Olen reilu nelikymppinen, mutta olen jo nyt päättänyt, etten ikinä halua mihinkään vanhustentaloon tai palvelutaloon

Muistisairaan äitini asioita hoidan ja voin sanoa, että hoitopaikkaan pääsy olisi lottovoitto. Kriisipaikalta vaan kotiutetaan, vaikka ei tunnista kotiaan, hätistelee kotiavun pois, ei muista syödä, eikä käy suihkussa

Vierailija kirjoitti:

Muistisairaan äitini asioita hoidan ja voin sanoa, että hoitopaikkaan pääsy olisi lottovoitto. Kriisipaikalta vaan kotiutetaan, vaikka ei tunnista kotiaan, hätistelee kotiavun pois, ei muista syödä, eikä käy suihkussa

Niin kauan kun joku hotaa hänen asioitaan, eivät piittaa, jos senkään jälkeen...

Valitettavasti on aivan järkyttävällä tolalla vanhusten"hoito".

Aika huonossakin kunnossa pystyy kyllä vielä päättämään päivänsä. Sopivat lääkkeet/aineet pitää vain tilata selvästi etukäteen.

Toivon ettei tule muistisairautta tai muuta joka veisi kyvyn päättää asiasta. Uskoisin, että sen kyllä tietää sitten kun on valmis lähtemään. Ja jos ei ole, niin sitten sinne hoitokotiin.

Vierailija kirjoitti:

Sama täällä. Sitten kun en enää yksin pärjää kotona, hankkiudun loppuelämäksi vankilaan.

 

M55

Muista tehdä talousri k os, niin saat kovan tuomion.

Vierailija kirjoitti:

Olen päättänyt tuon saman parikymppisenä. Olin 2000-luvun alussa julkisen terveydenhuollon vanhusten laitoshoidossa töissä ja jo silloin talouden huippuaikoina ja vanhusväestön ollessa nykyistä pienempi "hoito" oli hirveää johtuen resurssipulasta pääasiassa. Potilaita pidettiin vuoteissa magneettivöissä (makaat selälläsi lantiosta sidottuna sänkyyn ja hyvin monella lisäksi sidottu myös kädet sänkyyn kiinni), laidat ylhäällä tietenkin, jos pt oli levoton esim. uuden paikan vuoksi hänet lääkittiin, ei siis juteltu ja rauhoiteltu, nukkumaan alettiin laittamaan n. klo. 15, suihkuun pääsi max kerran viikossa, vaipat vaihdettiin kellon ei tarpeen mukaan, iltapala tuli 19 ja seuraava aamupala 8.00, monet oli aliravittuja, syöttämiset oli niin nopeita, että aspiraatio oli tavallista, jos pt ei heti syönyt, se jätettiin väliin jne. Ite masennuin tuosta kainesta niin pahasti että jouduin hakeutumaan psykiatriseen hoitoon.

 

Hulluinta on, että vangeilla on olot noin 1 milj kertaa paremmat. Tuollon 26 v sitten hoidettavissa oli paljon esim sotaveteraajeja ja lottia, siinä oli heille kiitos. Vangit toisaalla nautti lomakotioleilustaan täysihoitoineen. 😡

Mon molemmilla vanhemmilla on ollut dementia, ja tätä samaa menoa osapuilleen se on edelleen myös "parhaimmissa" hoivakodeissa. Itse näen ainoana mahdollisuutena jättää Suomen, kun tulen yhtään vanhemmaksi.

Sitten kun he eivät enää pärjää palvelutalossa, he joutuvat hoivakotiin, joka on todella paljon karumpi paikka. Toki jotkut kuolee jo ennen tätä, mutta ei kaikki. Tästä ei vaan puhuta, vaan vanhuksille luodaan hyväuskoista illuusiota hoivan laadusta. Kun todellisuus iskee vasten silmiä, on liian myöhäistä.