Miksi sijoittamisesta sanotaan aina, että jää elämä elämättä?
Varsinkin jos nuorempi ihminen sijoittaa niin aina joku tulee sanomaan, että nuoruus menee hukkaan, ei pääse nauttimaan elämästä.
Kertokaa nyt mitä tämä elämästä nauttiminen on, jos kuitenkin ihminen matkustelee, harrastaa, syö maukasta ruokaa jne., eikä siis ole mikään ääripään pihistelijä, vaan elää suht normaalia elämää ja pistää rahaa samalla sivuun. Mistä tällöin jää paitsi?
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan aina. Okei. Enpä ole koskaan kuullut yhdenkään ihmisen vertaavan sijoittamista ja nuoruuden elämistä. Kas kun ei ketsuppia ja lapsettomuutta.
Ihan yleistä jos lukee täällä sijoituskeskusteluita. Oikeassa elämässä ei varmaan kukaan kyllä sano.
Ei ehkä suoraan, mutta onhan yleistä kertoa, että elä nuoruutesi. Mikä on totta kyllä. Ei vanhempana pysty eikä voi elää kuten nuorena. Fysiikka tulee vastaan sekä yleiset käyttäytymismallit. Älä säästele liikaa itseäsi äläkä rahojasi. Nauti elämästä ja rahoista. Käytä rahaa jotta voit osallistua ja saat kavereita. Niitä on vaikeampi saada vanhempana.
Nauti elämästä. Ei vanhana voi hypätä päiväsaikaan kaverin selkään keskellä toria kaljatölkin kanssa. Selkä ei kestä ja saa todella todella paheksuvia katseita sekä ehkä poliisitkin jututtavat. Nuorena kun tekee saman, niin ei satu selkään (ainakaan hetkeä pitempään) eikä niitä paheksuvia katseitakaan juuri tule.
Mokaile nuorena niin sinua ymmärretään, koska se kuuluu siihen ikään ja kun kaatuu, niin noustaan vain ylös ja jatketaan eteenpäin. '
Eli nuorena eläminen on kaljatölkki kädessä hillumista jossain torilla? Asia selvä, ilmankos osaa täällä pelottaa ne alkoholismin tuomat terveysongelmat ja lyhyt elinikä ja siksi rahat on parasta tuhlata heti tässä ja nyt.
Jotenkin taas arvasin tämän vastauksen.... Ei kyse ole kaljatölkistä eikä torilla hillumisesta vaan elämisestä. Älä nökötä kotona säästäen rahaa vaan elä. Juo vaikka tuoremehua jos se on parempi, mutta tee se kavereiden kanssa. Mene kahville kahviloihin, käy keikkoilla, käy jossain kavereiden kanssa. Älä elä elämääsi yksin sisällä vaan seurassa ulkona. Äläkä tätäkään ota kirjaimellisesti.
Tee asioita joita et voi tehdä vanhempana. Jos et halua reppuselkään, niin tee jotain muuta. Kiipeä vaikka puuhun. Et sinä siihen vanhana enää kykene.
Miksei vanhempana voi käydä enää keikoilla, kahviloissa jne.? Kyllä nyt normaalikuntoiset työikäiset ja eläkeläiset jaksaa vielä kotoa poistua ja on aktiivisia. Monissa musiikkitapahtumissa on nimenomaan keski-ikäisiäkin eikä monella nuorella opiskelijalla ole esim. varaa nykyfestareiden lippuihin.
Älä ajattele niin kirjamellisesti. Et sinä voi tehdä kaikkea sitä vanhana mitä nuorena. Kuinka minä tämän sinulle voisin vääntää rautalangasta...
Ei se asian ydin ollut kahvila vaan se, että käy jossain. Kaverit hankitaan pääsääntöisesti nuorena. Harva saa uusia kavereita vanhempana. Ei kotona kyhjöttäjä saa niin paljon kavereita kuin menossa oleva.
Seuraa nuorisoa kun näet heitä. Katso mitä he tekevät. Ei se ole ollenkaan sama kuin mitä vanhat tekevät. Esimerkkinä ja vain esimerkkinä. Älä ota taas kirjaimellisesti.
Rock tai pop konsertti. Montako vanhaa näet eturivissä hyppimässä musiikin tahtiin ja huutamassa ilosta? Joku tapahtuma. Montako vanhaa näet juoksentelemassa ympäriinsä ja hassuttelemassa toistensa kanssa? Et näe heitä, koska se ei vain enää ole luonnollista. Nuorena se on ja kuuluu siihen ikään.
Voi hyvä ihme, ei kaikki nuoretkaan ole samasta muotista, vaan yksilöitä. Edes kaikki nuoret ei nauti mistään valtavasta kaverilaumasta ja jatkuvasta menosta vaan viihtyy esimerkiksi seurustelukumppanin kanssa tai yhden hyvän ystävän. Nämä asiat ei edes liity mitenkään sijoittamiseen tai rahaan, vaan enemmän luonteenpiirteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi jäädä elämä elämättä kun eletään täysin osinkotuloilla. Ihan tavallista elämää eletään. Ei tuhlata eikä pihistellä.
Minkäikäisenä aloitit ja millä summilla? Mistä sait rahat ja mitä jätit ostamatta/tekemättä?
Minulla ja miehelläni on aina ollut yhteiset rahat. Kummankin perhe asuu toisella puolella maapalloa joten kotimatkoihin on kulunut sievoiset summat. Lapsi koulutettu huippuyliopistoissa ihan omilla rahoilla. Talo ostettiin halvemmalta alueelta kuin mihin olisi ollut varaa. Aina ollut kaksi autoa. Ollaan jääty paitsi jouluverhoista, Muumimukien keräilystä ja naapureiden mieliksi rehentelystä. Nyt ollaan miljonäärejä.
Mukava kuulla, mutta et vastannut kysymyksiin
Miksi tivaat tuolla tavalla toisten rahoista?
Koska kyllähän se kiinnostaa mistä sijoittajien rahat ovat tulleet. Aina eletään unelmaelämää niiden sijoitusten turvin ja jäädään pois töistä elämään osingoilla,
Harva vain kertoo mistä rahat ovat tulleet ja mitä niiden eteen on joutunut tekemään tai mistä on joutunut luopumaan.
Minä olen tuo, jolla on yli 300 000 euron sijoitussalkku. Ihan palkkarahoistani olen sijoitukset tehnyt. Aluksi 100 €/kk, vähitellen enemmän (nykyisin keskimäärin 1500 €/kk). Salkun arvosta yli 120 000 € on sijoitusten tuottoja.
Toki tein sen, että opiskelin (opintolainalla ilman vanhempien taloudellista tukea) DI:ksi, eli palkkani on kohtuullisen hyvä.
En ole joutunut luopumaan mistään minulle tärkeästä. Olen niin matkustellut kuin syönyt hyvissä ravintoloissa. En ole koskaan tupakoinut ja alkoholia juon ehkä 20 annosta vuodessa. En myöskään hanki kauheaa määrää muotivaatteita, vaikka pyrinkin siihen, että vaatteeni ovat siistit ja tilanteeseen sopivat. Kallein käsilaukkuni on maksanut 200 euroa, ja sen ostin noin 10 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Olen sijoittanut, mutta en ole tinkinyt mistään mitä olen todella halunnut., mutta en ole turhaan tuhlannut. Olen matkustellut, syönyt aina mielestäni ruokaa jne. Nyt kun jäin eläkkeelle.on yli 2 miljoonaa sijoituksissa. Nyt on ongelma sen kuluttamisessa kun en tuhlailusta nauti edelleenkään. Teen itse parempaa ruokaa kuin mitä ravintoloista saa, pidän nykyisestä asunnostani ja kesämökistä, en halua isompaa tai hienompaa. Vaateostoksilla käynti on tuskallista ja vaatekaappini on täynnä jo ennestään. Matkustelukin tuntuu nykyään rasittavalta kun kaikki suuret nähtävyydet olen jo nähnyt eikä rannalla makoilu nappaa. Lapsia ei ole joten heillekään en ole säästämässä perintöä.
Olet rikkaampi kuin 95% suomalaisista. Siis tilastojen mukaan. Mikä olikaan pointtisi? Että me rikkaat emme joudu tinkimään mistään? Se kyllä tiedetään.
Minä olen varmaan ollut tylsä tyyppi nuoresta pitäen, kun en ole hillunut oluen kanssa pitkin kaupunkia keskellä päivää. Juoksentelu ja hassuttelu kuului lapsuuteen, mutta ei niihin rahaa mennyt.
Keikoilla olen käynyt teininä, nuorena aikuisena ja kuin kypsemmällä iällä. Ihan yhtä paljon olen niistä nauttinut kaiken ikäisenä. Osa ystävistä on nuoruudesta, osa aikuisiällä saatuja. Ihan kiva se on tässäkin iässä lähteä kaverin kanssa keikalle, ravintolaan tai pienell hotellilomalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan aina. Okei. Enpä ole koskaan kuullut yhdenkään ihmisen vertaavan sijoittamista ja nuoruuden elämistä. Kas kun ei ketsuppia ja lapsettomuutta.
Ihan yleistä jos lukee täällä sijoituskeskusteluita. Oikeassa elämässä ei varmaan kukaan kyllä sano.
Ei ehkä suoraan, mutta onhan yleistä kertoa, että elä nuoruutesi. Mikä on totta kyllä. Ei vanhempana pysty eikä voi elää kuten nuorena. Fysiikka tulee vastaan sekä yleiset käyttäytymismallit. Älä säästele liikaa itseäsi äläkä rahojasi. Nauti elämästä ja rahoista. Käytä rahaa jotta voit osallistua ja saat kavereita. Niitä on vaikeampi saada vanhempana.
Nauti elämästä. Ei vanhana voi hypätä päiväsaikaan kaverin selkään keskellä toria kaljatölkin kanssa. Selkä ei kestä ja saa todella todella paheksuvia katseita sekä ehkä poliisitkin jututtavat. Nuorena kun tekee saman, niin ei satu selkään (ainakaan hetkeä pitempään) eikä niitä paheksuvia katseitakaan juuri tule.
Mokaile nuorena niin sinua ymmärretään, koska se kuuluu siihen ikään ja kun kaatuu, niin noustaan vain ylös ja jatketaan eteenpäin. '
Eli nuorena eläminen on kaljatölkki kädessä hillumista jossain torilla? Asia selvä, ilmankos osaa täällä pelottaa ne alkoholismin tuomat terveysongelmat ja lyhyt elinikä ja siksi rahat on parasta tuhlata heti tässä ja nyt.
Jotenkin taas arvasin tämän vastauksen.... Ei kyse ole kaljatölkistä eikä torilla hillumisesta vaan elämisestä. Älä nökötä kotona säästäen rahaa vaan elä. Juo vaikka tuoremehua jos se on parempi, mutta tee se kavereiden kanssa. Mene kahville kahviloihin, käy keikkoilla, käy jossain kavereiden kanssa. Älä elä elämääsi yksin sisällä vaan seurassa ulkona. Äläkä tätäkään ota kirjaimellisesti.
Tee asioita joita et voi tehdä vanhempana. Jos et halua reppuselkään, niin tee jotain muuta. Kiipeä vaikka puuhun. Et sinä siihen vanhana enää kykene.
Miksei vanhempana voi käydä enää keikoilla, kahviloissa jne.? Kyllä nyt normaalikuntoiset työikäiset ja eläkeläiset jaksaa vielä kotoa poistua ja on aktiivisia. Monissa musiikkitapahtumissa on nimenomaan keski-ikäisiäkin eikä monella nuorella opiskelijalla ole esim. varaa nykyfestareiden lippuihin.
Älä ajattele niin kirjamellisesti. Et sinä voi tehdä kaikkea sitä vanhana mitä nuorena. Kuinka minä tämän sinulle voisin vääntää rautalangasta...
Ei se asian ydin ollut kahvila vaan se, että käy jossain. Kaverit hankitaan pääsääntöisesti nuorena. Harva saa uusia kavereita vanhempana. Ei kotona kyhjöttäjä saa niin paljon kavereita kuin menossa oleva.
Seuraa nuorisoa kun näet heitä. Katso mitä he tekevät. Ei se ole ollenkaan sama kuin mitä vanhat tekevät. Esimerkkinä ja vain esimerkkinä. Älä ota taas kirjaimellisesti.
Rock tai pop konsertti. Montako vanhaa näet eturivissä hyppimässä musiikin tahtiin ja huutamassa ilosta? Joku tapahtuma. Montako vanhaa näet juoksentelemassa ympäriinsä ja hassuttelemassa toistensa kanssa? Et näe heitä, koska se ei vain enää ole luonnollista. Nuorena se on ja kuuluu siihen ikään.
Voi hyvä ihme, ei kaikki nuoretkaan ole samasta muotista, vaan yksilöitä. Edes kaikki nuoret ei nauti mistään valtavasta kaverilaumasta ja jatkuvasta menosta vaan viihtyy esimerkiksi seurustelukumppanin kanssa tai yhden hyvän ystävän. Nämä asiat ei edes liity mitenkään sijoittamiseen tai rahaan, vaan enemmän luonteenpiirteisiin.
Suuri osa nuorista tarvitse kavereita. Rahaa kannattaa käyttää jotta voi mennä ja kulkea muiden mukana.
Meinaatko että se seurusteleva pari istua nököttää kotona ja kituuttaa? Eivätköhän hekin käy jossain ja matkustele yms. tekevät sitä mitä nuoret tekevät.
Elämiseen tarvitaan yleensä rahaa. En ole kuullut kenenkään harmittelevan sitä, että kävi nuorena ulkomailla tai keikoilla tms. eikä sijoittanutkaan niitä rahoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi jäädä elämä elämättä kun eletään täysin osinkotuloilla. Ihan tavallista elämää eletään. Ei tuhlata eikä pihistellä.
Minkäikäisenä aloitit ja millä summilla? Mistä sait rahat ja mitä jätit ostamatta/tekemättä?
Minulla ja miehelläni on aina ollut yhteiset rahat. Kummankin perhe asuu toisella puolella maapalloa joten kotimatkoihin on kulunut sievoiset summat. Lapsi koulutettu huippuyliopistoissa ihan omilla rahoilla. Talo ostettiin halvemmalta alueelta kuin mihin olisi ollut varaa. Aina ollut kaksi autoa. Ollaan jääty paitsi jouluverhoista, Muumimukien keräilystä ja naapureiden mieliksi rehentelystä. Nyt ollaan miljonäärejä.
Mukava kuulla, mutta et vastannut kysymyksiin
Miksi tivaat tuolla tavalla toisten rahoista?
Koska kyllähän se kiinnostaa mistä sijoittajien rahat ovat tulleet. Aina eletään unelmaelämää niiden sijoitusten turvin ja jäädään pois töistä elämään osingoilla,
Harva vain kertoo mistä rahat ovat tulleet ja mitä niiden eteen on joutunut tekemään tai mistä on joutunut luopumaan.
Pääasiassa 40 tuntista työviikkoa yli 10 vuoden ajan, niin siinä sivussa on jäänyt rahaa sivuun. Tuon verran on vaatinut, vapaa-ajasta lähtenyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei koske niitä joilla on oikeasti rahaa. Ellei sitä ole, niin pitää säästää jostain ja jättää jotain tekemättä.
Mutta eihän tällainen avaudu kokoomusnuorelle....
Ei elämä jää elämättä sillä että tuumaa, "Aloitanpa suunnistuksen" sen sijaan että aloittaa jonkun kalliin harrastuksen.
Kaikkea ei ole pakko saada, ja paljon on hyvää mitä saa edullisesti tai jopa ilmaiseksi.
Sijoittamisessa tärkeintä on aloittaminen. Ihan jo vaikka sen takia että oppii mistä on kyse, ja voi sitten opettaa omia lapsiaan sijoittajiksi.
Kun sitä rahaa ei ole.. Koeta ymmärtää. Kaikki rahat menevät peruselämiseen.
Miksi sitten innostut dissaamaan niitä jotka sijoittavat?
Minä aloitin 30 eurolla/kk hyvin köyhänä opiskelijana. Siitä kertyi kiva säästö eikä tavoite ollut koskaan rikastua vaan saada vähän puskuria. Nyt sijoitan jo enemmän kun saanut luotua työuraa.
En usko. Hyvin köyhällä opiskelijalla on 30 eurolle monta aivan välttämätöntä kulutuskohdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan aina. Okei. Enpä ole koskaan kuullut yhdenkään ihmisen vertaavan sijoittamista ja nuoruuden elämistä. Kas kun ei ketsuppia ja lapsettomuutta.
Ihan yleistä jos lukee täällä sijoituskeskusteluita. Oikeassa elämässä ei varmaan kukaan kyllä sano.
Ei ehkä suoraan, mutta onhan yleistä kertoa, että elä nuoruutesi. Mikä on totta kyllä. Ei vanhempana pysty eikä voi elää kuten nuorena. Fysiikka tulee vastaan sekä yleiset käyttäytymismallit. Älä säästele liikaa itseäsi äläkä rahojasi. Nauti elämästä ja rahoista. Käytä rahaa jotta voit osallistua ja saat kavereita. Niitä on vaikeampi saada vanhempana.
Nauti elämästä. Ei vanhana voi hypätä päiväsaikaan kaverin selkään keskellä toria kaljatölkin kanssa. Selkä ei kestä ja saa todella todella paheksuvia katseita sekä ehkä poliisitkin jututtavat. Nuorena kun tekee saman, niin ei satu selkään (ainakaan hetkeä pitempään) eikä niitä paheksuvia katseitakaan juuri tule.
Mokaile nuorena niin sinua ymmärretään, koska se kuuluu siihen ikään ja kun kaatuu, niin noustaan vain ylös ja jatketaan eteenpäin. '
Eli nuorena eläminen on kaljatölkki kädessä hillumista jossain torilla? Asia selvä, ilmankos osaa täällä pelottaa ne alkoholismin tuomat terveysongelmat ja lyhyt elinikä ja siksi rahat on parasta tuhlata heti tässä ja nyt.
Jotenkin taas arvasin tämän vastauksen.... Ei kyse ole kaljatölkistä eikä torilla hillumisesta vaan elämisestä. Älä nökötä kotona säästäen rahaa vaan elä. Juo vaikka tuoremehua jos se on parempi, mutta tee se kavereiden kanssa. Mene kahville kahviloihin, käy keikkoilla, käy jossain kavereiden kanssa. Älä elä elämääsi yksin sisällä vaan seurassa ulkona. Äläkä tätäkään ota kirjaimellisesti.
Tee asioita joita et voi tehdä vanhempana. Jos et halua reppuselkään, niin tee jotain muuta. Kiipeä vaikka puuhun. Et sinä siihen vanhana enää kykene.
Miksei vanhempana voi käydä enää keikoilla, kahviloissa jne.? Kyllä nyt normaalikuntoiset työikäiset ja eläkeläiset jaksaa vielä kotoa poistua ja on aktiivisia. Monissa musiikkitapahtumissa on nimenomaan keski-ikäisiäkin eikä monella nuorella opiskelijalla ole esim. varaa nykyfestareiden lippuihin.
Älä ajattele niin kirjamellisesti. Et sinä voi tehdä kaikkea sitä vanhana mitä nuorena. Kuinka minä tämän sinulle voisin vääntää rautalangasta...
Ei se asian ydin ollut kahvila vaan se, että käy jossain. Kaverit hankitaan pääsääntöisesti nuorena. Harva saa uusia kavereita vanhempana. Ei kotona kyhjöttäjä saa niin paljon kavereita kuin menossa oleva.
Seuraa nuorisoa kun näet heitä. Katso mitä he tekevät. Ei se ole ollenkaan sama kuin mitä vanhat tekevät. Esimerkkinä ja vain esimerkkinä. Älä ota taas kirjaimellisesti.
Rock tai pop konsertti. Montako vanhaa näet eturivissä hyppimässä musiikin tahtiin ja huutamassa ilosta? Joku tapahtuma. Montako vanhaa näet juoksentelemassa ympäriinsä ja hassuttelemassa toistensa kanssa? Et näe heitä, koska se ei vain enää ole luonnollista. Nuorena se on ja kuuluu siihen ikään.
Voi hyvä ihme, ei kaikki nuoretkaan ole samasta muotista, vaan yksilöitä. Edes kaikki nuoret ei nauti mistään valtavasta kaverilaumasta ja jatkuvasta menosta vaan viihtyy esimerkiksi seurustelukumppanin kanssa tai yhden hyvän ystävän. Nämä asiat ei edes liity mitenkään sijoittamiseen tai rahaan, vaan enemmän luonteenpiirteisiin.
Suuri osa nuorista tarvitse kavereita. Rahaa kannattaa käyttää jotta voi mennä ja kulkea muiden mukana.
Meinaatko että se seurusteleva pari istua nököttää kotona ja kituuttaa? Eivätköhän hekin käy jossain ja matkustele yms. tekevät sitä mitä nuoret tekevät.
Elämiseen tarvitaan yleensä rahaa. En ole kuullut kenenkään harmittelevan sitä, että kävi nuorena ulkomailla tai keikoilla tms. eikä sijoittanutkaan niitä rahoja.
Hä. Minä join parikymppisenä joka viikonloppu ja hilluin ties missä, silti kolmekymppisenä oli jo rahaa kymmeniä tuhansia säästössä. Ei se ole jokotai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun on harjoittanut säästämistä ja sijoittamista tuotteliaasti useamman vuosikymmenen ajatuksella, että sitten joskus eletään herroiksi. Onhan näiden vuosikymmentenkin aikanakin eletty, mutta kunnon elämä alkaa sitten kun on tarpeeksi säästetty. Jos on nuukasti elänyt, niin eipä sitä yhtäkkiä osakaan alkaa elää niin kuin on kuvitellut, vaan entistä enemmän nuukaillaan ja elämää siirretään eteenpäin. Sitten kun.
Tämä koskee vain ääripäitä, mutta sijoittaa voi ihan normaalin elämän ohessakin ilman että nuukailee kaikesta. Miksi tämä nähdään aina niin mustavalkoisena?
Normaalin elämän ohessa on normaalista palkasta saatu hyvät säästöt aikaan, niin mikä on se päivä kun ihminen kääntää kelkkansa ja alkaa elämään säästöillään? Jääkö eläkepäiviä viettämään ennen aikojaan? Todennäköisesti ei, koska vielä ehtii säästää lisää. Eläkepäivät häämöttää siellä jossakin kymmenen vuoden päässä, mutta joko sitä uskaltaisi. Ei uskalla, koska yhteiskunnat kriisissä, hyvä kun on työpaikka ja säännölliset tulot. Ihminen ajattelee, että on onnellisessa asemassa kun on työ. Elämä jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan aina. Okei. Enpä ole koskaan kuullut yhdenkään ihmisen vertaavan sijoittamista ja nuoruuden elämistä. Kas kun ei ketsuppia ja lapsettomuutta.
Ihan yleistä jos lukee täällä sijoituskeskusteluita. Oikeassa elämässä ei varmaan kukaan kyllä sano.
Ei ehkä suoraan, mutta onhan yleistä kertoa, että elä nuoruutesi. Mikä on totta kyllä. Ei vanhempana pysty eikä voi elää kuten nuorena. Fysiikka tulee vastaan sekä yleiset käyttäytymismallit. Älä säästele liikaa itseäsi äläkä rahojasi. Nauti elämästä ja rahoista. Käytä rahaa jotta voit osallistua ja saat kavereita. Niitä on vaikeampi saada vanhempana.
Nauti elämästä. Ei vanhana voi hypätä päiväsaikaan kaverin selkään keskellä toria kaljatölkin kanssa. Selkä ei kestä ja saa todella todella paheksuvia katseita sekä ehkä poliisitkin jututtavat. Nuorena kun tekee saman, niin ei satu selkään (ainakaan hetkeä pitempään) eikä niitä paheksuvia katseitakaan juuri tule.
Mokaile nuorena niin sinua ymmärretään, koska se kuuluu siihen ikään ja kun kaatuu, niin noustaan vain ylös ja jatketaan eteenpäin. '
Eli nuorena eläminen on kaljatölkki kädessä hillumista jossain torilla? Asia selvä, ilmankos osaa täällä pelottaa ne alkoholismin tuomat terveysongelmat ja lyhyt elinikä ja siksi rahat on parasta tuhlata heti tässä ja nyt.
Joo, tuota se ysärillä oli. Nyt nuoret kai haluavat jokainen oman asunnon jossa räpyttää kännykkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi jäädä elämä elämättä kun eletään täysin osinkotuloilla. Ihan tavallista elämää eletään. Ei tuhlata eikä pihistellä.
Minkäikäisenä aloitit ja millä summilla? Mistä sait rahat ja mitä jätit ostamatta/tekemättä?
Minulla ja miehelläni on aina ollut yhteiset rahat. Kummankin perhe asuu toisella puolella maapalloa joten kotimatkoihin on kulunut sievoiset summat. Lapsi koulutettu huippuyliopistoissa ihan omilla rahoilla. Talo ostettiin halvemmalta alueelta kuin mihin olisi ollut varaa. Aina ollut kaksi autoa. Ollaan jääty paitsi jouluverhoista, Muumimukien keräilystä ja naapureiden mieliksi rehentelystä. Nyt ollaan miljonäärejä.
Mukava kuulla, mutta et vastannut kysymyksiin
Miksi tivaat tuolla tavalla toisten rahoista?
Koska kyllähän se kiinnostaa mistä sijoittajien rahat ovat tulleet. Aina eletään unelmaelämää niiden sijoitusten turvin ja jäädään pois töistä elämään osingoilla,
Harva vain kertoo mistä rahat ovat tulleet ja mitä niiden eteen on joutunut tekemään tai mistä on joutunut luopumaan.
Minä olen tuo, jolla on yli 300 000 euron sijoitussalkku. Ihan palkkarahoistani olen sijoitukset tehnyt. Aluksi 100 €/kk, vähitellen enemmän (nykyisin keskimäärin 1500 €/kk). Salkun arvosta yli 120 000 € on sijoitusten tuottoja.
Toki tein sen, että opiskelin (opintolainalla ilman vanhempien taloudellista tukea) DI:ksi, eli palkkani on kohtuullisen hyvä.
En ole joutunut luopumaan mistään minulle tärkeästä. Olen niin matkustellut kuin syönyt hyvissä ravintoloissa. En ole koskaan tupakoinut ja alkoholia juon ehkä 20 annosta vuodessa. En myöskään hanki kauheaa määrää muotivaatteita, vaikka pyrinkin siihen, että vaatteeni ovat siistit ja tilanteeseen sopivat. Kallein käsilaukkuni on maksanut 200 euroa, ja sen ostin noin 10 vuotta sitten.
Kiitos vastauksesta. Kaikki eivät vain pysty tuollaiseen. Esimerkkinä lapset. Niitä kun tekee, niin rahat menevät heihin eikä sijoituksiin. Samoin palkka minkä mainitsitkin. Vähästä on paha säästää isoja summia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan aina. Okei. Enpä ole koskaan kuullut yhdenkään ihmisen vertaavan sijoittamista ja nuoruuden elämistä. Kas kun ei ketsuppia ja lapsettomuutta.
Ihan yleistä jos lukee täällä sijoituskeskusteluita. Oikeassa elämässä ei varmaan kukaan kyllä sano.
Ei ehkä suoraan, mutta onhan yleistä kertoa, että elä nuoruutesi. Mikä on totta kyllä. Ei vanhempana pysty eikä voi elää kuten nuorena. Fysiikka tulee vastaan sekä yleiset käyttäytymismallit. Älä säästele liikaa itseäsi äläkä rahojasi. Nauti elämästä ja rahoista. Käytä rahaa jotta voit osallistua ja saat kavereita. Niitä on vaikeampi saada vanhempana.
Nauti elämästä. Ei vanhana voi hypätä päiväsaikaan kaverin selkään keskellä toria kaljatölkin kanssa. Selkä ei kestä ja saa todella todella paheksuvia katseita sekä ehkä poliisitkin jututtavat. Nuorena kun tekee saman, niin ei satu selkään (ainakaan hetkeä pitempään) eikä niitä paheksuvia katseitakaan juuri tule.
Mokaile nuorena niin sinua ymmärretään, koska se kuuluu siihen ikään ja kun kaatuu, niin noustaan vain ylös ja jatketaan eteenpäin. '
Eli nuorena eläminen on kaljatölkki kädessä hillumista jossain torilla? Asia selvä, ilmankos osaa täällä pelottaa ne alkoholismin tuomat terveysongelmat ja lyhyt elinikä ja siksi rahat on parasta tuhlata heti tässä ja nyt.
Jotenkin taas arvasin tämän vastauksen.... Ei kyse ole kaljatölkistä eikä torilla hillumisesta vaan elämisestä. Älä nökötä kotona säästäen rahaa vaan elä. Juo vaikka tuoremehua jos se on parempi, mutta tee se kavereiden kanssa. Mene kahville kahviloihin, käy keikkoilla, käy jossain kavereiden kanssa. Älä elä elämääsi yksin sisällä vaan seurassa ulkona. Äläkä tätäkään ota kirjaimellisesti.
Tee asioita joita et voi tehdä vanhempana. Jos et halua reppuselkään, niin tee jotain muuta. Kiipeä vaikka puuhun. Et sinä siihen vanhana enää kykene.
Miksei vanhempana voi käydä enää keikoilla, kahviloissa jne.? Kyllä nyt normaalikuntoiset työikäiset ja eläkeläiset jaksaa vielä kotoa poistua ja on aktiivisia. Monissa musiikkitapahtumissa on nimenomaan keski-ikäisiäkin eikä monella nuorella opiskelijalla ole esim. varaa nykyfestareiden lippuihin.
Näin viisikymppisenä paha migreeni käytännössä estää mua matkustelemasta. Siinä on liikaa triggeröiviä tekijöitä. Kyllä olen tyytyväinen että matkustelin nuorempana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan aina. Okei. Enpä ole koskaan kuullut yhdenkään ihmisen vertaavan sijoittamista ja nuoruuden elämistä. Kas kun ei ketsuppia ja lapsettomuutta.
Ihan yleistä jos lukee täällä sijoituskeskusteluita. Oikeassa elämässä ei varmaan kukaan kyllä sano.
Ei ehkä suoraan, mutta onhan yleistä kertoa, että elä nuoruutesi. Mikä on totta kyllä. Ei vanhempana pysty eikä voi elää kuten nuorena. Fysiikka tulee vastaan sekä yleiset käyttäytymismallit. Älä säästele liikaa itseäsi äläkä rahojasi. Nauti elämästä ja rahoista. Käytä rahaa jotta voit osallistua ja saat kavereita. Niitä on vaikeampi saada vanhempana.
Nauti elämästä. Ei vanhana voi hypätä päiväsaikaan kaverin selkään keskellä toria kaljatölkin kanssa. Selkä ei kestä ja saa todella todella paheksuvia katseita sekä ehkä poliisitkin jututtavat. Nuorena kun tekee saman, niin ei satu selkään (ainakaan hetkeä pitempään) eikä niitä paheksuvia katseitakaan juuri tule.
Mokaile nuorena niin sinua ymmärretään, koska se kuuluu siihen ikään ja kun kaatuu, niin noustaan vain ylös ja jatketaan eteenpäin. '
Eli nuorena eläminen on kaljatölkki kädessä hillumista jossain torilla? Asia selvä, ilmankos osaa täällä pelottaa ne alkoholismin tuomat terveysongelmat ja lyhyt elinikä ja siksi rahat on parasta tuhlata heti tässä ja nyt.
Jotenkin taas arvasin tämän vastauksen.... Ei kyse ole kaljatölkistä eikä torilla hillumisesta vaan elämisestä. Älä nökötä kotona säästäen rahaa vaan elä. Juo vaikka tuoremehua jos se on parempi, mutta tee se kavereiden kanssa. Mene kahville kahviloihin, käy keikkoilla, käy jossain kavereiden kanssa. Älä elä elämääsi yksin sisällä vaan seurassa ulkona. Äläkä tätäkään ota kirjaimellisesti.
Tee asioita joita et voi tehdä vanhempana. Jos et halua reppuselkään, niin tee jotain muuta. Kiipeä vaikka puuhun. Et sinä siihen vanhana enää kykene.
Miksei vanhempana voi käydä enää keikoilla, kahviloissa jne.? Kyllä nyt normaalikuntoiset työikäiset ja eläkeläiset jaksaa vielä kotoa poistua ja on aktiivisia. Monissa musiikkitapahtumissa on nimenomaan keski-ikäisiäkin eikä monella nuorella opiskelijalla ole esim. varaa nykyfestareiden lippuihin.
Älä ajattele niin kirjamellisesti. Et sinä voi tehdä kaikkea sitä vanhana mitä nuorena. Kuinka minä tämän sinulle voisin vääntää rautalangasta...
Ei se asian ydin ollut kahvila vaan se, että käy jossain. Kaverit hankitaan pääsääntöisesti nuorena. Harva saa uusia kavereita vanhempana. Ei kotona kyhjöttäjä saa niin paljon kavereita kuin menossa oleva.
Seuraa nuorisoa kun näet heitä. Katso mitä he tekevät. Ei se ole ollenkaan sama kuin mitä vanhat tekevät. Esimerkkinä ja vain esimerkkinä. Älä ota taas kirjaimellisesti.
Rock tai pop konsertti. Montako vanhaa näet eturivissä hyppimässä musiikin tahtiin ja huutamassa ilosta? Joku tapahtuma. Montako vanhaa näet juoksentelemassa ympäriinsä ja hassuttelemassa toistensa kanssa? Et näe heitä, koska se ei vain enää ole luonnollista. Nuorena se on ja kuuluu siihen ikään.
Voi hyvä ihme, ei kaikki nuoretkaan ole samasta muotista, vaan yksilöitä. Edes kaikki nuoret ei nauti mistään valtavasta kaverilaumasta ja jatkuvasta menosta vaan viihtyy esimerkiksi seurustelukumppanin kanssa tai yhden hyvän ystävän. Nämä asiat ei edes liity mitenkään sijoittamiseen tai rahaan, vaan enemmän luonteenpiirteisiin.
Suuri osa nuorista tarvitse kavereita. Rahaa kannattaa käyttää jotta voi mennä ja kulkea muiden mukana.
Meinaatko että se seurusteleva pari istua nököttää kotona ja kituuttaa? Eivätköhän hekin käy jossain ja matkustele yms. tekevät sitä mitä nuoret tekevät.
Elämiseen tarvitaan yleensä rahaa. En ole kuullut kenenkään harmittelevan sitä, että kävi nuorena ulkomailla tai keikoilla tms. eikä sijoittanutkaan niitä rahoja.
Hä. Minä join parikymppisenä joka viikonloppu ja hilluin ties missä, silti kolmekymppisenä oli jo rahaa kymmeniä tuhansia säästössä. Ei se ole jokotai.
Mistä rahat tulivat?
Ainoa mitä olen elämäni aikana sijoittanut on kullia pilluun, tosin välillä sitä piti sovittaa kun rako oli niin tiukka.
Itse olen ihastellut niitä vaatimattomia henkilöitä jotka ovat sijoittaneet salaa elämänsä aikana ja testamentanneet miljoonasijoituksensa johonkin hyvään, esim lääketieteelliseen tutkimukseen. Näitä aina silloin tällöin uutisoidaan talouslehdissä ja nostan heille todellakin olematonta hattuani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi jäädä elämä elämättä kun eletään täysin osinkotuloilla. Ihan tavallista elämää eletään. Ei tuhlata eikä pihistellä.
Minkäikäisenä aloitit ja millä summilla? Mistä sait rahat ja mitä jätit ostamatta/tekemättä?
Minulla ja miehelläni on aina ollut yhteiset rahat. Kummankin perhe asuu toisella puolella maapalloa joten kotimatkoihin on kulunut sievoiset summat. Lapsi koulutettu huippuyliopistoissa ihan omilla rahoilla. Talo ostettiin halvemmalta alueelta kuin mihin olisi ollut varaa. Aina ollut kaksi autoa. Ollaan jääty paitsi jouluverhoista, Muumimukien keräilystä ja naapureiden mieliksi rehentelystä. Nyt ollaan miljonäärejä.
Mukava kuulla, mutta et vastannut kysymyksiin
Miksi tivaat tuolla tavalla toisten rahoista?
Koska kyllähän se kiinnostaa mistä sijoittajien rahat ovat tulleet. Aina eletään unelmaelämää niiden sijoitusten turvin ja jäädään pois töistä elämään osingoilla,
Harva vain kertoo mistä rahat ovat tulleet ja mitä niiden eteen on joutunut tekemään tai mistä on joutunut luopumaan.
Pääasiassa 40 tuntista työviikkoa yli 10 vuoden ajan, niin siinä sivussa on jäänyt rahaa sivuun. Tuon verran on vaatinut, vapaa-ajasta lähtenyt.
Kiitos vastauksesta. Sinä olet ollut valmis tuohon. Itse arvostan enemmän vapaa-aikaa. Ymmärsinkö oikein, että olet tehnyt joka viikko 2,5h ylitöitä vai onko sinulla 40h työviikko johon kuuluu pekkaspäivät?
Vierailija kirjoitti:
Ei koske niitä joilla on oikeasti rahaa. Ellei sitä ole, niin pitää säästää jostain ja jättää jotain tekemättä.
Mutta eihän tällainen avaudu kokoomusnuorelle....
Niinno, sanotaanko vaikka näin, että normaali keskituloinen työssäkäyvä voi sijoittaa helposti muutaman kympin tai jopa muutaman satasen kuussa, ilman että se on ns. mistään pois.
Helpoin hetki aloittaa on silloin, kun pääsee ensimmäiseen työpaikkaan. Tämä siksi, että menot eivät ole vielä ehtineet kasvaa tulojen tasolle.
Ps. Kun on noita paikallisia pultsareita seurannut, niin sillä tupakin määrällä olisi jo melko hyvä sijoitussalkku kasassa, vaikka tulot ei taida ihan priimaa ollakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan aina. Okei. Enpä ole koskaan kuullut yhdenkään ihmisen vertaavan sijoittamista ja nuoruuden elämistä. Kas kun ei ketsuppia ja lapsettomuutta.
Ihan yleistä jos lukee täällä sijoituskeskusteluita. Oikeassa elämässä ei varmaan kukaan kyllä sano.
Ei ehkä suoraan, mutta onhan yleistä kertoa, että elä nuoruutesi. Mikä on totta kyllä. Ei vanhempana pysty eikä voi elää kuten nuorena. Fysiikka tulee vastaan sekä yleiset käyttäytymismallit. Älä säästele liikaa itseäsi äläkä rahojasi. Nauti elämästä ja rahoista. Käytä rahaa jotta voit osallistua ja saat kavereita. Niitä on vaikeampi saada vanhempana.
Nauti elämästä. Ei vanhana voi hypätä päiväsaikaan kaverin selkään keskellä toria kaljatölkin kanssa. Selkä ei kestä ja saa todella todella paheksuvia katseita sekä ehkä poliisitkin jututtavat. Nuorena kun tekee saman, niin ei satu selkään (ainakaan hetkeä pitempään) eikä niitä paheksuvia katseitakaan juuri tule.
Mokaile nuorena niin sinua ymmärretään, koska se kuuluu siihen ikään ja kun kaatuu, niin noustaan vain ylös ja jatketaan eteenpäin. '
Eli nuorena eläminen on kaljatölkki kädessä hillumista jossain torilla? Asia selvä, ilmankos osaa täällä pelottaa ne alkoholismin tuomat terveysongelmat ja lyhyt elinikä ja siksi rahat on parasta tuhlata heti tässä ja nyt.
Jotenkin taas arvasin tämän vastauksen.... Ei kyse ole kaljatölkistä eikä torilla hillumisesta vaan elämisestä. Älä nökötä kotona säästäen rahaa vaan elä. Juo vaikka tuoremehua jos se on parempi, mutta tee se kavereiden kanssa. Mene kahville kahviloihin, käy keikkoilla, käy jossain kavereiden kanssa. Älä elä elämääsi yksin sisällä vaan seurassa ulkona. Äläkä tätäkään ota kirjaimellisesti.
Tee asioita joita et voi tehdä vanhempana. Jos et halua reppuselkään, niin tee jotain muuta. Kiipeä vaikka puuhun. Et sinä siihen vanhana enää kykene.
Miksei vanhempana voi käydä enää keikoilla, kahviloissa jne.? Kyllä nyt normaalikuntoiset työikäiset ja eläkeläiset jaksaa vielä kotoa poistua ja on aktiivisia. Monissa musiikkitapahtumissa on nimenomaan keski-ikäisiäkin eikä monella nuorella opiskelijalla ole esim. varaa nykyfestareiden lippuihin.
Älä ajattele niin kirjamellisesti. Et sinä voi tehdä kaikkea sitä vanhana mitä nuorena. Kuinka minä tämän sinulle voisin vääntää rautalangasta...
Ei se asian ydin ollut kahvila vaan se, että käy jossain. Kaverit hankitaan pääsääntöisesti nuorena. Harva saa uusia kavereita vanhempana. Ei kotona kyhjöttäjä saa niin paljon kavereita kuin menossa oleva.
Seuraa nuorisoa kun näet heitä. Katso mitä he tekevät. Ei se ole ollenkaan sama kuin mitä vanhat tekevät. Esimerkkinä ja vain esimerkkinä. Älä ota taas kirjaimellisesti.
Rock tai pop konsertti. Montako vanhaa näet eturivissä hyppimässä musiikin tahtiin ja huutamassa ilosta? Joku tapahtuma. Montako vanhaa näet juoksentelemassa ympäriinsä ja hassuttelemassa toistensa kanssa? Et näe heitä, koska se ei vain enää ole luonnollista. Nuorena se on ja kuuluu siihen ikään.
Voi hyvä ihme, ei kaikki nuoretkaan ole samasta muotista, vaan yksilöitä. Edes kaikki nuoret ei nauti mistään valtavasta kaverilaumasta ja jatkuvasta menosta vaan viihtyy esimerkiksi seurustelukumppanin kanssa tai yhden hyvän ystävän. Nämä asiat ei edes liity mitenkään sijoittamiseen tai rahaan, vaan enemmän luonteenpiirteisiin.
Suuri osa nuorista tarvitse kavereita. Rahaa kannattaa käyttää jotta voi mennä ja kulkea muiden mukana.
Meinaatko että se seurusteleva pari istua nököttää kotona ja kituuttaa? Eivätköhän hekin käy jossain ja matkustele yms. tekevät sitä mitä nuoret tekevät.
Elämiseen tarvitaan yleensä rahaa. En ole kuullut kenenkään harmittelevan sitä, että kävi nuorena ulkomailla tai keikoilla tms. eikä sijoittanutkaan niitä rahoja.
Hä. Minä join parikymppisenä joka viikonloppu ja hilluin ties missä, silti kolmekymppisenä oli jo rahaa kymmeniä tuhansia säästössä. Ei se ole jokotai.
Mistä rahat tulivat?
Kävin töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei koske niitä joilla on oikeasti rahaa. Ellei sitä ole, niin pitää säästää jostain ja jättää jotain tekemättä.
Mutta eihän tällainen avaudu kokoomusnuorelle....
Niinno, sanotaanko vaikka näin, että normaali keskituloinen työssäkäyvä voi sijoittaa helposti muutaman kympin tai jopa muutaman satasen kuussa, ilman että se on ns. mistään pois.
Helpoin hetki aloittaa on silloin, kun pääsee ensimmäiseen työpaikkaan. Tämä siksi, että menot eivät ole vielä ehtineet kasvaa tulojen tasolle.
Ps. Kun on noita paikallisia pultsareita seurannut, niin sillä tupakin määrällä olisi jo melko hyvä sijoitussalkku kasassa, vaikka tulot ei taida ihan priimaa ollakaan.
Kuule, ne pultsarit olisivat voineet ostaa vaikka kunnon ruokaa niillä tupakkarahoilla ennemmin kuin laittaa niitä sijoitukseen....
Me nautitaan elämästä ja meille se tarkoittaa matkustelua. Muuhun ei huvita tuhlata, kun en näe niitä sen arvoiseksi. Ei vaan jaksa. JA sen sivussa säästön 300 Euroa/kk sivuun. Olen tehnyt näin 20 vuotta ja sijoituksia on mukava summa. Asunto on miltei velaton. Velkaa on reilu 10 tonnia jäljellä ja kyse on asunnosta, jonka arvo laskeneillakin hinnoilla pitäisi olla noin 200 tonnia. En pyri olemaan rikas 60-vuotiaana. En kyllä ehtisikään, koska olen jo 50. Mutta olisi kiva, jos olisi tuossa 60+ iässä vähän ylimääräistä, jos ei jaksa töissä enää yms. Lisäksi, kamala sanoa, perin varmaan jokusen satatuhatta jossain vaiheessa, jos en kuole ennen 80+ ikäisiä vanhempiani. Lasteni tulevaisuutta olen hoitanut niin, että kummallekin laitan edelleen 100 Euroa/kk rahastoon, vaikka ovat jo aikuisia ja toinen valmistunut yliopistostakin ja oman alan töissä. Ajattelen, että annan heille tämän edun. Toivottavasti ovat viisaita sen kanssa. Olen säästänyt syntymästä saakka heille ja rahastot on jo aika isot. Ainakaan vielä ei ole lihoiksi laitettu ja esittelevät niitä edelleen sekä kysyvät sijoitusneuvoja.