiössä kun se kava voi olla kusessa, paikassa tai ukoa pultsarin oksenuksessa.  Eläimet kuuluu luontoon.

Vierailija kirjoitti:

Minä en luovu unelmistani kenenkään takia. Hommaan mitä haluan.

Sama. Minun unelmani miehenä on siisti koti ilman elukoita.  Kerroin tämän vaimolle ennenkuin muutimme yhteen.  Hyvin elämä sujujuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en luovu unelmistani kenenkään takia. Hommaan mitä haluan.

Sama. Minun unelmani miehenä on siisti koti ilman elukoita.  Kerroin tämän vaimolle ennenkuin muutimme yhteen.  Hyvin elämä sujujuu.

Haluat siis olla kodin ainoa elukka.  * badum-tsssh *

T: Elukka minäkin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hankkii koiran, sukulaiset joutuvat usein hoitamaan koiraa, koska omistajalla ei ole rahaa yksityiseen koiranhoitajaan, ja sukulaiset eivät kehtaa kieltäytyä. Koira on kotona 24/7/365-periaattella, joten jo ottovaiheessa voi unohtaa kaikki lomat ja päivää pitemmät reissut. Orjanakin voi olla hauskempaa. 

Höpsistä. Mulla on koirat mukana kaikkialla, minne vaan ne saa ottaa. Nyt ollaan koirien kanssa kolmen kuukauden Euroopan reissulla ja täällähän ne saa ottaa mukaan ihan joka paikkaan. 

Töissäkin koirat mukana? Lentokoneessa? 

Vierailija kirjoitti:

Riippuu rodusta. Ei sairaaksi jalostettua pikkukoiraa.

Ajatelkaa miten sairas ihminen on että Sudesta jalostettu näitä eri vammaisia outoja elukoita joita kovaksi kutsutaan.  Hitler aikoinaan aloitti jalostaa uusia ihmisrotuja.   Olisiko kivaa jos meitä olisi, lyhyt nokkaisi. ,lyht jalkaisia, iso korvaisia  jne....Eikö olekkin sairasta????

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu rodusta. Ei sairaaksi jalostettua pikkukoiraa.

Ajatelkaa miten sairas ihminen on että Sudesta jalostettu näitä eri vammaisia outoja elukoita joita kovaksi kutsutaan.  Hitler aikoinaan aloitti jalostaa uusia ihmisrotuja.   Olisiko kivaa jos meitä olisi, lyhyt nokkaisi. ,lyht jalkaisia, iso korvaisia  jne....Eikö olekkin sairasta????

Onko erilaisuus mielestäsi sairasta? Melko sairas ajattelutapa.
Mutta ajatelkaa, jos me kaikki osaisimme kirjoittaa - eikö olisikin mahtavaa?!

Vierailija kirjoitti:

Tuttava, ulosotossa kevytmielisen velkaantumisen seurauksena oleva ylempää keskiluokkaa larppaava 67-vuotias akka hankki ensin rotukissan, sitten rotukoiran, sitten möi sen kissan pois ja osti toisenkin rotukoiran, koska niinhän ulosotossa oleva, impulssikontrollia ja empatiaa vailla oleva harhainen ihminen toimii. Hänelle nimittäin sanottin, että ei kannata hankkia koiraa saati kahta, koska niiden eläinlääkärikulut ja ruuat maksaa ihan hitokseen ja hänellä ei riittänyt rahat edes omiin ruokiinsa.

 

Aiemmin elämässään sama rouva hylkäsi kaksi pientä poikaansa näiden alkoholisti-isän huostaan ja häipyi toisen miehen (toisten miesten) matkaan. Nykyäänkin hänen ratkaisunsa taloudellisiin ongelmiinsa on yrittää löytää Tinderistä rikas mies. Ei vaikuta onnistuvan, koskapa löytää pelkkiä pummeja ja luusereita. Yksi kaipasi ilmaista siivoojaa ja toinen tuli ovelle muna paljaana vastaan.

 

Jotkut eivät näe itseään joten he toistavat tuhoisia käytösmallejaan surullisin seurauksin. Nykyään tämä ihminen kiusaa kuopiolaisia ja Kuopion sosiaalitointa ja KELAa. Onnea, Kuopio!

Miten tämä elämänhallintansa menettäneen naisen tarina liittyy aloitukseen ja parisuhteen ongelmaan hankkiako koira vai ei. Mitä sinulle kuuluu tämän "akan" elämä, anna olla! Hanki vaikkapa oma täydellinen elämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monta tapausta tiedän, jossa koiraa alunperin vastustanut puoliso lopulta eniten välittää koirasta ja hoitaa sitä. Ja toista koiraa hankitaan rinnalle tämän puolison toimesta.

Itse en halunnut saksanpaimenkoiraa. Mies halusi ja lupasi kouluttaa sen. Toisin kävi, mies kyllä kävi koiran kanssa koulutuksessa 2-3 viikon välein, mutta kotona ei kouluttanut.

Koirasta tuli yksi parhaimmista koiristani ikinä!! Totteli minua kuin ajatus, aivan täydellinen otus, ja minuun siis hyvin leimautunut 😊

Sama kävi mulla, saksanpaimenkoira valitsi minut eikä mieheni ykköshenkilökseen. Kaipaan sitä edelleen, lähti ÄitiKoiruuden syliin 12-vuotiaana.

Minun mies ei halunnut koiraa, mutta enhän  minä miestäni kuuntele ja päätin tietysti, jos minä haluan, minä myös otan koiran. Niin koira tuli kuin tulikin kotiimme. 

Mutta nyt mies muutama vuosi myöhemmin. Mies hellii koiraamme hän kiintyi koiraan heti, kun koira tuli kotiimme.   Koira haluaa myös nukkua miehen vieressä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en luovu unelmistani kenenkään takia. Hommaan mitä haluan.

Sama. Minun unelmani miehenä on siisti koti ilman elukoita.  Kerroin tämän vaimolle ennenkuin muutimme yhteen.  Hyvin elämä sujujuu.

Että mitä. Koira on ihmisen paras ystävä. No voihan niitä muunlaisia ystäviäkin ulkoiluttaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos hankkii koiran, sukulaiset joutuvat usein hoitamaan koiraa, koska omistajalla ei ole rahaa yksityiseen koiranhoitajaan, ja sukulaiset eivät kehtaa kieltäytyä. Koira on kotona 24/7/365-periaattella, joten jo ottovaiheessa voi unohtaa kaikki lomat ja päivää pitemmät reissut. Orjanakin voi olla hauskempaa. 

Minulla on ollut montakin koiraa samaan aikaan ja silti olen voinut matkustaa. Hoitaja käy hoitamassa ne

Vierailija kirjoitti:

Jos hankkii koiran, sukulaiset joutuvat usein hoitamaan koiraa, koska omistajalla ei ole rahaa yksityiseen koiranhoitajaan, ja sukulaiset eivät kehtaa kieltäytyä. Koira on kotona 24/7/365-periaattella, joten jo ottovaiheessa voi unohtaa kaikki lomat ja päivää pitemmät reissut. Orjanakin voi olla hauskempaa. 

Hoitoloita on johon voi matkan ajaksi viedä 

Silloin ei oteta koiraa. Molempien pitää se hyväksyä, tai sitten lusikat jakoon ja hommataan omat kämpät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hankkii koiran, sukulaiset joutuvat usein hoitamaan koiraa, koska omistajalla ei ole rahaa yksityiseen koiranhoitajaan, ja sukulaiset eivät kehtaa kieltäytyä. Koira on kotona 24/7/365-periaattella, joten jo ottovaiheessa voi unohtaa kaikki lomat ja päivää pitemmät reissut. Orjanakin voi olla hauskempaa. 

Minulla on ollut montakin koiraa samaan aikaan ja silti olen voinut matkustaa. Hoitaja käy hoitamassa ne

Niin varmaan. Voi mennä talveksi Thaimaahan ja jättää koiran kotiin hoitajan hoidettavaksi ???