Koulu ei ymmärrä erilailla oppivia
Aivan kivikaudelta on monen opettajan ymmärrys, samoin rehtorin.
Miten eivät ole päivittyneet tähän päivään.
Jokainen lapsi on yksilö ja tasavertainen, opetus tulee saada tavalla josta lapsi suoriutuu.
Tuet lapsille pitää tulla koululta.
Kommentit (47)
Vanhempien kuuluu koulun lisäksi opettaa lasta, sä etsit kotona keinoja mitkä toimii sinun lapsellesi. Koulussa saa vain tietyn määrän opetusta, nopeasti oppivat lapset pärjää tuon opetuksensa kanssa, mutta hitauden oppilaiden kanssa pitää nähdä kotona paljon vaivaa oppimisen eteen, myös tukitoimia koulusta saa ilman diagnooseja.
Tosi huono vertaus jälleen kerran tuo kivikausi tähänkin aiheeseen. Kivikaudella ihmisyksilön omatoiminen ajattelu ja asioiden oppimisprosessi oli nykyaikaa vapaampaa ja luovempaa.
Parempi vertaus olisi vaikka keskiaika tiukkoihin säännöksiin ja käytäntöihin.
Konkretisoi hiukan mitä tarkoitat. Tietenkin jokainen oppii tavallaan (yksi lukemalla, toinen kuulemalla, kolmas kokeilemalla) mutta ei koulu taivu ihan mihin vaan eikä kaikkea aina voi oppia leikin varjolla ja hauskaa pitämällä. Esim. kertotaulua nyt vaan pitää päntätä niin kauan, että sen osa ulkoa eikä englannin verbien opettelusta saa pelkkää hauskaa tekemälläkään.
Vierailija kirjoitti:
Konkretisoi hiukan mitä tarkoitat. Tietenkin jokainen oppii tavallaan (yksi lukemalla, toinen kuulemalla, kolmas kokeilemalla) mutta ei koulu taivu ihan mihin vaan eikä kaikkea aina voi oppia leikin varjolla ja hauskaa pitämällä. Esim. kertotaulua nyt vaan pitää päntätä niin kauan, että sen osa ulkoa eikä englannin verbien opettelusta saa pelkkää hauskaa tekemälläkään.
SAMAA MIELTÄ! Kerro tarkemmin, Ap!
Erilaiset oppijat...huoh. Peruskoulussa on nyt jo ihan tarpeeksi erilaisia metodeja ja opetusta elävöittäviä menetelmiä. On näköaistille ja kuuloaistille suunnattuja.
Lukivaikeuden ymmärrän. Mutta jos sitä ei ole lapsellas, ja sun tenavas ei vaan jaksa/halua/pleikkahuumassa viitsi opetella ulkoa monia asioita, niin koulun ei silti tarvitse muuttua huvipuistoksi.
Lukekaa satuja pienestä pitäen, pakottakaa ne mukerot kuuntelemaan jo parivuotiaasta. Asukaa kirjastossa. Jankatkaa jo 3-4-vuotiaille lukumääriä, laittakaa ennen eskaria kirjoittamaan oma nimensä. Älkää jättäkö yhteiskunnan tehtäväksi kaikkea.
Inkluusio on ainakin pahin menetelmä koska kaikki eivät opi samaa tahtia, sillä vain pakotetaan kaikki sen hitaimman ja hankalimman oppijan tasolle. Eikä koulullakaan ole aikaa opettaa kaikkia jos kotona ei haluta tehdä mitään asian eteen. Kotona se vastuu kasvatuksesta edelleen on eivätkä vanhemmat voi siirtää sitä muille vaikka miten yrittävät. Eli kyllä mussukkanne pärjääminen ihan kaikessa on enemmän kiinni teistä kuin koulusta.
No itseasiassa koulun toimintaa ohjaa opetussuunnitelma ei erityispertin vanhemmat. Koulussa opetetaan perusasiat ja jos ei pertti tunnilla syystä tai tosiesta opi, niin on oikeastaan vanhempien tehtävä tukea lastaan läksyjen teossa ja auttaa oppimaan. Nokkelammat oppii nopeasti, ei niin nokkelat hitaammin vanhempiensa tuella. Toki koululta saa jotakin tukea, mutta tukiuudistuksen jälkeen tuki suuntautuu enimmäkseen ryhmään ja entistä vähemmän juuri yhden yksilön tarpeisiin. Arvointiskaala on myös laaja toiset oppii helposti kympin arvoisesti ja toiset sitten nippanappa vitosen arvoisesti. Sellaista se elämä on. Laiskasta ja ei niin nerokkaasta ei tule kympin oppilasta, vaikka se saattaa harmittaakin.
Nuo on noita valituksia joilla yritetään vakuuttaa itselle ja jälkipolvelle ettei kyse ei ole tyhmyydestä... Vaikka sitähän se on.
Vierailija kirjoitti:
Nuo on noita valituksia joilla yritetään vakuuttaa itselle ja jälkipolvelle ettei kyse ei ole tyhmyydestä... Vaikka sitähän se on.
Ei ole siitä kysymys.
Ennen vanhaan näille oli apukoulu ja tarkkailuluokat.
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan näille oli apukoulu ja tarkkailuluokat.
Nykyään tiedetään paremmin.
Välillä kuulee tätä valitusta. Samalla itse tietää erityisopettajana, että on lain puitteissa käyttänyt jo kaikki keinot ja ehkä vielä vähän enemmänkin ihan hyvästä tahdosta. Ap ei määrittele, minkälaisia haasteita hän nimenomaan tarkoittaa. Isoin haaste on kouluakäymättömät. Koulusta ei voi lain mukaan kukaan mennä lapsen kotiin, eikä etäopetus ole mahdollista. Jos huoltaja ei saa lasta lähtemään kouluun, sosiaalityö tulee tueksi ja lasut paukkaavat menemään keskimäärin kuukauden välein. Koulu voi vain käytännössä odottaa, että sosiaalipuoli tekee tehtävänsä ja huostaanottaa lapsen tms. Liekö sekään kaikille sitten toimiva ratkaisu kuitenkaan, koska onhan huostaanotto aina iso tunnetason kuorma. Luulisi, että huostassa saisi esimerkiksi psyykenlääkkeet nielaistua helpommin alas, jos ne eivät ole kotioloissa alas menneet.
Sen verran haluan vielä todeta, että opettajakunnassa on kyllä valtava kirjo siinä, että kuka ymmärtää vaikkapa erityttämisen tai yksilöllisen lähestymistavan päälle. Jokaisessa koulussa on sekä tämän asian osaajia että menneessä ajassa jumittajia.
Harvemmin rakennus mitään ymmärtääkään.
Koulukaan ei voi taipua jokaisen "erityisvaatimuksiin" eikä tarjota kaikkeen tukea. Apukoulut ja tarkkikset takas niin saadaan jotain järkeä tähän touhuun ja oppimirauha takaisin niille, joille siitä koulunkäynnistä oikeasti on jotain hyötyäkin.
Vierailija kirjoitti:
Konkretisoi hiukan mitä tarkoitat. Tietenkin jokainen oppii tavallaan (yksi lukemalla, toinen kuulemalla, kolmas kokeilemalla) mutta ei koulu taivu ihan mihin vaan eikä kaikkea aina voi oppia leikin varjolla ja hauskaa pitämällä. Esim. kertotaulua nyt vaan pitää päntätä niin kauan, että sen osa ulkoa eikä englannin verbien opettelusta saa pelkkää hauskaa tekemälläkään.
Eräässä koulussa tuo ei ymmärretä erilaisia oppijoita tarkoitti sitä että matematiikassa koko luokka jauhoi muutaman takia niitä kertotauluja vielä kuudennella luokalla eivätkä suinkaan opiskelleet niitä kuudennen luokan oppeja.
Mutta luokalle ei voinut jättää. Arvatkaa vain millaisissa ongelmissa lapset on kun siirtyvät alakoulusta yläkouluun tuolla, jopa ne normaalisti oppivat.
Vierailija kirjoitti:
Erilaiset oppijat...huoh. Peruskoulussa on nyt jo ihan tarpeeksi erilaisia metodeja ja opetusta elävöittäviä menetelmiä. On näköaistille ja kuuloaistille suunnattuja.
Lukivaikeuden ymmärrän. Mutta jos sitä ei ole lapsellas, ja sun tenavas ei vaan jaksa/halua/pleikkahuumassa viitsi opetella ulkoa monia asioita, niin koulun ei silti tarvitse muuttua huvipuistoksi.
Lukekaa satuja pienestä pitäen, pakottakaa ne mukerot kuuntelemaan jo parivuotiaasta. Asukaa kirjastossa. Jankatkaa jo 3-4-vuotiaille lukumääriä, laittakaa ennen eskaria kirjoittamaan oma nimensä. Älkää jättäkö yhteiskunnan tehtäväksi kaikkea.
Ketä on puhunut huvipuistosta.Turhaa viisastelet ja näsäilet.
Katsos, se on se yhdenvertaisuus.
Onneksi näillä lapsilla on vanhemmat jotka tietää miten saadaan ne palvelut ja tuet.
Helposti koulu lyö jarrut, heillä ei ole resursseja.
No, niitä resursseja järjestetään.
Olkaahan vanhemmat tarvittaessa tiukkoina. Jos sattuu vähääkään vanhakantainen jäärä rehtori vastaan joka ei ymmärrä muuta kuin tilastoja ja hallintoa niin kodin tukea tarvitaan jotta oppilaan oikeudet toteutuu.
Rehtori saattaa uhkailla, kyllä, pelottelulla lasuilmoituksista.Vaan annas olla kun sattuukin oikeassa paikassa olemaan ihminen, ihminen jolla on halu ja taito tehdä työtä lastenedun mukaan niin siinäpä saatta reksi saada ns.näpeilleen.Ls sosiaalityöntekijöiksi ei pitäisi valikoitua kokemattomia aloittelijoita, heitä joita koulut yrittää et vievät kuin litran mittaa, vaan niitä rautaisia ammattilaisia, jotka ovat nähneet ja kokeneet.