Lue keskustelun säännöt.
Muita omaa äitienpäivää viettämättömiä (vaikka on lapsia)?
09.05.2026 |
Muita, jotka pitää päivää jotenkin imelänä ja keinotekoisena? Annoin heti jo avioliittomme alussa äitienpäivän estradin anopille, enkä alkanut sitä omakohtaisesti viettää lastemmekaan synnyttyä. Käydään anopillani huomenna. Leivoin viemiseksi kakun ja mies osti hänelle kukkia.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Mä en vietä äitienpäivää. Olen epäonnistunut äitinä ja ihmisenä. Sairastuin, puoliso ei sitä jaksanut, otti eron (ja lennossa uuden naisen, joka on kuulemma lapsille parempi äiti kun mä olen koskaan ollut). Sen jälkeen ei ole elämässä juuri juhlan aihetta ollut.
Voi Sinua! Olen pahoillani siitä, miten elämä on Sinua kohdellut!
Et ole meitä muita epäonnistuneempi, elämäsi vaan on mennyt, miten on mennyt. Itseäsi älä syytä, ei kukaan äiti onnistu tai epäommistu. Lapsista tulee, mitä tulee, jos tulee. Ja exät nyt puhuu, mitä puhuu.
On kevät! Mene metsään! Osta kakku! Ihaile luonnonkukkia! Elä taas yksi päivä eteenpäin! Olet arvokas!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina voi juhlia,
olipa sitten äiti, tytär tai isoäiti!
En vietä äitienpäivää ja olen sen sanonut omille lapsillenikin. Jäi traumat omasta lapsuudesta. Äiti oli aikatauluttanut koko päivän, ja auta armias, jos päivä ei mennyt niinkuin hän oli sen suunnitellut. Heti kun täytin 18 ja muutin pois kotoa, en ole onnitellut äitiä. Viettäköön yksin päivän haluamallaan tavalla. Minulle joka päivä on äitienpäivä, kun saan olla lasteni kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mua ei kiinnosta koko päivä, olen aina pitänyt myös imelänä ja teennäisenä. On tuontitavaraa meidän kulttuuriin. Lapsi tuo päiväkodista askartelut, ja valitettavasti meidän päiväkoti järjestää myös äitienpäiväkahvit, joista en halua olla pois, ettei lapsi olisi ainoa, jolle kukaan ei tule. En aio opettaa lasta viettämään tätä päivää mitenkään erityisesti. Jos mulla olisi puoliso, en haluaisi myöskään häneltä äitienpäivän vuoksi mitään huomiointia.
Äitienpäivä on Suomessa saman ikäinen kuin itsenäinen Suomi. Se on vanhempi kuin ensimmäinen suomenkielinen yliopisto tässä maassa. Että sellaista tuontitavaraa.
Minusta äitienpäivä on täyttä roskaa -- samoin kuin esimerkiksi isänpäivä, vappu ja juhannus tai täysin turhat liputuspäivät (Evakot, Eurooppa, Suomen luonto ja ties mitä helvettiä) -- mutta tuo kommentti oli niin järkyttävän oppimatonta paskaa, että pakko kommentoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ei kiinnosta koko päivä, olen aina pitänyt myös imelänä ja teennäisenä. On tuontitavaraa meidän kulttuuriin. Lapsi tuo päiväkodista askartelut, ja valitettavasti meidän päiväkoti järjestää myös äitienpäiväkahvit, joista en halua olla pois, ettei lapsi olisi ainoa, jolle kukaan ei tule. En aio opettaa lasta viettämään tätä päivää mitenkään erityisesti. Jos mulla olisi puoliso, en haluaisi myöskään häneltä äitienpäivän vuoksi mitään huomiointia.
Äitienpäivä on Suomessa saman ikäinen kuin itsenäinen Suomi. Se on vanhempi kuin ensimmäinen suomenkielinen yliopisto tässä maassa. Että sellaista tuontitavaraa.
Minusta äitienpäivä on täyttä roskaa -- samoin kuin esimerkiksi isänpäivä, vappu ja juhannus tai täysin turhat liputuspäivät (Evakot, Eurooppa, Suomen luonto ja ties mitä helvettiä) -- mutta tuo kommentti oli niin järkyttävän oppimatonta paskaa, että pakko kommentoida.
Joku kertoo omat ajatuksensa, ja miten viettää päivää, ja se on susta oppimatonta paskaa? Ok. Toivottavasti loppupäiväsi sujuu onnellisemmissa merkeissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kupu ravittu, keitetyt perunat, karjalanpaisti, perunasalaattia ja käåretorttukahvit päälle. Mukava näinkin viettää äitienpäivä vaikka lapset eivät päässeetkään tänään tulemaan.
Aurinko paistaa, lenkillä kävin. Nyt kakkukahvit kuistilla omassa hyvässä seurassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon äitienpäiväviikonlopun aina matkoilla, jos lapset haluavat muistaa, niin laittavat viestin tai soittavat. En ala pitämään mitään vastaanottoa kotonani, jolloin joutuisin siivoamaan, juhlapöytää kattamaan, lapsenlapsien kanssa selkä väärässä konttailemaan ja heitä jatkuvasti ihailemaan, ei kiinnosta. Vietän äitienpäivän itse haluamallani tavalla, valmiit ruokailut, shoppailua, taidenäyttelyitä, ulkoilua useimmiten aivan uudessa ympäristössä.
Eipä meilläkään ole siivottu. Mutta äitienpäivää on siitä huolimatta juhlittu. Arki on ihan hyvää, juhlaa voi viettää myös isommitta stresseittä.
Mä en vietä äitienpäivää. Olen epäonnistunut äitinä ja ihmisenä. Sairastuin, puoliso ei sitä jaksanut, otti eron (ja lennossa uuden naisen, joka on kuulemma lapsille parempi äiti kun mä olen koskaan ollut). Sen jälkeen ei ole elämässä juuri juhlan aihetta ollut.