Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Velkasuhde pian 100%
30.04.2026 |
Ministeriö synkkänä: talouskasvu heikkoa, alijäämä paisuu, velkasuhde pian 100 prosenttia
Kuinka jännää: Marinin kauden lopussa velkasuhde oli vain 57,3% (siinäkin puoli vuotta jo Orpon kauden velkaa. Lähde: https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot…
Miten tässä nyt näin kävi, vaikka vimmatusti on leikattu ja kurjistettu ja lässytetty säästöistä?
Ja persujen syvät rivit edelleen ihan pihalla siitä, mitä on tehty ja aiheutettu, mutta sehän ei varsinaisesti yllätä, kun tietää, että ne ovat vähäjärkisiä. Lähde: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22222219/
Kommentit (267)
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt palataan Kansan Uutisten juttuun, se todistaa vain, että koronvaihtosopimuksia tehtiin viidellä miljardilla jo vuonna 2022. Se ei todista, etteikö Riikka Purra olisi tehnyt lisää vastaavia sopimuksia kesän 2023 jälkeen.
Helsingin Sanomien uutinen, jonka mukaan "Valtiokonttori muutti valtion miinuskorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiksi", on päivätty vasta 12.10.2023. Riikka Purra oli ollut silloin jo melkein puoli vuotta valtiovarainministeri.
Voi hyvänen aika, eihän tuo että Hesari uutisoi asiasta tuolloin muuta sitä milloin tuota tehtiin. Itseasiassa tuo vuosien käytäntö LOPETETTIIN Purran valtiovarainministerinaudella 1.3.2024. Tuskin Purran päätöksellä, vaan virkamiesten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on iso julkinen sektori joka toimii pääosin ulkomaalaisen lainarahan turvin, niin totta kai meidän on otettava joka vuosi entistä enemmän velkaa, koska jo palkankorotuksiin menee iso summa.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022. Valtionkonttori otti viisi miljardia velkaa koronvaihtosopimuksiin vuonna 2022, koska se halusi varautua nouseviin korkoihin, jotka aiheutuivat Venäjän hyökkäyssodasta.
Osuuspankin mukaan "koronvaihtosopimuksella voidaan esimerkiksi suojautua vaihtuvakorkoisen luoton koron nousulta siten, että valittuna koronvaihtosopimuksen voimassaoloaikana vaihtuva korko vaihdetaan kiinteäksi koroksi."
Tuossa tilanteessa nouseviin korkoihin varautuminen vaikuttaa ihan järkevältä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on iso julkinen sektori joka toimii pääosin ulkomaalaisen lainarahan turvin, niin totta kai meidän on otettava joka vuosi entistä enemmän velkaa, koska jo palkankorotuksiin menee iso summa.
Niin, valitettavasti julkisen puolen työntekijöille pitää maksaa palkkaa, vaikka Orpo tai kokoomus ei haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtionvelan korot muutettiin kalliimmiksi Riikka Purran ministerikaudella.
"Julkisuudessa on jäänyt huomaamatta, että merkittävä osa velkaongelmasta on velanhoitajien itse aiheuttamaa. Kun nyt säästöhankkeita perustellaan sillä, että korkotason nousu on nostanut valtionvelan kustannuksia, kyse on oikeastaan valtiovarainministeriön epäonnistuneesta velanhallintastrategiasta.
Ministeriön ohjeistuksen perusteella Valtiokonttori muutti Suomen koronapandemian aikana solmimat kiinteäkorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiksi. Valtiolla oli muun muassa pitkäaikaista kiinteäkorkoista lainaa, jonka todellinen korko oli negatiivinen vuosikymmenten laina-ajalle.
Lainat uusittiin ja korkomenot nousivat rajusti. Veronmaksajat kärsivät miljardien eurojen menetyksen pitkällä aikavälillä."
-professori Heikki Hiilamon kolumni vuodelta 2024
Tuo korko swap tehtiin Marinin hallituksen aikana kuten lähes kaikki paskat päätökset.
Ei tehty. Miksi valehtelet epätoivoisesti? Korot vaihdettiin kiinteistä vaihtuviksi nimenomaan Purran ministeriaikana.
Uskotko kansan uutisia? Tässä kerrotaan, että se tehtiin 2022.
https://www.ku.fi/artikkeli/4875314-valtio-otti-viisi-miljardia-velkaa-…Ei kerrota. Koko uutisesta ei löydy sellaista vuosilukua ja itse uutinen on päivätty 25.5.2023. Se on melkein kaksi kuukautta viime eduskuntavaalien jälkeen. Orpon hallitus aloitti tosin vasta kesäkuun alussa.
Uutisessa ei myöskään puhuta kiinteäkorkoisista tai vaihtuvakorkoisista lainoista. Siinä puhutaan valtion lainojen takaisinmaksuajoista. STTK:n pääekonomisti vain ihmettelee, miksi valtio ei ottanut matalien korkojen aikana velkaa pidemmällä takaisinmaksuajalla.
Tämä vaikuttaa aivan eri uutiselta kuin se, minkä Helsingin Sanomat julkaisi myöhemmin, Orpon ja Purran hallituskaudella. Siinä kerrottiin, että kiinteäkorkoisia lainoja oli muutettu vaihtuvakorkoisiksi.
Lukutaito auttaisi tässäkin.
”Lainàn mukaan Suomi otti viisi miljardia euroa lisävelkaa VIIME VUONNA niin sanottuja koronvaihtosopimuksia vartenMiten tuo uutinen liittyy kiinteäkorkoisiin ja vaihtuvakorkoisiin lainoihin? Siinä ei puhuta kiinteäkorkoisista tai vaihtuvakorkoisista lainoista. Siinä puhutaan valtion lainojen takaisinmaksuajoista. STTK:n pääekonomisti vain ihmettelee, miksi valtio ei ottanut matalien korkojen aikana velkaa pidemmällä takaisinmaksuajalla.
Siis ymmärrätkö miten kiinteäkorkoinen laina muutetaan muuttuvakorkoiseksi? Se tapahtuu juuri tuon koronvaihtosopimuksen kautta. Ihan oikeasti, jos ei ole nämä asiat hallussa niin kannattaako käyttää noin paljon energiaa siitä pauhaamiseen vauva-palstalla?
Sinä et edelleenkään kertonut meille mitään koronvaihtosopimuksista. Ymmärrätkö itse, mitä ne ovat?
Joku tuohon jo linkkasi op:n sivuilta selitystä, mutta voin tehdä tästä for dummies-version. Pitkällä aikajänteellä, jossa valtio toimii lyhyet korot ovat yleensä pienemmät kuin pitkät korot. Swapeilla on aikojen saatossa voitu säästää korkomenoissa. Tuo swappaus ole uusi ilmiö vaan sitä on tehty kauan. Se missä tehtiin Marinin kaudella moka on se, että swappeja jatkettiin vielä vaikka kiinteätkim korot olivat lähellä nollaa. Ei ollut enää odotettavissa suuria hyötyjä muuttaa niitä muuttuviksi, vaikka muuttuvat olisivat vähän aikaa olleetkin matalammat. Sitten kun korot nousivat niin tuo korkomenojen alentamiseksi ajateltu toimintatapa alkoikin toimia päinvastoin kuin haluttu. Purran kaudella tuosta toiminnasta päätettiinkin luopua 1.3.2024 alkaen, koska kiinteät korot luovat enemmän ennustettavuutta tilanteessa, jossa valtio tarvii hyvän ennustettavuuden korkomenoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt palataan Kansan Uutisten juttuun, se todistaa vain, että koronvaihtosopimuksia tehtiin viidellä miljardilla jo vuonna 2022. Se ei todista, etteikö Riikka Purra olisi tehnyt lisää vastaavia sopimuksia kesän 2023 jälkeen.
Helsingin Sanomien uutinen, jonka mukaan "Valtiokonttori muutti valtion miinuskorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiksi", on päivätty vasta 12.10.2023. Riikka Purra oli ollut silloin jo melkein puoli vuotta valtiovarainministeri.
Voi hyvänen aika, eihän tuo että Hesari uutisoi asiasta tuolloin muuta sitä milloin tuota tehtiin. Itseasiassa tuo vuosien käytäntö LOPETETTIIN Purran valtiovarainministerinaudella 1.3.2024. Tuskin Purran päätöksellä, vaan virkamiesten.
Mihin lähteesi perustat tietosi siitä, että käytäntö olisi lopetettu? Laita lähteesi tänne tai tietosi ovat arvottomia.
Helsingin Sanomat julkaisi uutisen on puoli vuotta sen jälkeen, kun Purrasta tuli valtiovarainministeri. Se ei vapauta Purraa vastuusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt palataan Kansan Uutisten juttuun, se todistaa vain, että koronvaihtosopimuksia tehtiin viidellä miljardilla jo vuonna 2022. Se ei todista, etteikö Riikka Purra olisi tehnyt lisää vastaavia sopimuksia kesän 2023 jälkeen.
Helsingin Sanomien uutinen, jonka mukaan "Valtiokonttori muutti valtion miinuskorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiksi", on päivätty vasta 12.10.2023. Riikka Purra oli ollut silloin jo melkein puoli vuotta valtiovarainministeri.
Voi hyvänen aika, eihän tuo että Hesari uutisoi asiasta tuolloin muuta sitä milloin tuota tehtiin. Itseasiassa tuo vuosien käytäntö LOPETETTIIN Purran valtiovarainministerinaudella 1.3.2024. Tuskin Purran päätöksellä, vaan virkamiesten.
Mihin lähteesi perustat tietosi siitä, että käytäntö olisi lopetettu? Laita lähteesi tänne tai tietosi ovat arvottomia.
Helsingin Sanomat julkaisi uutisen on puoli vuotta sen jälkeen, kun Purrasta tuli valtiovarainministeri. Se ei vapauta Purraa vastuusta.
Valtiokonttori sääti vuoteen 2024 asti valtion korkoriskiasemaa koronvaihtosopimuksilla. 1.3.2024 voimaan tulleen uuden velanhallinnan strategian myötä korkoriskiasemaa pidennetään maltillisesti luopumalla uusien koronvaihtosopimusten tekemisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt palataan Kansan Uutisten juttuun, se todistaa vain, että koronvaihtosopimuksia tehtiin viidellä miljardilla jo vuonna 2022. Se ei todista, etteikö Riikka Purra olisi tehnyt lisää vastaavia sopimuksia kesän 2023 jälkeen.
Helsingin Sanomien uutinen, jonka mukaan "Valtiokonttori muutti valtion miinuskorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiksi", on päivätty vasta 12.10.2023. Riikka Purra oli ollut silloin jo melkein puoli vuotta valtiovarainministeri.
Voi hyvänen aika, eihän tuo että Hesari uutisoi asiasta tuolloin muuta sitä milloin tuota tehtiin. Itseasiassa tuo vuosien käytäntö LOPETETTIIN Purran valtiovarainministerinaudella 1.3.2024. Tuskin Purran päätöksellä, vaan virkamiesten.
Mihin lähteesi perustat tietosi siitä, että käytäntö olisi lopetettu? Laita lähteesi tänne tai tietosi ovat arvottomia.
Helsingin Sanomat julkaisi uutisen on puoli vuotta sen jälkeen, kun Purrasta tuli valtiovarainministeri. Se ei vapauta Purraa vastuusta.
Purra vastuussa siitä milloin Hesari julkaisee uutisia? Viha on sinussa vahvana sisko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtionvelan korot muutettiin kalliimmiksi Riikka Purran ministerikaudella.
"Julkisuudessa on jäänyt huomaamatta, että merkittävä osa velkaongelmasta on velanhoitajien itse aiheuttamaa. Kun nyt säästöhankkeita perustellaan sillä, että korkotason nousu on nostanut valtionvelan kustannuksia, kyse on oikeastaan valtiovarainministeriön epäonnistuneesta velanhallintastrategiasta.
Ministeriön ohjeistuksen perusteella Valtiokonttori muutti Suomen koronapandemian aikana solmimat kiinteäkorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiksi. Valtiolla oli muun muassa pitkäaikaista kiinteäkorkoista lainaa, jonka todellinen korko oli negatiivinen vuosikymmenten laina-ajalle.
Lainat uusittiin ja korkomenot nousivat rajusti. Veronmaksajat kärsivät miljardien eurojen menetyksen pitkällä aikavälillä."
-professori Heikki Hiilamon kolumni vuodelta 2024
Tuo korko swap tehtiin Marinin hallituksen aikana kuten lähes kaikki paskat päätökset.
Ei tehty. Miksi valehtelet epätoivoisesti? Korot vaihdettiin kiinteistä vaihtuviksi nimenomaan Purran ministeriaikana.
Uskotko kansan uutisia? Tässä kerrotaan, että se tehtiin 2022.
https://www.ku.fi/artikkeli/4875314-valtio-otti-viisi-miljardia-velkaa-…Ei kerrota. Koko uutisesta ei löydy sellaista vuosilukua ja itse uutinen on päivätty 25.5.2023. Se on melkein kaksi kuukautta viime eduskuntavaalien jälkeen. Orpon hallitus aloitti tosin vasta kesäkuun alussa.
Uutisessa ei myöskään puhuta kiinteäkorkoisista tai vaihtuvakorkoisista lainoista. Siinä puhutaan valtion lainojen takaisinmaksuajoista. STTK:n pääekonomisti vain ihmettelee, miksi valtio ei ottanut matalien korkojen aikana velkaa pidemmällä takaisinmaksuajalla.
Tämä vaikuttaa aivan eri uutiselta kuin se, minkä Helsingin Sanomat julkaisi myöhemmin, Orpon ja Purran hallituskaudella. Siinä kerrottiin, että kiinteäkorkoisia lainoja oli muutettu vaihtuvakorkoisiksi.
Lukutaito auttaisi tässäkin.
”Lainàn mukaan Suomi otti viisi miljardia euroa lisävelkaa VIIME VUONNA niin sanottuja koronvaihtosopimuksia vartenMiten tuo uutinen liittyy kiinteäkorkoisiin ja vaihtuvakorkoisiin lainoihin? Siinä ei puhuta kiinteäkorkoisista tai vaihtuvakorkoisista lainoista. Siinä puhutaan valtion lainojen takaisinmaksuajoista. STTK:n pääekonomisti vain ihmettelee, miksi valtio ei ottanut matalien korkojen aikana velkaa pidemmällä takaisinmaksuajalla.
Siis ymmärrätkö miten kiinteäkorkoinen laina muutetaan muuttuvakorkoiseksi? Se tapahtuu juuri tuon koronvaihtosopimuksen kautta. Ihan oikeasti, jos ei ole nämä asiat hallussa niin kannattaako käyttää noin paljon energiaa siitä pauhaamiseen vauva-palstalla?
Sinä et edelleenkään kertonut meille mitään koronvaihtosopimuksista. Ymmärrätkö itse, mitä ne ovat?
Joku tuohon jo linkkasi op:n sivuilta selitystä, mutta voin tehdä tästä for dummies-version. Pitkällä aikajänteellä, jossa valtio toimii lyhyet korot ovat yleensä pienemmät kuin pitkät korot. Swapeilla on aikojen saatossa voitu säästää korkomenoissa. Tuo swappaus ole uusi ilmiö vaan sitä on tehty kauan. Se missä tehtiin Marinin kaudella moka on se, että swappeja jatkettiin vielä vaikka kiinteätkim korot olivat lähellä nollaa. Ei ollut enää odotettavissa suuria hyötyjä muuttaa niitä muuttuviksi, vaikka muuttuvat olisivat vähän aikaa olleetkin matalammat. Sitten kun korot nousivat niin tuo korkomenojen alentamiseksi ajateltu toimintatapa alkoikin toimia päinvastoin kuin haluttu. Purran kaudella tuosta toiminnasta päätettiinkin luopua 1.3.2024 alkaen, koska kiinteät korot luovat enemmän ennustettavuutta tilanteessa, jossa valtio tarvii hyvän ennustettavuuden korkomenoista.
Lyhyet korot voivat olla korkeampia kuin pitkät korot. Näin tapahtui laajasti esimerkiksi 2022–2024 monilla markkinoilla.
Marinin hallituskausi oli 2019-2023.
Venäjän aloittama sota todennäköisesti nosti korkoja, eli korot tuskin olivat lähellä nollaa enää alkuvuoden 2022 jälkeen.
Et esitä edelleenkään mitään vahvistusta tiedolle, jonka mukaan Purran kaudella koronvaihtosopimusten käytöstä olisi luovuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt palataan Kansan Uutisten juttuun, se todistaa vain, että koronvaihtosopimuksia tehtiin viidellä miljardilla jo vuonna 2022. Se ei todista, etteikö Riikka Purra olisi tehnyt lisää vastaavia sopimuksia kesän 2023 jälkeen.
Helsingin Sanomien uutinen, jonka mukaan "Valtiokonttori muutti valtion miinuskorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiksi", on päivätty vasta 12.10.2023. Riikka Purra oli ollut silloin jo melkein puoli vuotta valtiovarainministeri.
Voi hyvänen aika, eihän tuo että Hesari uutisoi asiasta tuolloin muuta sitä milloin tuota tehtiin. Itseasiassa tuo vuosien käytäntö LOPETETTIIN Purran valtiovarainministerinaudella 1.3.2024. Tuskin Purran päätöksellä, vaan virkamiesten.
Mihin lähteesi perustat tietosi siitä, että käytäntö olisi lopetettu? Laita lähteesi tänne tai tietosi ovat arvottomia.
Helsingin Sanomat julkaisi uutisen on puoli vuotta sen jälkeen, kun Purrasta tuli valtiovarainministeri. Se ei vapauta Purraa vastuusta.
Purra vastuussa siitä milloin Hesari julkaisee uutisia? Viha on sinussa vahvana sisko.
Ymmärrätkö, että Purra oli ehtinyt olla jo lähes puoli vuotta valtiovarainministeri ennen uutisen julkaisua? Kukaan ei ole väittänyt, että Purra päättäisi, milloin Helsingin Sanomat julkaisee uutisia. Se on sinun rakentamasi olkinukke.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt palataan Kansan Uutisten juttuun, se todistaa vain, että koronvaihtosopimuksia tehtiin viidellä miljardilla jo vuonna 2022. Se ei todista, etteikö Riikka Purra olisi tehnyt lisää vastaavia sopimuksia kesän 2023 jälkeen.
Helsingin Sanomien uutinen, jonka mukaan "Valtiokonttori muutti valtion miinuskorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiksi", on päivätty vasta 12.10.2023. Riikka Purra oli ollut silloin jo melkein puoli vuotta valtiovarainministeri.
Voi hyvänen aika, eihän tuo että Hesari uutisoi asiasta tuolloin muuta sitä milloin tuota tehtiin. Itseasiassa tuo vuosien käytäntö LOPETETTIIN Purran valtiovarainministerinaudella 1.3.2024. Tuskin Purran päätöksellä, vaan virkamiesten.
Mihin lähteesi perustat tietosi siitä, että käytäntö olisi lopetettu? Laita lähteesi tänne tai tietosi ovat arvottomia.
Helsingin Sanomat julkaisi uutisen on puoli vuotta sen jälkeen, kun Purrasta tuli valtiovarainministeri. Se ei vapauta Purraa vastuusta.
Valtiokonttori sääti vuoteen 2024 asti valtion korkoriskiasemaa koronvaihtosopimuksilla. 1.3.2024 voimaan tulleen uuden velanhallinnan strategian myötä korkoriskiasemaa pidennetään maltillisesti luopumalla uusien koronvaihtosopimusten tekemisestä.
Noniin, tuo Valtiokonttorin tiedote todistaa, että koronvaihtosopimuksia on tehty myös Purran ministerikaudella, vaikka persu muuta väittäisi. Helsingin Sanomien uutinen voi siis aivan hyvin koskea Purran toimintaa, koska se julkaistiin vasta sitten, kun Purra oli ollut valtiovarainministeri jo melkein puoli vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt palataan Kansan Uutisten juttuun, se todistaa vain, että koronvaihtosopimuksia tehtiin viidellä miljardilla jo vuonna 2022. Se ei todista, etteikö Riikka Purra olisi tehnyt lisää vastaavia sopimuksia kesän 2023 jälkeen.
Helsingin Sanomien uutinen, jonka mukaan "Valtiokonttori muutti valtion miinuskorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiksi", on päivätty vasta 12.10.2023. Riikka Purra oli ollut silloin jo melkein puoli vuotta valtiovarainministeri.
Voi hyvänen aika, eihän tuo että Hesari uutisoi asiasta tuolloin muuta sitä milloin tuota tehtiin. Itseasiassa tuo vuosien käytäntö LOPETETTIIN Purran valtiovarainministerinaudella 1.3.2024. Tuskin Purran päätöksellä, vaan virkamiesten.
Mihin lähteesi perustat tietosi siitä, että käytäntö olisi lopetettu? Laita lähteesi tänne tai tietosi ovat arvottomia.
Helsingin Sanomat julkaisi uutisen on puoli vuotta sen jälkeen, kun Purrasta tuli valtiovarainministeri. Se ei vapauta Purraa vastuusta.
Valtiokonttori sääti vuoteen 2024 asti valtion korkoriskiasemaa koronvaihtosopimuksilla. 1.3.2024 voimaan tulleen uuden velanhallinnan strategian myötä korkoriskiasemaa pidennetään maltillisesti luopumalla uusien koronvaihtosopimusten tekemisestä.
Noniin, tuo Valtiokonttorin tiedote todistaa, että koronvaihtosopimuksia on tehty myös Purran ministerikaudella, vaikka persu muuta väittäisi. Helsingin Sanomien uutinen voi siis aivan hyvin koskea Purran toimintaa, koska se julkaistiin vasta sitten, kun Purra oli ollut valtiovarainministeri jo melkein puoli vuotta.
Ne isot lainamäärät joita otettiin matalien korkojen aikaa, niin niille swap tehtiin Marinin aikaan. Se swap tehdään samaan aikaan kuin itse laina otetaan. Purran aikaan muuttavatkin korot olivat jo korkeammalla, joten niille tehdyillä swapeilla ei tehdä yhtä paljon tappiota kuin Marinin aikaisilla. Ja kyllähän täällä jo joku laittoi sen valtionvarainministeriön lausunnon jossa kerrottiin, että swappeja on tehty vuodesta 2004 alkaen, ja pitkällä tähtäimellä ne ovat yleensä kannattavia. Tyhmä hetki oli vain tehdä niitä silloin nollakorkojenkin aikaan. Nyt tuo muutos tehtiin lähinnä siksi, että Suomella ei ole varaa siihen, että korot pomppaisivatkin ylemmäs, kun ennen oli enemmän liikkumavaraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt palataan Kansan Uutisten juttuun, se todistaa vain, että koronvaihtosopimuksia tehtiin viidellä miljardilla jo vuonna 2022. Se ei todista, etteikö Riikka Purra olisi tehnyt lisää vastaavia sopimuksia kesän 2023 jälkeen.
Helsingin Sanomien uutinen, jonka mukaan "Valtiokonttori muutti valtion miinuskorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiksi", on päivätty vasta 12.10.2023. Riikka Purra oli ollut silloin jo melkein puoli vuotta valtiovarainministeri.
Voi hyvänen aika, eihän tuo että Hesari uutisoi asiasta tuolloin muuta sitä milloin tuota tehtiin. Itseasiassa tuo vuosien käytäntö LOPETETTIIN Purran valtiovarainministerinaudella 1.3.2024. Tuskin Purran päätöksellä, vaan virkamiesten.
Mihin lähteesi perustat tietosi siitä, että käytäntö olisi lopetettu? Laita lähteesi tänne tai tietosi ovat arvottomia.
Helsingin Sanomat julkaisi uutisen on puoli vuotta sen jälkeen, kun Purrasta tuli valtiovarainministeri. Se ei vapauta Purraa vastuusta.
Purra vastuussa siitä milloin Hesari julkaisee uutisia? Viha on sinussa vahvana sisko.
Ymmärrätkö, että Purra oli ehtinyt olla jo lähes puoli vuotta valtiovarainministeri ennen uutisen julkaisua? Kukaan ei ole väittänyt, että Purra päättäisi, milloin Helsingin Sanomat julkaisee uutisia. Se on sinun rakentamasi olkinukke.
Mutta kun se Hesarin uutinen ei ollut mikään ajankohtaisuutinen vasta tapahtuneesta uudesta ilmiöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt palataan Kansan Uutisten juttuun, se todistaa vain, että koronvaihtosopimuksia tehtiin viidellä miljardilla jo vuonna 2022. Se ei todista, etteikö Riikka Purra olisi tehnyt lisää vastaavia sopimuksia kesän 2023 jälkeen.
Helsingin Sanomien uutinen, jonka mukaan "Valtiokonttori muutti valtion miinuskorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiksi", on päivätty vasta 12.10.2023. Riikka Purra oli ollut silloin jo melkein puoli vuotta valtiovarainministeri.
Voi hyvänen aika, eihän tuo että Hesari uutisoi asiasta tuolloin muuta sitä milloin tuota tehtiin. Itseasiassa tuo vuosien käytäntö LOPETETTIIN Purran valtiovarainministerinaudella 1.3.2024. Tuskin Purran päätöksellä, vaan virkamiesten.
Mihin lähteesi perustat tietosi siitä, että käytäntö olisi lopetettu? Laita lähteesi tänne tai tietosi ovat arvottomia.
Helsingin Sanomat julkaisi uutisen on puoli vuotta sen jälkeen, kun Purrasta tuli valtiovarainministeri. Se ei vapauta Purraa vastuusta.
Purra vastuussa siitä milloin Hesari julkaisee uutisia? Viha on sinussa vahvana sisko.
Ymmärrätkö, että Purra oli ehtinyt olla jo lähes puoli vuotta valtiovarainministeri ennen uutisen julkaisua? Kukaan ei ole väittänyt, että Purra päättäisi, milloin Helsingin Sanomat julkaisee uutisia. Se on sinun rakentamasi olkinukke.
Mutta kun se Hesarin uutinen ei ollut mikään ajankohtaisuutinen vasta tapahtuneesta uudesta ilmiöstä.
Uutinen on määritelmällisesti uusi asia. Mistä sinä tiedät, milloin uutisen kertomat asia ovat tapahtuneet?
Mitä Lindman leikkaa? Joko on tullut tiedotus ?
Verkkosukkakin katosi kuin pieru Saharaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt palataan Kansan Uutisten juttuun, se todistaa vain, että koronvaihtosopimuksia tehtiin viidellä miljardilla jo vuonna 2022. Se ei todista, etteikö Riikka Purra olisi tehnyt lisää vastaavia sopimuksia kesän 2023 jälkeen.
Helsingin Sanomien uutinen, jonka mukaan "Valtiokonttori muutti valtion miinuskorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiksi", on päivätty vasta 12.10.2023. Riikka Purra oli ollut silloin jo melkein puoli vuotta valtiovarainministeri.
Voi hyvänen aika, eihän tuo että Hesari uutisoi asiasta tuolloin muuta sitä milloin tuota tehtiin. Itseasiassa tuo vuosien käytäntö LOPETETTIIN Purran valtiovarainministerinaudella 1.3.2024. Tuskin Purran päätöksellä, vaan virkamiesten.
Mihin lähteesi perustat tietosi siitä, että käytäntö olisi lopetettu? Laita lähteesi tänne tai tietosi ovat arvottomia.
Helsingin Sanomat julkaisi uutisen on puoli vuotta sen jälkeen, kun Purrasta tuli valtiovarainministeri. Se ei vapauta Purraa vastuusta.
Purra vastuussa siitä milloin Hesari julkaisee uutisia? Viha on sinussa vahvana sisko.
Ymmärrätkö, että Purra oli ehtinyt olla jo lähes puoli vuotta valtiovarainministeri ennen uutisen julkaisua? Kukaan ei ole väittänyt, että Purra päättäisi, milloin Helsingin Sanomat julkaisee uutisia. Se on sinun rakentamasi olkinukke.
Mutta kun se Hesarin uutinen ei ollut mikään ajankohtaisuutinen vasta tapahtuneesta uudesta ilmiöstä.
Uutinen on määritelmällisesti uusi asia. Mistä sinä tiedät, milloin uutisen kertomat asia ovat tapahtuneet?
No olen tähän aika paljon todistusaineistoa antanut. Vähän on sellainen helmiä sioille fiilis. Itse kun elää vähän erilaisten ihmisten ympäröimänä, niin ei aina tajua kuinka vähällä ymmärryksellä osa ihmisistä täällä seilaa. Tajuaisivat edes olla hiljaa, jos eivät oikeasti asiasta mitään tiedä 😂
Mielenkiintoista on se, että edellisen hallituksen tekemiset tai tekemättä jättämiset tuntuvat aina henkilöityvän Sanna Mariniin vaikka eihän hän yksin hallituksessa ollut. Edellisessä hallituksessa valtionvarainministerin salkku oli keskustalla, mutta eipä tästäkään korkoasiasta kukaan tunnu Annika Saarikolta selityksiä kyselevän.
No mutta, totuus joka ei pala tulessakaan, on tietenkin se, että nykyinen hallitus on asiantuntijoiden varoituksista huolimatta ajanut politiikallaan maan jäätävään kysyntälamaan ja lopputulos käy ilmi tuosta valtiovarainministeriön ennusteesta. Umpisurkeaa toimintaa hallitukselta, ainoa vastuullinen teko tässä tilanteessa heiltä olisi erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos Sanna veit Suomen perikatoon ! Tulevaisuuden ihmiset kiittävät sinua ja huulipunahallitusta.
Persuun ei uppoa mikään fakta.
Katsoisit nyt edes lukuja: Orpon ja Purran aloittaessa velan osuus bruttokansantuotteesta oli 57,3 % ja nyt se on lähes 100 %.
Sanna oli järkännyt pikku yllätyksen seuraavalle hallitukselle. Erilaisia lisäkuluja jotka alkoivat iskeä vasta siinä vaiheessa kun Sanna häipyi ulkomaille.
Selittäkää nyt tyhmälle miten Suomi nousee sillä että verorahat jaetaan niille jotka eivät töitä tee.
Vanhustenhoidon kulut ovat valtavat. Aikaisemmin pelättiin eläkepommia, mutta tulikin vanhustenhoitopommi.
Alue: Aihe vapaa
Palstan persu on itsekusettuvaa mallia. Kuten useimmat persut. Eduskuntapersut ovat hillotolpalla ja syöttävät paskaa alamaisille äänestäjilleen, jotka nielevät kaiken kyseenalaistamatta, koska niiden äly on niin matala ja usko kulttiin kova ja minkään faktan läpäisemätön.