Lue keskustelun säännöt.
Kuinka monta luokalta voi jättää kutsumatta synttäreille?
08.05.2026 |
Kyse kuudesluokkalaisista tytöistä. Luokalla on neljätoista tyttöä ja lapsi haluaa kutsua heistä 11 synttäreille. Onko ok vai ikävästi tehty?
Pienempänä ollaan pidetty juhlat, joille kaikki luokan tytöt saivat kutsun. Kukaan muu luokkakaveri ei ole pitänyt vastaavia juhlia kaikille. Tämän kutsuttujen määrä vs poisjäävien pienen määrän ongelman vuoksi parina viime vuonna me ollaan joko jätetty juhlat kokonaan väliin tai juhlittu 1-2 bestiksen kanssa.
Nyt lapsi haluaisi voida kutsua kaikki kaverinsa, mutta koska lapsi kuuluu useampaan porukkaan luokalla niin haaste tulee siitä, että kavereita on monta ja rajaaminen ei onnistu. Vain kolme jäisi kutsumatta luokan tytöistä. Näiden kolmen kanssa ei ole mitään erityistä riitaa, eivät vaan ole erityisen hyviä kavereita lapseni kanssa vaikka ei huonoissakin väleissä. Näistä kolmesta kaksi ei ole koskaan vuosien aikana kutsunut omaa lastani synttäreille. Yksi on kutsunut pienempänä (silloin kuin me pidettiin niitä koko luokan tyttöjen juhlia).
Kommentit (114)
En ymmärrä miksi noita tyttöjä ei voisi kutsua myös, vaikka eivät olekaan hyviä kavereita. Tutustumalla ja yhdessä olemisella niitä kaverisuhteita muodostetaan. Miksi opettaa lapselle jo pienestä pitäen klikkiytymistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kutsuiko hän myös kaikki myös kuudennella luokalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voi kutsua kaikkia tyttöjä. Ne kolme ei välttämättä edes tule
Olet pitämässä bileet. Sellaiset kerran vuodessa bileet. Sitten mietit kaveriporukkaasi, että on se vähän liian iso. En mä pysty kutsuun kuin 10. Sitten sä kutsut 10 mieleisintä ja pidät hienot juhlat. Etkä edes surkuttele, koska tiputus seuraavaksi kivoimpaan tyyppiin on aika iso. Kuten siis tässä luokkatoverikuviossa ilmeisesti olisi.
Ei synttäreiden tarvitse olla mikään "kaikki pelaa" -tapahtuma vaan lapsen pitää ehdottomasti saada kutsua haluamansa.
Sama muutenkin synttäreissä. Mun 12-vuotias poika halusi kutsua "sukulaissynttäreihinsä" mummun, papan, tädin (joka myös kummi) sekä yhden sedän (josta hän tykkää koovasti). Yksi täti ei saanut kutsua eikä myöskään yksi eno, jolla pieniä lapsia, joista lapseni ei tässä vaiheessa kovasti pidä.
Kunnioitin lapseni toivettta, koska hänen juhlansa eikä mikään aikuisten sukutapaaminen.
Aikuisilla voi olla vähän erilaiset valmiudet käsitellä ulkopuolelle joutumista kuin lapsilla.
Mutta on myös lapset paljon avarakatseisempia, kun saattavat ajatella, että mä kutsun nämä eikä kenellekään tule paha mieli. Ei mullekaan tulisi. Aikuinen taas ajattelee monesti liian monimutkaisesti, että joku aikuinen sukulainen voi loukkaantua. Sanon, että lapset ovat monesti todella sinut eri tilanteiden edessä, aikuiset ei välttämättä olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voi kutsua kaikkia tyttöjä. Ne kolme ei välttämättä edes tule
Olet pitämässä bileet. Sellaiset kerran vuodessa bileet. Sitten mietit kaveriporukkaasi, että on se vähän liian iso. En mä pysty kutsuun kuin 10. Sitten sä kutsut 10 mieleisintä ja pidät hienot juhlat. Etkä edes surkuttele, koska tiputus seuraavaksi kivoimpaan tyyppiin on aika iso. Kuten siis tässä luokkatoverikuviossa ilmeisesti olisi.
Ei synttäreiden tarvitse olla mikään "kaikki pelaa" -tapahtuma vaan lapsen pitää ehdottomasti saada kutsua haluamansa.
Sama muutenkin synttäreissä. Mun 12-vuotias poika halusi kutsua "sukulaissynttäreihinsä" mummun, papan, tädin (joka myös kummi) sekä yhden sedän (josta hän tykkää koovasti). Yksi täti ei saanut kutsua eikä myöskään yksi eno, jolla pieniä lapsia, joista lapseni ei tässä vaiheessa kovasti pidä.
Kunnioitin lapseni toivettta, koska hänen juhlansa eikä mikään aikuisten sukutapaaminen.
Aikuisilla voi olla vähän erilaiset valmiudet käsitellä ulkopuolelle joutumista kuin lapsilla.
On se noinkin. Mutta paljon on myös vanhempia, joille lapsen sukulaissynttärit on nimen omaan sukutapaamisia ja saatetaan jopa jyrätä lapsi ketä kutsutaan. "Kyllä se pitää kutsua, se on aina kutsuttu." "Leilalle tulee paha mieli, jos ei kutsutua".
"Äiti! Nämä on mun synttärit. Pidä sä omasi!"
Yllättävän paljon aikuisilla on tuollaisia juttuja, jotka ei ehkä ole ihan niin reiluja ja järkeviä..
Älä viitsi. Kyllähän kyse on myös siitä että opitaan tuntemaan ne sukulaiset. Eikä lapsi niitä itse järjestä, sitten kun itse maksaa ja järjestää, saa toki kaiken päättääkin. Toki nyt ei ketään ilkeilijää tarvitse kutsua mutta lapsi voi luokitella sukulaisia paremmuusjärjestykseen vaikka sen mukaan kuka tuo kalleimmat lahjat.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi noita tyttöjä ei voisi kutsua myös, vaikka eivät olekaan hyviä kavereita. Tutustumalla ja yhdessä olemisella niitä kaverisuhteita muodostetaan. Miksi opettaa lapselle jo pienestä pitäen klikkiytymistä?
Olisko vaikka siksi, että synttärit menee tosi isoiksi, kun ne ylittää 10 vierasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voi kutsua kaikkia tyttöjä. Ne kolme ei välttämättä edes tule
Olet pitämässä bileet. Sellaiset kerran vuodessa bileet. Sitten mietit kaveriporukkaasi, että on se vähän liian iso. En mä pysty kutsuun kuin 10. Sitten sä kutsut 10 mieleisintä ja pidät hienot juhlat. Etkä edes surkuttele, koska tiputus seuraavaksi kivoimpaan tyyppiin on aika iso. Kuten siis tässä luokkatoverikuviossa ilmeisesti olisi.
Ei synttäreiden tarvitse olla mikään "kaikki pelaa" -tapahtuma vaan lapsen pitää ehdottomasti saada kutsua haluamansa.
Sama muutenkin synttäreissä. Mun 12-vuotias poika halusi kutsua "sukulaissynttäreihinsä" mummun, papan, tädin (joka myös kummi) sekä yhden sedän (josta hän tykkää koovasti). Yksi täti ei saanut kutsua eikä myöskään yksi eno, jolla pieniä lapsia, joista lapseni ei tässä vaiheessa kovasti pidä.
Kunnioitin lapseni toivettta, koska hänen juhlansa eikä mikään aikuisten sukutapaaminen.
Aikuisilla voi olla vähän erilaiset valmiudet käsitellä ulkopuolelle joutumista kuin lapsilla.
On se noinkin. Mutta paljon on myös vanhempia, joille lapsen sukulaissynttärit on nimen omaan sukutapaamisia ja saatetaan jopa jyrätä lapsi ketä kutsutaan. "Kyllä se pitää kutsua, se on aina kutsuttu." "Leilalle tulee paha mieli, jos ei kutsutua".
"Äiti! Nämä on mun synttärit. Pidä sä omasi!"
Yllättävän paljon aikuisilla on tuollaisia juttuja, jotka ei ehkä ole ihan niin reiluja ja järkeviä..
Älä viitsi. Kyllähän kyse on myös siitä että opitaan tuntemaan ne sukulaiset. Eikä lapsi niitä itse järjestä, sitten kun itse maksaa ja järjestää, saa toki kaiken päättääkin. Toki nyt ei ketään ilkeilijää tarvitse kutsua mutta lapsi voi luokitella sukulaisia paremmuusjärjestykseen vaikka sen mukaan kuka tuo kalleimmat lahjat.
No lapsen ikä vaikuttaa tietenkin tuohon. 6-vuotias ei päätä ketä sukulaisia kutsutaan. 14-vuotias saa mun puolesta päättääkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voi kutsua kaikkia tyttöjä. Ne kolme ei välttämättä edes tule
Olet pitämässä bileet. Sellaiset kerran vuodessa bileet. Sitten mietit kaveriporukkaasi, että on se vähän liian iso. En mä pysty kutsuun kuin 10. Sitten sä kutsut 10 mieleisintä ja pidät hienot juhlat. Etkä edes surkuttele, koska tiputus seuraavaksi kivoimpaan tyyppiin on aika iso. Kuten siis tässä luokkatoverikuviossa ilmeisesti olisi.
Ei synttäreiden tarvitse olla mikään "kaikki pelaa" -tapahtuma vaan lapsen pitää ehdottomasti saada kutsua haluamansa.
Sama muutenkin synttäreissä. Mun 12-vuotias poika halusi kutsua "sukulaissynttäreihinsä" mummun, papan, tädin (joka myös kummi) sekä yhden sedän (josta hän tykkää koovasti). Yksi täti ei saanut kutsua eikä myöskään yksi eno, jolla pieniä lapsia, joista lapseni ei tässä vaiheessa kovasti pidä.
Kunnioitin lapseni toivettta, koska hänen juhlansa eikä mikään aikuisten sukutapaaminen.
Aikuisilla voi olla vähän erilaiset valmiudet käsitellä ulkopuolelle joutumista kuin lapsilla.
Mutta on myös lapset paljon avarakatseisempia, kun saattavat ajatella, että mä kutsun nämä eikä kenellekään tule paha mieli. Ei mullekaan tulisi. Aikuinen taas ajattelee monesti liian monimutkaisesti, että joku aikuinen sukulainen voi loukkaantua. Sanon, että lapset ovat monesti todella sinut eri tilanteiden edessä, aikuiset ei välttämättä olekaan.
Eihän tuo ole totta ollenkaan. Monesti ne tilanteet kun jäi lapsena ulkopuolelle, muistetaan koko elinikä. Ja näitä muuten vatvotaan myös koulussa usein, asiaa käsiteltiin oman lapseni vanhempainillassakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riittää, että koulussa tullaan toimeen ja otetaan kaikki mukaan. Vapaa-aika on kirjaimellisesti vapaa-aikaa. Sen saa viettää vapaasti. Ei ole kenenkään asia määrätä ketä pitää kutsua ja ketä ei. Äkkiä ollaan tilanteessa, että pitää kutsua koko pihapiirin lapset kun muuten Liisan äiti hermostuu. Pitää kutsua tanssiryhmä kokonaan jos Ada ja Olivia on kutsuttu ja tietysti koko luokka, koska muuten Kaisla-Emmin, Vivecan ja Disan äidit tulevat linjoja pitkin. Jokainen on vapaa päättämään itse juhlavieraansa. Muut opetelkoot joko käytytymään niin, että ystävyys on mielekästä tai opetelkoot ymmärtämään, että aina ei kaikki mene tasan.
12-vuotiailla pitäisi olla jo sen verran kokemusta ja ymmärrystä, että eivät ajattele, että joka kutsuille pitäisi päästä. Jos luokalla on 15 tyttöä, niin johan siinä on synttäriä useammin kuin kerran kuukaudessa... Kalliiksikin tulee.
Jos saisin kutsun sellaiselta, joka ei ole varsinaisesti ystäväni, ajattelisin, että minut on kutsuttu vain lahjan takia tai täytevieraaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voi kutsua kaikkia tyttöjä. Ne kolme ei välttämättä edes tule
Olet pitämässä bileet. Sellaiset kerran vuodessa bileet. Sitten mietit kaveriporukkaasi, että on se vähän liian iso. En mä pysty kutsuun kuin 10. Sitten sä kutsut 10 mieleisintä ja pidät hienot juhlat. Etkä edes surkuttele, koska tiputus seuraavaksi kivoimpaan tyyppiin on aika iso. Kuten siis tässä luokkatoverikuviossa ilmeisesti olisi.
Ei synttäreiden tarvitse olla mikään "kaikki pelaa" -tapahtuma vaan lapsen pitää ehdottomasti saada kutsua haluamansa.
Sama muutenkin synttäreissä. Mun 12-vuotias poika halusi kutsua "sukulaissynttäreihinsä" mummun, papan, tädin (joka myös kummi) sekä yhden sedän (josta hän tykkää koovasti). Yksi täti ei saanut kutsua eikä myöskään yksi eno, jolla pieniä lapsia, joista lapseni ei tässä vaiheessa kovasti pidä.
Kunnioitin lapseni toivettta, koska hänen juhlansa eikä mikään aikuisten sukutapaaminen.
Aikuisilla voi olla vähän erilaiset valmiudet käsitellä ulkopuolelle joutumista kuin lapsilla.
Mutta on myös lapset paljon avarakatseisempia, kun saattavat ajatella, että mä kutsun nämä eikä kenellekään tule paha mieli. Ei mullekaan tulisi. Aikuinen taas ajattelee monesti liian monimutkaisesti, että joku aikuinen sukulainen voi loukkaantua. Sanon, että lapset ovat monesti todella sinut eri tilanteiden edessä, aikuiset ei välttämättä olekaan.
Joo sellainen lapsi ajattelee noin, joka ei itse ole koskaan ollut syrjitty.
Vierailija kirjoitti:
Riittää, että koulussa tullaan toimeen ja otetaan kaikki mukaan. Vapaa-aika on kirjaimellisesti vapaa-aikaa. Sen saa viettää vapaasti. Ei ole kenenkään asia määrätä ketä pitää kutsua ja ketä ei. Äkkiä ollaan tilanteessa, että pitää kutsua koko pihapiirin lapset kun muuten Liisan äiti hermostuu. Pitää kutsua tanssiryhmä kokonaan jos Ada ja Olivia on kutsuttu ja tietysti koko luokka, koska muuten Kaisla-Emmin, Vivecan ja Disan äidit tulevat linjoja pitkin. Jokainen on vapaa päättämään itse juhlavieraansa. Muut opetelkoot joko käytytymään niin, että ystävyys on mielekästä tai opetelkoot ymmärtämään, että aina ei kaikki mene tasan.
Tässähän ei ole kyse siitä, että kutsutaan vaikka luokalta 3/9 tyttöä ja harrastusryhmästä 4/15, vaan siitä, että tietystä ryhmästä jätetään pari kutsumatta. Ei siinä ole mitään outoa, jos valtaosa ei saa kutsua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi kutsuu parhaat kaverinsa (1-4) ja siinä se.
Vierailija kirjoitti:
Riittää, että koulussa tullaan toimeen ja otetaan kaikki mukaan. Vapaa-aika on kirjaimellisesti vapaa-aikaa. Sen saa viettää vapaasti. Ei ole kenenkään asia määrätä ketä pitää kutsua ja ketä ei. Äkkiä ollaan tilanteessa, että pitää kutsua koko pihapiirin lapset kun muuten Liisan äiti hermostuu. Pitää kutsua tanssiryhmä kokonaan jos Ada ja Olivia on kutsuttu ja tietysti koko luokka, koska muuten Kaisla-Emmin, Vivecan ja Disan äidit tulevat linjoja pitkin. Jokainen on vapaa päättämään itse juhlavieraansa. Muut opetelkoot joko käytytymään niin, että ystävyys on mielekästä tai opetelkoot ymmärtämään, että aina ei kaikki mene tasan.
Ongelma on se että näistä synttäreistä puhutaan yleensä pitkään siellä koulussa, sekä ennen että jälkeen. Harrastus on ihan eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei lapset kelaa jotain murtolukuja...
Haloo. Ihme matematiikkaa...
Lapset miettii, ollaanko läheisiä vai ei. Lapset voi sanoa, että vanhemmat laittoivat maksimivierasmäärän.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi päättää itse ketä kutsuu. Jos teille on ok järjestää juhlat 11 vieraalle, niin sitten se on se määrä. Kutsut laitatte muulla tavalla kuin suurielkeisesti koulussa.
Lapsi päättää ja lapsi kiusaa. Aikuisen asia on selittää, että ala-asteen luokka on yhteisö, ei mikään ystäväpiiri, josta voi mielivaltaisesti tiputtaa pari epäsuosittua pois. Ilman koulua ja luokkaa ei näitä muitakaan ystäviä olisi. Vanhaan hyvään aikaan näitä ystäviä kutsuttiin luokkatovereiksi. Kaikille niille äideille, jotka sanovat, että lapsi päättää, lapsen juhla, sanoisin, että kukahan sen juhlan järjestää ja maksaa. Opettakaa nyt jotain tapoja lapsillenne ja seuratkaa, millainen käytös näillä juhlien keskipisteillä oikeastaan lopultakin on.
12 synttäreillä ja 3 ei, tämä on ihan eri tilanne kuin
7 synttäreillä ja 8 ei
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi noita tyttöjä ei voisi kutsua myös, vaikka eivät olekaan hyviä kavereita. Tutustumalla ja yhdessä olemisella niitä kaverisuhteita muodostetaan. Miksi opettaa lapselle jo pienestä pitäen klikkiytymistä?
Ovat olleet jo monta vuotta samalla luokalla ja tulevat toimeen ihan ok, kyse ei ole tutustumisen tarpeesta. Ovat vain eri tyylisiä lapsia ja kiinnostuksen kohteet ovat eri. Luokassa on vaihtelevia porukoita ja ne ovat syntyneet vuosien aikana ihan ilman vaikutustani. Oma lapseni ei ole mitenkään valtavan suosittu tai vaikutusvaltainen luokalla ja minun on vaikea uskoa, että hän olisi henkilökohtaisesti saanut muodostettua kaveriporukoita. Lapsi kuuluu itse useampaa porukkaan ja kuulostaa, että porukat vaihtelevatkin jonkin verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ne on lapsen synttärit, ei mikään hyvesignaloinnin paikka. Meillä kutsutaan ne, jotka lapsi haluaa kutsua enkä minä mieti, kuka kutsui viime vuonna tai kuka ei kutsunut koskaan omille synttäreilleen tai jääkö joku kutsumatta. Päivänsankari päättää ja sillä selvä. Sama pätee silloinkin, kun ei saa kutsua jonkun synttäreille: totean, että kutsuja päättää, se pitää hyväksyä eikä tarvitse miettiä, että ei ole tarpeeksi hyvä kaveri tms., nyt meni näin.
Sen verran varmistan lapselta, että eihän kutsuttavissa ole ketään kiusaajaa, jota hän ei oikeasti juhliinsa halua, mutta joka kiristää kutsua ja tulee paikalle tuhoamaan juhlan. Näitäkin on nähty.
Eli iloisesti jätätte vaikka yhden kutsumatta, esimerkiksi sen hiljaisen ja ei-niin-suositun? Voihan kiusaamista olla niinkin että joku vieraista määrää keitä saa kutsua ja keitä ei. Sekin on nähty.
Ei lapsille voi antaa tuollaista päätöstä tehtäväksi yksin. Yhdessä vanhemman kanssa ne listat tehdään ja mietitään miksi joku kutsutaan ja miksi jotain ei. Eikä koskaan niin että yksi-kaksi jää kutsumatta.
Näissä keskusteluissa usein toistellaan, miten on yksi luokalta/muusta ryhmästä ok jättää kutsumatta, koska on hirveä kiusaaja. Voihan joskus olla niinkin, mutta pitää huomioida, että kiusaaminen on aina ryhmäilmiö. Siinä jokaisella on roolinsa, usein vähintään hiljainen hyväksyjä, eikä tilanteet ole aina niin mustavalkoisia. Todennäköisempää on, että ainoa ulkopuolelle jäänyt ei ole kiusaaja, päinvastoin kutsumatta jättäminen on kiusaamista.
Ihan tyypillistä tyttöjen ilkeilyä, ja äitityttelit tietysti mukana juonessa.
Eli iloisesti jätätte vaikka yhden kutsumatta, esimerkiksi sen hiljaisen ja ei-niin-suositun? Voihan kiusaamista olla niinkin että joku vieraista määrää keitä saa kutsua ja keitä ei. Sekin on nähty.
Ei lapsille voi antaa tuollaista päätöstä tehtäväksi yksin. Yhdessä vanhemman kanssa ne listat tehdään ja mietitään miksi joku kutsutaan ja miksi jotain ei. Eikä koskaan niin että yksi-kaksi jää kutsumatta.