Lue keskustelun säännöt.
Mitä jos Raisa Räisänen nousikin siihen kaveriporukan autoon?
07.05.2026 |
Räisänen oli viettänyt iltaa samanikäisen naispuolisen ystävänsä kanssa Hämeenkatu 18:ssa sijaitsevassa ravintola Casablancassa noin kello 21.30–22.00. Hieman ennen kello 23.00 Räisäsen ystävä lähti Hämeenkadulta autokyydillä Huittisten Seurahuoneelle, mutta Räisänen ei mahtunut mukaan.
Ystävä näki Räisäsen kävelevän Hämeenkadun yli takaisin Casablancan puolelle, mikä on viimeinen varma havainto hänestä. Sen jälkeen Räisäsestä ei ole yhtään luotettavaa silminnäkijähavaintoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raisa_R%C3%A4is%C3%A4sen_katoamistapaus
Kommentit (8905)
Raisa Maria Räisänen oli 16-vuotias Tampereen NMKY:n koripalloilija, joka katosi Tampereen keskustassa lauantaina 16. lokakuuta 1999.
Raisa Maria Räisänen oli 16-vuotias alaiköinen tyttö, Tampereen yöelämässä alaikäisenä tampereen yöelämässä viihtyvä lapsi,, joka kävi ravintoloissa väärillä henkilöpapereilla ja nautti alkoholia. joka katosi Tampereen keskustassa lauantaina 16. lokakuuta 1999.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni tuo gradu syyllistää jotenkin Raisaa. Siis tyyliin, että mitäs käyttäydyit noin, siitäs sitten sait.
Vierailija kirjoitti:
Raisa Maria Räisänen oli 16-vuotias Tampereen NMKY:n koripalloilija, joka katosi Tampereen keskustassa lauantaina 16. lokakuuta 1999.
Raisa Maria Räisänen oli 16-vuotias alaiköinen tyttö, Tampereen yöelämässä alaikäisenä tampereen yöelämässä viihtyvä lapsi,, joka kävi ravintoloissa väärillä henkilöpapereilla ja nautti alkoholia. joka katosi Tampereen keskustassa lauantaina 16. lokakuuta 1999.
Oliko Raisalla kuinka vilkas seksi elämä tuohon aikaan? Sillä tuskin mikään kiltti naapurin tyttö oli, kun kerran baareissa sekä yökerhoissa viihtyi.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuo gradu syyllistää jotenkin Raisaa. Siis tyyliin, että mitäs käyttäydyit noin, siitäs sitten sait.
Ei vaan sitä, että uhrista tehdään aina kiiltokuvan kaltainen enkeli, joka on viaton käytökseltään.
Piia Ristikankareen jutuissa alleviivataan uskontoa ja pikkuveljestään huolehtivaa ammattikoululaista, joka halusi olla kuin opettajansa.
Eli toimittajat alleviivaavat viattomuuteen.
Se voi viedä väärille raiteille. Ainakaan Raisan käytös ei kaikkinensa ollut viatonta kiltin urheilutytön ja kympin oppilaan käytöstä. Hänellä riistäytyi kotibileet käsistä, kävi poliisi, oli väärillä papereilla kapakoissa, oli suhteessa useiden kanssa.
Tänä päivänä tulisi lastensuojeluilmoitus. Hän oli 16-vuotias. Niistä kotibileistäkin olisi nykyään tehnyt poliisi lastensuojeluilmoitukset.
Ajat olivat erit vuonna 99
Vierailija kirjoitti:
Valvontakameroiden puute: Vaikka Räisänen liikkui Tampereen keskustassa 16. lokakuuta 1999, hän ei tallentunut yhdenkään kiinteistön valvontakameroihin .
Ainakaan niihin mitä poliisia huvitti katsoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiemmin päivällä Raisa oli treenannut maajoukkueen mukana ja sen jälkeen vielä pelannut seurajoukkueensa Tampereen NMKY:n koripallo-ottelun. Matsissa Raisa pussitti 22 pistettä, joten siitä voi päätellä, että tunnelmat olivat korkealla ennen iltaa. Fiilistä nostatettiin jo kaverin kotona Ruotulassa sinne hankituilla alkoholijuomilla.” (Toimittaja Marko Niemi, Viimeinen johtolanka -podcast, osa 1, Yle 2020.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_tunnetuista_tamperelaisista
Tunnetuissa pirkkalalaisissa oli pääasiassa urheilijoita. En usko, että poliisi suojelisi vasemmistoväeksi koettuja taiteilijoita, kuten näyttelijät, muusikot, kirjailijat, kuvataitelijat jne. Ennemmin on oltava urheilun, liike-elämän, tieteen, joukkomedian tai politiikan/virkamiesten tai -naisten piiristä.
No ei tietenkään. Tässä suojelulinjassa kyse olisi jostain korkeamman tason poliisista tai sitten EU-kokoukseen osallistuneesta henkilöstä. Onhan se kummallista että turvatoimet olivat tuona iltana huipussaan - oli paljon poliiseja ja muita turvamiehiä liikenteessä epätavallisen paljon, plus kamerat. Ja kukaan ei muka ole mitään nähnyt… Jos on näin niin Raisan katoamisen hetki ei ole herättänyt mitään huomiota, vaan Raisa on ns. rennosti ja luottavaisin mielin lähtenyt jonkun matkaan. Joko autolla tai kävellen. Tällöin Raisa on ollut kuten kuka tahansa kadun kulkija jäämättä kenenkään mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin päivällä Raisa oli treenannut maajoukkueen mukana ja sen jälkeen vielä pelannut seurajoukkueensa Tampereen NMKY:n koripallo-ottelun. Matsissa Raisa pussitti 22 pistettä, joten siitä voi päätellä, että tunnelmat olivat korkealla ennen iltaa. Fiilistä nostatettiin jo kaverin kotona Ruotulassa sinne hankituilla alkoholijuomilla.” (Toimittaja Marko Niemi, Viimeinen johtolanka -podcast, osa 1, Yle 2020.)
Kaverin kotona? Raisan luona aloittelivat iltaa ennen kun lähtivät baariin. Vai olivatko sitä ennen jo kaverin kotona?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raisa Maria Räisänen oli 16-vuotias Tampereen NMKY:n koripalloilija, joka katosi Tampereen keskustassa lauantaina 16. lokakuuta 1999.
Raisa Maria Räisänen oli 16-vuotias alaiköinen tyttö, Tampereen yöelämässä alaikäisenä tampereen yöelämässä viihtyvä lapsi,, joka kävi ravintoloissa väärillä henkilöpapereilla ja nautti alkoholia. joka katosi Tampereen keskustassa lauantaina 16. lokakuuta 1999.
Oliko Raisalla kuinka vilkas seksi elämä tuohon aikaan? Sillä tuskin mikään kiltti naapurin tyttö oli, kun kerran baareissa sekä yökerhoissa viihtyi.
Minä viihdyin baareissa ja yökerhoissa, enkä ikinä harrastanut yhden illan juttuja, vaikka miehiä olisi ollut jonossa.
Seksiä harrastin ainoastaan vakiintuneessa parisuhteessa ja olen koko elämäni aikana ollut vain neljän miehen kanssa sängyssä.
Ja olen jo yli nelikymppinen.
Ei se tarkoita, että on vilkas seksielämä tai vieraita miehiä, jos käy kavereiden kanssa baareissa ja juhlimassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten myös "Raisa oli aiemmin heinäkuussa houkuteltu usean miehen seuraan, jossa Raisa oli viettäbyt yön.
Miehet olivat katuvaisia tästä."
En muista ihan sanatarkkaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin päivällä Raisa oli treenannut maajoukkueen mukana ja sen jälkeen vielä pelannut seurajoukkueensa Tampereen NMKY:n koripallo-ottelun. Matsissa Raisa pussitti 22 pistettä, joten siitä voi päätellä, että tunnelmat olivat korkealla ennen iltaa. Fiilistä nostatettiin jo kaverin kotona Ruotulassa sinne hankituilla alkoholijuomilla.” (Toimittaja Marko Niemi, Viimeinen johtolanka -podcast, osa 1, Yle 2020.)
Kaverin kotona? Raisan luona aloittelivat iltaa ennen kun lähtivät baariin. Vai olivatko sitä ennen jo kaverin kotona?
Tuossa podcastissa on virhe.
He olivat Raisan kotona ennen lähtöä keskustaan. Äiti puhuu omin sanoin siitä samaisessa podcastissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin päivällä Raisa oli treenannut maajoukkueen mukana ja sen jälkeen vielä pelannut seurajoukkueensa Tampereen NMKY:n koripallo-ottelun. Matsissa Raisa pussitti 22 pistettä, joten siitä voi päätellä, että tunnelmat olivat korkealla ennen iltaa. Fiilistä nostatettiin jo kaverin kotona Ruotulassa sinne hankituilla alkoholijuomilla.” (Toimittaja Marko Niemi, Viimeinen johtolanka -podcast, osa 1, Yle 2020.)
Kaverin kotona? Raisan luona aloittelivat iltaa ennen kun lähtivät baariin. Vai olivatko sitä ennen jo kaverin kotona?
Raisan äidin puheista saa käsityksen, että hänen kotonaan. Oli kiinnittänyt korun ja Raisa oli kokeillut useita vaatteita.
Mistähän tuo löytyis kirjallisena sanatarkasti ketjuun.
Tuskin kumminkaan 99 kaikkien vanhemmat ovat hyväksyneet alkoholin käyttämisen alaikäisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Podcastin ensimmäisessä jaksossa toimittaja Niemi mainitsee, että tapaus ei ole jättänyt häntä rauhaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Hän perustelee tätä esimerkiksi sillä, että oli itse Räisäsen katoamisiltana työtehtävissä Tampereen keskustassa PoliisiTV:n kuvauksissa. ”On ollut hyvin lähellä, että Raisa olisi näkynyt jonkin juontoni taustalla Poliisi-TV:ssä. Saatoin hyvinkin värjötellä Raatihuoneen nurkalla samaan aikaan, kun Raisa on jäänyt bussista pois ja kävellyt aivan vierestä ravintola Casablancaan.” (Toimittaja Marko Niemi, Viimeinen johtolanka -podcast, osa 1, Yle 2020.)
Tällä kehystämisen tavalla toimittaja ikään kuin asemoi itsensä osaksi Räisäsen tarinaa tai kohtaloa. Näin ollen hän ei tarkastele asiaa ulkopuolisena toimittajana vaan henkilönä, jota tapahtuma koskettaa erityisellä tasolla. Toimittaja myös arvioi katoamisen herättämiä tunteita peilaamalla tapausta omiin ihmissuhteisiinsa, kuten seuraavissa sitaateissa:
”Koska seurustelin itse tuohon aikaan tamperelaisen entisen koripalloilijatytön kanssa, tapaus tuli jo heti tuoreeltaan väistämättä ihon alle eri tavalla kuin muut raportoimamme rikokset. (…) Mietin, että tämä olisi voinut sattua myös jollekin läheisellenikin.” (Toimittaja Marko Niemi, Viimeinen johtolanka -podcast, osa 1, Yle 2020.)
”Oma tyttäreni on juuri nyt samanikäinen kuin Raisa oli kadotessaan. En halua miettiä sellaista vaihtoehtoa, miltä tuntuisi menettää oma lapsi, mutta tytärtäni ajatellessani minun on helppo kuvitella, millaisen kaaoksen 16-vuotiaan lapsen katoaminen vanhemmissa ja läheisissä aiheuttaa.” (Toimittaja Marko Niemi, Viimeinen johtolanka -podcast, osa 1, Yle 2020.)
Kun toimittaja itse samastuu tunnetasolla näin vahvasti tapaukseen, hän ikään kuin kutsuu kuulijatkin tekemään niin. Tässä kehystämisen tavassa onkin yhtymäkohtia esimerkiksi Wardlen (2008, 138) havaintoon siitä, että medioilla on tapana rakentaa rikosuutisista mahdollisimman samastuttavia ja luoda täten käsitystä, että kuvattu rikos voisi tapahtua kenelle tahansa.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/131160/NieminenJanne.pdf;j…
Aika pahasti särähtää tuossa työssä uhrin syyllistäminen: ihminen voi kyllä ehkäistä onnettomuuksia ja rikoksen uhriksi joutumista. Mutta: entisaikaan nuoret tapasivat vastakkaista sukupuolta yöelämässä. Fakta.
Se, että on joutunut henkirikoksen uhriksi ON sattumaa: kyse on pahan ihmisen kohtaamisesta. 99,99% ei vastaavissa olosuhteissa ikinä joudu rikoksen uhriksi.
Henkirikos ja ruumiin piilottaminen ovat helvetin vakavia rikoksia, eivätkä missään olosuhteissa uhrin syy. Nuori nainen EI KERJÄÄ TAPETUKSI TULEMISTA, vaikka olisi kännissä ja viihtyisi poikien/miesten kanssa.
Lähes kaikki nuoret tekivät tuota 90-luvulla.
Ai että toimittajat kohtelevat henkirikoksen uhria uhrina? No jännä juttu!
Vierailija kirjoitti:
Raisa sai pieneen koloonsa täytettä😁
Ilmoitin nettivinkkiin tämän.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuo gradu syyllistää jotenkin Raisaa. Siis tyyliin, että mitäs käyttäydyit noin, siitäs sitten sait.
Joo aivan ihmeellistä ja epäasiallistakin länkytystä. Syyllistetään siitä, että Raisasta on yritetty maalata liian kunniallinen kuva. Itse maalaa tosi vahvalla pensselillä ihan päinvastaista kuvaa. Ei millään tavalla relevanttia tapauksen ratkaisun suhteen ja tosi epäkunnioittavaa kadonnutta ja hänen läheisiä kohtaan. Tulee ihan välikäsimies mieleen, ettei vaan olisi hän? Epätervettä tuollainen mustamaalaaminen ja kertoo kuuluisasta naisvihasta ”mitäs pidit minihametta”. Anyway, Raisa oli aikansa tyypillinen teinityttö, joka joutui jonkun ongelmaisen ääliön uhriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Podcastin ensimmäisessä jaksossa toimittaja Niemi mainitsee, että tapaus ei ole jättänyt häntä rauhaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Hän perustelee tätä esimerkiksi sillä, että oli itse Räisäsen katoamisiltana työtehtävissä Tampereen keskustassa PoliisiTV:n kuvauksissa. ”On ollut hyvin lähellä, että Raisa olisi näkynyt jonkin juontoni taustalla Poliisi-TV:ssä. Saatoin hyvinkin värjötellä Raatihuoneen nurkalla samaan aikaan, kun Raisa on jäänyt bussista pois ja kävellyt aivan vierestä ravintola Casablancaan.” (Toimittaja Marko Niemi, Viimeinen johtolanka -podcast, osa 1, Yle 2020.)
Tällä kehystämisen tavalla toimittaja ikään kuin asemoi itsensä osaksi Räisäsen tarinaa tai kohtaloa. Näin ollen hän ei tarkastele asiaa ulkopuolisena toimittajana vaan henkilönä, jota tapahtuma koskettaa erityisellä tasolla. Toimittaja myös arvioi katoamisen herättämiä tunteita peilaamalla tapausta omiin ihmissuhteisiinsa, kuten seuraavissa sitaateissa:
”Koska seurustelin itse tuohon aikaan tamperelaisen entisen koripalloilijatytön kanssa, tapaus tuli jo heti tuoreeltaan väistämättä ihon alle eri tavalla kuin muut raportoimamme rikokset. (…) Mietin, että tämä olisi voinut sattua myös jollekin läheisellenikin.” (Toimittaja Marko Niemi, Viimeinen johtolanka -podcast, osa 1, Yle 2020.)
”Oma tyttäreni on juuri nyt samanikäinen kuin Raisa oli kadotessaan. En halua miettiä sellaista vaihtoehtoa, miltä tuntuisi menettää oma lapsi, mutta tytärtäni ajatellessani minun on helppo kuvitella, millaisen kaaoksen 16-vuotiaan lapsen katoaminen vanhemmissa ja läheisissä aiheuttaa.” (Toimittaja Marko Niemi, Viimeinen johtolanka -podcast, osa 1, Yle 2020.)
Kun toimittaja itse samastuu tunnetasolla näin vahvasti tapaukseen, hän ikään kuin kutsuu kuulijatkin tekemään niin. Tässä kehystämisen tavassa onkin yhtymäkohtia esimerkiksi Wardlen (2008, 138) havaintoon siitä, että medioilla on tapana rakentaa rikosuutisista mahdollisimman samastuttavia ja luoda täten käsitystä, että kuvattu rikos voisi tapahtua kenelle tahansa.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/131160/NieminenJanne.pdf;j…
Aika pahasti särähtää tuossa työssä uhrin syyllistäminen: ihminen voi kyllä ehkäistä onnettomuuksia ja rikoksen uhriksi joutumista. Mutta: entisaikaan nuoret tapasivat vastakkaista sukupuolta yöelämässä. Fakta.
Se, että on joutunut henkirikoksen uhriksi ON sattumaa: kyse on pahan ihmisen kohtaamisesta. 99,99% ei vastaavissa olosuhteissa ikinä joudu rikoksen uhriksi.
Henkirikos ja ruumiin piilottaminen ovat helvetin vakavia rikoksia, eivätkä missään olosuhteissa uhrin syy. Nuori nainen EI KERJÄÄ TAPETUKSI TULEMISTA, vaikka olisi kännissä ja viihtyisi poikien/miesten kanssa.
Lähes kaikki nuoret tekivät tuota 90-luvulla.
Ai että toimittajat kohtelevat henkirikoksen uhria uhrina? No jännä juttu!
Tämä! Onko tuota kirjoittajaa tutkittu? Mistä syystä tällainen on saatu ylipäänsä julkaista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raisa Maria Räisänen oli 16-vuotias Tampereen NMKY:n koripalloilija, joka katosi Tampereen keskustassa lauantaina 16. lokakuuta 1999.
Raisa Maria Räisänen oli 16-vuotias alaiköinen tyttö, Tampereen yöelämässä alaikäisenä tampereen yöelämässä viihtyvä lapsi,, joka kävi ravintoloissa väärillä henkilöpapereilla ja nautti alkoholia. joka katosi Tampereen keskustassa lauantaina 16. lokakuuta 1999.
Oliko Raisalla kuinka vilkas seksi elämä tuohon aikaan? Sillä tuskin mikään kiltti naapurin tyttö oli, kun kerran baareissa sekä yökerhoissa viihtyi.
Minä viihdyin baareissa ja yökerhoissa, enkä ikinä harrastanut yhden illan juttuja, vaikka miehiä olisi ollut jonossa.
Seksiä harrastin ainoastaan vakiintuneessa parisuhteessa ja olen koko elämäni aikana ollut vain neljän miehen kanssa sängyssä.
Ja olen jo yli nelikymppinen.
Ei se tarkoita, että on vilkas seksielämä tai vieraita miehiä, jos käy kavereiden kanssa baareissa ja juhlimassa.
Sä ootkin jämänainen, joka on kelvannut epätoivoisille miehille panopuuks.
Tässä työssä olen selvittänyt, millä tavalla murhatutkintaa käsittelevä podcast-sarja kehystää rikoksen uhrin. Aineistostani erottui useita eri tulkintakehyksiä, jotka painottivat eri asioita ja loivat täten samasta tapahtumasta ja henkilöstä omanlaisensa tulkinnan. Nähdäkseni onnistuin tutkielmalla osoittamaan, millainen valta mediaesitysten luojilla on muokata ja rakentaa todellisuuskäsityksiä. Pahimmillaan rikosjournalismi voi rakentaa tai ylläpitää maailmankuvaa, joka asettaa ihmisryhmiä eriarvoiseen asemaan. Nähdäkseni tällainen tilanne voi syntyä, mikäli media kehystää rikosuutisoinnissa tietyt henkilöt säännönmukaisesti tietyllä tavalla tai kiinnostuu eniten rikoksista, joissa uhri vastaa ennalta määriteltyjä kriteerejä. Siksi median uhrinarratiiveja on syytä tutkia jatkossakin.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/131160/NieminenJanne.pdf;j…