Lue keskustelun säännöt.
Mitä jos Raisa Räisänen nousikin siihen kaveriporukan autoon?
07.05.2026 |
Räisänen oli viettänyt iltaa samanikäisen naispuolisen ystävänsä kanssa Hämeenkatu 18:ssa sijaitsevassa ravintola Casablancassa noin kello 21.30–22.00. Hieman ennen kello 23.00 Räisäsen ystävä lähti Hämeenkadulta autokyydillä Huittisten Seurahuoneelle, mutta Räisänen ei mahtunut mukaan.
Ystävä näki Räisäsen kävelevän Hämeenkadun yli takaisin Casablancan puolelle, mikä on viimeinen varma havainto hänestä. Sen jälkeen Räisäsestä ei ole yhtään luotettavaa silminnäkijähavaintoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raisa_R%C3%A4is%C3%A4sen_katoamistapaus
Kommentit (8855)
Ei tuo gradu syyllistä Raisaa vaan tutkii median käytöstä ja kuinka media muokkaa ihmisten mielikuvia.
Jos lehdet yms kertoisivat, että 16-vuotias tyttö oli kapakoissa väärillä papereilla juomassa alkoholia.
Sini Vuori ei olekaan niin kiinnostava kun hänestä ei ole tehty kiiltokuvatyttöä.
Hänkin katosi hämeenkadulla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raisa Maria Räisänen oli 16-vuotias Tampereen NMKY:n koripalloilija, joka katosi Tampereen keskustassa lauantaina 16. lokakuuta 1999.
Raisa Maria Räisänen oli 16-vuotias alaiköinen tyttö, Tampereen yöelämässä alaikäisenä tampereen yöelämässä viihtyvä lapsi,, joka kävi ravintoloissa väärillä henkilöpapereilla ja nautti alkoholia. joka katosi Tampereen keskustassa lauantaina 16. lokakuuta 1999.
Oliko Raisalla kuinka vilkas seksi elämä tuohon aikaan? Sillä tuskin mikään kiltti naapurin tyttö oli, kun kerran baareissa sekä yökerhoissa viihtyi.
Minä viihdyin baareissa ja yökerhoissa, enkä ikinä harrastanut yhden illan juttuja, vaikka miehiä olisi ollut jonossa.
Seksiä harrastin ainoastaan vakiintuneessa parisuhteessa ja olen koko elämäni aikana ollut vain neljän miehen kanssa sängyssä.
Ja olen jo yli nelikymppinen.
Ei se tarkoita, että on vilkas seksielämä tai vieraita miehiä, jos käy kavereiden kanssa baareissa ja juhlimassa.
Sä ootkin jämänainen, joka on kelvannut epätoivoisille miehille panopuuks.
”Sä ootkin jämänainen, joka on kelvannut epätoivoisille miehille pan opuuks.”
Hei, heräsikö asianosainen linjoille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Podcastin ensimmäisessä jaksossa toimittaja Niemi mainitsee, että tapaus ei ole jättänyt häntä rauhaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Hän perustelee tätä esimerkiksi sillä, että oli itse Räisäsen katoamisiltana työtehtävissä Tampereen keskustassa PoliisiTV:n kuvauksissa. ”On ollut hyvin lähellä, että Raisa olisi näkynyt jonkin juontoni taustalla Poliisi-TV:ssä. Saatoin hyvinkin värjötellä Raatihuoneen nurkalla samaan aikaan, kun Raisa on jäänyt bussista pois ja kävellyt aivan vierestä ravintola Casablancaan.” (Toimittaja Marko Niemi, Viimeinen johtolanka -podcast, osa 1, Yle 2020.)
Tällä kehystämisen tavalla toimittaja ikään kuin asemoi itsensä osaksi Räisäsen tarinaa tai kohtaloa. Näin ollen hän ei tarkastele asiaa ulkopuolisena toimittajana vaan henkilönä, jota tapahtuma koskettaa erityisellä tasolla. Toimittaja myös arvioi katoamisen herättämiä tunteita peilaamalla tapausta omiin ihmissuhteisiinsa, kuten seuraavissa sitaateissa:
”Koska seurustelin itse tuohon aikaan tamperelaisen entisen koripalloilijatytön kanssa, tapaus tuli jo heti tuoreeltaan väistämättä ihon alle eri tavalla kuin muut raportoimamme rikokset. (…) Mietin, että tämä olisi voinut sattua myös jollekin läheisellenikin.” (Toimittaja Marko Niemi, Viimeinen johtolanka -podcast, osa 1, Yle 2020.)
”Oma tyttäreni on juuri nyt samanikäinen kuin Raisa oli kadotessaan. En halua miettiä sellaista vaihtoehtoa, miltä tuntuisi menettää oma lapsi, mutta tytärtäni ajatellessani minun on helppo kuvitella, millaisen kaaoksen 16-vuotiaan lapsen katoaminen vanhemmissa ja läheisissä aiheuttaa.” (Toimittaja Marko Niemi, Viimeinen johtolanka -podcast, osa 1, Yle 2020.)
Kun toimittaja itse samastuu tunnetasolla näin vahvasti tapaukseen, hän ikään kuin kutsuu kuulijatkin tekemään niin. Tässä kehystämisen tavassa onkin yhtymäkohtia esimerkiksi Wardlen (2008, 138) havaintoon siitä, että medioilla on tapana rakentaa rikosuutisista mahdollisimman samastuttavia ja luoda täten käsitystä, että kuvattu rikos voisi tapahtua kenelle tahansa.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/131160/NieminenJanne.pdf;j…
Aika pahasti särähtää tuossa työssä uhrin syyllistäminen: ihminen voi kyllä ehkäistä onnettomuuksia ja rikoksen uhriksi joutumista. Mutta: entisaikaan nuoret tapasivat vastakkaista sukupuolta yöelämässä. Fakta.
Se, että on joutunut henkirikoksen uhriksi ON sattumaa: kyse on pahan ihmisen kohtaamisesta. 99,99% ei vastaavissa olosuhteissa ikinä joudu rikoksen uhriksi.
Henkirikos ja ruumiin piilottaminen ovat helvetin vakavia rikoksia, eivätkä missään olosuhteissa uhrin syy. Nuori nainen EI KERJÄÄ TAPETUKSI TULEMISTA, vaikka olisi kännissä ja viihtyisi poikien/miesten kanssa.
Lähes kaikki nuoret tekivät tuota 90-luvulla.
Ai että toimittajat kohtelevat henkirikoksen uhria uhrina? No jännä juttu!Tämä! Onko tuota kirjoittajaa tutkittu? Mistä syystä tällainen on saatu ylipäänsä julkaista?
Kirjoittajan nimi on varmaan sattumaa, mutta Raisan autonrassaaja-poikaystävän nimi oli Janne.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo gradu syyllistä Raisaa vaan tutkii median käytöstä ja kuinka media muokkaa ihmisten mielikuvia.
Jos lehdet yms kertoisivat, että 16-vuotias tyttö oli kapakoissa väärillä papereilla juomassa alkoholia.
Sini Vuori ei olekaan niin kiinnostava kun hänestä ei ole tehty kiiltokuvatyttöä.
Hänkin katosi hämeenkadulla
HÄN OLI AIKUINEN.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuo gradu syyllistää jotenkin Raisaa. Siis tyyliin, että mitäs käyttäydyit noin, siitäs sitten sait.
Ei vaan sitä, että uhrista tehdään aina kiiltokuvan kaltainen enkeli, joka on viaton käytökseltään.
Piia Ristikankareen jutuissa alleviivataan uskontoa ja pikkuveljestään huolehtivaa ammattikoululaista, joka halusi olla kuin opettajansa.
Eli toimittajat alleviivaavat viattomuuteen.
Se voi viedä väärille raiteille. Ainakaan Raisan käytös ei kaikkinensa ollut viatonta kiltin urheilutytön ja kympin oppilaan käytöstä. Hänellä riistäytyi kotibileet käsistä, kävi poliisi, oli väärillä papereilla kapakoissa, oli suhteessa useiden kanssa.
Tänä päivänä tulisi lastensuojeluilmoitus. Hän oli 16-vuotias. Niistä kotibileistäkin olisi nykyään tehnyt poliisi lastensuojeluilmoitukset.
Ajat olivat erit vuonna 99
OT. Sana eri ei taivu missään muodossa. Ajat olivat erilaiset voi sanoa. Tässä voi kirjoittaja oppia vähän suomen kieltäkin samalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Raisa Maria Räisänen oli 16-vuotias Tampereen NMKY:n koripalloilija, joka katosi Tampereen keskustassa lauantaina 16. lokakuuta 1999.
Raisa Maria Räisänen oli 16-vuotias alaiköinen tyttö, Tampereen yöelämässä alaikäisenä tampereen yöelämässä viihtyvä lapsi,, joka kävi ravintoloissa väärillä henkilöpapereilla ja nautti alkoholia. joka katosi Tampereen keskustassa lauantaina 16. lokakuuta 1999.
Eli hän oli tyypillinen 16-vuotias tyttö vuonna 1999.
En muuten muista yhdenkään toisen kadonneen vastaavalla tavalla ysärillä!
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo gradu syyllistä Raisaa vaan tutkii median käytöstä ja kuinka media muokkaa ihmisten mielikuvia.
Jos lehdet yms kertoisivat, että 16-vuotias tyttö oli kapakoissa väärillä papereilla juomassa alkoholia.
Sini Vuori ei olekaan niin kiinnostava kun hänestä ei ole tehty kiiltokuvatyttöä.
Hänkin katosi hämeenkadulla
Ei Raisasta tehty kiiltokuvatyttöä. Laajasti on kerrottu että oli alaikäisenä baarissa. Kerrottu myös että opiskeli urheilulukiossa ja harrasti aktiivisesti urheilua. Oli sosiaalinen ja oli paljon tuttuja. Ei tuo ole mitään kiillotusta, vaan faktaa. Tottahan se on, että jos narkomaani joutuu henkirikoksen uhriksi, niin sen katsotaan liittyvän elämäntyyliin eikä se herätä kummastusta. Ei Raisaa kiillotettu, mutta tuossa gradussa annetaan tosi vahvasti ymmärtää, että niin on tehty ja uhriksi nostaminen on ollut kirjoittajan mielestä harkitsematonta. Ihan jäätävän typerä kirjoitus. Johan sen jo otsikkokin kertoo ja edelleen ihmettelen, miksi tuo on julkaistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raisa sai pieneen koloonsa täytettä😁
Ilmoitin nettivinkkiin tämän.
Sen kun lähetät🤣
Ei kiinnosta yhtään! 😃
Vierailija kirjoitti:
Tuskin kumminkaan 99 kaikkien vanhemmat ovat hyväksyneet alkoholin käyttämisen alaikäisenä.
Eivät kaikkien. Kuitenkin lähes jokainen joi, jopa suurin osa säännöllisesti, tiesivät vanhemmat siitä tai eivät. Tästä on tilastotietoa kyllä saatavilla, mene googlaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Podcastin ensimmäisessä jaksossa toimittaja Niemi mainitsee, että tapaus ei ole jättänyt häntä rauhaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Hän perustelee tätä esimerkiksi sillä, että oli itse Räisäsen katoamisiltana työtehtävissä Tampereen keskustassa PoliisiTV:n kuvauksissa. ”On ollut hyvin lähellä, että Raisa olisi näkynyt jonkin juontoni taustalla Poliisi-TV:ssä. Saatoin hyvinkin värjötellä Raatihuoneen nurkalla samaan aikaan, kun Raisa on jäänyt bussista pois ja kävellyt aivan vierestä ravintola Casablancaan.” (Toimittaja Marko Niemi, Viimeinen johtolanka -podcast, osa 1, Yle 2020.)
Tällä kehystämisen tavalla toimittaja ikään kuin asemoi itsensä osaksi Räisäsen tarinaa tai kohtaloa. Näin ollen hän ei tarkastele asiaa ulkopuolisena toimittajana vaan henkilönä, jota tapahtuma koskettaa erityisellä tasolla. Toimittaja myös arvioi katoamisen herättämiä tunteita peilaamalla tapausta omiin ihmissuhteisiinsa, kuten seuraavissa sitaateissa:
”Koska seurustelin itse tuohon aikaan tamperelaisen entisen koripalloilijatytön kanssa, tapaus tuli jo heti tuoreeltaan väistämättä ihon alle eri tavalla kuin muut raportoimamme rikokset. (…) Mietin, että tämä olisi voinut sattua myös jollekin läheisellenikin.” (Toimittaja Marko Niemi, Viimeinen johtolanka -podcast, osa 1, Yle 2020.)
”Oma tyttäreni on juuri nyt samanikäinen kuin Raisa oli kadotessaan. En halua miettiä sellaista vaihtoehtoa, miltä tuntuisi menettää oma lapsi, mutta tytärtäni ajatellessani minun on helppo kuvitella, millaisen kaaoksen 16-vuotiaan lapsen katoaminen vanhemmissa ja läheisissä aiheuttaa.” (Toimittaja Marko Niemi, Viimeinen johtolanka -podcast, osa 1, Yle 2020.)
Kun toimittaja itse samastuu tunnetasolla näin vahvasti tapaukseen, hän ikään kuin kutsuu kuulijatkin tekemään niin. Tässä kehystämisen tavassa onkin yhtymäkohtia esimerkiksi Wardlen (2008, 138) havaintoon siitä, että medioilla on tapana rakentaa rikosuutisista mahdollisimman samastuttavia ja luoda täten käsitystä, että kuvattu rikos voisi tapahtua kenelle tahansa.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/131160/NieminenJanne.pdf;j…
Aika pahasti särähtää tuossa työssä uhrin syyllistäminen: ihminen voi kyllä ehkäistä onnettomuuksia ja rikoksen uhriksi joutumista. Mutta: entisaikaan nuoret tapasivat vastakkaista sukupuolta yöelämässä. Fakta.
Se, että on joutunut henkirikoksen uhriksi ON sattumaa: kyse on pahan ihmisen kohtaamisesta. 99,99% ei vastaavissa olosuhteissa ikinä joudu rikoksen uhriksi.
Henkirikos ja ruumiin piilottaminen ovat helvetin vakavia rikoksia, eivätkä missään olosuhteissa uhrin syy. Nuori nainen EI KERJÄÄ TAPETUKSI TULEMISTA, vaikka olisi kännissä ja viihtyisi poikien/miesten kanssa.
Lähes kaikki nuoret tekivät tuota 90-luvulla.
Ai että toimittajat kohtelevat henkirikoksen uhria uhrina? No jännä juttu!Tämä! Onko tuota kirjoittajaa tutkittu? Mistä syystä tällainen on saatu ylipäänsä julkaista?
Kirjoittajan nimi on varmaan sattumaa, mutta Raisan autonrassaaja-poikaystävän nimi oli Janne.
Oli Janne Hyvönen myös Janne
Vierailija kirjoitti:
Raisan perheeltä haastatteluja on antanut kaikki, paitsi veli,miksi?
Ei kai heillä sitten veljeä ollutkaan, ihme vastauksia antaa tuo google, ei siltä voi mitään kysyä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo gradu syyllistä Raisaa vaan tutkii median käytöstä ja kuinka media muokkaa ihmisten mielikuvia.
Jos lehdet yms kertoisivat, että 16-vuotias tyttö oli kapakoissa väärillä papereilla juomassa alkoholia.
Sini Vuori ei olekaan niin kiinnostava kun hänestä ei ole tehty kiiltokuvatyttöä.
Hänkin katosi hämeenkadulla
Ei Raisasta tehty kiiltokuvatyttöä. Laajasti on kerrottu että oli alaikäisenä baarissa. Kerrottu myös että opiskeli urheilulukiossa ja harrasti aktiivisesti urheilua. Oli sosiaalinen ja oli paljon tuttuja. Ei tuo ole mitään kiillotusta, vaan faktaa. Tottahan se on, että jos narkomaani joutuu henkirikoksen uhriksi, niin sen katsotaan liittyvän elämäntyyliin eikä se herätä kummastusta. Ei Raisaa kiillotettu, mutta tuossa gradussa annetaan tosi vahvasti ymmärtää, että niin on tehty ja uhriksi nostaminen on ollut kirjoittajan mielestä harkitsematonta. Ihan jäätävän typerä kirjoitus. Johan sen jo otsikkokin kertoo ja edelleen ihmettelen, miksi tuo on julkaistu.
Mutta alkoholin käyttäminen selitettiin koripallopelin juhlistamisella. Ensin pohjia kotona ja sitten lainatuilla papereilla baariin ja pirtelön makuista alkoholijuomaa juomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Podcastin ensimmäisessä jaksossa toimittaja Niemi mainitsee, että tapaus ei ole jättänyt häntä rauhaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Hän perustelee tätä esimerkiksi sillä, että oli itse Räisäsen katoamisiltana työtehtävissä Tampereen keskustassa PoliisiTV:n kuvauksissa. ”On ollut hyvin lähellä, että Raisa olisi näkynyt jonkin juontoni taustalla Poliisi-TV:ssä. Saatoin hyvinkin värjötellä Raatihuoneen nurkalla samaan aikaan, kun Raisa on jäänyt bussista pois ja kävellyt aivan vierestä ravintola Casablancaan.” (Toimittaja Marko Niemi, Viimeinen johtolanka -podcast, osa 1, Yle 2020.)
Tällä kehystämisen tavalla toimittaja ikään kuin asemoi itsensä osaksi Räisäsen tarinaa tai kohtaloa. Näin ollen hän ei tarkastele asiaa ulkopuolisena toimittajana vaan henkilönä, jota tapahtuma koskettaa erityisellä tasolla. Toimittaja myös arvioi katoamisen herättämiä tunteita peilaamalla tapausta omiin ihmissuhteisiinsa, kuten seuraavissa sitaateissa:
”Koska seurustelin itse tuohon aikaan tamperelaisen entisen koripalloilijatytön kanssa, tapaus tuli jo heti tuoreeltaan väistämättä ihon alle eri tavalla kuin muut raportoimamme rikokset. (…) Mietin, että tämä olisi voinut sattua myös jollekin läheisellenikin.” (Toimittaja Marko Niemi, Viimeinen johtolanka -podcast, osa 1, Yle 2020.)
”Oma tyttäreni on juuri nyt samanikäinen kuin Raisa oli kadotessaan. En halua miettiä sellaista vaihtoehtoa, miltä tuntuisi menettää oma lapsi, mutta tytärtäni ajatellessani minun on helppo kuvitella, millaisen kaaoksen 16-vuotiaan lapsen katoaminen vanhemmissa ja läheisissä aiheuttaa.” (Toimittaja Marko Niemi, Viimeinen johtolanka -podcast, osa 1, Yle 2020.)
Kun toimittaja itse samastuu tunnetasolla näin vahvasti tapaukseen, hän ikään kuin kutsuu kuulijatkin tekemään niin. Tässä kehystämisen tavassa onkin yhtymäkohtia esimerkiksi Wardlen (2008, 138) havaintoon siitä, että medioilla on tapana rakentaa rikosuutisista mahdollisimman samastuttavia ja luoda täten käsitystä, että kuvattu rikos voisi tapahtua kenelle tahansa.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/131160/NieminenJanne.pdf;j…
Aika pahasti särähtää tuossa työssä uhrin syyllistäminen: ihminen voi kyllä ehkäistä onnettomuuksia ja rikoksen uhriksi joutumista. Mutta: entisaikaan nuoret tapasivat vastakkaista sukupuolta yöelämässä. Fakta.
Se, että on joutunut henkirikoksen uhriksi ON sattumaa: kyse on pahan ihmisen kohtaamisesta. 99,99% ei vastaavissa olosuhteissa ikinä joudu rikoksen uhriksi.
Henkirikos ja ruumiin piilottaminen ovat helvetin vakavia rikoksia, eivätkä missään olosuhteissa uhrin syy. Nuori nainen EI KERJÄÄ TAPETUKSI TULEMISTA, vaikka olisi kännissä ja viihtyisi poikien/miesten kanssa.
Lähes kaikki nuoret tekivät tuota 90-luvulla.
Ai että toimittajat kohtelevat henkirikoksen uhria uhrina? No jännä juttu!Tämä! Onko tuota kirjoittajaa tutkittu? Mistä syystä tällainen on saatu ylipäänsä julkaista?
Kirjoittajan nimi on varmaan sattumaa, mutta Raisan autonrassaaja-poikaystävän nimi oli Janne.
Törkyviesteistä päätellen ei välttämättä ole sattumaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo gradu syyllistä Raisaa vaan tutkii median käytöstä ja kuinka media muokkaa ihmisten mielikuvia.
Jos lehdet yms kertoisivat, että 16-vuotias tyttö oli kapakoissa väärillä papereilla juomassa alkoholia.
Sini Vuori ei olekaan niin kiinnostava kun hänestä ei ole tehty kiiltokuvatyttöä.
Hänkin katosi hämeenkadulla
HÄN OLI AIKUINEN.
Nuori kumminkin 23-vuotias joka oli syömässä hampurilaista hämeenkadun mäkkärissä. Katosi siitä jälkiä jättämättä
" Aika pahasti särähtää tuossa työssä uhrin syyllistäminen: ihminen voi kyllä ehkäistä onnettomuuksia ja rikoksen uhriksi joutumista. Mutta: entisaikaan nuoret tapasivat vastakkaista sukupuolta yöelämässä. Fakta.
Se, että on joutunut henkirikoksen uhriksi ON sattumaa: kyse on pahan ihmisen kohtaamisesta. 99,99% ei vastaavissa olosuhteissa ikinä joudu rikoksen uhriksi.
Henkirikos ja ruumiin piilottaminen ovat helvetin vakavia rikoksia, eivätkä missään olosuhteissa uhrin syy. Nuori nainen EI KERJÄÄ TAPETUKSI TULEMISTA, vaikka olisi kännissä ja viihtyisi poikien/miesten kanssa.
Lähes kaikki nuoret tekivät tuota 90-luvulla.
Ai että toimittajat kohtelevat henkirikoksen uhria uhrina? No jännä juttu! "
Samaa mieltä.
Itseäni on aina ihmetyttänyt tuo baarimikon kommetti, että hänestä Raisa oli kokematon alkoholin käyttäjä ja itse käsitän tuon niin, että oli siis jo kovassa humalassa ja baarimikko päätti, että parempi tehdä jotain mietoa. Ei kenenkään naamasta muuten näe onko kokenut tai kokematon.
Itse en kokonut gradua noin, niin kuin eräät.
Aivan kuin joitakin osuisi arkaan kohtaan faktat. Raisa ei elänyt viatonta lapsen elämää. Vaikka oli hyvä koripallossa, opiskeli urheilulukiossa ja oli kympin oppilas. Lisäksi rippikuva hänestäkin julkisuudessa.
Raisa varmaan on kysynyt jotakin hyvää drinkkiä.
Jaa en tiennytkään SIni Vuoresta. Onpa outoa :O Mikä tossa Hämeenkadussa on vikana? Jos mulla ois nuori tytär, niin en päästäisi Tampereelle yksin ikinä.
Tosiaan: jos rikollisjengin jäsen kuolee rikollisjengin bileissä, on vastuu itsellä.
Jos on 16-vuotias vasta yläasteelta päässyt teini, ei ole edes lain edessä täysivaltainen.
Kaikki, jotka hyväksikäyttävät tuon ikäisen nuoruuden kapinointia, seikkailunhalua, naiiviutta ja luottamusta ja kohdistavat häneen rikoksia, ovat ansainneet rangaistuksensa tuplana.