Olen reilu nelikymppinen, mutta olen jo nyt päättänyt, etten ikinä halua mihinkään vanhustentaloon tai palvelutaloon

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on, että niin kauan kuin muisti pelaa, ei halua päättää elämäänsä, ja sitten kun sen aika olisi, ei enää muista hankettaan. Tai ei löydä unilääkkeitä.

Jos olisi jokin kaappi täynnä suklaata, jota ei saisi syödä tai päättyisi elämä. Muistin pettäessä hanke saattaisi sitten onnistua itsestään. Miten sitten huolehtia, että ei aiheutuisi sivullisille haittaa...

Joo kamalia paikkoja. Mun aikuinen lapsi ilkeilee ja uhkaa laittaa mut vanhainkotiin etten ainakaan olisi hänen riesana..

Vierailija kirjoitti:

Eihän niihin jouduta, vaan päästään.

Höpö höpö. Ella Kannisenkin täti kuristui siellä kuoliaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani asuvat palvelutalossa. Ihan tavallinen kerrostalokolmio, mutta siivooja käy joka toinen viikko ja hoitaa imuroinnin, pyykit yms. Niin ja hoitaja on nopeasti saatavilla, jos tulee tarvetta.  

Tämä on täysin eri asia kuin mistä aloituksessa puhutaan.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani asuvat palvelutalossa. Ihan tavallinen kerrostalokolmio, mutta siivooja käy joka toinen viikko ja hoitaa imuroinnin, pyykit yms. Niin ja hoitaja on nopeasti saatavilla, jos tulee tarvetta.  

Onko tämä näitä senioritaloja? Ne vaikuttavat paremmilta vaihtoehdoilta. 

Ne oli vanhaan aikaan vaivaistaloja, että nimi jo kertoi kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Mä taas mielelläni haluan, ennen kuin on liian myöhäistä ja kotona ei pärjää eikä sitä enää itse ymmärrä ja vastustaa hoitoon lähtemistä. Se on vaikea sitten omaisilla yrittää saada vanhusta hoitoon, kun se itsemääräämisoikeus on niin vahva.

 

Mutta haluan myös sellaiseen taloon, missä homma oikeasti toimii.

Homma ei toimi yhdessäkään talossa.

Vierailija kirjoitti:

Joo kamalia paikkoja. Mun aikuinen lapsi ilkeilee ja uhkaa laittaa mut vanhainkotiin etten ainakaan olisi hänen riesana..

Nyt laitat omaisuutesi senioritaloon muuttoa varten. Ota asioista selvää kun voit vielä vaikuttaa asioihin.

Etpä taida tietää elämästä vielä yhtään mitään. Iltalehtien jutussa ei kerrottu mitään kauheaa Turun vanhustenhoidosta.  Hyvin tuntui olevan hommat hallinnassa. Omaiset eivät välitä.

jos olet siinä tilassa, että sut vaan pannaan- et pärjää, jne. ei sua voi kodinpiiriinkään jättää lattialle kuolemaan.

toki hyvissä ajoin voit eliminoida itsesi pois elämästä- jotta et jousu tuohon tilanteeseen jossa ei ole mahdollisuutta valinnanvapauteen.-  tila voi tulla yllättäenkin mm aivoinfarkti mm. mitä vanhemmaksi tulet- tulemme riskit kasvaa menettää itsemääräämisoikeus.  

onko sulla varannat 24h kotihoitoon sitten vaihtoehtoisest ja tuo hoitotahto ja varat talletettu ,että jos jotain tuollaista käy- sitten näin ja näin sinua hoidetaan.

Itekin oon ajatellu aikanaan hiipua pois pikkuhiljaa kotona syömällä lopuksi vaan suklaata ja irtokarkkia sokerihumalassa.Sukulaisistakaan kun ei oo huolta.M64

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän niihin jouduta, vaan päästään.

No tänä päivänä kylläkin joudutaan. En itse aio mennä ikinä. Hyi.

on pitkät jonot- eli lottovoitto kun pääsee-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani asuvat palvelutalossa. Ihan tavallinen kerrostalokolmio, mutta siivooja käy joka toinen viikko ja hoitaa imuroinnin, pyykit yms. Niin ja hoitaja on nopeasti saatavilla, jos tulee tarvetta.  

Tämä on täysin eri asia kuin mistä aloituksessa puhutaan.

Aloituksessa puhutaan palvelutalosta. Miten palvelutalo eroaa palvelutalosta?

Huomasit asian riittävän aikaisin. Muistisairauksia voi ehkäistä pitämällä huolta verisuoniterveydestä. Siis välttämällä huonoa kolesterolia ja verenpainetta 👌. Lisäksi oman liikkuvuuden ylläpitoon kannattaa satsata.

Muisti kun menee niin siinä ei muista enää että piti tehdä se eutanasia. Monesti on niin että muistisairas alkaa peittelemään oireitaan sekä itseltään että muilta. Surullisinta on että omaisetkin kaikkoaa ja hylkää laitokseen kun eivät enää "tunne" rakasta isäänsä tai äitiä, kun persoonallisuuskin voi muuttua hyvinkin radikaalisti. Lapset toteaa että ei se enää ole mun äiti vaan joku ihan vieras ihminen. Siksi se vanhus on varmaan niin helppo hylätä laitokseen. Eihän se enää muista mua ja ei edes muista olenko mä käynyt. Sitten oma syyllisyys puretaan hoitajiin. "Teidän tehtävä on rakastaa mun äitiä kun mä en enää pysty kun se on tollanen" "Mä ahdistun sen hörinöistä" "teille maksetaan siitä että te tappelette sen kanssa ja kuuntelette sen hörinöitä ja tulette hulluiksi mun puolesta, ettei mun tarvii tulla hulluks kuuntelemalla sen hörinää"

Vierailija kirjoitti:

Mä taas mielelläni haluan, ennen kuin on liian myöhäistä ja kotona ei pärjää eikä sitä enää itse ymmärrä ja vastustaa hoitoon lähtemistä. Se on vaikea sitten omaisilla yrittää saada vanhusta hoitoon, kun se itsemääräämisoikeus on niin vahva.

 

Mutta haluan myös sellaiseen taloon, missä homma oikeasti toimii.

Bä-ä-ää 🐑

Itsensä tap paminen voi olla vaikeampaa kuin kuvittelikaan. Sitten sitä ikäänkuin väkisin lipsahtaa sinne palvelutaloon kun muutakaan ei voi tai on jo niin seniili ettei ymmärrä mistään mitään.

Vierailija kirjoitti:

asia ei välttämättä ole itsesi päätettävissä. Kun liikuntakyky menee tai muisti heittää, niin muut päättävät puolestasi

Mut ei ketään syötetä ja juoteta väkisin. Jos haluaa päättää päivänsä, niin suu vaan visusti kiinni.

Joo, sokeriöverit kuulostaa makeelta!  Appiukko lopetti syömisen ja juomisen kokonaan kun jäi leskeksi. Saattohoitoon laittoivat ja yli viikon sitkeä mies virui mutta tippaa ei laitettu kun ei halunnut.  Se oli surullista seurattavaa miten päättäväisesti tahtoi pois puolisonsa luo, 8kymppinen mies.

Täytyy vain toivoa yhtä hyvä tuuria kuin oli omilla vanhemmilla, ja appivanhemmilla myös. Toiset lähtivät ns. saappaat jalassa, ja toiset hyvin lyhyen ja jyrkän alamäen päätteeksi. Ei mitään vuosikausien kitumista laitoksessa, jonka ainoa tehtävä on pitää vanhus "hengissä" mahdollisimman pitkään niin että saa tiristettyä häneltä eläkettä ja omaisuutta.