* TOUKOKUISTEN TORSTAI*
hilataanpas vauvapino ylemmäs
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/fb.asp?m=10166303&key=toukokuisten…
ja eilistä
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=10273005&p=1&tmode=1&smod…
Kommentit (29)
eipä tullut enää uni silmää ku mies lähti hommiin tontille. Jännitti hiukan ku en tiedä miten kaikki koneet sinne mahtuu...meinaa ku tänään talomme sai ontelolaatat ja mun hommana on ollut tilata nosturi nostamaan laatat paikoileen. huh huh...no kaiketi kaikki on mennyt hyvin ku eivät ole soittaneet j a moittineet, että kaikki on tilattu ihan väärin:O) oonhan mä aika hyvä delegoija ;)
No pyörin kuitenkin pari tuntia sängyssä ja katselin huomenta Suomea, j ayritin jossain vaiheessa hieman nukahtaakin mutta ei ni ei.
Yhtä-äkkiä alkoi tulee hiukan huono olo ku sängyssä makoilin ja jotenkin tuntui, että veskiin pitäis mennä. No iso hätä oli mutta sit huomasin että LIMATULPPA IRTOSI...ihan siisti kellertävä limaklöntti...NO jospa nyt tää synnytys käynnistyis pika puoliin. edelleen on hiukan sellainen ällö olo, josko yrittäis hieman syödä jotain aamupalaksi.
pientä jomotusta on selässä mutta siinä tämän hetkinen tilanne
Esikoisen pitäisi tänään tulla mummolasta, mutta saa nähdä, että joutuuko takaisin jos vaikka synnärille joutuis lähtee
odottavin tunnelmin
Nyytti rv 40+6 ja poika 4-v
Heipä hei kaikille.
Eilen taisi Alpukka tosiaan lähteä tositoimiin oli hauskaa kun hän ehti laittaa vielä terkut suppareitten keskeltä ennen lähtöä.
Itsellä onneksi vapaapäivä kun tyttö lähti päiväksi kummitädin hoiviin, taitaa päivä mennä yöpaidassa välillä torkkuen. Yöt olen kyllä saanut nukuttua suht hyvin mutta silti päivällä on aivan naatti.
Tiistaina olimme kokoarvio ultrassa ja kaverilla on kokoa kuin täysaikaisella 3650g,esikoinen oli nipin napin 3kg. Nyt sitten odottelen synnytysarvio aikaa tayssista (tulis pian). On kiva tietää että odotusta on jäljellä max. 2viikkoa kun eivät anna kaverin mennä yliaikaiseksi. Mutta siltihän sitä tässä toivoo,että käynnistyisi pian itsestään.
Tsemppiä kaikille vielä odottaville ja onnea jo nyyttinsä saaneille.Lisää vauva uutisia tänäänkin,pliis (antavat voimia).
-marjis78-
37+5
ONNEA uusille vauvan saaneille...ainakin KEVÄT-TÄHTI oli...nimet ne ei meinaa jäädä päähän niin paras onnitella nimettömänä kaikkia tasapuolisesti,jos muitakin oli=) tänään ehkä lisää uutisia...ei siitä MIITUSTAKAAN oo vissiin kuulunut mitään?taitaa olla vauva kainalossa! ja muut " kadonneet" ilmotelkaahan kun ehditte;)
KEIJO.ANNIKILLE lohdutushali!!!Iloisempaa mieltä ja vauva-ajatuksia pintaan niin eiköhän mieli kohene!!:D
NYYTTI oli pongannut limatulppaa...toivottavasti synnytys siitä pian alkais!!Viikot jo ylitetty,joten kyl olis aika jo päästä vauvan hakuun!! tsemppiä!!:)
mites muut...?täälä LA:t senku lähenee kaikilla. itsekkin tossa kalenteria vilkasin et älytönsä ei täs oo ku viikko kaks laskettuun aikaan...sitä ekaa aikaa myös mietin ja ootan koko ajan ja jännitän kyllä kumpi aika menee lähemmäs todellisuutta!vai mennäänkö tässä kesäkuulle asti?toiv. EI!!
Maha on kyllä ihan niiku laskeutunut ja aivan niiku pienentynyt mut tuskin se on mahollista!!hengitys vaan on niin helppoa ja muutenkaan tää maha ei oo niin teillä muutakun tonne alaspäin!Ihan hyvä niin.... jaksaa täs tepsutella menemään:D
jaha mentävä on...poika se koluaa kylppärissä jotain...huoks!! voikaahan hyvin....niin hyvin ku vaan mahollista ;)
toymama 37+5(tai 38+6?)
Kirjoittelenpa minäkin vielä viime metreillä. Tähän asti lähinnä teidän juttuja olen lueskellut.
Onnea minunkin puolestani kaikille jo nyyttinsä saaneille!! Itsellä odotusta vielä pari-kolme viikkoa jäljellä, eli loppukuisia ollaan. Maha mielestäni laskeutunut, mutta muuta ei sitten olekaan tapahtunut. Paha olo ja oksu herkässä, kun sokerit heittelee ja närästää. Pihalla on puskanjuuret huolella laatoitettu, kun paha olo yllättää niin äkkiä, ilmeisesti sokereiden mennessä liian alas.
Keijo.annikille paljon jaksuja ja parempaa mieltä! Tiedän tunteesi täsmälleen, koska itsellä ihan sama tilanne. Meillä erona vaan se, että veli asuu n. kilometrin päässä meiltä, eikä äiti silti " ehdi" meillä poiketa, vaikka veljen luona usein vieraileekin. Lasten puolesta surettaa erityisesti, kun heitäkään ei muista millään lailla, ei edes synttärinä. Ei edes ole selvillä minkä ikäisiä meidän lapset on. Mut veljen lapset onkin eri juttu. Ja muutenkin yhteydenpito on melkeinpä minun varassani, mutta enpä minäkään paljon jaksa soitella, kun on niin yksipuolista. Jos ei kiinnosta, niin sitten ei. Olkoon omissa oloissaan. Kuulemma ovat sopineet, että meillä ei käydä, koska minä olen niin ylpeä. Ei vaan multa ole kukaan kysynyt asiasta, eikä sanonut suoraan, aina vaan keksitään tekosyitä, ettei tarttis käydä. Kai tässä ylpeäksi väkisinkin tulee, kun ei ole harmainta hajua, mistä kaikki johtuu. Anteeksi valitus, nousee vaan tunteet taas pintaan, kun aloin asiaa ajattelemaan. Olen yrittänyt olla miettimättä koko sukua, mutta kyllähän se paha mieli välillä väkisinkin yllättää. Olkaa onnellisia te, joilla on välittävät isovanhemmat, jotka ovat mukana lastenne elämässä kuka milläkin tavalla. Täytyy myöntää, että kateeksi käy sellaisia, kenen mummut ja ukit ovat oikeasti kiinnostuneita ja pitävät yhteyttä, ja joskus jopa auttavat hoidossakin. Meillä se on vain kaukaista unelmaa :(
Indika 37+3
Eli arvaatte varmaan.....Lallakin sai jo oman nyyttinsä 6.5.2007. Pieni kaunis tytön tylleröhän se sieltä tuli. 2945g ja 50cm. Tyttö on niin suloinen, että myö ollaan koko perhe ihan onnesta sykkyrällään. Eli tää mamma on nyt sit neljän lapsen onnellinen äiti!!!!!
Synnytys oli taas helppo ja nopea. Eli lauantai iltana klo 22 alkoi ekaks vähän supistelemaan ja tulla ihan vähän lapsivettä, että en akaks tajunkaan sen olevan sitä olevan. Supparit tuli sit 6-10 min välein ja just kun klo 23 oltiin menos nukkumaan lorahti jo sen verran, että tajusin sen nyt olevan sitä....soitin sit mummulle, että pian tuodaan muksut sit hoitoon. Supparit tuli edelleen nätisti 6-10 min välein ja suht kivuttomina ja vettä ihan pikkasen kerrallaan. Sitten noin klo 23.45 lähdettiin kohti sairaalaa ja siellä oltiin noin klo 24.30. Supparit oli edelleen lähes kivuttomia....olin tuolloin jo kuitenkin auki 5cm ja kätilö sanoikin, ettei mee kauan. Ajattelin vaan, että kunhan lohduttaa.....No päästiin sit saliin ja sain sitä supistuksia tehostavaa sumutetta nenään. Siinä sit istuin keinussa n tunnin rauhallisesti miehen kanssa keskustellen ja supparit eivät vieläkään pahemmin tuntuneet. Sit mua alkoi vaan pissattamaan ja sitä toistakin.....ja kun tulin vessasta klo oli tuolloin jotain 01.45 alkoi supparit tulla 2min välein ja kaks tuli sit ihan perättäin. Sanoin miehelle, että nyt nää vasta tuntuu, auta mua. Kätilö tuli ja kysyin haluutko kattoo. Vilkaisi ja sanoi, että 8 cm auki! pyysin vielä vessaan pääsyä, kätilö sanoi, että ei, se on vauva nyt joka tulee.....loput aukeaa ihan silmissä, työnnä vaan heti kun siltä tuntuu...ja sieltähän se rinsessa sit putkahti klo 02.05.....äiti ja isi itki onnen kyyneleitä......Sain etukäteen maailman ihanimman äitienpäivä lahjan.
Yhtään tikkiä ei tällä kertaa tullut ja olo on ihan oikeasti hyvä, alakerta ei ole yhtään kipeä.
t. Onnesta sykkyrällään oleva Lalla ja pikkuneiti 4vrk+kolme ylpeää sisarusta
nyt huudetaan tisua.....
Mahtava ilma täällä meillä! Sitten kun toi koira joskus herää torkuiltaan, voisin mennä sen kanssa tohon pihalle. Vois tehdä hyvää muutenkin saada vähän ilmaa (seuraa eritteitä, varoitus), kun oon vuoron perään oksentanut ja ripuloinut koko aamun. Saa nähä pystynkö väsään miehelle lounaaks pyttistä, kun eilen sitä lupailin tehdä. Tässä on tullu niin hajuherkäks. Pakotin sen eilen syömään lihapiirakkansa (pahin haju maailmassa) keittiössä suljetun oven takana ja pesemään sen jälkeen hampaansa, arvatkaa vaan sainko katseita?!
Onnittelut Kevät-tähdelle pojasta!
Lähetän tässä samalla halauksia ja sympatiaa teille, joilla ongelmia sukulaisten kanssa!!
Jospa se Nyyttikin pääsis pian synnyttään,limatulppa ainakin enteilee edistystä:)
Mä olen kyllä niin herkillä tällä hetkellä. Eilen huomasin, että koiralla eli siis mun pienellä vauvalla (herkistelyä) on silmätulehdus. Saatiin täks päiväks sille eläinlääkäri, mut mä en kuulemma pääse mukaan. Viimeks kun oltiin siellä, niin aloin itkeä, kun koira nukutettiin ja se makas kieli ulkona sellasella alustalla. Joo, no ehkä parempi, että jään kotiin...
Jospa tänään sais jotain muuta ajateltavaa kuin raskaus. Onneks tulee jääkiekkoa ja Euroviisuja. Voipi olla, että tämä tyttö nukkuu jo ennen klo 22, mut jos yrittäis sinnitellä.
Nyt on pakko saada ilmaa..palailen ainakin lukemaan juttuja myöhemmin!
AE 38+5
Ai niin, emunainen: unohtu kommentoida; futis ihan kuningaslaji. Ollaan futishulluja miehen kanssa, joten ehdottomasti saat sitten valmentaa meidän nappulaliigaa:)
Onnea Lalla ja kaikki muutkin nyyttinsä saaneet! :)
vein neidin 9 päikkään ja puol 3 hakemaan, täytys nyt siivota hieman. Lauantaina pidetää 3v juhlat ja huominen meneekin leipoessa, äiti tulee pesemään ikkunoita ym..
Menee nyt tää aika vaan jännätessä maanantaita, ens viikolla tähän aikaan jo oma pieni nyytti tuhajaa maailmassa <3
eilen oli viimenen neuvola
painoa +700g/vko (turvotusta)
paineet 110/68
pissi puhdas
syke 138
neidin 3v neuvola meniki sit..
Ei puhunut, ei keskittyny. Laitto punaset ja keltaset oikeisiin laatikoihin ja piirti jo tikku ihmisenkin.
Pituus n. 89-91cm ja kuulema kasvu hidastunu, 6kk kuluttua kontrolli (painajaisia näin tästäkin ja itku meinas) mut onneks terkkari sano että kun mä olen 158cm ja isi 165cm niin ei ole odotettavissakaan 2m muksuja.
Painoa oli 12,4kg eli on myös sopusuhtainen.
Puheterapeutille saatiin lähete, ihan jo mun omasta tahdosta. Kun puhuu, mutta ei kuitenkaan tahdo puhua.
Joten aika sekavia tunteita täällä nyt.. Olen säästäny noita synnäritarinoita sairaalaan, maanantaina luen niitä sit :)
tsemppiä kaikille, suppareita ym..
Rv 39+1
Ja kyllähän noita vauvojakin on tullut komeaa tahtia! Kateeksi käy, kun itse täällä vielä kökitään! Ehkä jo tänään...
KEVÄT-TÄHTI ja LALLA: ONNEA ISOSTI KOKO PERHEELLE!!
ALPUKKAA ja MIITUA uutisineen odotellaan!
Mikähän on käynnistelijöiden tilanne?
KEIJO.ANNIKKI: Symppaan sua kovasti! Kuten olen täällä aikaisemmin tilittänyt, mulla myös on äidin kanssa ongelmia. Meidän mutsi tunkee ja puuttuu liikaa, eikä millään muotoa hyväntahtoisesti (tietää kaikesta kaiken ja maailma on olemassa häntä varten) eli turhautumisen, kiukun ja surun tunteet ovat ihan tuttuja. Mikähän näissä äitien ja tyttärien suhteissa on?! Ainoa järkevä asia, mitä voimme tehdä, on koettaa oppia vanhempiemme virheistä. Rohkaisuhalauksia!!!
Eilinen oli tylsä päivä. Olo oli ankea ja mieli maassa, en edes illalla jaksanut pinoutua, vaikka kävin kurkkimassa kuulumisia. Selkä on rikki mutta kunnon supparit on kateissa. Liikkuessa niitä tulee ihan kohtuu hyvin mutta laimenevat aina nopeasti. Nyt taas näin aamupäivällä on ihan hyvä mieli mutta jotenkin päivän mittaan tuo positiivisuus aina jotenkin katoaa.
No, jäädääs taas odottelemaan vauvauutisia ja synnytystarinoita!
Voikaas tytöt paksusti ja suppareita vaan kaikille haluaville!
Jansku 39+5
Kevät-tähti ja Lalla nyyteistänne!
Täällä sitä pirteänä erinomaisesti nukutun yön jälkeen. Kyllä tulikin uni tarpeeseen, joka sorkalle ilmeisesti, kun nukuttiin kaikki puoli 9 asti, ja mentiin sentään 22-22.30 nukkumaan. Sillä neiti vissiin onkin sitten tarmoa täynnä, kun jatkuvasti pitää jotakin/jollakin sotkea, ja arvatkaa kuka siivoaa? Voih!
Kyllästyminen iski taas, pitäis tehdä jotain, mutta ei innosta mikään, edes istuminen... Siinäpä sitä sitten miettimistä, hih. Huomenna olis se päivä, jolloin meidän perheen ' hätäisin' syntyi, eli kakkonen rv 39+5, joten tänään pitäis tehdä jotain sen hyväksi. Yhtä ässää on jo kokeiltu, pitäiskö testata loputkin? Harmi, kun ei oo enää lunta, eikä pihaakaan tarvi siivota. No, pitää keksiä vastaavaa hommaa jostakin.
Suppareita taas, niin muille kuin itselleenkin toivoo
Äippä rv 39+4
Onnea Lallalle pikku prinsessasta! Olipa positiivinen synnytyskokemus. Ihana lukea tollasta :)
Keijo.annikille, Indikalle ja Janskulle ja muille vanhempien kanssa painiville voimia jaksaa. Voin vaan kuvitella noita tunteita, joita tollaset epäreiluudet sisarusten välillä aiheuttaa.
( . ) Olin neuvolassa tänään. Yllätyin todella positiivisesti tänään siellä: paino oli kahdessa viikossa tippunut 700g. Tähän astihan mulla on monta viikkoa noussut kilo viikossa. Eli nyt mulla on tullut yhteensä painoa 14 kiloa, joka on musta ihan kohtuullisesti. En ole nimittäin yhtään stressannut asiasta tai laskenut kaloreita.
Kaikki muukin oli hyvin. Paineet 104/68, pissa puhdas, kohdun korkeus 31 ja hemppakin 124. Hemppa oli mitattu viimeksi helmikuussa, enkä ole sen jälkeen rautaa syönyt, että ihan hyvä arvo. Vauveli oli ihan vilkas ja syke noin 140.
Yritin kysyä neuvolatädiltä jotain arviota vauvan koosta, mutta hän sanoi, ettei osaa antaa mitään arviota. Hän sanoi, että karkeasti arvioiden ihan keskiverto vauva eli noin 3,5 kilonen.
Nyt alan lounaalle ja sitten ajattelin tehdä tämän viikon siivoukset, niin saa löllötellä koko viikonlopun, kun miehelläkin on vapaata. Tehis jää muuten tänään näkemättä, kun toi lätkä tulee. En viitsi mennä toisesta telkkarista katsomaan, kun en enää saa siellä hyvää asentoa. Kai sitä voi lätkääkin tuijottaa :)
Juttelin neuvola tädin kanssa muuten tosta sairaalaan lähtemisestä, josta Janskukin kirjoitti. Kun mulla se synnytys eteni niin pitkälle niillä kivuttomilla suppareilla, mullakin tosiaan vedet meni ponnistaessa kunnon pärskähdyksellä, mun äiti on syöksysynnyttäjä ja lääkäri sanoi polilla pari viikkoa sitten, että tälläkin kertaa voi edetä pitkälle kivuttomasti. Niin neuvolatäti sanoi, että jos vedet menee, niin heti vaan pitää lähteä ja jos muuten tuntuu epävarmalta, niin soitto sinne synnärille ja kaikki nämä tiedot kerrottava, niin kyllä ne sitten sieltä synnäriltä neuvoo pitääkö lähteä vai ei.
Laru rv 37+1
Pihan ikivanhat koivut ovat kohta varmaan vaakasuorassa kun tuulee! Kävin kävelyllä mut tein vaan pienen lenkin kun tukka meinasi irrota päästä!
Taas on tullut uusia toukovauvoja. Onnea kaikille! Saa nähdä kenestä tänään kuullaan :) Pahasti pelkään ett Sussulle on nyt jotain käynyt ja hän ei jaksa tulla meille kertomaan. Hän kun palstaili ennen niin aktiivisesti. Mut toivottavasti oon ihan väärässä...
Voi teitä ketkä taistelette sukulaisten kanssa, voimia. Miulla on vaan karmee appiukko mut onneksi se tajuaa pysyä kotonaan. Teidän tarinoita lukiessa meinasi tulla tippa linssiin kun taas kerran tajusin miten ihana äiti miulla on. Varmaan se maailman paras :´) Hän oli eilen niin ihana kun puhelimessa kerroin että meille tulee toinen tyttö niin äiti huudahti että ai kun hyvä! Voipi olla että kommentti olis ollu sama jos olisin kertonu pojasta mut onhan se mukava uutisia kertoa kun reaktio on tuo.
( ! ) tuo on siis olevinaan miun napa. (hih. onpas tyylikäs linea negra ;) ) Oon tänään rauhallisempi kuin pitkään aikaan. Eilen sain melkein sydärin siitä et joudun sisätautilääkärille ja saatan saada insuliinit. No tänään olen sitä mieltä että antaa tulla vaan! Jos se on vauvalle parhaaksi. Ei se tökkiminen omaan reiteen voi olla sen hirveempää kuin potilaan reiteen, eihän?? Ja jotenkin tänään jaksan hyvin tätä vauvan punkemista ja potkimistakin. Hää tuntuu nyt meijän tytöltä, ei vaan joltain epämääräiseltä henkilö X:ltä joka on miun mahassa vaan hankaloittamassa miun elämää.
Tämmöstä tänne. T: Moskuliini 37+3
ja vauvoja syntyy!!! onnea kaikille!
niin paljon kuin nautinkin raskaanaolosta niin kyllä se kärsimättömyys alkaa päivä päivältä vahvemmin nostaa päätään. lääkäri totesi ma, et kyllä se ennen kesäkuuta tulee. paikat tosin vielä ihan kiinni ja 3cm kaulaa, pehmenny oli... olisin mielelläni kuullu hiukan enemmän edistystä. no, tulee kun tulee. toivottavasti toukokuun aikana kuitenkin! eikä muuten antanu millastakaan painoarviota vieläkään. omasta alotteestani taas otin asian puheeksi (kahdesti, kun ekan kerran oli kuin ei ois kuullukaan!) ja sain lopulta ympäripyöreän " näillä viikoilla yleensä..." ja et ei tutkita, ellei ole selkeää epäsuhtaa masun koossa tai muussa. kaikki edelleen hyvin muuten. turvotus iski heti neuvolan jälkeen kun olin päässy sanomasta ettei viikkoon ole ollu mitään.
jään siis edelleen odottamaan. irtois limatulppa, menis vedet, tulis edes yks kunnollinen kipeä supistus...
mulla on hyvä suhde äitiini. onnekseni. kovasti vaan jaksamista teille, joilla ongelmia on perhesuhteissa!
Tiina ja vauvanen rv 38 :)
Ekaks onnea taas kaikille vaavin saaneille!!!
Mulla tuli eilen ekaa kertaa tosi kypsä olo tähän masuun, jalat särki kauttaaltaan ja lonkkiin koski joka askel, poika ei meinannu mennä illalla nukkumaan (vasta 23.30!) vaan sain kantaa sitä kokoajan takas sänkyyn.. Ja sit ne puukoniskut vaan tuntu kun vauva hääräs masussa, kävele siinä sitten! Kysyin muuten siellä synnytystapa-arvioinnissa ollessani että mistä nää puukko-kivut johtuu, sanoi että vauva kuulema kääntelee päätään siellä eli " poraa" päätää alaspäin. Siinä kyllä on järkeä, aina kun mullakin se tuntuu niin vauva on selvästi hereillä ja vilkkaana.
Äsken aloin pakkailee vähän kamaa sairaalakassiin, en varmaan paljoa sinne ota mukaan, liivit ja suojia, hygieniatarvikkeet. Täytyy sitten heittää sinne aina muuta kun mieleen tulee. Aloin laittaa myös vauvan kotiinlähtövaatteita myös kasaan, ne meinaan sit laittaa kaukalon päälle valmiiks että miehen ei tarvi sit erikseen niitä mistään hakea kun tulee meidät hakee sairaalasta kotiin. Vauvan sänky myös odottaa vielä petivaatteita, mutta niitä en vielä kiireellä meinaa laittaa, jos niin käy että tuliskin äkkilähtö niin ehtii sen pedata kun vaavi on jo kotona. Oon kyllä niin varma ettei lähtö tuu vielä moneen viikkoon etten viitti pedata sitä pölyttymään tonne.. Ehkä sit la jälkeen voin harkita:)
tosta äiti-tytärsuhteesta, meillä on hirveen hyvä suhde äidin kanssa, vanhemmat on eronnu joten ehkä siks on läheiset välit äidin kanssa. Hän ei siis oo menny uusiin naimisiin, seurustelee kyllä. Ja asuu lähellä (10 min päässä) joten tulee usein käymään ja me heillä. Myös miehellä on läheiset välit vanhempiensa kanssa, lukuunottamatta välillä omituisia mielipide-eroja joita mä en ymmärrä.. Ovat siis kaikki hyvin vahvoja mielipiteissään eikä kukaan anna periksi, välillä menee aika lapselliseksi, ompa joskus jokunen välirikkokin tullut kun miehen äiti välillä meinaa puuttua joka asiaan liiankin kärkkäästi. Mutta on ollu meille korvaamaton lastenhoitoapu, ja järkevä lastenhoitoasioissa. Siis samat ajatusmaailmat mun kanssa kasvatuksessa.
Onko moni joka ei siis vielä oo synnyttäny, niin alkanu miettimään miltäköhän vauva näyttää, siis onko enemmän oman vai miehen näköinen? Vai onko ihan omannäköisensä? Meidän esikoinen poika oli jo syntyessään aivan isänsä klooni, joten nyt kun meille on tyttöä ennustettu niin oon yrittäny kuvitella että olis enempi mun näköinen:) Siskollani on ainakin käynyt niin että esikoispoika oli kans alusta asti isänsä näköinen mutta nyt tämä kuukauden vanha tyttö on aivan äitinsä näköinen. Ja tietty se ulkonäkö varmaan kasvaessa muuttuu välillä toisen vanhemman ja välillä toisen näköiseksi.
Joo mä kirjoittelen tässä romaania näköjään, sori:) Mut onneks ollaan me toukokuun häntäpäässä olevat jo näin pitkällä raskausviikoissa, Voitonpuolella ollaan, Laru:)
t:minnis80 rv 37+1
vauvoja tullut jee:D ihania uutisia vaan tulee joka päivä!!
Missähän se SUSSU tosiaan on?kadonnut nyt aivan täysin:( olis kiva jotain kuulla....toivottavasti kaikki on hyvin joka tapauksessa ja syy hiljaiseloon olis vain vauva-arjen kiireellisyys:)
Käväsin neuvolassakin tänään. huomenna TAAS uusiks verenpaineet mittauttamaan ja saan mittarin kotia lainaks eli ilmeisesti pitää alkaa nyt kyttäämään noita paineita!! pääkipua kyl on mut luulen sen johtuvan tästä flunssasta mikä ei vieläkään oo kokonaan ohhi....yskän pirulainen tuli riesaks ja nenä vieläkin vuotaa. saa nähä nyt.... vauvalla kyl näytti ultran mukaan kaikki olevan hyvin ja pää alaspäin on pysynyt:) sf mitta ei ollu kasvanut ja mikä IHANA uutinen mun paino ei ollu noussu yhtään:D ai että hyvällä omalla tunnolla mässytin sitten suklaata ja jätskikakkua tänään:( ääh hyi mua!! heh
no joo jospa tästä menen kuorimaan perunoita kun poikakin viel nukkuu. nukahti vähän myöhemmin ton mun neuvolakäynnin takia..saa nähä herääkö pian mut yritän ainaki saada perunat kuorittua valmiiks:) jaksuja kaikille!!!!!!!!!!!!!!!!!!
toymama taas
jo toista päivää peräkkäin ja kaatamalla kokoajan! mutta minä ja likat ollaan edelleen räkätaudissa ja pienemmällä myös korvatulehdus joten ei tässä ulos mentäiskään vaikka olis hyvä ilma.
k.a mietiskeli sitä vesien menoa ja mulla sama juttu kun sillä huhtikuisella että kummassakin synnytyksessä vedet menneet vasta ponnistusvaiheessa. eli en osaa edes odottaa että ne vois aijemmin mennä. nyt kyllä toivon sellaista lähtöä niin tietäis varmaksi että se on menoa nyt.
äitijuttuja on kirjoiteltu.. mun äippä on aina ollu uranainen joten muistan pienestä asti äidin kiireen ja tietokoneella istumisen. isä laitto ruuat ym kun äiti oli paljon poissa. jotenkii kummasti se on kuitenki kolme muksua siinä sivussa tehny ja hyvin kasvattanutkin. ollaan kaikki läheisiä äitin kans vaikkakin toivoisin nyt omien lasten myötä että sillä ois aikaa enemmän nähdä meitä. se on kyllä turha toive kun sen menot ja työkiireet vaan lisääntyy!
mies tulee huomenna kotia viikon työreissultaan, senpä jälkeen vauveli sais tullakin.. ei siis kiirettä vielä mutta onpahan mies maisemissa kunhan se syntyy.
onpasa harvinaisen Tylsä päivä!!!!
ainiin, eilen oli nvla ja kaikki ok. painoa nyt tullut 20kg mikä tuntuu jaloissa ja selässä välillä mutta onneks ei kauaa kestä enää, riippuu tietty miten äkkii kilot lähtee. jos imetys sujuu (aijemmin on sujunut) niin siinähän tippuu yli puolet jo itsestään.
vauvelin pää on jo aika alhaalla, viikko sit ei ollu. oon tuntenukkin sen että vauva on alempana kun ennen.
nyt täytyy mennä..
kata 37 ja jotain... + pari pikkulikkaa
pakko vastata tohon vauvan ulkonäkö asiaan;) juu ollaan mietitty...tai minä mietin kaiken aikaa. ei tuo ukko niin kovasti puhu ainakaan ääneen et minkähän näkönen on,mut mä aina hoen et onkohan saman näkönen ku poika esikoinenkin:) meillä kans poika oli aivan isänsä näkönen ku syntyi...mua aivan sairaalassakin nauratti katsoa pientä tuhisevaa ukkelia kun oli aivan ilmetty isänsä minikoossa:D ja se tuima ilmekkin;) hih !! kovasti sitä miettii et voiko tää uus tulokas olla myös saman näkönen vai onkohan se aivan omanlaisensa....iiks kyllä mielenkiinnolla oottaa et minkä näkönen poika tällä kertaa tulossa:D onko isänsä/veljensä näkönen vai muistuttaako äitiänsä..heh
nyt perunoita kuorimaan....ja jäi taas mietteet tohon vauvan ulkonäköön.....jännää:)
toymamma
Minnikselle tosta ulkonäöstä. Kateltiin toissapäivänä miehen lapsuuden kuvia ja siinä oli sellanen otos hänestä, hänen isästä ja papasta. Kaikki aivan ku yhdestä puusta veistetty. Sanoinkin, että jos meille se lupailtu poika syntyy, on se ihan isänsä näköinen. Noilla on suvussa kaikilla ruskeat silmät ja ihan tajuton klyyvari:)
Äideistä vielä. Olen lukenut jostain,että raskaus on naiselle pieni kriisinpaikka äiti-tytärsuhteessa. Silloin alkaa ehkä enemmän kelailla asioita ja miettiä millanen oma äiti on ollu jne. Voi tulla esiin katkeruutta, kiitollisuutta ja vaikka mitä eli tunteet jyllää. Mä olen koko raskauden ollu jotenkin ihan vereslihalla ton äitini kanssa, se kun on hyvin voimakasluonteinen persoona ja niin taidan olla minäkin. Äiti ei tunnu olevan vieläkään katkaissut napanuoraansa meihin ja otetaan välillä niin paljon yhteen, kun musta taaskin on tullut hyvin reviiritietoinen. Mut me ollaan aina oltu sellasia, että ollaan huudettu, itketty ja sit halattu. Ei sitä oikeen ulkopuoliset oo ymmärtänyt. Miehen olenkin sitten valinnut sieltä tasaisemmasta päästä ja tietty se iso nenäkin on asiaan vaikuttanut:)
Jee, saan kohta karkkia illan kisastudioon!!
Almis
Terveisiä sairaalasta.
Eilen jäin sisälle sairaalaan ylävatsakivun ja päänsäryn takia.
Painoarvio oli 3800g. Sain kipulääkettä ja unilääkettä, yö meni hyvin.
Ensimmäisen käynnistyskapselin sain tänään klo.13.10, vielä ei ole tapahtunut mitään... vaikka kuinka olen portaita kävellyt.
Voi kun saisin jo pienen nyytin syliini...
Miehellä on tänään synttärit, joten olisi niin mukavaa jos poika syntyisi tänään.
Odotus jatkuu...
Onnea jo vauvansa saaneille...
Mami 40+6 ja kaapo
Oonea munkin puolesta kaikille vauvan saneille..kyllä tulee aina hyvälle mielelle ku noita uutisia lukee. Ja Lallalla oli ollu ilmeisesti erittäin helppo synnytys, ainaki sellaisen kuvan sain. Sellasita on itelle edes turha haaveilla:)
Aamu alkoi reippaan (kerrankin). Hain kaupasta multaa, ruukkuja, pari timanttituijaa ja orvokkeja ja ruukkukukan ja laitoin parvekkeen uutees uskoon. Ostin myös parvekekalustesetin ja maton. Vielä haaveilen et saisin haettua joku päivä sinne aurinkotuolin. Sit kesällä kuvittelen voivani loikoilla parvekkeella ku lapset nukkuu yhtäaikaa..Mielenkiintoista kui monta kertaa sen ehtii tekeen:)
Nyt on tietty sit selkä niin armottoman kipee ettei pääse liikkeelle kunnolla. Supisteluja oli eilen oikeestaan koo päivän jonki tasosia muttei mitää et tietäs et nyt lähti käyntii emkä kellottanu ollenkaa. Ny lähinnä vaivannu selkäkipu.
Huomenna meillä kans miehen synttärit ja oispa kiva lahja iskälle. Mut taidetaan mennä taas yliaikaiseksi hujauksella..
eilen neuvolassa oli vanhempi kätilö töissä(terkkarit ja kätilöt vaihtuneet..ainaki 3-4 eri naista ollet raskauden aikana)..tämä sanoi et jos haluan ens viikolla ku on menny jo vähän yli hän voi kattoa kohdun suun tilanteen ja vähän ärsyttää kohdunsuuta..siis tä? ei mulla oo koskaan aikaisemmin näiden 2 raskauden aikana edes tarjottu vaihtoehtoa et neuvolassakin kätilö tutkis kohdunsuuta..ilmanmuuta saa maanantaina kattoo ja ärsyttääjospa se siitä itte tajuais lähtee sit käyntii...
sellasita omaa napaa täältä...
TiiSusa 39+5 (jansku samoissa mennään..)
Puoli neljästä sängyssä pyöriskellyt ja tottahan siinä nälkäkin tulee joten tulin varhaisaamiaiselle.
Ajatus jäi taas pyörimään kehää kun mietin mun äidin käytöstä. Eilenkin ihan pokkana puhelimessa kertoi miten laittaa mun siskon mukaan piiperolle jotain vaatetta kun ei itse pääse tuomaan. Millähän tavalla jotkut tavarat auttaa piiperoa muistamaan mummoa? Tai minua lohduttais ettei meille ole aikaa? Vaikea laittaa äitienpäiväkorttiin mitään lämpimiä ajatuksia. Taas kasaan pilviä pään päälle ja pamahdan jossain vaiheessa, eipähän tartte olla missään yhteydessä sitten. Ja vaikka nyt tulisivatkin kahville niin se ei poista ajatusta siitä, että me ollaan jotenkin vähemmän tärkeitä. Ihmeellistä miten ihminen ei itse tajua aiheuttamaansa mielipahaa. Mikähän ihme siinä mun veljessä ja hänen perheessä on niin erinomaista? Sori tää alakuloisuus, mutta oikeesti tuntuu niin pahalta etten oikeen tajuukkaan.
No onneksi minulla on elämässä muitakin asioita ja paljon tärkeämpiä esim. oma napa :) Eilen illalla piti ihan ruveta liikkeitä kuulostelemaan kun oli ollut pitkään hiljaista. Sain häthätää sen kymmenen liikettä tunnissa ja toisen tunnin aikana muutaman. Oiskohan tilanahtaus tulossa vai mitä suunnitellee? Nyt kuitenkin valvoessa on tullut tuttuja muljahduksia, hyvä niin.
Huomenna ois 38 viikkoa täynnä jolloin piipero syntyi, oudolta tuntuu kun on ihan erilaista, ainoostaan noita suppareita tulee ja menee. Jollakin huhtikuisella oli vedet menny vasta ponnistusvaiheessa, että siinä meni sekin mun teoria synnärille menosta vasta sitten kun vedet lorahtaa.
Päivällä varmaan väsyttää kun en ehdi enää nukkua ennen piiperon heräämistä. Pitää keksiä jotain mielekästä puuhaa niin ei ainakaan hermostuminen uhkaa. Kohta soi miehellä kello ja työt kutsuu häntä.
Eiköhän tässä päivän mittaan palailla asiaan.
rv 37+6