Lapsen ylipaino ja hurja kiinnostus herkkuihin
Olen viimeaikoina ollut hiukan huolissani pian 11-vuotiaan tyttöni painon nousemisesta. Hänestä on tulossa pullukka, aktiivisesta urheiluharrastuksesta huolimatta. Nyt hän sai kutsun lastenjuhliin, jotka eivät ole edes mitkään synttärit, vaan muuten vaan juhlat arki-iltapäivänä. juhliin mennään siis iltapäivällä koulun jälkeen. Juhlien järjestäjä lupasi tilata "pitsat". Lisäksi on nyyttärit. Kaikki tuovat sipsiä ja karkkia. Isäntäperheen lapsi on lihava. Samoin moni muu kaveriporuukan lapsista.
Ja just katselin lomamatkan hotelliaamiaisella, kun saman ikäinen lihava lapsi otti aamiaiseksi 3 isoa suklaadonitsia.
Mun omassa lapsuudessa luokalla oli ehkä joskus joku yksi, joka oli samassa mielessä lihava, kuin nyt on puolet luokasta.
Mä olen kauhuissani ja huolissani. Ja ei, en ole mikään terveysintoilija tai edes hoikka itse, mutta mun mielestä tää homma on lähtenyt nyt lapasesta ja pahasti.
Ja lapsihan ei siis itse ymmärrä mitä tekee itselleen ja loukkaantuu verisesti kaikesta mitä asiassa koittaa sanoa.
Kuinka te muut opastatte lapsianne terveellisempään ruokavalioon?
Kommentit (42)
Sokerin addiktoimat aivot tarvitsevat sokeria. Lihomisen aiheuttama kakkostyypin diabetes vain pahentaa tilannetta.
Kerran itsensä lihottanut saa taistella painon kanssa koko lyhyeksi jäävän loppuelämänsä ajan.
Varhainen diabetes ja liikunnan loppuminen edessä. Se on vanhempien tehtävä opastaa ja valistaa. Sitten kun peli menetetty, alkaa se selittely että geenit ja sairaus ja milloin mitäkin, se ei koskaan ole oma pesä joka vuotaa.
"Ja lapsihan ei siis itse ymmärrä mitä tekee itselleen ja loukkaantuu verisesti kaikesta mitä asiassa koittaa sanoa."
No voi kyynel. Jos et 11-vuotiasta pysty jämäkästi ohjaamaan siihen ettei herkkuja vedetä jatkuvasti kaksin käsin niin vikaa on vanhemmuudessa vakavasti.
Pidä ainakin kotona terveellistä ruokaa. Ei mitään limsoja, mehuja, herkkuja yms. Paloittele vihanneksia ja hedelmiä rasioihin valmiiksi - ne on helppo napata kun tulee nälkä. Näytä hyvää esimerkkiä. Tehkää yhdessä terveellistä ruokaa. Yrittäkää tehdä aktiviteetteja yhdessä - älkää jääkö kotiin istumaan. Älä ikinä kommentoi lapsen ulkonäköä! Kannattaa yrittää pikku hiljaa ettei tilanne pääse ylivoimakseksi.
Voimia sinulle! Vaikutat hyvältä äidiltä 👍
Ja niitä synttäreitä on joka päivä. Vai?
Meidän pojalla on kova ruokahalu, mutta itse rajoitan aika reilusti mitä ja erityisesti minkä verran syödään. Jos lautasella on ollut riittävä määrä ruokaa ja poika haluaa lisää, niin totean vaan, että sait tarpeeksi ruokaa ja että pärjäät tuolla. Silloin tällöin puhun asiasta yleisellä tasolla, eli että ei saa syödä liikaa ja että se ei ole hyväksi ihmiselle. Hyvin on tepsinyt tähän saakka.
Lasten synttärit on nykyään yhtä sikailua, eli herkkuja on aivan tolkuton määrä. Silloinkin pitää vaan pysyä lujana, eli herkkuja syödään hyvin maltillinen määrä.
Ulkonäöstä ei tosiaan tarvitse sanoa mitään, se ei asiaan kuulu. Terveys kuuluu ja ylipäätään kohtuullisuus, joka ei toki nykyisin ole muotia ollenkaan:).
Kerro AP, mistä luulet lapsesi painonnousun johtuvan? Törsääkö hän viikorahojaan herkkuihin vai pidettekö aina herkkuja kotona? Oikea ratkaisu riippuu luonnollisesti painonnousun aiheuttajasta.
Vierailija kirjoitti:
Ja niitä synttäreitä on joka päivä. Vai?
Synttäreitä on sosiaalisilla lapsilla yllättävän paljon. Meidänkin pojalla on keväisin niitä joka viikko. Eli tarkkana kannattaa olla.
Vanhemmillahan se vastuu on. Rajat pitää laittaa myös herkuttelulle.
Huomasin tän ongelman pikkupaikkakunnilla, miten älyttömän lihavia lapsetkin ovat. Eivätkö lapset saa hyötyliikuntaa missään?
Ihan reippaasti sanot lapselle, että tätä ei tarvitse toistaa näille ihmisille koska se olisi epäkohteliaita, mutta he ovat lihavuussairaita ja heiltä ei kannata ottaa oppia elintapoihin. Ihan niinkuin ei narkomaaneiltakaan. Samalla tavalla lapsentasoisesti selität asian siitä huolehtien, että lapsi ei mene lörpöttelemään asiaa tai loukkaa näitä ihmisiä, mutta tietää mistä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Huomasin tän ongelman pikkupaikkakunnilla, miten älyttömän lihavia lapsetkin ovat. Eivätkö lapset saa hyötyliikuntaa missään?
Maaseudulla vallitsee useita ongelmia. Laihat ovat aliravittuja, neuroottisia ja kireitä, lihavat välttelevät kaikkea liikkumista koska bensamoottorit ovat sitä varten ja rahaa käytetään lähinnä nautintohakuiseen syömiseen.
Kun elopainoa on sopivasti pitäisi siirtyä maltilliseen päihteiden käyttöön eikä tankata 5000 kiloa leipää. 1 leipä ja 1 lasi viiniä, 1 kuppi kahvia ja vähän kävelyä. Tasapaino pitää löytää. Jos on absolutisti tai addikti minkään näistä suhteen seuraa sairaus.
Tämä lapsen painoasia on todella ongelmallinen. Itselläni on useita lapsenlapsia, jotka ovat vähän yli kymmenvuotiaita. Painoja vertaillaan ja käyvät meillä lähes aina vaa'assa. Nykyään piilota sen, sillä pelkään, että tulee syömishäiriötä jollekin. Paras keino lapsen painonhallintaan on aikuisen esimerkki ja ohjaus kohtuuteen. Aina ruualla salaattia ja vihanneksia, joita ottaa pöydässä jokainen. Ei välipaloja (väitän, ettei tarvita) ja jälkiruoka joku ihan pieni herkku, kuten yksi pala suklaata. Pihalle trampoliini ja koulumatka pyörällä tai kävellen.
Tässä oli hiljattain ihan hirveä haloo vanhempien keskusteluryhmässä, kun koulussa oli rajoitettu annoskokoa. Oli kuulemma useilla lapsilla jäänyt vielä kouluruuan jälkeen nälkä. Annoskoko oli 6 kananugettia per lapsi. Siis apua - montako annosta nää perheet ostaa lapsilleen jossain hampurilaispaikassakin??? Ja kyllä, omakin lapseni menee 3-4 viikossa suoraan koukusta treeneihin. Mutta sitten syö välipalan siinä välissä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä oli hiljattain ihan hirveä haloo vanhempien keskusteluryhmässä, kun koulussa oli rajoitettu annoskokoa. Oli kuulemma useilla lapsilla jäänyt vielä kouluruuan jälkeen nälkä. Annoskoko oli 6 kananugettia per lapsi. Siis apua - montako annosta nää perheet ostaa lapsilleen jossain hampurilaispaikassakin??? Ja kyllä, omakin lapseni menee 3-4 viikossa suoraan koukusta treeneihin. Mutta sitten syö välipalan siinä välissä.
Siellä varmaan juuri tankataan niitä nugetteja. Ja muusia ruokalusikallinen. Ei ihme, että nälkä jää, koska oikeasti lautaselta pitäisi löytyä kaikkea erilaista.
Lapsi on sokerikoukussa. Tuon vieroittaminen voi olla hankalaa, mutta palkitsevaa. Ota lapsi mukaan kauppaan ja teette ostokset yhdessä. Ei mitään herkkuja, vaan ohjaat lasta positiivisesti terveellisen ravinnon puoleen.
Oliko se minun vika, että olin läski lapsi? Että tämä tilanne ei ole täysin omaa syytäni ollut? Sokeriaddiktio ei ollut täysin omaa syytäni?
Olen kyllä laihtunut. Nykyään syön paljon terveellisemmin ja paremmin kuin lapsena. Ennen ravinnostani suurinosa tuli sokerista ja herkuista.
Mutta olisiko vanhempieni pitänyt rajoittaa herkkuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomasin tän ongelman pikkupaikkakunnilla, miten älyttömän lihavia lapsetkin ovat. Eivätkö lapset saa hyötyliikuntaa missään?
Maaseudulla vallitsee useita ongelmia. Laihat ovat aliravittuja, neuroottisia ja kireitä, lihavat välttelevät kaikkea liikkumista koska bensamoottorit ovat sitä varten ja rahaa käytetään lähinnä nautintohakuiseen syömiseen.
Kun elopainoa on sopivasti pitäisi siirtyä maltilliseen päihteiden käyttöön eikä tankata 5000 kiloa leipää. 1 leipä ja 1 lasi viiniä, 1 kuppi kahvia ja vähän kävelyä. Tasapaino pitää löytää. Jos on absolutisti tai addikti minkään näistä suhteen seuraa sairaus.
Mikä pskansuoltaja! Maalaa ei voi olla laiha, ei voi olla lihava, aina haukutaan.
Eipä se varmaan ole lapsen vika, jos on lihava. Mutta nyt tuntuu olevan ainakin omassa lähipiirissä ihan joukoittain perheitä, joissa syöminen on mennyt vähän överiksi. Ja varmaan on omassakin perheessä mennyt ja jonkun pitää tehdä nyt se ryhtiliike, koska muuten meillä kasvaa kokonainen ikäluokka todella huonojen ruokailutottumusten lapsia.
Ja itse en siis muista omasta lapsuudesta, että olisi tähän tapaan mässäilty missään.
Painostuksella