IS toimittaja soluttautui palvelutaloon hoitajaksi – ja näki arjen, jossa kuoleva vanhus huusi yksin

Vierailija kirjoitti:

Onko sydäniskurin puuttuminen puute vai jopa mahdollisuus päästä pois maanpäällisestä piinaavasta ympäristöstä.

Tuollaisissa paikoissa asukkailla on melkein aina DNR-päätös, eli heidän kannaltaan on ihan sama vaikka sydäniskuria ei olisikaan saatavilla. 

Työntekijöitä ja vieraita varten sellainen olisi kuitenkin hyvä olla.

Entäs omaiset....

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei yllättänyt mikään tuossa, mutta järkyttävä juttu. Sanoja ei edes ole oikein. Kuka jättäisi esim. hengenhätää kokevan vauvan huutamaan päivät pitkät yksin sänkyynsä? Niin että ainoa hoito on vaipan vaihto vasta kun tavaraa on jo sänky täynnä, muutama ruokintakerta ja liian harvat pesut. Ei se kuolevan, pelokkaan, sekavan ja kivuliaan vanhuksen makuuttaminen yksin huutamassa eroa tuosta mitenkään. Vauvan kaltoinkohtelu olisi rikos, vanhuksia taas saa laiminlyödä.

Tiesitkö että vanhua voi huutaa tunti tolkulla? Meinasitko että hänen vieressään seisoo koko ajan hoitaja. Kipulääkkeet ei auta ja huuto jatkuu. 

Mitään välimuotoahan ei ole sen välillä että joku on vierellä joka sekunti vs. ketään ei ole vierellä ollenkaan? Ihan turha yrittää vääristellä asioita ja vihjailla ettei mitään voitaisi tehdä muka paremmin.

Voisikohan omaiset tulla joskus istumaan kuolemaa tekevän vierelle...🤔

Toki voisivat, mutta ei se silti poista hoitajien vastuuta. Omaisilla on kuitenkin myös oma elämä, oma työ, omat lapset, joten kyllähän ne vierailut pakostakin jäävät viikonloppuun. Ja jos hoitokoti on kovin kaukana omaisista, ei sinne yksinkertaisesti pääse joka viikonloppu. 

Mutta niillä hoitajilla on siellä muitakin hoidettavia kuin vain se yksi tai muutama kuoleva. Johan tuossa IS:n artikkelissa se toimittaja-sairaanhoitaja kertoi, että olisi halunnut mennä sen kuolevan luokse, mutta kun piti syöttää toista vanhusta. Ja ettei sitä vanhusta voinut syöttää yhtään sen nopeammin, koska olisi pahimmassa tapauksessa tukehtunut siihen ruokaansa.  Ehkä niitä kuolindoulia pitäisikin olla enemmän. Siis niitä, jotka istuvat kuolevan vuoteen vierellä, kun hoitajilla on muitakin hoidettavia ja omaisilla ei ole aikaa tai omaisia ei olekaan.  Eikös Timo T.A. Mikkosen vaimokin opiskellut tällaiseksi kuolindoulaksi?

Tähän auttaisi se, että ne muut hoitajat nostaisivat perseensä sieltä kahvihuoneesta ja tekisivät työnsä.

Vierailija kirjoitti:

Eikös täällä haukuttu hönöksi yksi anonyymi, joka kertoi, että hoitajat pitävät tunnin kahvitaukoja sairaalassa. Kuulemma kateellinen hoitajille.

Se "kahvitauko" voi olla esim. raportti, kokous tai vaikka kirjaamista. 

Jokaisen potilaan jälkeen pitää käydä kirjaamassa ja vasta sitten jatketaan seuraavalle. Ulkopuolisen silmiin tuo näyttää tietysti siltä että hoitajalla on koko ajan tauko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raivostuin eniten tuosta somen selaamisesta, välinpitämättömyydestä. Muut asiat sellaisia ettei ole hoitajien vika. Mutta nuo somenselaajat tulisi laittaa jalkapuuhun kyltti kaulassa

Tauolla saa selata somea vapaasti. Ja jos joku käyttää kännykkäänsä taukoajan jälkeen, hän on voinut saada jo listallaan olevat työtehtävät valmiiksi. Toki heilläkin pitää olla työpuhelin mukana siltä varalta, että asukas painaa turvaranneketta tai tulee kaatumishälytys. 

Eikös ne hoitajat nyt kilju koko ajan, että eivät ehdi tekemään töitään, koska on liian vähän väkeä ja liian kova työtahti. Onko nämä kahvihuoneessa majailijat sitten jotain poikkeuksia?

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei yllättänyt mikään tuossa, mutta järkyttävä juttu. Sanoja ei edes ole oikein. Kuka jättäisi esim. hengenhätää kokevan vauvan huutamaan päivät pitkät yksin sänkyynsä? Niin että ainoa hoito on vaipan vaihto vasta kun tavaraa on jo sänky täynnä, muutama ruokintakerta ja liian harvat pesut. Ei se kuolevan, pelokkaan, sekavan ja kivuliaan vanhuksen makuuttaminen yksin huutamassa eroa tuosta mitenkään. Vauvan kaltoinkohtelu olisi rikos, vanhuksia taas saa laiminlyödä.

Tiesitkö että vanhua voi huutaa tunti tolkulla? Meinasitko että hänen vieressään seisoo koko ajan hoitaja. Kipulääkkeet ei auta ja huuto jatkuu. 

Mitään välimuotoahan ei ole sen välillä että joku on vierellä joka sekunti vs. ketään ei ole vierellä ollenkaan? Ihan turha yrittää vääristellä asioita ja vihjailla ettei mitään voitaisi tehdä muka paremmin.

Voisikohan omaiset tulla joskus istumaan kuolemaa tekevän vierelle...🤔

Toki voisivat, mutta ei se silti poista hoitajien vastuuta. Omaisilla on kuitenkin myös oma elämä, oma työ, omat lapset, joten kyllähän ne vierailut pakostakin jäävät viikonloppuun. Ja jos hoitokoti on kovin kaukana omaisista, ei sinne yksinkertaisesti pääse joka viikonloppu. 

Mutta niillä hoitajilla on siellä muitakin hoidettavia kuin vain se yksi tai muutama kuoleva. Johan tuossa IS:n artikkelissa se toimittaja-sairaanhoitaja kertoi, että olisi halunnut mennä sen kuolevan luokse, mutta kun piti syöttää toista vanhusta. Ja ettei sitä vanhusta voinut syöttää yhtään sen nopeammin, koska olisi pahimmassa tapauksessa tukehtunut siihen ruokaansa.  Ehkä niitä kuolindoulia pitäisikin olla enemmän. Siis niitä, jotka istuvat kuolevan vuoteen vierellä, kun hoitajilla on muitakin hoidettavia ja omaisilla ei ole aikaa tai omaisia ei olekaan.  Eikös Timo T.A. Mikkosen vaimokin opiskellut tällaiseksi kuolindoulaksi?

Tähän auttaisi se, että ne muut hoitajat nostaisivat perseensä sieltä kahvihuoneesta ja tekisivät työnsä.

Tuskin ne siellä ruoka-aikaan istuvat, vaan vasta sitten kun hommat on tehty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sydäniskurin puuttuminen puute vai jopa mahdollisuus päästä pois maanpäällisestä piinaavasta ympäristöstä.

Tämä teema tuntuu näissä toistuvan usein, että ajatellaan että ihmiset siellä odottaa, että tulisipa jo kuolema. Sitten ehdotetaan eutanasiaa, tai puhutaan sydäniskurin puutteesta hyvänä asiana, tai se vanha "keuhkokuume on vanhuksen paras ystävä" -juttu. Mutta se on vain osa ihmsiistä kun ajattelee noin. Moni pelkää kuolemaa, eikä missään nimessä halua edistää sitä. Silti, vaikka ei se nykyinen elämäkään niin hienoa olisi. On kuitenkin elossa, tietoisuus jatkuu, ehkä jotain muistojakin muisteltavaksi.

Tartun vain tuohon "moni pelkää kuolemaa". Kyllä varmaan jokainen pelkää, varsinkin sitä, jos se on pitkällinen ja tuskallinen prosessi. Ja onhan se asia, josta ei kenelläkään ole aiempaa kokemusta.

Mutta; kun kuolema on joka tapauksessa edessä, pelkää tai vastustaa sitä kuinka tahansa, niin ei sen lykkääminen hintaan mihin tahansa ole ratkaisu. Sovinto kuoleman kanssa on käsiteltävä jotenkin toisin. Muutenhan kaikki halukkaat (pelokkaat) kannattaisi kytkeä ajoissa  laitteisiin, joissa sydän lyö ja veri kiertää ja joissa voi pysyä hengissä vaikka 150-vuotiaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpöpuhetta on  se, ettei eutanasiaa tarvita, koska on olemassa hyvä kipulääkitys. Kun sitä asiallista ja tarvittavaa kipulääkitystä ei anneta riittävästi kärsivälle ja kuolevalle.

Nykyään on lääkepumppuja, jotka annostelevat potilaalle morfiinia ns. jatkuvalla syötöllä. Hoitajan ei tarvitse muuta kuin käydä välillä katsomassa että pumppu toimii ja lääke tehoaa. Joskus voi joutua myös antamaan lisäannoksia laitteessa olevaa nappia painamalla.

Kiireisissä hoitokodeissa tuollainen laite on todella hyvä, koska silloin kuoleva saa varmasti kipulääkkeensä ilman viivytyksiä. Myös silloin, jos vuorossa olevalla hoitajalla ei ole lääkelupaa tai jos vuorossa ei ole ketään.

Kiireisissö tapauksissa voisi käyttää enemmän poliisin ammattitaitoa kun siihen on kerran mahdollisuus. Soitto vain hätäkeskukseen niin päivystävät konstaapelit tulevat paikalle ja antavat niskalaukauksen henkilökunnan osoittamalle kohdehenkilölle tai vaikka useammalle. 

Ei mitään turhaa byrokratiaa vaan yksinkestaista,, tehokasta ja inhimillistä toimintaa mitä vanhustenhoidossa kaivataan. Hoitopolkuun voisi vielä yhdistää kuoleman toteamisen nettiyhteyden kautta ja vainajan kuljettamisen pois niin sen jälkeen vanhainkoti on valmis toivottamaan tervetulleeksi uuden asukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin ne toimii.  Petterin äitikin sai hyvää hoitoa, oikein piti kehua.  Yksityistetään vaan kaikki palvelut niin hommat hoituu.

On niitä julkisiakin palvelukoteja. Mene sinne jos luulet homman olevan siellä paremmin.

Tuo on sitä oikeaa toimittajan työtä - laittaa itsensä alttiiksi että voi kuvailla sitä mitä tutkii.

Lisää tällaista.

Seuraava toimittaja yksityiseen päiväkotiin!

En ole ikinä pitänyt puhelinta töissä mukana. Se on aina pukkarissa. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei yllättänyt mikään tuossa, mutta järkyttävä juttu. Sanoja ei edes ole oikein. Kuka jättäisi esim. hengenhätää kokevan vauvan huutamaan päivät pitkät yksin sänkyynsä? Niin että ainoa hoito on vaipan vaihto vasta kun tavaraa on jo sänky täynnä, muutama ruokintakerta ja liian harvat pesut. Ei se kuolevan, pelokkaan, sekavan ja kivuliaan vanhuksen makuuttaminen yksin huutamassa eroa tuosta mitenkään. Vauvan kaltoinkohtelu olisi rikos, vanhuksia taas saa laiminlyödä.

Tiesitkö että vanhua voi huutaa tunti tolkulla? Meinasitko että hänen vieressään seisoo koko ajan hoitaja. Kipulääkkeet ei auta ja huuto jatkuu. 

Mitään välimuotoahan ei ole sen välillä että joku on vierellä joka sekunti vs. ketään ei ole vierellä ollenkaan? Ihan turha yrittää vääristellä asioita ja vihjailla ettei mitään voitaisi tehdä muka paremmin.

Voisikohan omaiset tulla joskus istumaan kuolemaa tekevän vierelle...🤔

Toki voisivat, mutta ei se silti poista hoitajien vastuuta. Omaisilla on kuitenkin myös oma elämä, oma työ, omat lapset, joten kyllähän ne vierailut pakostakin jäävät viikonloppuun. Ja jos hoitokoti on kovin kaukana omaisista, ei sinne yksinkertaisesti pääse joka viikonloppu. 

Mutta niillä hoitajilla on siellä muitakin hoidettavia kuin vain se yksi tai muutama kuoleva. Johan tuossa IS:n artikkelissa se toimittaja-sairaanhoitaja kertoi, että olisi halunnut mennä sen kuolevan luokse, mutta kun piti syöttää toista vanhusta. Ja ettei sitä vanhusta voinut syöttää yhtään sen nopeammin, koska olisi pahimmassa tapauksessa tukehtunut siihen ruokaansa.  Ehkä niitä kuolindoulia pitäisikin olla enemmän. Siis niitä, jotka istuvat kuolevan vuoteen vierellä, kun hoitajilla on muitakin hoidettavia ja omaisilla ei ole aikaa tai omaisia ei olekaan.  Eikös Timo T.A. Mikkosen vaimokin opiskellut tällaiseksi kuolindoulaksi?

Tähän auttaisi se, että ne muut hoitajat nostaisivat perseensä sieltä kahvihuoneesta ja tekisivät työnsä.

Mitenkä pakotat ihmiset hoitmaan vanhulsia. Kun työssä ei motivoi edes se raha niin ihmiset nostaa kytkintä ja lähtee muualle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin ne toimii.  Petterin äitikin sai hyvää hoitoa, oikein piti kehua.  Yksityistetään vaan kaikki palvelut niin hommat hoituu.

Tuossahan tuo ongelman ydin tuli hyvin esiin,henkilökuntamitoitus on kohdillaan,mutta se saikuttajasakki osaa sen,saikuttamisen.

Tämä!

Itse en ole ollut hoitoalalla töissä, mutta naisvaltaisella alalla kuitenkin. Ja tuo saikutusilmiö sielläkin! Kyllästyin niin totaalisesti saikuttajiin ja siihen, että käytännössä koko ajan jouduin tekemään enemmän kuin 1x työpanoksen, että ryhdyin yksinyrittäjäksi. Välillä teki tiukkaa saada edes aiempi kuukausipalkka kasaan, mutta se henkinen hyvinvointi ja vapaus, kun ei enää tarvinnut vetää näitä hyväksikäyttäviä kivirekiä perässään!

Naiset eivät ole joukkuepelaajia, vaan tarvitsisivat vahvaa johtajuutta, jotta hommat toimivat edes auttavasti.

Sellainen naisvihapläys tällä kertaa. Haista kuule paska!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin ne toimii.  Petterin äitikin sai hyvää hoitoa, oikein piti kehua.  Yksityistetään vaan kaikki palvelut niin hommat hoituu.

Tuossahan tuo ongelman ydin tuli hyvin esiin,henkilökuntamitoitus on kohdillaan,mutta se saikuttajasakki osaa sen,saikuttamisen.

Tämä!

Itse en ole ollut hoitoalalla töissä, mutta naisvaltaisella alalla kuitenkin. Ja tuo saikutusilmiö sielläkin! Kyllästyin niin totaalisesti saikuttajiin ja siihen, että käytännössä koko ajan jouduin tekemään enemmän kuin 1x työpanoksen, että ryhdyin yksinyrittäjäksi. Välillä teki tiukkaa saada edes aiempi kuukausipalkka kasaan, mutta se henkinen hyvinvointi ja vapaus, kun ei enää tarvinnut vetää näitä hyväksikäyttäviä kivirekiä perässään!

Naiset eivät ole joukkuepelaajia, vaan tarvitsisivat vahvaa johtajuutta, jotta hommat toimivat edes auttavasti.

En ikinä tule unohtamaan sitä kun vuosia sitten istuin bussissa kuuntelemassa kahden hoitajan vuoropuhelua. Oli kysymys lomista, johon toinen tokaisi niitä kertyvän sen normaalin määrän verran, ja lisäksi joka kuukausi "saa" kolme sairaslomapäivää omalla ilmoituksella, vähän niin kuin bonuksena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin ne toimii.  Petterin äitikin sai hyvää hoitoa, oikein piti kehua.  Yksityistetään vaan kaikki palvelut niin hommat hoituu.

On niitä julkisiakin palvelukoteja. Mene sinne jos luulet homman olevan siellä paremmin.

Julkinen on samanlainen paitsi että hoitajat puuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raivostuin eniten tuosta somen selaamisesta, välinpitämättömyydestä. Muut asiat sellaisia ettei ole hoitajien vika. Mutta nuo somenselaajat tulisi laittaa jalkapuuhun kyltti kaulassa

Tauolla saa selata somea vapaasti. Ja jos joku käyttää kännykkäänsä taukoajan jälkeen, hän on voinut saada jo listallaan olevat työtehtävät valmiiksi. Toki heilläkin pitää olla työpuhelin mukana siltä varalta, että asukas painaa turvaranneketta tai tulee kaatumishälytys. 

Eikös ne hoitajat nyt kilju koko ajan, että eivät ehdi tekemään töitään, koska on liian vähän väkeä ja liian kova työtahti. Onko nämä kahvihuoneessa majailijat sitten jotain poikkeuksia?

Ovat. He voivat olla esim. varahenkilöstöä tai hoiva-avustajia, joilla ei ole oikein muuta työtä kuin perushoito ja syöttäminen. Kun he saavat ne hommat valmiiksi, osa kokee että työt tehty ja sitten odotellaan että vuoro loppuu.

Samaan aikaan vakituiset hoitajat tilaavat tarvikkeita, hakevat kellarista lisää vaippoja, tekevät RAI:ta jne. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sille vanhukselle muka voisi tehdä jos on kuolemassa ja huutaa ?...täällä ei ole eutanasiaa millä hiljenisi äkkiä..

Istua vierellä, pitää kädestä, silittää poskea ja rauhoitella. Olla läsnä. 

Tätä varten on ne omaiset. Ei noissa yksiköissä kukaan ehdi istumaan kuolevan vieressä. Se kuolemakin kun saattaa tehdä tuloaan useamman vuorokauden sen jälkeen, kun kuoleva ei ole enää syönyt eikä edes juonut yhtikäs mitään. Toki olisi hyvä, jos siellä ehtisi hoitajakin työvuoronsa aikana edes varttin istua kuolevan vieressä, mutta sen loppuajan sitten kuoleva on kuitenkin yksin, jos omaisiakaan ei ole sängyn vieressä istumaan.  Välillä hoitajat toki käyvät katsomassa ja antavat tarvittaessa kipulääkkeen. Mietin vaan, mahtaako tuossakaan palvelutalossa sitten lopulta kuoleva saada edes morfiinia vai edellyttääkö se, että kuoleva olisi jossain sairaalassa saattohoidossa? Karuahan tuo on. 

En ehtinyt istua kuolevan äitini seurana. Hän kuoli puoli yhden aikaan yöllä. Kävin kyllä päivittäin katsomassa ja syöttämässä, huolehdin kaikesta siitä, mistä voin huolehtia. Se riitti.

Missä on armo? Nuo vanhukset ovat ihmis jätettä? Eikö heitä voisi tappaa? Kuka haluaa itselleen tuollaisen lopun?

Onkos nyt niin, että kun palvelutalo on kaksikielinen, koska ruotsintunnit. 

Johtaja on kaksikielinen, kuten taitavat olla muutkin esihenkilöt. 

Jospa suomalaisilla vanhuksilla ei ole niin väliä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sydäniskurin puuttuminen puute vai jopa mahdollisuus päästä pois maanpäällisestä piinaavasta ympäristöstä.

Tuollaisissa paikoissa asukkailla on melkein aina DNR-päätös, eli heidän kannaltaan on ihan sama vaikka sydäniskuria ei olisikaan saatavilla. 

Työntekijöitä ja vieraita varten sellainen olisi kuitenkin hyvä olla.

Vaikka ei olisi DNR-päätöstä niin eipä se tavallisesti lopputulosta muuta. Elotonta vanhusta harvoin saadaan elvytettyä ja ainakaan hän ei siitä toivu entiselleen. Sellaista potilasta ei myöskään oteta teho-osastolle hoidettavaksi.

Hyviä hoitotuloksia sydänpysähdyksistä on vain nuoremmilla potilailla tai ainakin työelämässä olevilla joilla elottomuus nähdään, paineluelvytys on hyvää ja lähtörytmi on kammiovärinä. Sairaalassa usein lähtörytmi on asystole tai PEA ja niistä harvemmin saadaan sydän käynnistettyä.