Meillä on tili tyhjänä ja luotto tapissa...

Käyttekö töissä? Ei voi kuin ihmetellä.

Annatpa surkean mallin lapsillesi.

Jos on huonotuloinen niin tuo tilanne on edessä joka kuukausi, säästämisestä huolimatta.



Meillä oli viimeisen puoli vuotta pari kertaa kuussa rahat aivan loppu ja aina tuskailtiin että mistä saataisiin ruoka- ja bensarahat.

Jotenkin aina juuri ja juuri pärjättiin hakematta apua.

Olin kotihoidontuella kotona ja mies kokopäivätöissä.



Kumpikaan meistä ei käytä alkoholia eikä tupakoida.

Ihan vaan perheen asuminen, miehen auto (työn vuoksi) ja talouskustannukset söivät kaiken rahan siitä huolimatta, ettei osteltu mitään yli tarpeen.



Nyt on onneksi jo parempi tilanne kun toisen lapsen synnyttyä saan taas ansiosidonnaista äitiyspäivärahaa joka nosti perheen tuloja 300e.



Jos joku olisi tullut vähän aikaa sitten moraloisoimaan ettei ymmärrä miksi on niin paha tilanne niin olisin varmaan saanut itkuraivarit.



Ei köyhyys ole aina omista valinnoista kiinni.

Kertokaapa, kommentoijat 2-4, paljonko on teidän perheen kuukausitulot.



Meillä 1700.

Olen itse hoitovapaalla, mutta käyn iltaisin ja viikonloppuisin myös töissä, ei tarvitse palstoilla itkeä ettei ole rahaa.

asumalla velkaisessa omakotitalossa ja yrittämällä remontoida sitä, olemalla 12 vuotta kotiäitinä (mies kyllä töissä mutta valtion virassa...), kustantamalla lapsille harrastukset joihin ei ole oikeasti varaa ja muutenkin elämällä yli varojen, mitenkäs muuten?



Ai niin, onhan mulla tuolla keittiössä 12 euron edestä plussaseteleitä ja limppapulloja on kaapissa (viinaa ei juoda eikä tupakkaa polteta), eli taidetaan me jotain ruokaa vielä saada, ainakin niitä puurohiutaleita!



ap

Hyvinkin tuohon päätyy, jos on pienet tulot ja säännölliset menot jo syövät reippahasti niistä osan (asuminen, ruoka, lääkkeet jne) ja sitten jos tulee esim. isompi sairastelujuttu ja lapselle kalliimmat lääkket, yhdistetään siihen vaikkapa vielä pakko hankkia uudet kengät yhdelle lapsista, ja kappas: koulukin kaipasi 50 eur tänään.



Jos " marginaali" rahoissa on max 100 eur, sen ylittämiseen ei paljoa kaivata.

Te elätte yli varojen. Teillä ei ole varaa omakotitaloon. Ei meilläkään ole ja siksi ei vielä sitä hankita, vaikka tekisi mieli ja varmasti lainaakin saataisiin.

sattuu vielä niin, että luukusta tipahtelee sopivasti kaikki kovimmat laskut juuri silloin kun rahaakin on vähiten :(



Lapsille on pakko ostaa joskus vaatteita, silloin kun rahaa ei oikeastaan ole.



Tulee ylimääräistä lääkärissäkäyntiä.



Ja jos rahat on mitoitettu tarkkaan joka kuukaudelle, niin pinikin heitto, laittaa talouselämän aivan sekaisin. Älkää hyvät ihmiset tuomitko ap:tä!

Mielummin kai sitä söis kunnolla kun lähtis luokkaretkelle.

pitää kadehtia omakotiasumista?



Vuokrat ovat täällä ainakin yhtä kovia (600¿) kuin meillä lainanlyhennys!

vuokralla. Vaikka ollaankin aika pienituloisia.

Miehelle tulee tili n. 10 päivän päästä ja nekin menee laskuihin. Oli niin paljon ylimääräisiä laskuja.

No, onneksi olen pitänyt huolen, että kaapissa on ruokaa ainakin viikoksi. Myös pesuaineet ja paperit ym. riittää tämän kuukauden. Kun rahaa on niin huolehdin aina " vara varaston" pahanpäivän varalle. No nyt on se paha päivä.

maksaa luokkaretkestä sen ja sen verran tiettyyn päivään mennessä. Ei lapsi saa kärsiä ja saada pettymystä vanhempien leveän elämän takia.

asuimme aikaisemmin kunnan vuokrarivarissa ja hyvin pyyhki, mutta nyt ei enää. Mutta kaikkea ei voi laskea rahassa. Omakotitalo on myönnytys miehelle joka ei muualla halua asua ja joka sen rahan meidän perheelle hankkii. Pitäähän hänen jotain vastinetta rahoilleen olla...



Sitä paitsi me ollaan oikeasti kamala kerrostalo/rivariperhe. Meillä nimittäin eletään aina ympäri vuorokauden. Lapset kyllä nukkuu säännöllisesti mutta mies valvoo aina aamuyölle ja minä taas herään aina kolmen- neljän aikoihin. Yöllä meillä aina käydään suihkussa, imuroidaan, soitetaan pianoa ja rumpuja, pestään pyykkiä. Päivällä taas lapset huutavat ja riehuvat, pelaavat palloa sisällä, paukuttavat tietokonepelejä, harjoittelevat (yhteensä) tuntikausia, pianon, viulun, trumpetin ja kontrabasson läksyjänsä.

Mies levittää pihan täydeltä puu- ja metallityöharrastustaan....yms yms. Ihan kiva kun ei tartte naapureita kiusata ;)



ap

Eihän harrastus voi mennä ruokarahojen edelle? On olemassa paljon harrastuksia, jotka eivät maksa paljoa. Totta on, että lapselle joutuu tuottamaan pettymyksen, kun ei pääsekkään ja naapurin lapsi pääsee. Mutta kun se ruoka ja asuminen menee kyllä kaiken edelle. Teille taitaa olla tärkeintä se, että näyttää hyvälle, mutta kun kerran ei varat riitä, niin jostain on luovuttava. Ja yksi juttu vielä, miksi et hakisi töitä?



Kyllä mä sen tajuan, että näin helposti pääsee lipsahtamaan, kun tulot ovat pienet ja hankkimista on paljon. Mutta sille on nyt tehtävä stoppi. Hommattava vain sitä, mitä välttämättä tarvitsee.



Itse olin vastaanvanlaisessa jamassa, kun erosin exästäni. Pikkuhiljaa kuitenkin olen saanut asiani kuntoon ja nytkin tilillä on + 1000 ¿ ja palkka tulee tiistaina :). Se on ap valinnoista kiinni, nyt oikeasti otatte itseä niskasta kiinni ja alatte elämään varojenne mukaan. Mun kuukausitulot on nettona 1900 ¿ yhteensä ja lapsia kaksi.

t. ap

Paljonko tienaat töistäsi, ja paljonko miehesi tienaa?



Itekin meinasin syksystä lähteä yöllä lehdenjakoon tiukan tilanteen vuoksi muttei se kannattanut.



Työ olisi ollut öisin kello 02-06 kuudesti viikossa ja rahaa olisi saanut 7e/tunti (+ viikonloppulisät).

siitä miinus verot ja kotihoidontuki olisi pienentynyt jonkin verran.

Miehen kanssa päätettiin mielummin kitkutella kuin että oltaisiin saatu pari sataa enemmän ja olisin aina väsynyt.



Metsästelin muitakin osa-aikaisia töitä mutta täällä seudulla niitä ei juurikaan ollut.

että töissä ollessaan kaksistaan mies ja nainen elävät normaalia elämää ostaen asunnon, koko valittu mahdollisia lapsia ajatellen. Osan asunnosta joutuu rahoittamaan lainalla jonka kaksi työssäkäyvää aikuista kykenee maksamaan mainiosti ilman hankaluuksia.



Sitten perheeseen tulee vauva ja lapsen ollessa n. 9kk:n ikäinen vanhenpainvapaat on pidetty. Äiti on lukenut av-palstalta, että vain huonot vanhemmat, rahanahneet, kiikuttavat lapsensa hoitoon ennen kuin muru on täyttänyt kolme vuotta. Hän toistaalta haluaisi turvata perheen talouden palaamalla töihin mutta ei äitipaineineen " uskalla" .



Eli äiti jää kotiin, perhe elää säästöillä ja pienellä kotihoidontuella kohtuullisesti vaikkakin niukemmin kuin ennen kunnes joko a: säästöt on syöty tai b: tapahtuu jotain yllättävää kuten miehen työttömyys tai jonkun perheenjäsenen pitkäaikainen sairaus. Lain mukaan kesken ilmoitettua hoitovapaanta ei tarvitse ottaa työntekijää töihin eli kaikki eivät voi ratkaista tilanetta äidin töihinpaluulla.



Sitten saattaakin loppua rahat.



Esimerkiksi näin voi käydä ja melkeinpä kelle tahansa keskituloiselle perheelle.



Joten jospa vaikka lakkaisitte syyllistämättä ihmisiä joilla on taloudellista ahdinkoa.

Rahat meni kun lunastin ksisan ulos eläinhotiolasta,oli aika kallis karkureissu mirrillä. Ruokaa on kuitenkin kaapit ja pakastin täynnä,ja huomenna tulee miehelle tili eli ei montaa päivää joudu kitkuttelemaan.

Huomaa, että meidän sukupolvi on kasvanut jo vähän liiankin hyvissä oloissa, kun ei ole tarvinnut opetella alkeitakaan taloudenpidosta :( En ota kantaa ap:n tilanteeseen, mutta jokainen ylivelkaantunut perhe on liikaa. Miksi otetaan enemmän lainaa kuin pystytään maksamaan?! Tai asutaan liian kalliisti? Ja ehkäisykin on keksitty, jos vähemmänkin lapsimäärän kasvattamisessa meinaa taloudelliset rahkeet loppua... Anteeksi suorapuheisuuteni, mutta on kyllä tosi vaikea käsittää, että ilman erityisiä syitä (sairastuminen, puolison kuolema, konkurssi tai työttömyys esim.) aikuiset ei pärjää tuonvertaa!



Toivottavasti peruskouluihin palautetaan joku kurssi tästäkin aiheesta, jos oman talouden hallinnan alkeita ei kotona enää opeteta...