Lue keskustelun säännöt.
Vähentäisitkö kehitysapua puolella, jotta perintövero voitaisiin poistaa?
24.04.2026 |
Perintövero tuo valtion kassaan lähteistä riippuen noin 400-500 miljoonaa vuodessa. Kehitysapua Suomi lähettää ulkomaille noin 1 miljardin euron edestä joka vuosi.
Muuttaisitko mitään vai onko nykytilanne mielestäsi optimaalinen?
Kommentit (297)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Onhan se nähty, että sillä on luotu köyhiin maihin pieni, erittäin varakas yläluokka, mutta ei mitään hyötyä itse maalle. Kyläpäälliköt kaapivat rahat omiin taskuihin ja ostavat Bentleyn kun köyhät näkevät nälkää."
Voihan sitä oman mielen rauhoittamiseksi tällaisen karikatyyrinkin luoda. Mutta ei kannata kuvitella että se olisi koko totuus.
Tietenkin kehitysapu on mennyt tietyiltä osin myös vääriin taskuihin mutta ajatus jossa siitä ei missään ikinä ole mitään hyötyä tai että kehitysmaissa ei tapahtuisi mitään kehitystä ei kyllä yksinkertaisesti vastaa todellisuutta.
Todellakin vastaa, perehdy asioihin, tästä on ihan faktaa esim.Valtran traktorit Afrikassa ja Afrikkalaisten haastatteluja ihan normikansan ja Afrikkalaisen YK edustajan haastattelu, siitä on ollut vain haittaa.
Ei todellakaan vastaa. Esim. Etelä-Korea on saanut aika paljonkin kehitysapua ja tilanne siellä ei ole se, että maahan on syntynyt vain pieni, varakas yläluokka. Tämä ei edelleenkään tarkoita sitä, etteikö ongelmia kehitysavussa olisi.
Tuo on sinun olettamus vailla mitään faktaa ja tässä on lähtökohtaisesti kyse Afrikasta, lisäksi täytyy huomioida se tosiasia että jokainen euro kehitysapuun on pois suomalaisilta eli käytetään ne rahat oman maan hyväksi.
Kyseessä ei ole olettamus, sillä Etelä-Koreaa pidetään yleisesti parhaana esimerkkinä onnistuneesta kehitysavusta. Arvioita aiheesta on esittänyt mm. OECD ja aiheesta on aika runsaasti tutkimusta. Esim.:
https://link.springer.com/chapter/10.1057/9781137339485_9
https://archives.kdischool.ac.kr/handle/11125/41935
https://brill.com/view/journals/aisr/22/1/article-p3_2.pdf?srsltid=AfmB…
Jokainen euro kehitysapuun ei ole pois suomalaisilta. Ruotsalaisten Tetrapak saa aivan hillittömät lisenssimaksut esim. Nigeriasta, koska kehitysapurahoilla rakennettiin sinne ao. pakkausta käyttäviä maitotehtaita. Eli kehitysapuinvestointi tuottaa rahaa. Valtran traktoreihin suunnatusta kehitysavustakin suurin osa jäi Suomeen, koska ne traktorit rakennettiin Suomessa...
Tässä on nyt joku muu tekemässä niitä olettamuksia kuin tämän kirjoittaja. Ja kehitysavun hyötyjen totetaminen ei edelleenkään poista sitä, etteikö siinä olisi ongelmia. Huomaan, että tästä on kuitenkin turha jauhaa.
Kirjoittaja on tyhmä joka ei tajua yksinkertaista asiaa että kehitysapu on täysin hyödytöntä vain haitallista.Ruotsalainen Tetrapak, eihän se liity suomalaisten euroihin millään tavalla saatanan dorka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Toki on pitkä historia tuolla, mutta nyt näiden uudempienkin sukupolvien on helpompi vaurastua. Siis ihan tavistenkin, jotka omassa suvussaan aloittavat vaurastumisen alusta. "
Suomalaisen perinnön mediaani on 15.000 euroa ja keskimääräinen perinnön arvo noin 40.000 euroa.
Ensimmäisestä ei mene veroa lainkaan ja jälkimmäisestä rintaperijällä 1500 euroa (=3.75%).
En ihan heti näe että tavallisen suomalaisen vaurastuminen olisi eniten perintöverosta kiinni.
Mietipä asiaa pidemmällä aikavälillä. Jos nyt kehitysavustakin kuulemma on ollut ainakin jotain hyötyä 50:ssä vuodessa, niin voisiko Suomessakin 50:ssä vuodessa tapahtua jotain? Annan konkreettisen esimerkin. Kun mun äiti kuoli ja alettiin jakaa perintöä, niin sehän olisi voinut mennä monellakin tavalla. Ensin isän oma opikeus puoleen yhteisestä omaisuudesta ja sitten puolet jaettuna mun ja siskoni kesken. Jos mä olisin saanut perinnönjaossa vanhempieni omistaman sijoitusasunnon, mun olisi perintöveron maksaakseni pitänyt heittää siitä iäkkäät vuokralaiset ulos ja myydä se asunto. Jos perintöveroa ei olisi ollut, ne vuokralaiset olisivat voineet asua siinä edelleen. Ja aikanaan se asunto olisi sitten siirtynyt mun lapsilleni. Onneksi se omaisuus saatiin jaettua toisen ja isä pitikin sen asunnon itse. Kun isä aikanaan kuolee (ja siihen tuskin menee edes kauaa..tuskin vuottakaan), se asunto sitten tulee mulle. Jos perintöveroa ei silloin enää ole vaan ainoastaan luovutusvoittovero, en myy sitä asuntoa. Koska mulle on edullisempaa jatkaa sen vuokraamista kuin myydä se. Ja kyse ei siis ole mistään luxuskämpästä Kaivopuistossa vaan vantaalaisesta kerrostalokaksiosta. Ja kun mä aikanaan kuolen, mun lapseni voivat edelleen pitää sen asunnon ja jatkaa sen vuokraamista. Siitä vuokrasta kyllä menee pääomatuloverot, mutta eihän se vero 100% kuitenkaan ole. Saavat lisää tuloja, jotka voivat säästää ja sijoittaa johonkin seuraavaan. 50 vuoden päästä todennäköisesti kumpikin lapsistani on jo haudassa tai vähintään hoivakodissa, mutta se asunto olisi edelleen.
Idiootti.
Vierailija kirjoitti:
"Sama täällä, kaikki rahat Afrikkaan yms.on suoraan pois suomen kansalta."
Paitsi että kehitysavusta vain aika pieni osuus on mitään suoraa rahaa ulkomaille. Valtaosa siitä kanavoituu erilaisten järjestöjen kautta jossa töissä ihan suomalaisia ja jotka ostavat myös suomalaisia tarvikkeita ja osaamista vietäväksi avustuksina. Aika iso osa rahasta siis tulee takaisin Suomeen.
Voi helvetti mitä potaskaa, ihan kun tämä olisi kannattavaa suomelle.
Vierailija kirjoitti:
Vähentäisin. Olen lähes varma että suurin osa kehitysavusta menee vallanpitäjien ökyelämään. Perille menee murto-osa.
kyllä..tämähän on tutkittua. Kerran oli dokumentti aiheesta eikä kehitysmaissa toimivat virkamiehet osanneet sanoa, minne raha katosi. Summa oli hurja ja vain roposet löysi perille.
"kyllä..tämähän on tutkittua. Kerran oli dokumentti aiheesta eikä kehitysmaissa toimivat virkamiehet osanneet sanoa, minne raha katosi. Summa oli hurja ja vain roposet löysi perille."
Varmasti on löydettävissä tapauksia joissa apu menee korruptioon. Ei yksi dokumentti kuitenkaan todista että se aina ja kaikkialla menisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Voi helvetti mitä potaskaa, ihan kun tämä olisi kannattavaa suomelle."
Niin en sanonut. Sanoin vain että kaikki kehitysapu ei ole automaattisesti pois suomalaisilta koska se kehitysapu ei tosiaan ole useinkaan mitään suoraa rahan lähettämistä. Vaan aika usein suomalaiset toimijoiden ja järjestöjen rahoittamista kun ne tekevät erilaisia projekteja. Osa rahasta siis menee ihan suomalaisten palkkoihin ja hankintoihin. Ei kaikki mutta osa.
Perustaisin päätöksen huolellisiin laskelmiin kehitysavun hyödyistä. Jotenkinhan nuo kehitysapua saavat maat pitäisi saada pysymään omilla jaloillaan ja rauhan tilassa. Oma ongelmansa on se, että samaan aikaan isot globaalit yritykset hyötyvät samojen alueiden riistosta. Halpaa työvoimaa, halpaa raaka-ainetta. Samalla kehitysapua verotuksen kautta maksavat ihmiset saavat halpaa rättiä ja hilavitkuttimia, joiden raaka-aineet on hankittu riistolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kirjoittaja on tyhmä joka ei tajua yksinkertaista asiaa että kehitysapu on täysin hyödytöntä vain haitallista"
Sinulla siis ei ollut mitään argumentteja vaan olet vain päättänyt että kehitysapu on hyödytöntä.
"Perustaisin päätöksen huolellisiin laskelmiin kehitysavun hyödyistä. "
Moni hyöty on vain hankalasti euroiksi muutettavissa. Mikä on vaikka sen rahallinen arvo jos joku lapsi pääsee kouluun? Tai mikä on sen rahallinen arvo jos joku lapsi ei kuole pienenä likaiseen juomaveteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Perustaisin päätöksen huolellisiin laskelmiin kehitysavun hyödyistä. "
Moni hyöty on vain hankalasti euroiksi muutettavissa. Mikä on vaikka sen rahallinen arvo jos joku lapsi pääsee kouluun? Tai mikä on sen rahallinen arvo jos joku lapsi ei kuole pienenä likaiseen juomaveteen?
Joo, laskeminen on varmasti hankalaa. Voisin kuitenkin kuvitella, että lasten, mahdollisesti ainakin alkuun erityisesti tyttöjen, kouluttaminen auttaa rakentamaan kestävämpää, omilla jaloillaan ja kestävämmin rauhan tilassa pysyvää yhteiskuntaa. Koulutuksella tarkoitan ihan siis lukutaitoa, tietoa bakteereista, viruksista ja muista mikrobeista ja niiden tarttumistavoista, lisääntymistietoutta, ympäristönsuojelua (jätteitä ei voi dumpata mereen tai polttaa holtittomasti). Onhan tällaisia tutkimuksia toki jonkin verran olemassakin. Epätoivo ja sorto tietysti ajaa kapinointiin ja vallankaappauksiin. Pitkällä aikavälillä se, että kehitysmaiden jätehuolto on retuperällä / sitä ei ole, vaikuttaa tietysti koko maapallon luontoon.
Mun mielestä kehitysapu pitäisi monikertaistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Onhan se nähty, että sillä on luotu köyhiin maihin pieni, erittäin varakas yläluokka, mutta ei mitään hyötyä itse maalle. Kyläpäälliköt kaapivat rahat omiin taskuihin ja ostavat Bentleyn kun köyhät näkevät nälkää."
Voihan sitä oman mielen rauhoittamiseksi tällaisen karikatyyrinkin luoda. Mutta ei kannata kuvitella että se olisi koko totuus.
Tietenkin kehitysapu on mennyt tietyiltä osin myös vääriin taskuihin mutta ajatus jossa siitä ei missään ikinä ole mitään hyötyä tai että kehitysmaissa ei tapahtuisi mitään kehitystä ei kyllä yksinkertaisesti vastaa todellisuutta.
Todellakin vastaa, perehdy asioihin, tästä on ihan faktaa esim.Valtran traktorit Afrikassa ja Afrikkalaisten haastatteluja ihan normikansan ja Afrikkalaisen YK edustajan haastattelu, siitä on ollut vain haittaa.
Ei todellakaan vastaa. Esim. Etelä-Korea on saanut aika paljonkin kehitysapua ja tilanne siellä ei ole se, että maahan on syntynyt vain pieni, varakas yläluokka. Tämä ei edelleenkään tarkoita sitä, etteikö ongelmia kehitysavussa olisi.
Tuo on sinun olettamus vailla mitään faktaa ja tässä on lähtökohtaisesti kyse Afrikasta, lisäksi täytyy huomioida se tosiasia että jokainen euro kehitysapuun on pois suomalaisilta eli käytetään ne rahat oman maan hyväksi.
Kyseessä ei ole olettamus, sillä Etelä-Koreaa pidetään yleisesti parhaana esimerkkinä onnistuneesta kehitysavusta. Arvioita aiheesta on esittänyt mm. OECD ja aiheesta on aika runsaasti tutkimusta. Esim.:
https://link.springer.com/chapter/10.1057/9781137339485_9
https://archives.kdischool.ac.kr/handle/11125/41935
https://brill.com/view/journals/aisr/22/1/article-p3_2.pdf?srsltid=AfmB…
Jokainen euro kehitysapuun ei ole pois suomalaisilta. Ruotsalaisten Tetrapak saa aivan hillittömät lisenssimaksut esim. Nigeriasta, koska kehitysapurahoilla rakennettiin sinne ao. pakkausta käyttäviä maitotehtaita. Eli kehitysapuinvestointi tuottaa rahaa. Valtran traktoreihin suunnatusta kehitysavustakin suurin osa jäi Suomeen, koska ne traktorit rakennettiin Suomessa...
Tässä on nyt joku muu tekemässä niitä olettamuksia kuin tämän kirjoittaja. Ja kehitysavun hyötyjen totetaminen ei edelleenkään poista sitä, etteikö siinä olisi ongelmia. Huomaan, että tästä on kuitenkin turha jauhaa.
Kirjoittaja on tyhmä joka ei tajua yksinkertaista asiaa että kehitysapu on täysin hyödytöntä vain haitallista.Ruotsalainen Tetrapak, eihän se liity suomalaisten euroihin millään tavalla saatanan dorka.
Tetrapak -esimerkkiä vastaava tapaus on myös Suomesta. Nokia rakensi 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa matkapuhelinverkkoja Afrikkaan kehitysapumäärärahoilla. Tarkoitus oli kolonialistisessa hengessä saada ihmiset siellä ostamaan Nokian matkapuhelimia. Ja kas, näin kävi. Lopputulemana Suomi sai enemmän rahaa matkapuhelinmyynnistä kuin mitä kehitysapuun laitettiin. Luvut löytyvät Nokian toimintakertomuksista. Myös kohdemaat hyötyivät, koska ne saivat matkapuhelinverkkoja ja ihmiset saattoivat käyttää kännyköitä. Win-win (paitsi ehkä ympäristön kannalta pitkällä tähtäimellä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Perustaisin päätöksen huolellisiin laskelmiin kehitysavun hyödyistä. "
Moni hyöty on vain hankalasti euroiksi muutettavissa. Mikä on vaikka sen rahallinen arvo jos joku lapsi pääsee kouluun? Tai mikä on sen rahallinen arvo jos joku lapsi ei kuole pienenä likaiseen juomaveteen?
Joo, laskeminen on varmasti hankalaa. Voisin kuitenkin kuvitella, että lasten, mahdollisesti ainakin alkuun erityisesti tyttöjen, kouluttaminen auttaa rakentamaan kestävämpää, omilla jaloillaan ja kestävämmin rauhan tilassa pysyvää yhteiskuntaa. Koulutuksella tarkoitan ihan siis lukutaitoa, tietoa bakteereista, viruksista ja muista mikrobeista ja niiden tarttumistavoista, lisääntymistietoutta, ympäristönsuojelua (jätteitä ei voi dumpata mereen tai polttaa holtittomasti). Onhan tällaisia tutkimuksia toki jonkin verran olemassakin. Epätoivo ja sorto tietysti ajaa kapinointiin ja vallankaappauksiin. Pitkällä aikavälillä se, että kehitysmaiden jätehuolto on retuperällä / sitä ei ole, vaikuttaa tietysti koko maapallon luontoon.
Yleisesti ottaen kehitysapu on parantanut terveydenhuoltoa, ravitsemusta ja koulutusta kohdemaissa, mutta kestävää talouskasvua/elintason nousua se ei useimmiten ole tuottanut. Aiemmin kehitysapua kritisoitiin myös kohdemaissa siitä, että sen avulla pönkitettiin avunantajamaiden teollisuutta tai poliittista asemaa. Nykyään rahoitusta annetaan enemmän suoraan maiden budjetteihin, mikä taas lisää riskiä sille, että rahat menevät johonkin muuhun kuin ajateltuihin kohteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vaan leikkausta 100%. Me ei olla Afrikkaan mitään velkaa. Jos eivät pärjää siellä omillaan niin kuolkoot pois. Ihmisiä on jo liikaa.
Vierailija kirjoitti:
En vaan leikkausta 100%. Me ei olla Afrikkaan mitään velkaa. Jos eivät pärjää siellä omillaan niin kuolkoot pois. Ihmisiä on jo liikaa.
Suomikin on saanut kehitysapua, esim. vuosina 1948-1949 noin 100 000 lasta sai Unicef:n ruoka-apua (maitopulveri, rasva, säilykkeet). Mutta kuten kommenteista tiedämme, kehitysavusta ei ole sen antajalle eikä kohdemaalle mitään hyötyä ja olisivat joutaneet kuolla nekin suomalaislapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Perustaisin päätöksen huolellisiin laskelmiin kehitysavun hyödyistä. "
Moni hyöty on vain hankalasti euroiksi muutettavissa. Mikä on vaikka sen rahallinen arvo jos joku lapsi pääsee kouluun? Tai mikä on sen rahallinen arvo jos joku lapsi ei kuole pienenä likaiseen juomaveteen?
Joo, laskeminen on varmasti hankalaa. Voisin kuitenkin kuvitella, että lasten, mahdollisesti ainakin alkuun erityisesti tyttöjen, kouluttaminen auttaa rakentamaan kestävämpää, omilla jaloillaan ja kestävämmin rauhan tilassa pysyvää yhteiskuntaa. Koulutuksella tarkoitan ihan siis lukutaitoa, tietoa bakteereista, viruksista ja muista mikrobeista ja niiden tarttumistavoista, lisääntymistietoutta, ympäristönsuojelua (jätteitä ei voi dumpata mereen tai polttaa holtittomasti). Onhan tällaisia tutkimuksia toki jonkin verran olemassakin. Epätoivo ja sorto tietysti ajaa kapinointiin ja vallankaappauksiin. Pitkällä aikavälillä se, että kehitysmaiden jätehuolto on retuperällä / sitä ei ole, vaikuttaa tietysti koko maapallon luontoon.
Sinne on pumpattu miljarditolkulla rahaa vuosikymmenien ajan ja mikään ei ole muuttunut paremmaksi.
Hallitus on muuten laskemassa ensi vuonna yhteisöveroa 20 prosentista 18:a. Arvioitu verotulojen menetys on 800 miljoonaa vuodessa ja vaikutus talouskasvuun asiantuntijalausuntojen mukaan olematon. Verrokkimaista Ruotsissa vero on 20,6 prosenttia ja Tanskassa 22 - jos vedotaan perintöveron poiston osalta Ruotsiin, niin eikö tällöin olisi loogista jättää yhteisövero ennalleen tai jopa nostaa sitä 0,6 prosenttia ja rahoittaa perintöveron poisto sillä? Verotulot vähenisivät "vain" 200-400 miljoonaa.
Kehitysyhteistyömäärärahoja ei oikein voi leikata nollaan, koska Suomi on YK- ja EU-tasoilla sitoutunut tiettyyn pottiin ja esim. pakolaisten vastaanottokulut, siviilikriisinhallinta ja apu Ukrainalle rahoitetaan niistä. Korkeintaan joitakin satoja miljoonia olisi teoriassa mahdollista leikata.