Jos lasisen ilmatiiviillä kannella suljetun vesipurkin panee 200-asteiseen uuniin, mihin lämpötilaan vesi kuumenee?
Ei löydy netistä vastausta. Joku fyysikko tietää?
-Säilöjä
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vesi kuumenee lopulta 200 asteeseen, eli samaan lämpötilaan kuin uuni.
Normaalisti vesi kiehuu 100 asteessa, koska ilmanpaine rajoittaa sen lämpötilaa avoimessa astiassa. Kun vesi on suljetussa, ilmatiiviissä tilassa, höyrystyvä vesi nostaa purkin sisäistä painetta. Korkeampi paine nostaa veden kiehumispistettä, jolloin vesi pysyy nesteenä (tai muuttuu ylikriittiseksi vaiheeksi riippuen täyttöasteesta) ja jatkaa kuumenemistaan, kunnes se saavuttaa uunin lämpötilan.
Selvä.
Miksi säilöntään sitten käytetään autoklaavia, kun kerran kotiuunissa saadaan aikaan 120 astetta, missä botulinum -itiöt kuolevat?
Ap
Säilöntään voi käyttää uunia. Autoklaavissa steriloidaan lääketieteellisiä välineitä.
Miksi purkissa pitää olla vettä, jos tarkoitus on vain desinfioida purkki, vai ymmärsinkö väärin? Äiti aikoinaan kuumensi pelkät purkit uunissa ja sitten laittoi niihin sailöttävän kiehuvan kuumana. Sitten vaan kannet kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Miksi purkissa pitää olla vettä, jos tarkoitus on vain desinfioida purkki, vai ymmärsinkö väärin? Äiti aikoinaan kuumensi pelkät purkit uunissa ja sitten laittoi niihin sailöttävän kiehuvan kuumana. Sitten vaan kannet kiinni.
Kysymys on säilönnästä. Vesi oli vain yksinkertaistuksen vuoksi esimerkkinä. Jos ensin desinfioidaan purkki ja sitten kaadetaan säilöttävä aine sisään, lopputuloksena ei ole täyssäilykettä. Silloin tuotteessa on ainakin teoriassa botuliiniriski.
Vierailija kirjoitti:
Jos törppö kestää 16 barin paineen, niin 200 astetta.
Jaa, noinkohan. Useimmilla törpöillä on olematon paineensietokyky ja niillä alkaa keittää todella nopeesti.
Jos lasinen, ilmatiiviisti suljettu vesipurkki laitetaan 200 C uuniin, lopputilanne riippuu kahdesta asiasta: lämpötasapainosta ja paineesta.
Pitkän ajan kuluessa purkin sisältö (vesi + höyry + lasi) pyrkii samaan lämpötilaan kuin uuni, eli noin 200 C. Koska purkki on suljettu, vesi ei pääse kiehumaan normaalisti pois, vaan sen paine kasvaa samalla kun lämpötila nousee.
Tässä tärkeä kohta:
Suljetussa astiassa vesi voi olla nestemäisenä yli 100 C, koska paine estää kiehumisen.
200 C:ssa veden “tasapainotilassa” paine olisi jo luokkaa ~15 bar (eli hyvin korkea).
Käytännössä siis:
Teoriassa: vesi voi kuumentua lähelle uunin lämpötilaa, eli noin 200 C.
Käytännössä: tavallinen lasipurkki todennäköisesti hajoaa tai räjähtää ennen sitä, koska paine ja lämpöshokki ovat liian suuria.
Eli lopputulos ei yleensä ole “kuuma vesi 200 C”, vaan “lasinsirpaleita ja höyryräjähdys”.
Vauvapalstan ylivirittynyt tarkkailija👹👴🏻🚔🚓🚨
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vesi kuumenee lopulta 200 asteeseen, eli samaan lämpötilaan kuin uuni.
Normaalisti vesi kiehuu 100 asteessa, koska ilmanpaine rajoittaa sen lämpötilaa avoimessa astiassa. Kun vesi on suljetussa, ilmatiiviissä tilassa, höyrystyvä vesi nostaa purkin sisäistä painetta. Korkeampi paine nostaa veden kiehumispistettä, jolloin vesi pysyy nesteenä (tai muuttuu ylikriittiseksi vaiheeksi riippuen täyttöasteesta) ja jatkaa kuumenemistaan, kunnes se saavuttaa uunin lämpötilan.
Selvä.
Miksi säilöntään sitten käytetään autoklaavia, kun kerran kotiuunissa saadaan aikaan 120 astetta, missä botulinum -itiöt kuolevat?
Ap
Säilöntään voi käyttää uunia. Autoklaavissa steriloidaan lääketieteellisiä välineitä.
Katso toi aiemmin annettu wikipedia linkki autoklaaviin. Sitä käytetään myös elintarvikkeiden säilöntään.
"Autoklaaveja käyttää myös elintarviketeollisuus, jolloin ensisijainen käyttötarkoitus on elintarvikkeen kypsyttäminen, jonka yhteydessä saadaan myös tuotteen steriiliys. Esimerkiksi maksamakkarat ja rasioihin pakatut maksapasteijat sekä täyssäilykkeet kypsennetään autoklaavissa."
Tuolla tavalla estetään Clostridium botulinum - bakteerin tuottaman hermomyrkyn aiheuttamia ruokamyrkytyksiä, joihin voisi kuolla ja on kuoltukin.
Tuollainen 15 ilmakehän höyryräjähdys on sitten sellainen että lähellä ei kannata olla ja voi mennä koko keittiö uudelleen. Varovasti paineistetun veden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vesi kuumenee lopulta 200 asteeseen, eli samaan lämpötilaan kuin uuni.
Normaalisti vesi kiehuu 100 asteessa, koska ilmanpaine rajoittaa sen lämpötilaa avoimessa astiassa. Kun vesi on suljetussa, ilmatiiviissä tilassa, höyrystyvä vesi nostaa purkin sisäistä painetta. Korkeampi paine nostaa veden kiehumispistettä, jolloin vesi pysyy nesteenä (tai muuttuu ylikriittiseksi vaiheeksi riippuen täyttöasteesta) ja jatkaa kuumenemistaan, kunnes se saavuttaa uunin lämpötilan.
Selvä.
Miksi säilöntään sitten käytetään autoklaavia, kun kerran kotiuunissa saadaan aikaan 120 astetta, missä botulinum -itiöt kuolevat?
Ap
Autoklaavissa on paineistettua 120 asteista höyryä joka johtaa lämpöä paljon paremmin kuin uunin ilma. Lisäksi kuumennuksessa tapahtuu paineen nousua purkin sisällä, mikä voi rikkoa sen. Autoklaavin paine tasaa sitä.
Purkkiruokien sterilisointiin riittää ihan painekekeitin, mutta kuumennusaika tarvittavaan F-arvoon pitää laskea maksimilämpötilan mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen 15 ilmakehän höyryräjähdys on sitten sellainen että lähellä ei kannata olla ja voi mennä koko keittiö uudelleen. Varovasti paineistetun veden kanssa.
No tietty noudatan ohjeita lämpötilan suhteen eli 120 astetta on nyt uunissa ja kaikki purkit vielä ehjiä. Yksinkertaistin kysymyksenasettelua, koska AV...
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen 15 ilmakehän höyryräjähdys on sitten sellainen että lähellä ei kannata olla ja voi mennä koko keittiö uudelleen. Varovasti paineistetun veden kanssa.
No tietty noudatan ohjeita lämpötilan suhteen eli 120 astetta on nyt uunissa ja kaikki purkit vielä ehjiä. Yksinkertaistin kysymyksenasettelua, koska AV...
Ap
Melko vaaralliselta kuulostaa. Niiden pitäisi olla paineastian sisällä, jossa hieman vettä, aivan kuten autoklaavissa. Se paineastia huolehtii ettei mikään räjähdä ja se höyry purkkien ulkopuolella tasaa paineen niin ettei ne purkit hajoa. Onnea jos todella olet tuolla tiellä lol. Siinä paine-ero on vain 1 ilmakehä joka voi silti aiheuttaa vakavaa vahinkoa mutta ei vastaa sotilasräjähdettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vesi kuumenee lopulta 200 asteeseen, eli samaan lämpötilaan kuin uuni.
Normaalisti vesi kiehuu 100 asteessa, koska ilmanpaine rajoittaa sen lämpötilaa avoimessa astiassa. Kun vesi on suljetussa, ilmatiiviissä tilassa, höyrystyvä vesi nostaa purkin sisäistä painetta. Korkeampi paine nostaa veden kiehumispistettä, jolloin vesi pysyy nesteenä (tai muuttuu ylikriittiseksi vaiheeksi riippuen täyttöasteesta) ja jatkaa kuumenemistaan, kunnes se saavuttaa uunin lämpötilan.
Selvä.
Miksi säilöntään sitten käytetään autoklaavia, kun kerran kotiuunissa saadaan aikaan 120 astetta, missä botulinum -itiöt kuolevat?
Ap
Autoklaavissa on paineistettua 120 asteista höyryä joka johtaa lämpöä paljon paremmin kuin uunin ilma. Lisäksi kuumennuksessa tapahtuu paineen nousua purkin sisällä, mikä voi rikkoa sen. Autoklaavin paine tasaa sitä.
Purkkiruokien sterilisointiin riittää ihan painekekeitin, mutta kuumennusaika tarvittavaan F-arvoon pitää laskea maksimilämpötilan mukaan.
Kalasäilykkeen valmistamisessa ruotojen pehmeneminen vie joka tapauksessa tuntikaupalla aikaa, njoten tarkkaa aikaa ei ole tarpeen laskea. Mutta lämpötilan tulisi nousta varmasti 120 asteeseen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi purkissa pitää olla vettä, jos tarkoitus on vain desinfioida purkki, vai ymmärsinkö väärin? Äiti aikoinaan kuumensi pelkät purkit uunissa ja sitten laittoi niihin sailöttävän kiehuvan kuumana. Sitten vaan kannet kiinni.
Kysymys on säilönnästä. Vesi oli vain yksinkertaistuksen vuoksi esimerkkinä. Jos ensin desinfioidaan purkki ja sitten kaadetaan säilöttävä aine sisään, lopputuloksena ei ole täyssäilykettä. Silloin tuotteessa on ainakin teoriassa botuliiniriski.
Jos purkki on ilman kantta ja kuumennetaan uunissa, kunnes sisältö on 200 asteista, sitten kannet kiinni, niin onko siinäkin riski?
Vierailija kirjoitti:
Missä se uuni sulla on? Liittyy olennaisesti asiaan.
Keittiössähän uuni yleensä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vesi kuumenee lopulta 200 asteeseen, eli samaan lämpötilaan kuin uuni.
Normaalisti vesi kiehuu 100 asteessa, koska ilmanpaine rajoittaa sen lämpötilaa avoimessa astiassa. Kun vesi on suljetussa, ilmatiiviissä tilassa, höyrystyvä vesi nostaa purkin sisäistä painetta. Korkeampi paine nostaa veden kiehumispistettä, jolloin vesi pysyy nesteenä (tai muuttuu ylikriittiseksi vaiheeksi riippuen täyttöasteesta) ja jatkaa kuumenemistaan, kunnes se saavuttaa uunin lämpötilan.
Selvä.
Miksi säilöntään sitten käytetään autoklaavia, kun kerran kotiuunissa saadaan aikaan 120 astetta, missä botulinum -itiöt kuolevat?
Ap
Autoklaavissa on paineistettua 120 asteista höyryä joka johtaa lämpöä paljon paremmin kuin uunin ilma. Lisäksi kuumennuksessa tapahtuu paineen nousua purkin sisällä, mikä voi rikkoa sen. Autoklaavin paine tasaa sitä.
Purkkiruokien sterilisointiin riittää ihan painekekeitin, mutta kuumennusaika tarvittavaan F-arvoon pitää laskea maksimilämpötilan mukaan.
Kalasäilykkeen valmistamisessa ruotojen pehmeneminen vie joka tapauksessa tuntikaupalla aikaa, njoten tarkkaa aikaa ei ole tarpeen laskea. Mutta lämpötilan tulisi nousta varmasti 120 asteeseen.
Ap
Purkit pitää sulkea LÖYHÄSTI, jotta paine pääsee ulos. Tämä on kerrottu jokaisessa umpioinnin ohjeessa, tekoäly näytti pöpertävän potaskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vesi kuumenee lopulta 200 asteeseen, eli samaan lämpötilaan kuin uuni.
Normaalisti vesi kiehuu 100 asteessa, koska ilmanpaine rajoittaa sen lämpötilaa avoimessa astiassa. Kun vesi on suljetussa, ilmatiiviissä tilassa, höyrystyvä vesi nostaa purkin sisäistä painetta. Korkeampi paine nostaa veden kiehumispistettä, jolloin vesi pysyy nesteenä (tai muuttuu ylikriittiseksi vaiheeksi riippuen täyttöasteesta) ja jatkaa kuumenemistaan, kunnes se saavuttaa uunin lämpötilan.
Selvä.
Miksi säilöntään sitten käytetään autoklaavia, kun kerran kotiuunissa saadaan aikaan 120 astetta, missä botulinum -itiöt kuolevat?
Ap
Autoklaavissa on paineistettua 120 asteista höyryä joka johtaa lämpöä paljon paremmin kuin uunin ilma. Lisäksi kuumennuksessa tapahtuu paineen nousua purkin sisällä, mikä voi rikkoa sen. Autoklaavin paine tasaa sitä.
Purkkiruokien sterilisointiin riittää ihan painekekeitin, mutta kuumennusaika tarvittavaan F-arvoon pitää laskea maksimilämpötilan mukaan.
Kalasäilykkeen valmistamisessa ruotojen pehmeneminen vie joka tapauksessa tuntikaupalla aikaa, njoten tarkkaa aikaa ei ole tarpeen laskea. Mutta lämpötilan tulisi nousta varmasti 120 asteeseen.
Ap
Purkit pitää sulkea LÖYHÄSTI, jotta paine pääsee ulos. Tämä on kerrottu jokaisessa umpioinnin ohjeessa, tekoäly näytti pöpertävän potaskaa.
Purkki pitää laittaa tiukasti kiinni, vain siinä tapauksessa lämpötila pääsee nousemaan. Lasipurkki kestää sen verran painetta ettei paukahda rikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi purkissa pitää olla vettä, jos tarkoitus on vain desinfioida purkki, vai ymmärsinkö väärin? Äiti aikoinaan kuumensi pelkät purkit uunissa ja sitten laittoi niihin sailöttävän kiehuvan kuumana. Sitten vaan kannet kiinni.
Kysymys on säilönnästä. Vesi oli vain yksinkertaistuksen vuoksi esimerkkinä. Jos ensin desinfioidaan purkki ja sitten kaadetaan säilöttävä aine sisään, lopputuloksena ei ole täyssäilykettä. Silloin tuotteessa on ainakin teoriassa botuliiniriski.
Jos purkki on ilman kantta ja kuumennetaan uunissa, kunnes sisältö on 200 asteista, sitten kannet kiinni, niin onko siinäkin riski?
On riski. Kun otat purkin ulos uunista niin se heti jäähtyy sen verran että imee ilmaa sisälleen. Mukana kulkeutuu pölyä ja bakteereita, jolloin purkin sisältö ei enää ole steriiliä. Jos sisältö on altista botuliinille niin leikit purkin sisältöä myöhemmin nauttivien hengellä.
Säilykkeiden valmistuksesta kotona löytyy ohjeita. Noudata niitä.
Olettaen että että astia on täynnä tai ainakin lähes täynnä, niin vesi ei mahdu astian sisällä muuttumaan vesihyöryksi koska sille ei ole tilaa, vaan astian paine pitää veden nestemäisessä olomuodossa.
Tällöin kun vettä lämmitetään yli 100 asteeseen niin paine astian sisällä alkaa kasvaa: 100 asteessa astian sisällä on vielä normaali ilmapaine. Veden ollessa 120 asteista paine astian sisällä on noin 2 kertaa normaali ilmanpaine. Veden ollessa 150 asteista astian sisällä on noin 5 kertaa normaali ilmanpaine. Jos astia kestää sen, niin lopulta vesi lämpenee 200 asteeseen ja paine astian sisällä nousee noin 16 kertaa normaaliin ilmanpaineeseen.
Todennäköisesti kuitenkaan lasinen astia ei kestä sitä vaan räjähtää uunin sisällä. Olettaen että uuni ei mene räjähdyksessä rikki, niin se jatkaa lämmittämistä, mutta uuneissa on aukot sitä varten että vesihöyry pääsee uunista pois.
Noilla tiedoilla ei voi sanoa mihin lämpötilaan vesi kuumenee koska vesi on kuumimmillaan juuri ennen kun astia räjähtää, ja se missä lämpötilassa astia räjähtää riippuu siitä kuinka paljon painetta astia kestää.