IS toimittaja soluttautui palvelutaloon hoitajaksi – ja näki arjen, jossa kuoleva vanhus huusi yksin

Missä on suomalaisen vanhuksen ihmisarvo kun sitä toisaalla niin kovasti ihan universaalina oikeutena toitotetaan.   Onko Suomella omat takapihat hoitamatta. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lisään vielä tähän... se ysikymppinen puoliso tuskin asuu satojen tai jopa tuhansien kilometrin päässä vanhuksesta."

Seitsemänkymppinen puoliso ilmeisesti syustä tai toisesta asuu?

Okei, sori. Luin ilmeisesti huonosti. Eli sillä ysikymppisellä onkin siis itseään 20 vuotta nuorempi puoliso? Mä jotenkin ajattelin, että se seitsemänkymppinen olisi tämän ysikymppisen lapsi eikä suinkaan puoliso. Mutta tuo on kyllä hyvä pointti. Kun miehet alkaa viiskymppisinä etsiä itselleen nuorta vaimoa, niin ei se vaimo välttämättä rupea miksikään omaishoitajaksi. Nostaa kytkintä siinä vaiheessa, kun ukko on liian vanha. Miehet harvemmin ottavat iseään 20 vuotta vanhemman naisen. 

Melko usein käy niin että ei se 70 vuotias nainenkaan rupea hoitamaan puolisoa joka sairastuu 70 vuotoasna niin että tarvitsee apua päivittäin esim. pukemisessa.

Vaikka se vähän karua onkin että seitsemän kymppinen voi puolisolleen sanoa kun tämä tarvitsee apua että kotiin ei ole enää palaamista, niin en välttämättä ketään tilanteesta syyllustäisi. Asenteiden muutoksesta se toki kertoo ja siitä että myös naiset ajatteler yhä enemmän myös itseää eikä pelkästää sitä että heillä on velvollisuus huolehtia puolisosta "myötä ja vastamäessä". Sukupolvi joka nyt on ysikymmisiä sen tekee jos heillä vain on itsellä voimia siihe. Harvemmin edes valittavat osaansa.

Enemmän pointi oli siinä että asenteiden muutos on tosiasia. Nyktisin ei "uhrauduta" toisen hyväksi. Silti ihmiset ei aina tunnu ymmärtävän miksi hoitaat eivät uhraudu ja jatka työtä jota he eivät koe mielekkääksi.

Asenteiden muutos on kyllä ihan totta, mutta nämä nyt hoivaa tarvitsevat vanhukset sekä  hoivan tarpeeseen lähivuosina tulevat ikäluokat ovat juuri niitä, jotka tämän hyvinvointivaltion rakensivat. Ja sen asennemuutoksen loivat.  Maksettiin kiltisti - joskus vähän jupisten - veroja, jotta yhteiskunta huolehtii niin vanhukset, vammaiset kuin sairaatkin. Nyt maksetaan edelleen veroja, mutta niillä verorahoilla ei enää saadakaan sitä, mitä niillä kuviteltiin saatavan. Eikä nämä tämän päivän vanhukset edes suostuisi sellaiseen hoivaan, mitä heidän omilla isovanhemmillaan aikoinaan oli. Siis hetekka miniän keittiön nurkassa ja sitten sai jotain sapuskaa välillä. Ja piti olla miniälle  kiitollinen, että ei ihan vaivaistaloonkaan joutunut. Myös vanhukset osaavat vaatia laatua. Ovat koko ikänsä veroja maksaneet, joten olettavat, että nyt on heidän vuoronsa saada verorahoilleen vastinetta. 

Mun äiti on jo kohta 2 vuotta ollut Taivaassa ja vaikka isä äidin nimellisesti hoitikin, niin eihän isä liikuntarajoitteidensa vuoksi pystynyt äitiä hoitamaan. Soitti vaan aina mulle, kun äiti lähti karkuteille tai muuten tuli jotain ongelmaa äidin kanssa. Jouduin päivystämään 24/7 ja sen vuoksi jouduin lopettamaan oman reumalääkityksenikin. Sillä seurauksella, että nivelreumani sen parin vuoden aikana eteni niin, että hoidon uudelleen aloittaminenkaan ei enää auta siihen, mikä menetettiin. Terveyteni suhteen paluuta neljän vuoden takaiseen ei enää ole, joten vaikka en ole vielä edes eläkkeellä, niin en mä pysty isää auttamaan samalla tavalla kuin äitiä. Onneksi mulla oli sen verran säästöjä, että pystyin jättäytymään pois työelämästä jo viime syksynä. 0€ kuukausituloilla elelen. 

Jos äitini ei olisi ollut mulle niin rakas, en missään tapauksessa olisi uhriutunut ja pilannut omaa terveyttäni. Mutta äiti oli. Ja niin hullulta kuin ehkä kuulostaakin, mä tunnen edelleen - vielä kohta 2 vuotta äidin kuoleman jälkeenkin - äidin läsnäolon. Mulla meni esikoiseni kanssakin välit poikki pariksi vuodeksi, kun en jaksanut enää työelämän, muistisairaan äitini, jäåäräpaisen kaikkea vastustavan isäni ja omien sairauksienikin jälkeen olla vielä hyvä äiti aikuiselle  lapselleni. Nyt ollaan taas väleissä, mutta suhde ei ole enää samanlainen kuin mitä oli ennen äitini muistisairautta. Ja kun olen hänen kanssaan jutellut, niin molemmat ovat samaa mieltä siitä, että tuskin koskaan palaavatkaan. Uhriutumisessa voi menettää omat lapsensakin. Olen tottakai surullinen siitä, että näin kävi, mutta...elämä on. Tästä syystä mua ärsyttää nämä "yli-ihmiset", jotka omia vanhempiaan hoivatakseen  jaksaa kaiken ja aivan kaiken ja 24/7 vuodesta toiseen. Siinä uhrautumisessa kun voi menettää tosi paljon. Oman terveytensä ja oman lapsensakin. 

Itse olin äidin omaishoitaja 5 vuotta ja kyllä se aika poltti loppuun. Ajattelen nykyään että olinpa hullu ja tyhmänrohkea. Hän oli sairaskohtauksen seurauksena halvaantunut lähes liikuntakyvyttömäksi ja saanut keskivaikeaa dementiaa vastaavan aivovaurion. Toisaalta ajattelen, että olisin ehkä edelleen yhtä hullu vaikka välit mieheeni katkesivat tosin olemme jälleen yhdessä. 

Ikävä kyllä, totuus on se sama kuin 4 vuotta sitten, vanhusten laitoshoito on mitä on ja voit potkia jalkaa ja ulvoa katoilta mutta kukaan ei kuule ja vanhusta itseään ja hänen olosuhteitaan ja kärsimyksiään ei mitenkään nyt tässä ajassa  konkreettisesti auta tai helpota vaikka olisit kuinka vihainen ja kuinka mesoaisi. Totuus on että kukaan ei kuule eikä välitä. Akuutisti auttaa vain jos voit ottaa omaisesi kotiin ja hoitaa häntä 24/7. Vanhus on onnellinen mutta uhraat siinä "mä ja mun fabulous laiffin" aika kokonaan. Elämässä pitää vain valita se oma "hard", kuten jenkit sanoo. Onko se se että saa elää vapaata ja itsenäistä elämää, mennä ja tulla miten haluat, mutta "hard" on samalla kärsiä ja kokea ainaista huolta ja syyllisyyttä rakkaasta  omaisestasi vai onko se se että otat omaisen luoksesi ja näet että hän on onnellinen mutta olet sidottu hänen hoitoonsa. Nyt olet sinä hyvin yksin.

Juuri näin.  Jos en olisi silloin 4 vuotta sitten ollut yksi yrityksen omistajista ja  siten  pystynyt vaikuttamaan itse siihen, milloin olen töissä ja milloin en, olisin varmasti hypännyt jo junan alle. Rehellisesti sanottuna muutaman kerran sitä  vaihtoehtoa ihan oikeasti harkitsinkin.  Taloudellisestihan noi vuodet oli mulle ihan katastrofi, kun palkatonta  vapaata jouduin ottamaan enemmäån kuin oli palkallisia työtunteja. Mutta kiitos äidin, hän opetti mun jo 1970-luvun lopussa säästämään ja sijoittamaan,. 

Mä koen edelleen jossain määrin huonoa omaatuntoa, että en ole isäni kanssa enää oikeastaan missään tekemisissä. Asutaan samassa taloyhtiösä, mutta viimeisen kahdeksan kuukauden aikana olen tavannut isän vain kaksi kertaa. Äidin takia siellä kävin riitelemässä isän kanssa, mutta nyt, kun äiti on jo  kuollut, ei m,lla ole mitään tarvetta riidellä isän kanssa. Ei sillä, ei isäkään ole muhun pitänyt enää mitään yhteyttä. Voisi pitää, jos haluaisi, mutta ei halua. Siskoni kanssa sovittiin, että koska mä huolehdin aikoinaan äidin, mun sisko huolehtii isän. Siskoni ei tainnut koskaan tajuta, mitä tuo sopimus konkreettisesti tarkoittaa :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin harjoittelussa  eräässä sairaalassa, jossa vanhukselta lopetettiin antibiootit ja nesteet eli hänen  kohdallaan tehtiin saattohoitopäätös. Vanhus oli sekava ja huusi ja omaiset kävivät katsomassa häntä muutaman kerran. Mietin silloin että aika karun kuoleman koki. Hoitajat tosiaan istuivat kopissaan ja välillä minä kävin katsomassa vieläkö vanhus hengittää. 
Mielestäni omaisilla pitäisi olla enemmän älyä että jäisivät itse kuolevan läheisen luo. Miten onnmahdollista että kuolema ulkoistetaan laitokseen, kun kyseessä onnkuitenkin oma äiti, isä, sisar, veli yms.. millon ihmisistä tuli niin kylmiä että näin ajatellaan olevan parasta? Jos on useampia omaisia niin vaikka vuorotellen päivystetään vuoteen vierellä viimeiset hetket. Ettei tarvitsisi kuolla ulosteiden seassa yksin ja hädissään. 

Jos olisikin joku tieto ja tae siitä, että kun nyt istutaan vieressä vuorokausi tai viikko, niin tulee lempeä lähtö. Oikeastihan se huutava vanhus  voi olla sillä lailla voimissaan, että elää vielä vuoden tai kolme vuotta. Pystytkö itse päivystämään sängyn vieressä niin pitkään, ja mitä hyötyä siitä on, jos läsnäolosi asiaa muuksi muuta?

Jos on nesteet lopetettu niin kuolema tulee aika pian. Max viikko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä täällä nyt hoitajia haukutaan, mutta jäikö huomaamatta, miten monta heistä vuoroista puuttuu? Tai miten paljon tehdään tuplavuoroja? Eipä ihmetytä vaikka taukohuoneessa silloin istutaankin, en kyllä itsekään jaksaisi täysteholla 14 tuntia.

Esim. Jonain päivänä aamuvuorosta puuttui 8 hoitajaa. Kai siinä porukka vähemmästäkin sairastuu.

Työntekijöitä on palkattava enemmän

 

Kokoomus ja persut ovat tekemässä Suomesta uuskommunistista maata.

Mitä se auttaa, että työntekijöitä palkataan enemmän, jos puolet niistä saikuttaa koko ajan? Saikuttamisesta on tullut normi, mulla on työkavereita, joilla ei ole viimeisinä vuosina yhtään kokonaista kuukautta työssäoloa. 

Mitä ehdotat ratkaisuksi?

Asenteet ovat valitettavasti muuttuneet. 90-luvulla ei saikuteltu turhaan. Meidän tiimissä 2/3 painaa duunia, ja poissa ollaan vain jos oikeasti ollaan kipeinä. Sitten 1/3 saikuttelee harva se viikko, vatsa katsos kipee tai jotain muuta. Aina samat tyypit. 

Toteamus tuo on eikä mikään ratkaisuehdotus.

Ratkaisuehdotus löytyy sanasta asenne. 

Asenne on ratkaisu. Selvä. Tämän jälkeenhän meillä on kaikki kunnossa.

Asenne vaikuttaa pitkälle. Eli hoidetaanko hommat vai laistetaanko. 

Sitten tietenkin palkkaus, työn organisointi, työolot, työilmapiiri jaada jaada jaada. 

Ilmapiiriä tuskin parantaa se, että aamuvuorosta on kahdeksan poissa. 

Ei tuossakaan ole ratkaisua.

Miten muutat asenteet?

Miten organisoit työn niin että se työ on vetovoimaista?

Mitä sinä teet jos aamuvuorosta on kahdeksan pois? Miten parannat silloin ilmapiirin?

Kehittämispäivinä voitaisiin laatia huoneentauluja yhteisistä arvoista. Ja onneksi suunnitteilla on myös tunnepuheen lisääminen työyhteisöihin. 

Monetkymmenet kehittämispäivät kolunneena näillä on valtavan positiivinen vaikutus. :D

Yksikään suomalaisista puolueista ei välitä pas kaakaan vanhuksista. Vanhukset eivät ole mediaseksikkäitä. Osa heistä saattaa olla niin huonossa kunnossakin, että ei kykene enää äänestämään. Vihervasemmistoa kiinnostavat vain ja ainoastaan transihmiset, homoseksuaalit ja mahdollisimman suuri joukko maahanmuuttajia (jotta saavat vaaleissa ääniä), oikeistopuolueita kiinnostavat vain raharikkaat, ruotsalaisia vain se naurettavan pieni ruotsinkielisten osuus, kristillisiä kiinnostaa taivaspaikkojen jako, kepua kiinnostaa ...niin mikä? Jos vaikkapa vihervasemmisto olisi suuna, päänä puhumassa vanhusten puolesta samalla intensiteetillä kuin tuossa edellämainitut ryhmät, niin olisi tosi hienoa. Jokaisen meistä täytyy muistaa se, että jokainen meistä vanhenee. Joka ainoa ja se ei ole edes oma valinta, vaan Luojan tai luonnon, miten kukakin asian ajattelee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset eivät tee mitään asialle? Valtio ottaa rahaa koko ajan enemmän verojen muodossa, mutta syytää sen muualta tulleiden ylläpitoon ja lähettää vieraan maan sotaan... 

Kokoomuspersuja ja heitä äänestäviä ei katsos voisi vähempää kiinnostaa.

Kiinnostaako mielestäsi vihervasemmistoa vanhusten asiat?

Kiinnostaa. Olen huomannut, että sympatiaa ihmisiä sekä eläimiä kohtaan löytyy ainoastaan vihervasemmistosta.

Itse en äänestä ollenkaan, mutta seurasin kauan politiikkaa.

Olen kotoisin yrittäjäperheestä, joten persujen on turha haukkua minua.

Ja muuten inhoan sitä, että ihmisten kärsimyksistä ylipäätään haalitaan itselle äänestäjiä.

Tämå vanhusten kaltoinkohtelu pitää lopettaa nyt. Nyt saavat valheet riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä täällä nyt hoitajia haukutaan, mutta jäikö huomaamatta, miten monta heistä vuoroista puuttuu? Tai miten paljon tehdään tuplavuoroja? Eipä ihmetytä vaikka taukohuoneessa silloin istutaankin, en kyllä itsekään jaksaisi täysteholla 14 tuntia.

Esim. Jonain päivänä aamuvuorosta puuttui 8 hoitajaa. Kai siinä porukka vähemmästäkin sairastuu.

Työntekijöitä on palkattava enemmän

 

Kokoomus ja persut ovat tekemässä Suomesta uuskommunistista maata.

Luitko edes tätä juttua? Journalistihoitajakin pääsi heti töihin, mutta ongelma on, että tekijöitä - etenkään hyviä - ei ole. Puliukko-Arskako sieltä kadulta pitäisi väkisin käydä hakemassa töihin?

Se on kyllä totta, että Suomen nykyisellä menolla kohta löytyy innokkaita tekijöitä, kun ei mitään muita töitäkään ole. Onko sellainenkaan taloudellisista syistä pakon edessä työskentelevä hyvä työntekijä, kun homma on kuitenkin raskasta oikeaa työtä. Tuskinpa.

Ongelma on vanhusten ja nuorempien määrien epäsuhta. Tämä oli tiedossa jo ajat sitten, mutta muistan hyvin, kun yksi työkaveri reilu 15 vuotta sitten julisti vasemmistopoliitikon varmuudella, että eläkepommi on suutari. Rahaa on. Mitä muuta voi odottaa, kun maata tuollaisella järjen valolla johdetaan ja rahaa jaetaan.

Ulkomaalaiset.

Heistä löytyy nuoria ihmisiä.

On hävytöntä että itketään suuren työttömyyden takia. Nuoriakin on, mutta he eivät edes pääse töihin.

Se ratkaisu minkä sanoin: kaikki alkaa kielenopiskelusta ja myös sulautuminen yhteiskuntaan tapahtuu itsestään ja on työkin valmiina 

Ohjeet aiemmissa viesteissä.

Eräs poliitikko paljasti, että suuri määrä ruokajonoissa olevista oli ulkomaalaisia. 

Hån mainitsi eka kertaa myös ukrainalaiset.

Miksi se nuori jäisi hoitotyöhön vaikka hän osaisi suomenkielen?

Koska ulkomaalainen voi olla hyvinkin ihmisläheinen ja hyvinkin voi tykätä hoitotyöstä. Heidät ensisijaisesti kielitunneille. Ohjeet edellä - käy tutustumassa.

Ensin on ilmoitettava, että hoitotyötä on tarjolla!

Tervetuloa mukaan! Aloitamme kielitunneilla!

Onko sitä hoitotyötä oikeasti tarjolla? Nyt jo moni valittaa tullrensa huijatuksi kun sitä luvattua työpaikkaa ei ollut. Ei työpaikat synny sillä että ilmoitetaaan että työtä on tarjolla. Jonkun pitää laittaa työpaikka auki, jonkun maksaa työstä palkka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs ulkomaalainen ystäväni sanoi että suomalaiset on kuin suuria lapsia. He kiukuttelevat ja parkuvat, ulkoistavat vastuun lapsistaan ja vanhuksistaan muille. Tosin heidän kulttuurissa vanhukset hoidetaan kotona. Kukaan ei edes suostuisi katselemaan omaa mummoaan  makaamassa vaipat jatkuvasti täynnä p askaa kusisella pedillä. Suomalaisten pitäisi nähdä että nuo paikat ovat epäinhimillisiä ja ottaa vanhuksistaan aikuismainen vastuu, käyttää aikuisen ihmisen valtaa ja harkintaa tehdä omat itsenäiset johtopäätöksensä eikä tapella tuulimyllyjä vastaan. Tosin ystäväni on maasta missä viranomaisiin ja valtioon ei voi luottaa ja heiltä ei voi odottaa mitään apua.

Paljonko sulla on kokemusta peripotilaan tai vilkasjaökaisen dementikon kotihoidosta? Vinkkinä sitä ei tehdä työssäkäynnin ohessa. Miten siis käytännössä tåmän järjestäisit?

 

Entisaikaan ja kehitysmaissa vanhaksi selvinneitä on vähän ja nuoria paljon Myöskin näissä tapauksissa isommat lapset (yli 4-vuotiaat) voi laittaa ulos koko päiväksi tekemään töitä ja hoitamaan pikkusisaruksia.

Suomessakin on suljettu sekavia vanhuksia ja vammaisia kellareihin lukkojen taakse. Siitä tosin on aikaa ja mennään eri vuosituhannelle. Se on ollut kotonahoidon aikaa. Aikaa jolloin ruoan pöytään saantiin on pitänyt tehdä paljon työtä.

Vierailija kirjoitti:

Yksikään suomalaisista puolueista ei välitä pas kaakaan vanhuksista. Vanhukset eivät ole mediaseksikkäitä. Osa heistä saattaa olla niin huonossa kunnossakin, että ei kykene enää äänestämään. Vihervasemmistoa kiinnostavat vain ja ainoastaan transihmiset, homoseksuaalit ja mahdollisimman suuri joukko maahanmuuttajia (jotta saavat vaaleissa ääniä), oikeistopuolueita kiinnostavat vain raharikkaat, ruotsalaisia vain se naurettavan pieni ruotsinkielisten osuus, kristillisiä kiinnostaa taivaspaikkojen jako, kepua kiinnostaa ...niin mikä? Jos vaikkapa vihervasemmisto olisi suuna, päänä puhumassa vanhusten puolesta samalla intensiteetillä kuin tuossa edellämainitut ryhmät, niin olisi tosi hienoa. Jokaisen meistä täytyy muistaa se, että jokainen meistä vanhenee. Joka ainoa ja se ei ole edes oma valinta, vaan Luojan tai luonnon, miten kukakin asian ajattelee. 

Hei. Lopeta tuo 

Toisten syyttely on vastuunpakoilua.

Nyt poliittiset hillotolpat voidaan unohtaa.

Asiat pitää korjata heti.

Eipä tuolla kukaan jouda istumaan kuolevan vieressä, kun on niitä muitakin hoidettavia. Itse laitan myös jkv vastuuta omaisille/läheisille. Jos samassa kaupungissa asuu ja työskentelee, niin eikö sitä isää/äitiä ihan oikeasti ehti kerran, pari vkossa käydä katsomassa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä täällä nyt hoitajia haukutaan, mutta jäikö huomaamatta, miten monta heistä vuoroista puuttuu? Tai miten paljon tehdään tuplavuoroja? Eipä ihmetytä vaikka taukohuoneessa silloin istutaankin, en kyllä itsekään jaksaisi täysteholla 14 tuntia.

Esim. Jonain päivänä aamuvuorosta puuttui 8 hoitajaa. Kai siinä porukka vähemmästäkin sairastuu.

Työntekijöitä on palkattava enemmän

 

Kokoomus ja persut ovat tekemässä Suomesta uuskommunistista maata.

Mitä se auttaa, että työntekijöitä palkataan enemmän, jos puolet niistä saikuttaa koko ajan? Saikuttamisesta on tullut normi, mulla on työkavereita, joilla ei ole viimeisinä vuosina yhtään kokonaista kuukautta työssäoloa. 

Mitä ehdotat ratkaisuksi?

Asenteet ovat valitettavasti muuttuneet. 90-luvulla ei saikuteltu turhaan. Meidän tiimissä 2/3 painaa duunia, ja poissa ollaan vain jos oikeasti ollaan kipeinä. Sitten 1/3 saikuttelee harva se viikko, vatsa katsos kipee tai jotain muuta. Aina samat tyypit. 

Toteamus tuo on eikä mikään ratkaisuehdotus.

Ratkaisuehdotus löytyy sanasta asenne. 

Asenne on ratkaisu. Selvä. Tämän jälkeenhän meillä on kaikki kunnossa.

Asenne vaikuttaa pitkälle. Eli hoidetaanko hommat vai laistetaanko. 

Sitten tietenkin palkkaus, työn organisointi, työolot, työilmapiiri jaada jaada jaada. 

Ilmapiiriä tuskin parantaa se, että aamuvuorosta on kahdeksan poissa. 

Ei tuossakaan ole ratkaisua.

Miten muutat asenteet?

Miten organisoit työn niin että se työ on vetovoimaista?

Mitä sinä teet jos aamuvuorosta on kahdeksan pois? Miten parannat silloin ilmapiirin?

Kehittämispäivinä voitaisiin laatia huoneentauluja yhteisistä arvoista. Ja onneksi suunnitteilla on myös tunnepuheen lisääminen työyhteisöihin. 

 

Monetkymmenet kehittämispäivät kolunneena näillä on valtavan positiivinen vaikutus. :D

Samaa sontaa eri paketissa. Hoitotyössä on huonot puolet mutta jos asenne on että aina kun silmä välttää mennään puhelimelle niin ei siinä mikään enää

Auta. Puhelin pois työajalla niinkuin lapsilla koulussa.

Niin no kuka jaksaa joka päivä 14-tuntisia työpäiviä ilman taukoja? Ei se huuto kuitenkaan lopu. Sinne vain kokeilemaan itse sitä työtä. Kuka haluaa? Omaiset voivat kyllä käydä silittelemässä vanhuksia niin usein kuin haluavat, mutta kuinka moni käy?

Voi myös ottaa sen vanhuksen omaan kotiin ja ruveta omaishoitajaksi. Sitten ei vain ole oikeutta käydä itse edes lääkärissä tai hammaslääkärissä ellei käytä siihen omia vapaapäiviä joita on pari kuukaudessa. Muuten on 24/7 kotona vankina, ja siitä hyvästä saa alle 500 euroa kuukaudessa.

Nykyinen hallitus on vähentänyt vanhusten hoitoon käytettävää rahaa koko ajan, ja nyt ovat sitten niin järkyttyneitä. Sopeutumisraha pois kansanedustajilta ja ministereiltä, niin ehkä sitten alkaa huolestuttaa että onko varmasti rahaa maksaa itselle hyvä yksityinen vanhainkoti aikanaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä täällä nyt hoitajia haukutaan, mutta jäikö huomaamatta, miten monta heistä vuoroista puuttuu? Tai miten paljon tehdään tuplavuoroja? Eipä ihmetytä vaikka taukohuoneessa silloin istutaankin, en kyllä itsekään jaksaisi täysteholla 14 tuntia.

Esim. Jonain päivänä aamuvuorosta puuttui 8 hoitajaa. Kai siinä porukka vähemmästäkin sairastuu.

Työntekijöitä on palkattava enemmän

 

Kokoomus ja persut ovat tekemässä Suomesta uuskommunistista maata.

Mitä se auttaa, että työntekijöitä palkataan enemmän, jos puolet niistä saikuttaa koko ajan? Saikuttamisesta on tullut normi, mulla on työkavereita, joilla ei ole viimeisinä vuosina yhtään kokonaista kuukautta työssäoloa. 

Mitä ehdotat ratkaisuksi?

Asenteet ovat valitettavasti muuttuneet. 90-luvulla ei saikuteltu turhaan. Meidän tiimissä 2/3 painaa duunia, ja poissa ollaan vain jos oikeasti ollaan kipeinä. Sitten 1/3 saikuttelee harva se viikko, vatsa katsos kipee tai jotain muuta. Aina samat tyypit. 

Toteamus tuo on eikä mikään ratkaisuehdotus.

Ratkaisuehdotus löytyy sanasta asenne. 

Asenne on ratkaisu. Selvä. Tämän jälkeenhän meillä on kaikki kunnossa.

Asenne vaikuttaa pitkälle. Eli hoidetaanko hommat vai laistetaanko. 

Sitten tietenkin palkkaus, työn organisointi, työolot, työilmapiiri jaada jaada jaada. 

Ilmapiiriä tuskin parantaa se, että aamuvuorosta on kahdeksan poissa. 

Ei tuossakaan ole ratkaisua.

Miten muutat asenteet?

Miten organisoit työn niin että se työ on vetovoimaista?

Mitä sinä teet jos aamuvuorosta on kahdeksan pois? Miten parannat silloin ilmapiirin?

Kehittämispäivinä voitaisiin laatia huoneentauluja yhteisistä arvoista. Ja onneksi suunnitteilla on myös tunnepuheen lisääminen työyhteisöihin. 

 

Monetkymmenet kehittämispäivät kolunneena näillä on valtavan positiivinen vaikutus. :D

Auttaako se ilmapiiriin kun 8 hoitajaa työvuoroista puuttuu?

Ja eipä siinä ihan hirveästi ehdi kehittämisiltapäiviä viettää kun jokun pitäisi hoitaa ne vanhuksetkin kun jo ihan petusvahvuudesta puuttuu useampia hoitajia.

Vierailija kirjoitti:

Jossain japanissa on jo kehitelty hoiva-robotteja jotka on ihmisen näköisiä ja joille voi jutella. Ehkä tulevaisuus on sitä että mummoille vain vr-lasit päähän ja joku ohjelma tekee kullekin mummoille sen miellyttävimmän tekoäly ohjelman onko se loma venetsiassa vai meriristeily jne. Kone säännöstelee kipulääkkeitä ja muita mömmöjä. Robottihoitsu kääntelee ja suorittaa vaipanvaihdot.

Tää voisi olla yksi ratkaisu. Seniilinä kuvittelisi matkaavansa pitkin Eurooppaa, vaikka makoilisi hoitokodin sängyssä. 

Ja nyt kun nuoremmalla sukupolvella on tuhatmäärin kuvia reissuiltansa, niistä omista kuvista voisi koostaa sellaisen matkasimulaation omiin muistoihin. 

Vierailija kirjoitti:

Kerran olen ollut todistamassa tapausta, jossa hpitaja varasti lääkkeitä, eikä ollut edes Suomessa. Itsemurhaan päätyi, kun kiinni jäi.

Ei ole mikään määrällisesti suuri ongelma.

Turun kaupungin saattohoito-osaston yöhoitaja löydettiin aamulla vessasta taju kankaalla ja piikki edelleen käsivarressa. Otti saattohoitopotilaiden kipulääkkeet.

Järjetöntä, että maksaa 1700 euroa kuussa. Joku vetää välistä

Vierailija kirjoitti:

Erikoista kun vanhainkodeissa oli ennen jopa aivan reippaita ja nykyään palvelutaloissa sitten niitä joiden liikkuminen on jo lähes pysähtynyt tai puolisokeita jotka viimeistään lähetetään.

Erikoista jos tietämyksen taso on tätä. Nykyään ei näihin paikkoihin pääse ns. hyväkuntoiset ja pärjäävät ikäihmiset. Huonokuntoisiakin on paljon kotihoidossa, siis pahasti dementoituineita, koska omaiset eivät ole käynnistäneet hoidon tarpeen arviointia. Ketään ei tulla kotoa repimään hoitoon. Sinne pitää hakea aktiivisesti ja silloinkin saa jonottaa todennäköisesti jonkin aikaa ennen kuin paikan saa. Jonossa on paljon vanhuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hoitajia paremmin kuin hyvin. On eri asia käydä katsomassa rakasta sukulaista tunti viikossa. Mutta jos vuodesta toiseen olet sekavien muorien ja vaarien ympäröimänä, monelta ei suju enää mikään keskustelu, huutoa, väkivaltaa ja ulosteita. Kuka semmoisen ihmisen kanssa jaksaa enää yrittää olla seurallinen. Onko ihmisen paikka enää elossa siinä vaiheessa? Kuolemaa toivoo suurin osa tuossa vaiheessa. 

Sinulla ei ole mitään valtaa annettu kenenkään henkeen.

En ole saanut vastausta edelleenkään tähän:

Pitää palkata lisää työntekijöitä!

Miksi sitä ei tehdä?

Johtuuko se korruptiosta?

Se johtuu hallituksesta. Hallitus on määrännyt henkilökuntamitoituksen, ja säästää täytyy vielä lisää, säästöt kohdistuvat  tulevaisuudessa ainakin vanhusten kotihoitoon, en tiedä tuleeko laitoshoitoon lisää säästöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin harjoittelussa  eräässä sairaalassa, jossa vanhukselta lopetettiin antibiootit ja nesteet eli hänen  kohdallaan tehtiin saattohoitopäätös. Vanhus oli sekava ja huusi ja omaiset kävivät katsomassa häntä muutaman kerran. Mietin silloin että aika karun kuoleman koki. Hoitajat tosiaan istuivat kopissaan ja välillä minä kävin katsomassa vieläkö vanhus hengittää. 
Mielestäni omaisilla pitäisi olla enemmän älyä että jäisivät itse kuolevan läheisen luo. Miten onnmahdollista että kuolema ulkoistetaan laitokseen, kun kyseessä onnkuitenkin oma äiti, isä, sisar, veli yms.. millon ihmisistä tuli niin kylmiä että näin ajatellaan olevan parasta? Jos on useampia omaisia niin vaikka vuorotellen päivystetään vuoteen vierellä viimeiset hetket. Ettei tarvitsisi kuolla ulosteiden seassa yksin ja hädissään. 

Jos olisikin joku tieto ja tae siitä, että kun nyt istutaan vieressä vuorokausi tai viikko, niin tulee lempeä lähtö. Oikeastihan se huutava vanhus  voi olla sillä lailla voimissaan, että elää vielä vuoden tai kolme vuotta. Pystytkö itse päivystämään sängyn vieressä niin pitkään, ja mitä hyötyä siitä on, jos läsnäolosi asiaa muuksi muuta?

Jos on nesteet lopetettu niin kuolema tulee aika pian. Max viikko.

Jos istut vierellä ja juotat niin ei mitään takeita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä täällä nyt hoitajia haukutaan, mutta jäikö huomaamatta, miten monta heistä vuoroista puuttuu? Tai miten paljon tehdään tuplavuoroja? Eipä ihmetytä vaikka taukohuoneessa silloin istutaankin, en kyllä itsekään jaksaisi täysteholla 14 tuntia.

Esim. Jonain päivänä aamuvuorosta puuttui 8 hoitajaa. Kai siinä porukka vähemmästäkin sairastuu.

Työntekijöitä on palkattava enemmän

 

Kokoomus ja persut ovat tekemässä Suomesta uuskommunistista maata.

Luitko edes tätä juttua? Journalistihoitajakin pääsi heti töihin, mutta ongelma on, että tekijöitä - etenkään hyviä - ei ole. Puliukko-Arskako sieltä kadulta pitäisi väkisin käydä hakemassa töihin?

Se on kyllä totta, että Suomen nykyisellä menolla kohta löytyy innokkaita tekijöitä, kun ei mitään muita töitäkään ole. Onko sellainenkaan taloudellisista syistä pakon edessä työskentelevä hyvä työntekijä, kun homma on kuitenkin raskasta oikeaa työtä. Tuskinpa.

Ongelma on vanhusten ja nuorempien määrien epäsuhta. Tämä oli tiedossa jo ajat sitten, mutta muistan hyvin, kun yksi työkaveri reilu 15 vuotta sitten julisti vasemmistopoliitikon varmuudella, että eläkepommi on suutari. Rahaa on. Mitä muuta voi odottaa, kun maata tuollaisella järjen valolla johdetaan ja rahaa jaetaan.

Ulkomaalaiset.

Heistä löytyy nuoria ihmisiä.

On hävytöntä että itketään suuren työttömyyden takia. Nuoriakin on, mutta he eivät edes pääse töihin.

Se ratkaisu minkä sanoin: kaikki alkaa kielenopiskelusta ja myös sulautuminen yhteiskuntaan tapahtuu itsestään ja on työkin valmiina 

Ohjeet aiemmissa viesteissä.

Eräs poliitikko paljasti, että suuri määrä ruokajonoissa olevista oli ulkomaalaisia. 

Hån mainitsi eka kertaa myös ukrainalaiset.

Miksi se nuori jäisi hoitotyöhön vaikka hän osaisi suomenkielen?

Koska ulkomaalainen voi olla hyvinkin ihmisläheinen ja hyvinkin voi tykätä hoitotyöstä. Heidät ensisijaisesti kielitunneille. Ohjeet edellä - käy tutustumassa.

Ensin on ilmoitettava, että hoitotyötä on tarjolla!

Tervetuloa mukaan! Aloitamme kielitunneilla!

Onko sitä hoitotyötä oikeasti tarjolla? Nyt jo moni valittaa tullrensa huijatuksi kun sitä luvattua työpaikkaa ei ollut. Ei työpaikat synny sillä että ilmoitetaaan että työtä on tarjolla. Jonkun pitää laittaa työpaikka auki, jonkun maksaa työstä palkka.

Sitä on tarjolla. Vanhusten palvelutaloissa on työvoimapula.

Aihetta vältellään, koska korruptio.