Miksi sijoittamisesta sanotaan aina, että jää elämä elämättä?
Varsinkin jos nuorempi ihminen sijoittaa niin aina joku tulee sanomaan, että nuoruus menee hukkaan, ei pääse nauttimaan elämästä.
Kertokaa nyt mitä tämä elämästä nauttiminen on, jos kuitenkin ihminen matkustelee, harrastaa, syö maukasta ruokaa jne., eikä siis ole mikään ääripään pihistelijä, vaan elää suht normaalia elämää ja pistää rahaa samalla sivuun. Mistä tällöin jää paitsi?
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu-u. Kun sitä rahaa ei ole niin paljon. Ei kaikilla ole rikasta sukua tai rikkaita vanhempia joiden varallisuudella hommataan opiskelun ajaksi asunnot ja kaikki mikä elämiseen kuuluu sekä enemmänkin.
Ei ollut minullakaan, kouluttamattomat duunarivanhemmat. Ei silti koskaan estänyt minua sijoittamasta osakkeisiin ja rahastoihin. Ei siinä tarvita kuin hiukan älliä ja halua ottaa selvää asioista.
Kuinka paljon sijoitit? Mistä sait rahat? Mistä säästit tai toisin sanoen mitä jätit ostamatta sekä tekemättä?
Sen, mitä muut laittavat kirkollisveroon, tupakkaan, alkoholiin, rahapelaamiseen. Päälle 250 000 euroa, joka nyt on liki 900 000 euroa.
Mistä sait 250 000€ Luuletko todellakin, että opiskelijalla tai edes aikuisella on laittaa tuollaisia summia sijoitukseen?
Niin, toiset elävät kokemuksien vuoksi. Toiset eivät vaan kerryttävät rahaa jotakin varten.
Tekemällä työtä. Miten minulla opiskelijana olisi ollut tuota laittaa? Olen matkaillut kolmella mantereella kymmenillä max. 2 kuukauden mittaisilla lomilla. Enempään elämiseen en pystynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu-u. Kun sitä rahaa ei ole niin paljon. Ei kaikilla ole rikasta sukua tai rikkaita vanhempia joiden varallisuudella hommataan opiskelun ajaksi asunnot ja kaikki mikä elämiseen kuuluu sekä enemmänkin.
Ei ollut minullakaan, kouluttamattomat duunarivanhemmat. Ei silti koskaan estänyt minua sijoittamasta osakkeisiin ja rahastoihin. Ei siinä tarvita kuin hiukan älliä ja halua ottaa selvää asioista.
Itsekin tehnyt ihan duunaritaustalla tätä, tietoa on nykyään valtavasti ja vieläpä ilmaiseksi. Ihmettelen kyllä näin nihkeää ilmapiiriä, omat sijoitukset on nimenomaan kertyneet ihan puhtaasti omalla työnteolla ja ylitöillä eikä millään vanhempien avulla. Arjessa toki elän melko säästeliäästi myös, muttei mitään kituuttelua.
Ap
Elät nuoruutesi tekemällä ylitöitä ja elämällä säästeliäästi. Ei kuulosta unelmaelämälle.
Kännitkö pitäisi vetää joka viikonloppu ja shoppailla tili tyhjäksi jotta voisi sanoa elävänsä nuoruuttaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu-u. Kun sitä rahaa ei ole niin paljon. Ei kaikilla ole rikasta sukua tai rikkaita vanhempia joiden varallisuudella hommataan opiskelun ajaksi asunnot ja kaikki mikä elämiseen kuuluu sekä enemmänkin.
Ei ollut minullakaan, kouluttamattomat duunarivanhemmat. Ei silti koskaan estänyt minua sijoittamasta osakkeisiin ja rahastoihin. Ei siinä tarvita kuin hiukan älliä ja halua ottaa selvää asioista.
Itsekin tehnyt ihan duunaritaustalla tätä, tietoa on nykyään valtavasti ja vieläpä ilmaiseksi. Ihmettelen kyllä näin nihkeää ilmapiiriä, omat sijoitukset on nimenomaan kertyneet ihan puhtaasti omalla työnteolla ja ylitöillä eikä millään vanhempien avulla. Arjessa toki elän melko säästeliäästi myös, muttei mitään kituuttelua.
Ap
Elät nuoruutesi tekemällä ylitöitä ja elämällä säästeliäästi. Ei kuulosta unelmaelämälle.
No sitähän tässä kysyttiin, että mitä se unelmaelämä sitten on, mistä sijoittamalla jää paitsi? Itsellä tavoitteena tehdä joskus lyhyempää työviikkoa tai jättäytyä aiemmin töistä pois ja teen sen eteen töitä nyt, jotta tulevaisuuteen kertyy isompi potti ja voi nauttia vapaudesta eikä ole rahahuolia. Mistään en ole silti nyt jäänyt paitsi nytkään. Itselle unelmaelämä ei ole kädestä suuhun elämistä tässä hetkessä.
Ap
Hautausmaat ovat täynnä ihmisiä jotka odottivat elävänsä sitten kun....
Unelmaelämäni on elää tässä ajassa ja nauttia elämän pienistä ja isoista asioita. Käytän rahaa elämyksiin. Matkustan, käyn syömässä ja juomassa ravintoloissa, istun kahviloissa. Hankin vaatteita sekä kirjallisuutta. Jos näen jotain mitä haluan, niin ostan sen mikäli minulla on siihen varaa. (En siis elä tolkuttomasti kuluttean vaikken mikään pihi olekaan).
Ei voi jäädä elämä elämättä kun eletään täysin osinkotuloilla. Ihan tavallista elämää eletään. Ei tuhlata eikä pihistellä.
Säästäminen ja sijoittaminen aloitetaan jo lapselle ja aivan viimeistään rippilahjarahoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu-u. Kun sitä rahaa ei ole niin paljon. Ei kaikilla ole rikasta sukua tai rikkaita vanhempia joiden varallisuudella hommataan opiskelun ajaksi asunnot ja kaikki mikä elämiseen kuuluu sekä enemmänkin.
Ei ollut minullakaan, kouluttamattomat duunarivanhemmat. Ei silti koskaan estänyt minua sijoittamasta osakkeisiin ja rahastoihin. Ei siinä tarvita kuin hiukan älliä ja halua ottaa selvää asioista.
Kuinka paljon sijoitit? Mistä sait rahat? Mistä säästit tai toisin sanoen mitä jätit ostamatta sekä tekemättä?
Sen, mitä muut laittavat kirkollisveroon, tupakkaan, alkoholiin, rahapelaamiseen. Päälle 250 000 euroa, joka nyt on liki 900 000 euroa.
Mistä sait 250 000€ Luuletko todellakin, että opiskelijalla tai edes aikuisella on laittaa tuollaisia summia sijoitukseen?
Niin, toiset elävät kokemuksien vuoksi. Toiset eivät vaan kerryttävät rahaa jotakin varten.
Moni "köyhä" laittaa tuon 250 000 eläissään surutta juuri noihin rahapeleihin, tupakkaan, viinaan jne, eikä siinä edes mietitä, mihin raha häviää. Niin helppoa on itsensä pettäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu-u. Kun sitä rahaa ei ole niin paljon. Ei kaikilla ole rikasta sukua tai rikkaita vanhempia joiden varallisuudella hommataan opiskelun ajaksi asunnot ja kaikki mikä elämiseen kuuluu sekä enemmänkin.
Ei ollut minullakaan, kouluttamattomat duunarivanhemmat. Ei silti koskaan estänyt minua sijoittamasta osakkeisiin ja rahastoihin. Ei siinä tarvita kuin hiukan älliä ja halua ottaa selvää asioista.
Kuinka paljon sijoitit? Mistä sait rahat? Mistä säästit tai toisin sanoen mitä jätit ostamatta sekä tekemättä?
Sen, mitä muut laittavat kirkollisveroon, tupakkaan, alkoholiin, rahapelaamiseen. Päälle 250 000 euroa, joka nyt on liki 900 000 euroa.
Mistä sait 250 000€ Luuletko todellakin, että opiskelijalla tai edes aikuisella on laittaa tuollaisia summia sijoitukseen?
Niin, toiset elävät kokemuksien vuoksi. Toiset eivät vaan kerryttävät rahaa jotakin varten.
Moni "köyhä" laittaa tuon 250 000 eläissään surutta juuri noihin rahapeleihin, tupakkaan, viinaan jne, eikä siinä edes mietitä, mihin raha häviää. Niin helppoa on itsensä pettäminen.
Älä nyt sotke vaan kerro mistä sait 250 000€ jotka sijoitit? Ihminen voi laittaa tuon verran mainitsemiisi asioihin, muttei vielä tuossa vaiheessa, kun sinä aloitit sijoittamisen.
Vierailija kirjoitti:
Taustalla kateus eikä hallita omaa rahankäyttöä että jotain jäisi edes säästöön.
Rööki, tatuoinnit, baarit, silikonit...
Vierailija kirjoitti:
Ei voi jäädä elämä elämättä kun eletään täysin osinkotuloilla. Ihan tavallista elämää eletään. Ei tuhlata eikä pihistellä.
Minkäikäisenä aloitit ja millä summilla? Mistä sait rahat ja mitä jätit ostamatta/tekemättä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu-u. Kun sitä rahaa ei ole niin paljon. Ei kaikilla ole rikasta sukua tai rikkaita vanhempia joiden varallisuudella hommataan opiskelun ajaksi asunnot ja kaikki mikä elämiseen kuuluu sekä enemmänkin.
Ei ollut minullakaan, kouluttamattomat duunarivanhemmat. Ei silti koskaan estänyt minua sijoittamasta osakkeisiin ja rahastoihin. Ei siinä tarvita kuin hiukan älliä ja halua ottaa selvää asioista.
Itsekin tehnyt ihan duunaritaustalla tätä, tietoa on nykyään valtavasti ja vieläpä ilmaiseksi. Ihmettelen kyllä näin nihkeää ilmapiiriä, omat sijoitukset on nimenomaan kertyneet ihan puhtaasti omalla työnteolla ja ylitöillä eikä millään vanhempien avulla. Arjessa toki elän melko säästeliäästi myös, muttei mitään kituuttelua.
Ap
Elät nuoruutesi tekemällä ylitöitä ja elämällä säästeliäästi. Ei kuulosta unelmaelämälle.
No sitähän tässä kysyttiin, että mitä se unelmaelämä sitten on, mistä sijoittamalla jää paitsi? Itsellä tavoitteena tehdä joskus lyhyempää työviikkoa tai jättäytyä aiemmin töistä pois ja teen sen eteen töitä nyt, jotta tulevaisuuteen kertyy isompi potti ja voi nauttia vapaudesta eikä ole rahahuolia. Mistään en ole silti nyt jäänyt paitsi nytkään. Itselle unelmaelämä ei ole kädestä suuhun elämistä tässä hetkessä.
Ap
Hautausmaat ovat täynnä ihmisiä jotka odottivat elävänsä sitten kun....
Unelmaelämäni on elää tässä ajassa ja nauttia elämän pienistä ja isoista asioita. Käytän rahaa elämyksiin. Matkustan, käyn syömässä ja juomassa ravintoloissa, istun kahviloissa. Hankin vaatteita sekä kirjallisuutta. Jos näen jotain mitä haluan, niin ostan sen mikäli minulla on siihen varaa. (En siis elä tolkuttomasti kuluttean vaikken mikään pihi olekaan).
En saa itse ylihintaisista ravintoloista ja kahviloista mitään irti, mielestäni aika menee noissa vain hukkaan, osaan tehdä itsekin hyvää ruokaa ja leipoa edullisemmin.
Luen kirjaston kirjaston kirjoja ja käytän äänikirjapalveluita, en koe järkeväksi ostaa kirjoja ja vaatteita jatkuvasti. Matkusteltua tulee ehkä 1-2 krt vuodessa ulkomaille, lisäksi kotimaan mökkeilyä. Mistä siis jään paitsi?
Olen 33v KTM ja palkasta jää käteen n 3800€kk. Tuosta 1700-1900 menee elämiseen, poikamiehenä asun espoolaisessa kaksiossa. Loppuosa sitten on vapaasti käytettävissä harrastuksiin, vaatteisiin ja sijoittamiseen. Lisäksi saan n 10k vuodessa bonareita jotka menevät rahastoon. Jos tuostaa n 2000€ sijoitan 1000€kk niin mulle jää silti 1000€ vielä elämyksiin ja matkusteluihin. Vuodessa kertyy 12k + 10k bonarit sijoituksiin. Ei tarvi montaa vuotta elää näin niin on jo kohtuu kokoinen salkku ja ei tarvinut edes kituuttaa. Perhe ja auto, yleensä molemmat muuttavat tietysti tilanteen täysin erilaiselsi ja sijoittaminen voi muuttua vaikeaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu-u. Kun sitä rahaa ei ole niin paljon. Ei kaikilla ole rikasta sukua tai rikkaita vanhempia joiden varallisuudella hommataan opiskelun ajaksi asunnot ja kaikki mikä elämiseen kuuluu sekä enemmänkin.
Ei ollut minullakaan, kouluttamattomat duunarivanhemmat. Ei silti koskaan estänyt minua sijoittamasta osakkeisiin ja rahastoihin. Ei siinä tarvita kuin hiukan älliä ja halua ottaa selvää asioista.
Kuinka paljon sijoitit? Mistä sait rahat? Mistä säästit tai toisin sanoen mitä jätit ostamatta sekä tekemättä?
Sen, mitä muut laittavat kirkollisveroon, tupakkaan, alkoholiin, rahapelaamiseen. Päälle 250 000 euroa, joka nyt on liki 900 000 euroa.
Mistä sait 250 000€ Luuletko todellakin, että opiskelijalla tai edes aikuisella on laittaa tuollaisia summia sijoitukseen?
Niin, toiset elävät kokemuksien vuoksi. Toiset eivät vaan kerryttävät rahaa jotakin varten.
Moni "köyhä" laittaa tuon 250 000 eläissään surutta juuri noihin rahapeleihin, tupakkaan, viinaan jne, eikä siinä edes mietitä, mihin raha häviää. Niin helppoa on itsensä pettäminen.
Älä nyt sotke vaan kerro mistä sait 250 000€ jotka sijoitit? Ihminen voi laittaa tuon verran mainitsemiisi asioihin, muttei vielä tuossa vaiheessa, kun sinä aloitit sijoittamisen.
Tekemällä työtä. Sijoittamalla 25 vuoden ajan osan palkastani osakkeisiin ja rahastoihin. Joku toinen olisi kuluttanut saman noihin edellämainittuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu-u. Kun sitä rahaa ei ole niin paljon. Ei kaikilla ole rikasta sukua tai rikkaita vanhempia joiden varallisuudella hommataan opiskelun ajaksi asunnot ja kaikki mikä elämiseen kuuluu sekä enemmänkin.
Ei ollut minullakaan, kouluttamattomat duunarivanhemmat. Ei silti koskaan estänyt minua sijoittamasta osakkeisiin ja rahastoihin. Ei siinä tarvita kuin hiukan älliä ja halua ottaa selvää asioista.
Itsekin tehnyt ihan duunaritaustalla tätä, tietoa on nykyään valtavasti ja vieläpä ilmaiseksi. Ihmettelen kyllä näin nihkeää ilmapiiriä, omat sijoitukset on nimenomaan kertyneet ihan puhtaasti omalla työnteolla ja ylitöillä eikä millään vanhempien avulla. Arjessa toki elän melko säästeliäästi myös, muttei mitään kituuttelua.
Ap
Elät nuoruutesi tekemällä ylitöitä ja elämällä säästeliäästi. Ei kuulosta unelmaelämälle.
No sitähän tässä kysyttiin, että mitä se unelmaelämä sitten on, mistä sijoittamalla jää paitsi? Itsellä tavoitteena tehdä joskus lyhyempää työviikkoa tai jättäytyä aiemmin töistä pois ja teen sen eteen töitä nyt, jotta tulevaisuuteen kertyy isompi potti ja voi nauttia vapaudesta eikä ole rahahuolia. Mistään en ole silti nyt jäänyt paitsi nytkään. Itselle unelmaelämä ei ole kädestä suuhun elämistä tässä hetkessä.
Ap
Hautausmaat ovat täynnä ihmisiä jotka odottivat elävänsä sitten kun....
Unelmaelämäni on elää tässä ajassa ja nauttia elämän pienistä ja isoista asioita. Käytän rahaa elämyksiin. Matkustan, käyn syömässä ja juomassa ravintoloissa, istun kahviloissa. Hankin vaatteita sekä kirjallisuutta. Jos näen jotain mitä haluan, niin ostan sen mikäli minulla on siihen varaa. (En siis elä tolkuttomasti kuluttean vaikken mikään pihi olekaan).
En saa itse ylihintaisista ravintoloista ja kahviloista mitään irti, mielestäni aika menee noissa vain hukkaan, osaan tehdä itsekin hyvää ruokaa ja leipoa edullisemmin.
Luen kirjaston kirjaston kirjoja ja käytän äänikirjapalveluita, en koe järkeväksi ostaa kirjoja ja vaatteita jatkuvasti. Matkusteltua tulee ehkä 1-2 krt vuodessa ulkomaille, lisäksi kotimaan mökkeilyä. Mistä siis jään paitsi?
Ystävistä? Onko sinulla niitä?
Et kai mistään jos nautit noin tapahtumaköyhästä elämästä. Itse en saa rahasta iloa. Tarpeellista se toki on, mutta raha suoraan ei saa minua onnelliseksi. Vasta se mitä sillä saa on se mistä saa nautintoa.
Eli sinä saat nautinnon itse rahasta ja minä siitä mitä sillä saa.
Tietenkin, jos sijoittaa aivan kaiken, niin silloin elämä voi jää elämättä. Itse olen taas sijoittanut aina sopivan summan yli 20 v ja käyttänyt rahaa myös matkusteluun, harrastuksiin, perheeseen, ravintoloihin jne. ja netto-omaisuus on jo yli puoli miljoonaa. Toki jos olisin ollut koko ikäni sinkku, niin puhuttaisiin paljon korkeammista summista, mutta elämä olisi varmasti ollut paljon tyhjempää. Pitkällä aikavälillä sijoittaminen kannattaa aina.
Se on vaan saamattomien ruokutusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu-u. Kun sitä rahaa ei ole niin paljon. Ei kaikilla ole rikasta sukua tai rikkaita vanhempia joiden varallisuudella hommataan opiskelun ajaksi asunnot ja kaikki mikä elämiseen kuuluu sekä enemmänkin.
Ei ollut minullakaan, kouluttamattomat duunarivanhemmat. Ei silti koskaan estänyt minua sijoittamasta osakkeisiin ja rahastoihin. Ei siinä tarvita kuin hiukan älliä ja halua ottaa selvää asioista.
Itsekin tehnyt ihan duunaritaustalla tätä, tietoa on nykyään valtavasti ja vieläpä ilmaiseksi. Ihmettelen kyllä näin nihkeää ilmapiiriä, omat sijoitukset on nimenomaan kertyneet ihan puhtaasti omalla työnteolla ja ylitöillä eikä millään vanhempien avulla. Arjessa toki elän melko säästeliäästi myös, muttei mitään kituuttelua.
Ap
Elät nuoruutesi tekemällä ylitöitä ja elämällä säästeliäästi. Ei kuulosta unelmaelämälle.
No sitähän tässä kysyttiin, että mitä se unelmaelämä sitten on, mistä sijoittamalla jää paitsi? Itsellä tavoitteena tehdä joskus lyhyempää työviikkoa tai jättäytyä aiemmin töistä pois ja teen sen eteen töitä nyt, jotta tulevaisuuteen kertyy isompi potti ja voi nauttia vapaudesta eikä ole rahahuolia. Mistään en ole silti nyt jäänyt paitsi nytkään. Itselle unelmaelämä ei ole kädestä suuhun elämistä tässä hetkessä.
Ap
Hautausmaat ovat täynnä ihmisiä jotka odottivat elävänsä sitten kun....
Unelmaelämäni on elää tässä ajassa ja nauttia elämän pienistä ja isoista asioita. Käytän rahaa elämyksiin. Matkustan, käyn syömässä ja juomassa ravintoloissa, istun kahviloissa. Hankin vaatteita sekä kirjallisuutta. Jos näen jotain mitä haluan, niin ostan sen mikäli minulla on siihen varaa. (En siis elä tolkuttomasti kuluttean vaikken mikään pihi olekaan).
En saa itse ylihintaisista ravintoloista ja kahviloista mitään irti, mielestäni aika menee noissa vain hukkaan, osaan tehdä itsekin hyvää ruokaa ja leipoa edullisemmin.
Luen kirjaston kirjaston kirjoja ja käytän äänikirjapalveluita, en koe järkeväksi ostaa kirjoja ja vaatteita jatkuvasti. Matkusteltua tulee ehkä 1-2 krt vuodessa ulkomaille, lisäksi kotimaan mökkeilyä. Mistä siis jään paitsi?
Ystävistä? Onko sinulla niitä?
Et kai mistään jos nautit noin tapahtumaköyhästä elämästä. Itse en saa rahasta iloa. Tarpeellista se toki on, mutta raha suoraan ei saa minua onnelliseksi. Vasta se mitä sillä saa on se mistä saa nautintoa.
Eli sinä saat nautinnon itse rahasta ja minä siitä mitä sillä saa.
Minulle se mahdollisti jäädä työstä pois reilusti alle 60-vuotiaana. Olen ihan tyytyväinen tilanteeseen.
Eri
Minä ainakaan en oikein edes osaa nauttia huolettomasta elämästä jos ei ole edes kohtalaisia säästöjä tuomassa taloudellista turvallisuutta. En osaisi iloita hienosta lomamatkasta jos tietäisin, että tili on sen jälkeen tyhjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu-u. Kun sitä rahaa ei ole niin paljon. Ei kaikilla ole rikasta sukua tai rikkaita vanhempia joiden varallisuudella hommataan opiskelun ajaksi asunnot ja kaikki mikä elämiseen kuuluu sekä enemmänkin.
Ei ollut minullakaan, kouluttamattomat duunarivanhemmat. Ei silti koskaan estänyt minua sijoittamasta osakkeisiin ja rahastoihin. Ei siinä tarvita kuin hiukan älliä ja halua ottaa selvää asioista.
Itsekin tehnyt ihan duunaritaustalla tätä, tietoa on nykyään valtavasti ja vieläpä ilmaiseksi. Ihmettelen kyllä näin nihkeää ilmapiiriä, omat sijoitukset on nimenomaan kertyneet ihan puhtaasti omalla työnteolla ja ylitöillä eikä millään vanhempien avulla. Arjessa toki elän melko säästeliäästi myös, muttei mitään kituuttelua.
Ap
Elät nuoruutesi tekemällä ylitöitä ja elämällä säästeliäästi. Ei kuulosta unelmaelämälle.
No sitähän tässä kysyttiin, että mitä se unelmaelämä sitten on, mistä sijoittamalla jää paitsi? Itsellä tavoitteena tehdä joskus lyhyempää työviikkoa tai jättäytyä aiemmin töistä pois ja teen sen eteen töitä nyt, jotta tulevaisuuteen kertyy isompi potti ja voi nauttia vapaudesta eikä ole rahahuolia. Mistään en ole silti nyt jäänyt paitsi nytkään. Itselle unelmaelämä ei ole kädestä suuhun elämistä tässä hetkessä.
Ap
Hautausmaat ovat täynnä ihmisiä jotka odottivat elävänsä sitten kun....
Unelmaelämäni on elää tässä ajassa ja nauttia elämän pienistä ja isoista asioita. Käytän rahaa elämyksiin. Matkustan, käyn syömässä ja juomassa ravintoloissa, istun kahviloissa. Hankin vaatteita sekä kirjallisuutta. Jos näen jotain mitä haluan, niin ostan sen mikäli minulla on siihen varaa. (En siis elä tolkuttomasti kuluttean vaikken mikään pihi olekaan).
En saa itse ylihintaisista ravintoloista ja kahviloista mitään irti, mielestäni aika menee noissa vain hukkaan, osaan tehdä itsekin hyvää ruokaa ja leipoa edullisemmin.
Luen kirjaston kirjaston kirjoja ja käytän äänikirjapalveluita, en koe järkeväksi ostaa kirjoja ja vaatteita jatkuvasti. Matkusteltua tulee ehkä 1-2 krt vuodessa ulkomaille, lisäksi kotimaan mökkeilyä. Mistä siis jään paitsi?
Ystävistä? Onko sinulla niitä?
Et kai mistään jos nautit noin tapahtumaköyhästä elämästä. Itse en saa rahasta iloa. Tarpeellista se toki on, mutta raha suoraan ei saa minua onnelliseksi. Vasta se mitä sillä saa on se mistä saa nautintoa.
Eli sinä saat nautinnon itse rahasta ja minä siitä mitä sillä saa.
En sanonut ettei itsellä olisi harrastuksia, mutta en saa itse nautintoa tuollaisesta hetken mielihyvästä jossain kahvilassa. Kuppi kahvia ja kakkupala ja sinne meni 10 euroa. Itse lasken tuon täysin turhaksi kuluttamiseksi ja suhteutan paljonko omaa työaikaa piti käyttää noin turhaan ostokseen. Liikun mieluummin luonnossa ja urheilen.
Tuo on totta, että hautausmaat ovat täynnä "sitku" elämän uhreja, joiden piti MYÖHEMMIN tehdä sitä ja tätä... mutta eivät ehtineet.
Ehkä keskimäärin nelikymppisenä ihminen havahtuu siihen, että tuttuja alkaa sairastumaan, jopa kuolemaan. Kyllä: aina osa on tervaskantoja ja elää hyväkuntoisina 100 vuotiaaksi saakka. Mutta osalle tulee enemmän tai vähemmän vakavia juttuja (syöpää, ms-tautia, ärtyvää suolta, verisuoni 'napsahtaa' päässä jne.) jotka enemmän tai vähemmän estävät sitä '"sitku"-elämää.
Jos vaikka haluaa 'kiertää maailmaa' se onnistuu nuorena&terveenä paremmin mitä eläkeellä, jolloin voi olla ties mitä kolotuksia tai terveydellisiä rajoituksia. Matkavakuutuskaan ei välttämättä kata kaikkea, jos sairaana reissaa.
Ja maailma muuttuu koko ajan: voi tulla sotia, ympäristökatastrofeja, ties mitä, mikä mahdollisesti estää ne jutut 10 vuoden päästä, mitkä NYT ovat mahdollisia.
Jos vaikka haluaa matkustaa San Franciskoon, tee se nyt, ehkä ensi viikolla tai vuonna on iso maanjöristys tuhonnut rannikkoa, tai Yellostonen tulivuori puskenut maailman 'jääkauteen' tuhkapilvellä.
KAIKKEA voi satua --> tee tänään mitä haluat, koska huomenna et ehkä enää pysty.
Itsekin tykkään fantasioida täällä nettipalstoilla.