Miksi yli 40v ihminen säästää eikä elä?

Vierailija kirjoitti:

Olet oikeassa AP. Nyt kannattaa elää eikä joskus vuoosikymmenten päässä kun olet jo raihnaisempi ja et välttämättä edes ole elossa.

Olen 60 ja elän nyt toimeentulotuella. En kadu pätkääkään että joku 10 v sitten elin kuin rikas, tutuksi tulivat huippuravintolat Pariisissa ja oopperakatsomot. Nykyään en enää edes jaksaisi valvoa niin paljon kuin matkusteluun vaaditaan. Sitäpaitsi huonokin hotelli jossain Lontoossa maksaa 300 e yö. 

Kyse on ajasta, on vaikea toteuttaa itseään, jos aamulla pitää olla taas sorvin ääressä puurtamassa, jos taas laitat kaikki pennit jonoon niin voit muutaman vuoden hillua ja matkustella ympäri maailman, mutta sen jälkeen olet huonommassa pisteessä kuin lähtiessä, sillä olet työtön ja asut kaupungin vuokrakasarmissa naapureina jänniä tyyppejä. Toki sitä kaikennäköistä tekisi, jos olisi enemmän aikaa...

Vierailija kirjoitti:

Koska 40 jälkeen elämä on vaan alamäkeä?

Aika monelle eläkeikä on ihan parasta aikaa, jos terveyttä sattuu piisaamaan. Esim. mun vanhemmat alkoi purjehtia ja matkailla paljon. Nyt ne on jo kahdeksankymppisiä ja vieläkin nauttivat elämästään täysillä. Nyt kuulemma jo vähän huomaa ettei jaksa kaikkea mitä ennen, joten elämän parhaat vuodet oli heistä 65-75.

Minä matkustin ja elin täysillä kaksikymppisenä. Nyt ei enää tavallaan ole mielenkiintoa siihen. Kolmekymppisenä asetuin aloilleni, löysin omat vahvuudet ja perustin perheen. Nyt nelikymppisenä nautin pitkistä yöunista, hyvästä autosta ja laadukkaasta ravinnosta. En tiedä, miten kuluttaminen tekisi minusta onnellisemman, ennemminkin niin, että tavaroiden kanssa jatkuva puljaaminen syö aikaa mielekkäältä tekemiseltä.

Ikäsyrjintä alkaa Suomessa viisikymppisenä, ja kaikkien kannattaa siihen kyllä varautua. Jos on säästöjä, voi paljon paremmin vaikka perustaa yrityksen tai kokeilla vaihtoehtoisia toimeentuloja, jos palkkatyöhön ei enää pääse. En haluaisi silloin muuttaa asumaan maakuoppaan, vain koska halusin humputella ja temuttaa nelikymppisenä mahdollisimman paljon.

Elämä menee säästämiseen, jotta vanhuksena voidaan hoitaa elämän elämättä jättämisen vaivoja.

En saa säästöön mitään kun kakki rahat menee kurkusta alas:)

T.Skäbä

Saan palkkaa lapaan 2200e/kk ja siitä tonni menee asuntolainaan ja vastikkeeseen. Ei tässä nyt ihan hirveesti mitään ylimääräistä pysty tekee

Koska mun unelmani on aina ollut juuri tämä: asuminen omassa, itse valitusta ja laitetussa asunnossa, jossa saa olla kaikessa rauhassa ja puuhailla mitä tykkää (kunhan muista mennä töihin silloin kun kutsutaan). Ylenmääräinen kuluttaminen, matkustelu ja seikkaileminen eivät ole mun juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska 40 jälkeen elämä on vaan alamäkeä?

Aika monelle eläkeikä on ihan parasta aikaa, jos terveyttä sattuu piisaamaan. Esim. mun vanhemmat alkoi purjehtia ja matkailla paljon. Nyt ne on jo kahdeksankymppisiä ja vieläkin nauttivat elämästään täysillä. Nyt kuulemma jo vähän huomaa ettei jaksa kaikkea mitä ennen, joten elämän parhaat vuodet oli heistä 65-75.

No mun molemmat vanhemmat kuolivat ennen kuin saavuttivat tuota ikää.

-sejollevastasit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska 40 jälkeen elämä on vaan alamäkeä?

Aika monelle eläkeikä on ihan parasta aikaa, jos terveyttä sattuu piisaamaan. Esim. mun vanhemmat alkoi purjehtia ja matkailla paljon. Nyt ne on jo kahdeksankymppisiä ja vieläkin nauttivat elämästään täysillä. Nyt kuulemma jo vähän huomaa ettei jaksa kaikkea mitä ennen, joten elämän parhaat vuodet oli heistä 65-75.

No mun molemmat vanhemmat kuolivat ennen kuin saavuttivat tuota ikää.

-sejollevastasit

Korjaus. Toinen kuoli ennen 65v. Toinen eli noin 67 vuotiaaksi. Eli juuri ja juuri.

Tavoitteena on jäädä pois työelämästä alle 60-vuotiaana. Kyllä siihen säästöjä tarvitaan ennenkuin eläke alkaa juosta. 

Vierailija kirjoitti:

Koska mun unelmani on aina ollut juuri tämä: asuminen omassa, itse valitusta ja laitetussa asunnossa, jossa saa olla kaikessa rauhassa ja puuhailla mitä tykkää (kunhan muista mennä töihin silloin kun kutsutaan). Ylenmääräinen kuluttaminen, matkustelu ja seikkaileminen eivät ole mun juttu.

Jotakin tällaista. Minulla myös maksettu ja hyvin omannäköiseksi laitettu asunto, sekä pieni mökki rantatontilla. Matkustelin sen mitä matkustelin nuorena, enää ei kiinnosta. En ole elämyshakuinen, kaikkein vähiten kiinnostaa kaikki naurettava vaaranhallinta (moottoripyöräily/laskuvarjohyppy/etc). Haluan elää rauhassa, aika askeettisestikin tehden terveellistä ruokaa itse. Ikää tosin jo se 50. Onhan noita säästöjä kertynyt. 

Koska elämä vanhuksena ilman rahaa voi olla aikamoista helvettiä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mulla riittää rahat sekä mukaavaan elämään että säästämiseen. Olen matkustanut kaikilla seitsemällä mantereella, asun velattomassa ok-talossa järven rannalla ja autot ostan aina uusina. 

Mutta silti säästän tavoitteellisesti ja tavoitteena on säästöjen turvin jäädä pois työelämästä 55-vuotiaana.

Minä jäin 45 vuotiaana pois oravanpyörästä ilman säästöjä. Tee perässä sinä rahan vanki.

Jos jää työttömäksi ja omistaa jotain ei saa työttömyyskorvausta vähän pakko säästää.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen viime vuodet ostanut aikaa. Teen töitä enää 9 kk vuodesta ja senkin osa-aikaisena. Se kolme reissataan, siihen säästän.

Paljonko työeläke supistuu kun tekee noin? Oletko laskenut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos maailmanympärysmatkailu ja kesämökillä olo ei kiinnosta?

Voisko sulla olla jotain unelmia tai intohimoja edes.? 

Juu vaikka maksullisiin naisiin, hevosiin ja viinaan voisi käyttää, ja loput tuhlata.

Minä elän, säästän ja sijoitan. 

Minä olen elänyt, ja ne kokemukset saa nyt riittää. Nyt vietän joutoaikaa ja nautin ilman paineita elämisestä. 

Muksuja varten sijoitetaan ja säästetään. Molemmille pitää jäädä muutama satku nettona apurahaa kun aika jättää.