Seuraava kyselytuokio perjantaina 15.5. klo 15-16. Vieraanamme hedelmöitysklinikka Ovumian erikoislääkäri. Lähetä ennakkokysymyksesi tänne!
Seuraava AMA-kyselytuokio järjestetään perjantaina 15.5. klo 15-16!
Vieraaksemme saapuu Hedelmöityshoitoklinikka Ovumian erikoislääkäri Antti Perheentupa. Aiheenamme on lapsettomuushoidot. Lähetä ennakkokysymyksesi nyt!
Vieraan esittely omin sanoin:
Hedelmöityshoitoklinikka Ovumia on yksi Suomen arvostetuimmista hedelmällisyysklinikoista ja merkittävä toimija Pohjois-Euroopassa lapsettomuuden hoitojen saralla. Ovumian löytää Suomessa neljästä kaupungista (Helsinki, Tampere, Jyväskylä ja Kuopio), mutta lisäksi myös Ruotsista, Tallinnasta ja Ukrainasta. Ovumia on itsenäinen osa Euroopan suurinta hedelmöityshoitoklinikkaperhettä, FutureLife Groupia.
Lisääntymislääketieteen dosentti, erikoislääkäri Antti Perheentupa on Ovumian lääketieteellinen johtaja Suomessa. Hänellä on yli 25 vuoden kokemus lapsettomuushoidoista, hän on myös aktiivinen lisääntymislääketieteen tutkija. Antti hoitaa lapsettomuuspotilaita Helsingin klinikalla, hänen erikoisosaamiseensa kuuluu lapsettomuustutkimusten ja -hoitojen ohella erityisesti miehestä johtuva hedelmättömyys, sen tutkimukset ja hoidot.
Mikä on AMA-kyselytuokio? 👀
AMA (Ask Me Anything; kysy minulta mitä vain) on konsepti, jossa vaihtuva vieras tai vieraat vastaavat käyttäjien kysymyksiin avoimesti ja rennosti. Aiheet voivat vaihdella laidasta laitaan arjesta asiantuntijuuteen, kokemuksista näkemyksiin. Kyselytuokiot järjestetään Vauva.fi:n aihe vapaa-keskustelupalstalla.
Tärpit onnistuneeseen kyselytuokioon: Saavu ajoissa paikalle (Voit myös esittää kysymyksesi ennakkoon). Kysy asiantuntijalta rohkeasti, mutta muistathan kuitenkin, että kaikki aiheesta poikkeava ei kuulu onnistuneeseen AMA-tuokioon. Kysythän siis asiantuntijaltamme aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Moderoimme kaikki aiheeseen liittymättömät kommentit pois. Voit myös seurata keskustelua jos et itse keksi kysymyksiä!
Huom! Ennakkokysely sulkeutuu keskiviikkona klo 16.
AMA
Kommentit (29)
Milloin hoito loppuu jos todetaan, ettei niistä ole apua, vai onko hoidon lopetus aina asiakkaan päätös? Eli jatkatteko hoitamista niin pitkään, kuin asiakas toivoo?
Uskotko oikeasti, että jokaisella voi olla mahdollisuus lapseen hedelmöityshoitojen avulla, olkoon se sitten pieni tai iso?
Entä sanotko, että jos tuota mahdollisuutta ei yksinkertaiesti vain ole?
Julkisella puolella naisen ikä pitää olla alle 40 v. ja miehen alle 60 v.! Tasa-arvoa?
Miten lihavuus vaikuttaa heldelmällisyyteen ja raskauden aikaansaamiseen sekä luonnollisesti että hedelmöityshoidolla? Mikä BMI katsotaan vaikuttavan negatiivisesti raskauden aikaansaamiseksi?
Mistä toistuvat keskenmenot yleensä johtuvat?
Onko mitään ikärajaa, mihin saakka voi käyttää omia munasoluja (jos on valmis maksamaan)? Onko esim mitään mahdollisuutta, että 44v naisen omasta munasolusta voi saada lapsen?
Millaisella prosentilla Ovumia onnistuu auttamaan asiakkaita?
Pitäisikö hedelmöityshoidot lopettaa yhteiskunnan varoilla? Säästökohteita heaetaan nykyään jokapuolelta ja ihmisiä on muutenkin liikaa.
Julkisella puolella ilmeisesti ikäraja on 40 v mutta jo aloitetut hoidot viedään loppuun. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa: riittääkö, että hoitosuunnitelma on tehty ennen 40 v syntymäpäivää ja sitä ollaan lähdössä toteuttamaan, vai pitääkö ennen tuota päivää olla jo ensimmäinen toimenpide tehtynä? Tai voiko 40:ää vuotta lähestyvänä naisena yrittää ensin lievempiä hoitomuotoja vai onko parempi mennä varmuuden vuoksi suoraan IVF-hoitoihin, mikäli niihin ei välttämättä ole varaa yksityisellä puolella?
Todella tragikoomista ja kuvavaa kun ketään ei kiinnosta tämä aloitus :D
Vain muutama kommenttia aamusta lähtien tähän tullut ja aloitukseen alapeukut ylivoima 4-3 :D
Voiko tätä kyselytuntia seurata jossain esim livenä?
Onko mahdollisuus avustaa hanketta esim luovuttamalla siittiöitä runkauksen yhteydessä?
Milloin parin kannattaa hakeutua tutkimuksiin, jos raskaus ei ala?
Voiko lapsettomuuden syy muuttua ajan myötä?
Onko miesten siemennesteen laatu muuttunut vuosien aikana?
Milloin hoidot yleensä lopetetaan tai arvioidaan uudelleen?
Mitä uusia hoitomenetelmiä tai tutkimuslinjoja on tulossa lähivuosina ja miten ala ylipäätään muuttuu vai muuttuuko?
Mikä olisi yksi asia, jonka toivoisit kaikkien tietävän ennen hoitoihin hakeutumista?
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollisuus avustaa hanketta esim luovuttamalla siittiöitä runkauksen yhteydessä?
Nyt olisi palstamiesten mahdollisuus avautua ja kysyä kerrankin mieheltä ja taso on tätä luokkaa, huoh.
Vierailija kirjoitti:
Milloin parin kannattaa hakeutua tutkimuksiin, jos raskaus ei ala?
Voiko lapsettomuuden syy muuttua ajan myötä?
Onko miesten siemennesteen laatu muuttunut vuosien aikana?
Milloin hoidot yleensä lopetetaan tai arvioidaan uudelleen?
Mitä uusia hoitomenetelmiä tai tutkimuslinjoja on tulossa lähivuosina ja miten ala ylipäätään muuttuu vai muuttuuko?
Niinpä.
Minulla on ollut useita keskenmenoja. Raskautuminen ei ole ollut ongelma, mutta raskaudet ovat toistuvasti päättyneet keskeytyneisiin keskenmenoihin. Kaikissa raskauksissa kuvio on ollut sama: hCG on noussut alusta asti hitaasti ja jäänyt laahaamaan, eikä ole tuplaantunut odotetulla tavalla. Raskaudet ovat edenneet aina keskeytyneeseen keskenmenoon tyypillisesti rv 10-12 mennessä, pl. yksi 20+2.
Julkisella puolella ei ole löytynyt selittävää tekijää (mm. kromosomitutkimukset ja rakenteelliset syyt ok). Vasta kun sain käyttöön Terolut- ja Primaspan-tuen, raskaus eteni loppuun asti ja syntyi terve lapsi.
Olen perehtynyt tutkimuksiin, joissa hCG:n varhainen nousuprofiili ja erityisesti ensimmäisten päivien poikkeama normaalista tuplaantumisesta on yhdistetty implantaatio- ja istukan kehityksen häiriöihin. Alhaiset poikkeamat hCG:n nousussa on lähes kaikissa tapauksissa tarkoittanut sitä, että raskaus keskeytyy.
Voiko tällainen toistuva hitaasti nouseva hCG viitata nimenomaan implantaatio-ongelmiin tai istukan varhaisen kehityksen ongelmaan, vaikka tavanomaisissa tutkimuksissa ei löydy selkeää syytä? Ja onko tällaisessa tilanteessa olemassa tunnistettuja mekanismeja, jotka voisivat selittää ilmiön? Miksi progesteronituki (esim. Terolut) ei ole Suomessa julkisessa hoidossa automaattisesti käytössä toistuvien keskenmenojen yhteydessä, vaikka sitä käytetään yksityisellä herkemmin?
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut useita keskenmenoja. Raskautuminen ei ole ollut ongelma, mutta raskaudet ovat toistuvasti päättyneet keskeytyneisiin keskenmenoihin. Kaikissa raskauksissa kuvio on ollut sama: hCG on noussut alusta asti hitaasti ja jäänyt laahaamaan, eikä ole tuplaantunut odotetulla tavalla. Raskaudet ovat edenneet aina keskeytyneeseen keskenmenoon tyypillisesti rv 10-12 mennessä, pl. yksi 20+2.
Julkisella puolella ei ole löytynyt selittävää tekijää (mm. kromosomitutkimukset ja rakenteelliset syyt ok). Vasta kun sain käyttöön Terolut- ja Primaspan-tuen, raskaus eteni loppuun asti ja syntyi terve lapsi.
Olen perehtynyt tutkimuksiin, joissa hCG:n varhainen nousuprofiili ja erityisesti ensimmäisten päivien poikkeama normaalista tuplaantumisesta on yhdistetty implantaatio- ja istukan kehityksen häiriöihin. Alhaiset poikkeamat hCG:n nousussa on lähes kaikissa tapauksissa tarkoittanut sitä, että raskaus keskeytyy.
Voiko tällainen toistuva hitaasti nouseva hCG viitata nimenomaan implantaatio-ongelmiin tai istukan varhaisen kehityksen ongelmaan, vaikka tavanomaisissa tutkimuksissa ei löydy selkeää syytä? Ja onko tällaisessa tilanteessa olemassa tunnistettuja mekanismeja, jotka voisivat selittää ilmiön? Miksi progesteronituki (esim. Terolut) ei ole Suomessa julkisessa hoidossa automaattisesti käytössä toistuvien keskenmenojen yhteydessä, vaikka sitä käytetään yksityisellä herkemmin?
Lisätiedoksi vielä, että tossa onnistuneessa raskaudessa hCG nousi juuri kuten piti.
Voiko alkionsiirtoja tehdä imetyksen aikana, kun imettävä lapsi on jo yli 2-vuotias ja kuukautiset säännölliset?
Onko tällaisissa hoidoissa ikärajaa?