Epärealistiset asiat tv-sarjoissa - peukutusketju
Monissa dekkarisarjoissa tapahtuu henkirikoksia pikkukaupungissa. Kukaan paikan asukkaista ei ole moksiskaan, vaikka vuosien saatossa pikkukaupungissa todella moni asukas pääsee hengestään. Itse muuttaisin pois, jos omalla kotipaikkakunnalla tapahtuisi mystisen paljon tuollaisia kuolemantapauksia.
Ap
Kommentit (314)
Vierailija kirjoitti:
Heräävät meikit naamassa.
Ja hiukset laitettuina. Synnärilläkin äiti on niin freesinä ottamassa ystäviä vastaan. Ja synnytyksestä palaudutaan nopeasti, äiti kävelee normaalisti heti synnytettyään, ei tarvitse särkylääkettä ja heti voi lähteä kaikkialle vauvan kanssa. Ja usein sarjoissa lapset ovat vain statisteja.
Sairaanhoitajat ovat sarjoissa ja elokuvissa yleensä jotain köyhyysrajalla sinnitteleviä luusereita, melkein aina yksinhuoltajia, joita kukaan mies ei edes halua treffailla. Tiedän, että esim Amerikassa sairaanhoitajilla on hyvä palkka. Itse pärjään Suomessa sh-palkallani ihan hyvin, jää jopa vähän säästöön.
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajat ovat sarjoissa ja elokuvissa yleensä jotain köyhyysrajalla sinnitteleviä luusereita, melkein aina yksinhuoltajia, joita kukaan mies ei edes halua treffailla. Tiedän, että esim Amerikassa sairaanhoitajilla on hyvä palkka. Itse pärjään Suomessa sh-palkallani ihan hyvin, jää jopa vähän säästöön.
Sairaanhoitajista tuli mieleen se joku sarja, jonka pääosassa oli sairaanhoitaja, ja hän käytti itse lääkkeitä väärin. Näyttelijä oli sama kuin Sopranos-sarjan vaimo (en jaksa nyt googletella nimiä). Se sairaanhoitaja kulki aina sairaalan ja kodin väliä niissä hoitajavaatteissaan. Muistan aina ihmetelleeni, että eikö Amerikassa muka pukeuduta hygieniasääntöjen mukaan eli niillä työvaatteilla ei huidella menemään kadulla, kotona tai dinereissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikkupaikkakunnat kuvataan idyllisinä, rauhallisina ja mukavina paikkoina, joissa ihmiset tuntevat toisensa ja juttelevat kaikkien kanssa. Uudet tulokkaat otetaan ilolla vastaan (vaikka alkuun pientä jännitettä olisikin). Ihmisillä on hyvin hoidetut talot ja siistit kodit. Suurin osa on keskituloisia ja työssäkäyviä.
Todellisuudessa moni pikkupaikkakunta on hyvin sisäänpäin lämpenevä, eikä uusi asukas välttämättä tule ikinä hyväksytyksi joukkoon. Ja ihmiset saattavat olla todella ilkeitä ja ikäviä. Osa kodeista on vanhoja ja rähjäisiä. Melkoinen osa asukkaista on matalapalkkatöissä tai työelämän ulkopuolella, koska töitä ei ole. Lisäksi muistellaan paljon vanhoja. "70-luvulla Romppaisilla ja Kemppaisilla oli riita, eivät ole sen jälkeen tulleet juttuun." "On se niin väärin, kun Muotikulman piti lopettaa 90-luvun lamassa ja jäätiin ilman vaatekauppaa." "Vieläkin puhutaan siitä, miten se opettajan ja papin lapsi ryösti kyläkaupan vuosituhannen taitteessa."
Purskahdin ääneen nauramaan kun luin tuota, kuvailit juuri meidän paikkakuntaa. Muutimme tänne 2007 eikä meitä vieläkään hyväksytä millään tasolla. Kyläyhdistys on, mutta sitä pidetään rautaisesti yhden porukan hallinnassa. Jos jotain ehdottaa, sitä ei oteta kuuleviin korviin, koska on "ulkopaikkakuntalainen".
Meille on myös tehty monta ilkeää temppua ihan vain siitä syystä, ettemme ole asuneet täällä jotain 1960-luvulta lähtien, niin kuin useimmat muut. Useat talot ovat olleet tyhjillään - ja kylmillään - jo vuosia. Kuka sellaisen kämpän nyt sitten haluaisi ostaa, saattaa olla myynnissä ja rehellinen meklari kertoo, että putket ovat tukossa ja sähköt poikki. Nytkin on yhdessä talossa viimeiset asukkaat olleet 2008. Katto hajonnut. Vouti myy yhtä taloa, asukkaat pötkineet ties minne.
En ikinä suosittelisi muuttoa tänne, ja mekin sinnittelemme vain koska saimme ostettua halvalla talon ilman lainaa. Ei täällä ole mitään palveluja enää ja ihmiset ovat noin ylipäänsä umpimielisiä ja nurjia, jopa ilkeitä. Yhden naapurin kanssa pääsimme puheisiin vasta kuuden vuoden asumisen jälkeen. Silloinkin kahvittelimme yhdessä vain 2-3 kertaa, siihen sekin jäi.
Olis kyllä kiva nähdä tv-sarja, jossa on kuvattu meidän kylän kaltaista paikkakuntaa.
Liiallista yleistystä se oli tuokin kommentti yllä.
Missä lie Pohjanmaalla? Savossa ainakin otetaan vastaan ihan ok.
Savossa vasta umpimielisiä ollaan! Muutin nuorena työnantajan asuntolaan Kuopioon, "lupsakoiden savolaisten" keskelle. Juu, tosi leppoisia olivat: kyräiltiin ja murjotettiin hiljaa, ei vastattu tervehdykseen, ei autettu töissä vaan vaikeutettiin ja ilkeiltiin. Illalla juostiin karkuun, kun pyysin työkavereita johonkin, ettei tarvitsisi aina olla yksin. Muutin pois parin kk:n päästä kun en kestänyt enää. Etelään muuttavat iloiset savolaiset ja julkkiksiksi hakeutuvat ovat poikkeusyksilöitä. Suurin osa savolaisista on myrkkyä porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytykset on aina sellaisia, että koko suku ja kaveripiiri on huoneen oven ulkopuolella odottamassa. Synnytys alkaa siten, että lapsivesi valahtaa lattialle ja sitten ajetaan täysillä sairaalaan. Itse synnytys on kauheaa huutamista ja sekoilua, ja kestää ehkä noin tunnin tai pari, jonka jälkeen kaikki ne oven ulkopuolella odottaneet kaverit ilmapalloineen ja nalleineen ryntäävät sisään huoneeseen, missä fressin näköinen äiti ja kapaloitu vauva jo heitä odottavatkin.
ja vastasyntynyt vauva on täysin puhdas ja näyttää vähintään puoli vuotiaalta
Synnytys alkaa niin, että ihan yhtäkkiä lapsivedet menee ja sen jälkeen pitää rynnätä sairaalaan pikavauhtia ja vasta tässä vaiheessa alkaa niitä supistuksia tulemaan. Supistusten kohdalla pitää aina huutaa kurkku suorana ja mielellään voi siinä välissä haukkua miehen kun se on miehen syytä, että olen tässä tilassa ja kivuissa. Jos tulee kaksoset niin se tulee yllätyksenä, ei ole missään ultrassa tai tutkimuksissa huomattu, että on useampi lapsi.
Mitäs outoa tuossa oli? Molemmat omat synnytykseni menivät noin: lapsivesi alkoi yhtäkkiä valua, noin viikon etuajassa, mentiin sairaalaan ja vasta siellä alkoi tuskallinen supistelu. Entä: "Supistusten kohdalla pitää aina huutaa kurkku suorana ja mielellään voi siinä välissä haukkua miehen kun se on miehen syy". Siis kivusta yleensä huudetaan, vai hyräiletkö itse vain tyytyväisenä kun olet kovissa tuskissa? Tuo "miehen syy" kuulostaa hiukan oudolta, eihän äiti mieheen keskity synnärillä, kyllä se on naisen oma show.
Kun esim. 60-luvulle sijoittuvassa sarjassa on näyttelijöitä, jotka huulitäytteineen näyttää nykypäivän instabeibeiltä. Voisiko sinne valita näyttelijöitä, jotka näyttävät tuon ajan ihmisiltä?
Samaten jos vaikka 20-luvulle sijoittuvassa sarjassa on naisilla ajellut sääret ja kainalot nykyajan tyyliin. Ei niitä silloin ajeltu.
-Kukaan ei koskaan ole kipeänä silloin, kun on jonkun läheisen häät. Sen sijaan kaikki kissan kummin kaiman siskot pääsee häihin paikalle, ainakin avecina. Kukaan ei myöskään kauhistele, miten kalliiksi häät tulevat, joihin jokainen sarjan hahmo on tervetullut.
-Lapsiperheissä ei ole tolkutonta tautikierrettä. Korkeintaan jossain yksittäisessä jaksossa ollaan kipeänä. Tosielämässä monessa perheessä on koettu talvikaudella aivan hirveä tautikierre, jolloin on oltu viikkotolkulla kipeänä vuorotellen.
-En muista yhtään sarjaa, jossa joku potisi vaikeaa suolistosairautta tai vastaavaa, joka hankaloittaisi arkea merkittävästi, pakottaisi olemaan työelämän ulkopuolella jne. Kaikki ovat terveitä.
Romanttisissa kohtauksissa koko huone/talo on sytytetty täyteen oikeita kynttilöitä. Kynttilöitä saattaa olla paljon lähekkäin. Ei paloturvallisuudesta tietoakaan.
Sairauksista yleisin vaihtoehto on syöpä, joka johtaa kauniiseen kuolemaan. Muita sairauksia ihmisillä ei yleensä ole, korkeintaan joskus joku voi olla yhden jakson ajan flunssassa, ja sen vuoksi sitten missaa jonkun tapahtuman.
Ihmiset antavat anteeksi aivan käsittämättömiä asioita ja elävät sen jälkeen yhdessä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jos Tauno olisi uhkapelannut kaikki perheen rahat, pettänyt vaimoaan Terttua Tertun siskon Kertun kanssa ja Tauno paljastuisi Kertun lapsen salaiseksi isäksi, niin tämä annettaisiin anteeksi. Tosielämässä moni Tertun tilanteessa oleva ei haluaisi nähdä Taunoa eikä Kerttua tuollaisen jälkeen.
Syntymäpäiväjuhliin tullaan ison paketin kanssa ja lahjapöydällä päivänsankaria odottaa vino pino suuria paketteja. Ikinä ei tietenkään kerrota, mitä näissä paketeissa on. Nykyaikana suurin osa varmaan toivoisi lahjaksi rahaa, mikä ei oikein käy yhteen tuon pakettiasian kanssa.
Ihmiset istuvat kahvilan loosissa juttelemassa kovaan ääneen, mutta kukaan ei muka kuule heitä. Siinä sitten keskustellaan kaikki salaisuudet, vaikka tutut istuvat parin metrin päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asunnot ovat hahmojen tulotasoon ja tilanteeseen nähden aivan liian hienoja ja suuria. Jos joskus halutaan korostaa huonompaa tulotasoa, niin se on käytännössä iso asunto vähän nuhjuisemmalla sisustuksella, mutta kokonaisuutena kuitenkin visuaalisesti miellyttävä.
Ja tosi harva ihminen ainakaan amerikkalaisessa tuotannossa asuu kerrostalossa. Jos asuu, niin sitten oikein alleviivataan miten k.o ihminen on hyvin epäilyttävä, joko sarjamu.rhaaja, huumeidenkäyttäjä, psykopaatti, tai muu hullu. Kaikki hyvät ja keskiluokkaiset ihmiset asuu aina isossa omakotitalossa kahden lapsensa ja koiran kanssa.
Paitsi jos sarja sijoittuu New Yorkiin, jossa on enimmäkseen kerrostaloja. Esimerkiksi Frendeissä ja Sinkkuelämää kaikki päähenkilöt asuu kerrostaloissa. Los Angelesissa taas monet asuu omakotitaloissa ja siellä niitä on paljon.
Vierailija kirjoitti:
Nuoret ja lapset eivät ole jatkuvasti puhelin kädessä.
Sen takia jotkut uudet elokuvatkin sijoittuvat varta vasten 1970- ja 1980-luvuille, jotta kaikilla ei ole koko ajan kännykkä kourassa ja jatkuvasti helposti tavoitettavissa.
Monesti uudemmissa elokuvissa sillä kännykällä vain sattuu olemaan huono kuuluvuusalue, jotta sitä tarvittavaa poliisia tai muuta apua ei saada helposti kutsuttua paikalle. Samoin tiedonkulku voi olla nykyisin nopeampaa eikä se ole kiinni vain siitä sattuuko näkemään tv-uutiset, lukeeko uusimman sanomalehden tai kuunteleeko radiota.
Vierailija kirjoitti:
Ne nörtit on aivan rumempia kuin suositut ja kauniit. Miksi se äly ei voisi viihtyä samassa päässä kauneuden/komeuden kanssa?
Koska se ei mahdu mustavalkoiseen ja valmiiksi pureskeltuun maailmaan, jota eritysesti jenkkisarjat esittelee (vaikka muuallakin osataan): ihmisellä voi olla hyviä ominaisuuksia vain yksi kerrallaan. Kukaan ei voi olla samaan aikaan älykäs, hyväsydäminen, rohkea, kaunis/komea, sosiaalinen jne. vaan korkeintaan yksi tai kaksi noista.
Vierailija kirjoitti:
high potentialissa: ylivoimaisen älykäs nainen ei ymmärrä pukeutua muuten kuin bimboksi eikä kai tajua että tämä haittaa uskottavuutta muiden silmissä ja täten myös sitä työtä....
Eli hahmon pitäisi pukeutua rumasti tai epäseksikkäästi vain koska on älykäs? Eikös se silloin olisi nimenomaan kliseistä ettei hahmo voi olla samaan aikaan älykäs ja seksikäs?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ovat kauniita. Sarjoissa ei koskaan pyöri rumaa ihmistä, vaikka sellaisiakin rehellisesti sanottuna osa ihmisistä on.
Kuten ap.
Ja sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimintaleffoissa pienikokoinen sankaritar laittaa isoja miehiä nippuun.
Tosielämässä onnistuu vain jos saa näille osuman muniin tai aataminomenaan eikä aina silloinkaan.
Mutta uskottavaa on, että jotkut 170cm hukkapätkämiehet kuten Tom Cruise ja Jackie Chan laittaa jotain 195cm mörssäreitä nippuun?
Kuka sanoo että on uskottavaa silloinkaan? Ihan yhtä lailla pätee pienikokoiseen mieheen, että itseään isomman körmyn saa pakettiin ilman asetta tai supervoimia vain, jos käy melkoinen tuuri.
Vierailija kirjoitti:
Ruokapöydässä istutaan syömässä. Kun kuvataan toiselta puolelta, viinilasi on täynnä. Kun toiselta puolelta, viinilasi on melkein tyhjä. Tätä pallottelua koko ruokailun ajan
Tuo ei ole sinällään epärealistisuus vaan editoinnissa ja kuvauksissa kämmäämistä. Noin käy jos kukaan ei valvo että kuvausten aikana kohtaukset pysyvät johdonmukaisina ottojen välillä.
ja hiukset vasta kiharrettuina. Toki vähän sekotettu joskus.