Kuuluuko äitienpäivä- ja isänpäiväkorttien tekeminen päiväkotiin ja kouluihin?
Tästähän käydään keskustelua aina äitienpäivän ja isänpäivän aikaan. Joissain kouluissa ja päiväkodeissa on lopetettu näiden korttien tekeminen, koska on ajateltu sen olevan väärin niitä kohtaan joilla ei ole äitiä tai isää syystä tai toisesta. Toisaalta kortteja tehdään edelleen ja kortin voi äidin tai isän lisäksi tehdä kenelle haluaa.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun kuusikymmentä vuotta sitten alaluokilla äitienpäiväkorttia alettiin askartelemaan ja oman äidin kuolemasta oli runsas vuosi. Mietin että uskallanko opettajalta kysyä että mitä teen kun minulla ei ole äitiä. Opettaja sitten näki ehkä hämmennykseni ja tuli kuiskuttamaan että voit tehdä vaikka isosiskolle. No, äidittömyys aiheutti niinä vuosina ja myöhemminkin monta surullista kokemusta ja osattomuuden tunnetta.
Ymmärrän, mutta kai sä ymmärrät että 99 % lapsista on äiti elämässään?
Tällä tarinallani äidittömyydestä en ollut ottamassa kielteistä kantaa korttien tekoon eli ovat kaunis perinne joka säilyköön. Muistelin vain omaa kokemusta.
Ei kai sitä koulussa keneltäkään kuulustella että kenelle sen kortin tekee, oli äitiä tai isää tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun kuusikymmentä vuotta sitten alaluokilla äitienpäiväkorttia alettiin askartelemaan ja oman äidin kuolemasta oli runsas vuosi. Mietin että uskallanko opettajalta kysyä että mitä teen kun minulla ei ole äitiä. Opettaja sitten näki ehkä hämmennykseni ja tuli kuiskuttamaan että voit tehdä vaikka isosiskolle. No, äidittömyys aiheutti niinä vuosina ja myöhemminkin monta surullista kokemusta ja osattomuuden tunnetta.
Miten niin mitä teet? Osallistut askarteluun, tietysti. Eihän sen pitäisi mitään estää.
Vierailija kirjoitti:
Tai menee juhliin ja muiden juodessa Dom Perignonia saa itse lasin Pommacia, kun ei voi terveyssyistä juoda alkoholia.
Ottaisin mieluummin sen Pommacin 😌
Paras on tehdä "tärkeälle ihmiselle". Sen ei tarvitse olla äiti tai isä. Ainakin monissa päiväkodeissa on jo tämä käytäntö.
Ihan typerää että tässäkin on yritetty vetää kaikki huomio niihin jotka angstailevat äitienpäivästä. Voihan sitä olla naama nurin ja olls juhlimatta mitään, mutta ei se ole muiden syytä.
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun kuusikymmentä vuotta sitten alaluokilla äitienpäiväkorttia alettiin askartelemaan ja oman äidin kuolemasta oli runsas vuosi. Mietin että uskallanko opettajalta kysyä että mitä teen kun minulla ei ole äitiä. Opettaja sitten näki ehkä hämmennykseni ja tuli kuiskuttamaan että voit tehdä vaikka isosiskolle. No, äidittömyys aiheutti niinä vuosina ja myöhemminkin monta surullista kokemusta ja osattomuuden tunnetta.
Alkoi itkettää puolestasi kun luin viestisi. :(
Vierailija kirjoitti:
Paras on tehdä "tärkeälle ihmiselle". Sen ei tarvitse olla äiti tai isä. Ainakin monissa päiväkodeissa on jo tämä käytäntö.
Ja miksi ei äidille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras on tehdä "tärkeälle ihmiselle". Sen ei tarvitse olla äiti tai isä. Ainakin monissa päiväkodeissa on jo tämä käytäntö.
Ja miksi ei äidille?
Saa se olla äidille, JOS sellainen on. Jos päiväkotiryhmässä tiedetään, että jollain lapsella ei ole äitiä, niin ei kai häntä velvoiteta ÄIDILLE tekemään!? Haloo nyt.
Vierailija kirjoitti:
Ihan typerää että tässäkin on yritetty vetää kaikki huomio niihin jotka angstailevat äitienpäivästä. Voihan sitä olla naama nurin ja olls juhlimatta mitään, mutta ei se ole muiden syytä.
Sinulla on jotain typerää angstailua.
Tässähän tehdään vaan karhunpalvelusta niille lapsille jotka ovat harmissaan siitä että heillä ei ole äitiä tai isää. Sen sijaan että yritettäisiin tehdä tästä kaikille hyvä päivä lähdetään viemään toimeen äärisuuntaan ja sepostetaan läheistenpäivää. Mitäs sitten kun äitinsä tai isänsä menettäneet harmistuvat siitä kun toisilla lapsilla on äidit ja isät? Kielletään vanhempainillat? Tai se että äiti tai isä toisi lapsen kouluun tai hakisi sieltä.
Vanhempansa menettäneiden lasten kietominen pumpulielämään ei auta heitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras on tehdä "tärkeälle ihmiselle". Sen ei tarvitse olla äiti tai isä. Ainakin monissa päiväkodeissa on jo tämä käytäntö.
Ja miksi ei äidille?
Täh?
Isäni kuoli kun olin pieni. Olihan se aina surullista, kun tehtiin isänpäiväkortteja. Mutta henkiin jäin. Ei äidittömyys/isättömyys ole minusta mikään syy, etteikö kortteja voisi tehdä. Elämässä tulee muitakin pettymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Tässähän tehdään vaan karhunpalvelusta niille lapsille jotka ovat harmissaan siitä että heillä ei ole äitiä tai isää. Sen sijaan että yritettäisiin tehdä tästä kaikille hyvä päivä lähdetään viemään toimeen äärisuuntaan ja sepostetaan läheistenpäivää. Mitäs sitten kun äitinsä tai isänsä menettäneet harmistuvat siitä kun toisilla lapsilla on äidit ja isät? Kielletään vanhempainillat? Tai se että äiti tai isä toisi lapsen kouluun tai hakisi sieltä.
Vanhempansa menettäneiden lasten kietominen pumpulielämään ei auta heitä.
Oletko ihan kunnossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras on tehdä "tärkeälle ihmiselle". Sen ei tarvitse olla äiti tai isä. Ainakin monissa päiväkodeissa on jo tämä käytäntö.
Ja miksi ei äidille?
Saa se olla äidille, JOS sellainen on. Jos päiväkotiryhmässä tiedetään, että jollain lapsella ei ole äitiä, niin ei kai häntä velvoiteta ÄIDILLE tekemään!? Haloo nyt.
Eihän kukaan ole velvoittanutkaan, jotrn turha hermostua. Kortin voi tehdä vaikka kenelle.
Vierailija kirjoitti:
Isäni kuoli kun olin pieni. Olihan se aina surullista, kun tehtiin isänpäiväkortteja. Mutta henkiin jäin. Ei äidittömyys/isättömyys ole minusta mikään syy, etteikö kortteja voisi tehdä. Elämässä tulee muitakin pettymyksiä.
Niin? Ei kai sinun pitänyt isälle tehdä korttia? Se olisi aika sadistista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ope ja äiti täällä hei! Askarreltiin jo luokkani kanssa kortit äideille ja keksittiin itse runotkin. Se oli lapsille tärkeää. Viereisessä luokassa ommeltiin lahjatkin. Uskon, että äidit pitävät muistamisista.
Jos lapsella ei ole äitiä, juttelemme yhdessä, kenelle kortti askarrellaan. Aina on onnistunut.
Ei tehdä tästä(kin) vaikeaa.
Mitä tekisit jos äitinsä menettänyt lapsi ei halua osallistua ollenkaan ja huutelee tunnilla typeryyksiä toisille lapsille ja yrittää rikkoa toisten tekemät kortit? Tällaisiakin on.
No en ainakaan kieltäisi toisilta lapsilta korttien tekemistä. Tälle häiriköivälle lapselle asettaisin rajat ja sanoisin että sen ei tarvi tehdä korttia jos ei halua.
Päiväkodissa kortteja askarrellaan usein monta päivää. Ymmärrän hyvin että voi olla rankkaa. Voisi olla hyvä askarrella tärkeälle ihmiselle. Jokainen voi sitten valita.
Orvot voivat askarrella kiitoskortit lastensuojelulle ja sosiaalitoimelle.
Sehän on VARHAISKASVATUSTA SIVUSTYKSEEN HYVIIN TAPOIHIN. TIETYSTI KUULUU OPETTAA ETTÄ HE OSAA SITTEN ITSE TEHDÄ NIITÄ ISOMPANA. SEHÄN ON OPPIMISTA. ALOITTAJA VIHAA KOKO IHMISKUNTAA JA KAIKKEA HYVÄÄ . JUUDAS.