Rahaton ja raskaana. Pitäisittekö lapsen?
Sain viime viikolla potkut. Olen raskaana ja mies ilmoitti, että suhde oli siinä jos edes harkitsen lapsen pitämistä. Ero siis edessä, mutta ennen tätä meillä meni pitkään huonosti ja mies suoraan toivoo, että raskaus menisi nopeasti (miehen sanoin "kivuttomasti") kesken. Kummallakaan ei ole ennestään lapsia ja olen aina halunnut äidiksi. Emme ole naimisissa mutta asumme yhdessä eikä mies aio maksaa elareita eli ero on väistämättä edessä. Raskaus on vasta alussa ja ajatus keskeytyksestä tuntuu pahalta - jopa niin että varmasti katuisin, masentuisin.
Olen aina halunnut pärjätä itse ilman tukirahoja tai muuta, mutta omat säästöt riittävät siihen saakka kunnes lapsi täyttää 1,5 vuotta, jos oikein tiukasti elelen kahdestaan vauvan kanssa. Samaan aikaan olen surullinen mutta ikionnellinen raskaudesta. Voinko pärjätä näin vai elänkö nyt sumussa?
Kommentit (146)
Kyllä Suomessa pärjää lapsen kanssa.
Et myöskään ilmeisesti itse ole teini-ikäinen. Siitäkin on hyötyä tässä tapauksessa.
Jos haluat tulla äidiksi, niin pitäisin kyllä lapsen. Lapsi on täysin oma uusi ihminen, joka tuo elämään suunnattomasti iloa. Yhteiskunta onneksi tukee vielä lapsiperheitä taloudellisesti, mutta varmasti haasteita tulee. Itse olen ollut kahden lapsen yksinhuoltaja ja lapset ovat minulle tärkeintä elämässä.
No sehän riippuu vähän siitäkin, minkä ikäinen olet. Mutta jos ehdottomasti haluat lapsen (miltä asia kuulostaa kertomasi perusteella), pidä se.
Pitäisin lapsen. Isän nimeä ei syntymätodistukseen. Jos kyselee lapsesta, valehtele että sait keskenmenon. Älä pidä mieheen enää mitään yhteyttä.
Pärjäät kyllä. Saat Kelalta elatustuen, lapsilisän yh-korotuksella, äitiysrahan, äitiyspakkauksen (siinä on hyvin kaikki perusjutut), kotihoidontukea, mahd. asumistukea jos asut vuokralla, toimeentulotukea. Töitä ei tällä hetkellä ole joten ehdit miettiä työkuvioita myöhemmin.
Hyvä vaan jos suomalaisetkin vielä tekevät lapsia.
Ei käy kateeksi huhheijaa tilanne jossa olet ja mihin lapsi syntyy on iljettävä kun isä ei halunnut lasta ja vain yh äippä yrittää väsyneenä ja köyhänä kasvattaa jatkuvassa rahapulassa. En pitäisi lasta vaikka oletkin halunnut äidiksi. Tukia on leikattu ja säästöillä et saa penninjeniä et edes lapsilisää tai muitakaan tukia ja raskaana et voi työskennellä kauaa jos edes työllistyt näinkin vaikeassa tilanteessa. Anteeksi nyt mutta sinuna miettisin vielä. Lapsen isästä eroaisin heti.
Miksi ihmeessä edes olet raskautunut miehelle, joka ei halua lasta?
On itsekäs päätös hankkia lapsia miehen kanssa, joka ei halua isäksi. Ketään ei pitäisi pakottaa vanhemmaksi, eikä lasta pitäisi tuomita isättömyyteen. Mitä jos etsisit itsellesi mukavan kumppanin, kenen kanssa perustaa ihan oikea perhe?
Veronmaksajana olen myös totaali kyllästynyt yh-äiteihin, jotka valittavat jatkuvasti rahapulaa ja uupumista. Miksi hitossa te hankitte lapsia yksin??