Mitä ihmisiltä on sopivaa kysyä, kun tavataan ensimmäisiä kertoja?
Ja nyt siis liikutaan ihan tutustumisessa, ei missään deittailu/parisuhdejutuissa.
Sain nimittäin kuulla että minua oli sanottu turhan uteliaaksi, ja että teen liian tungettelevia kysymyksiä (ei tarkemmin mainittu että mitä) kun koitan tutustua ihmisiin. Ja nyt täytyy kysyä ihan mielenkiinnosta , että mitkä nyt olisivat sellaisia sopivia puheenaiheita ja kysymyksiä joita uudelta tuttavuudelta voi kysyä ilman että tilanne muuttuu epämiellyttäväksi. Esimerkiksi millaista asioista sinulta saa ja ei saa kysyä tutustuttaessa, tai mitä kysyt siltä tai niiltä ihmisiltä joita tapaat ensimmäisiä kertoja (ja tiedät, että tulet tapaamaan uudelleen)
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OK
musiikkimaku
lemmikit
harrastukset
Tungettelevaa
pankkitilin saldo
seksimieltymykset
lapsuuden traumat
Musiikkimaun kysely on siinä ja siinä, riippuu mistä samalla jutellaan. Musiikkimaku on kumman latautunut aihe eikä minua ainakaan kiinnosta paljastaa puolituttavuudelle mistä musiikista pidän jotta hän voi sitten vetää siitä ennakkoluuloja. Mitä merkitystä musiikkimaulla yleensä on aikuisille?
Musiikkimakukysymys myös olettaa, että kaikki tykkäävät jostain tietystä tarkkarajaisesta ja helposti ilmaistavasta genrestä. Ja siis ylipäätään kuuntelevat musiikkia vapaa-ajallaan. Musiikkimaku voi olla myös yllättävän henkilökohtaisiin asioihin menevä kysymys, jos oma mielimusiikki linkittyy esim uskontoon tai politiikkaan.
Eli ei ole yksinkertaisia asioita nämä. En silti lähtisi sillekään linjalle, että mitään ei saa kysyä. Kyllä on hyvä olla kiinnostunut ihmisestä, jonka kanssa keskustelee. Turvallinen valinta mun mielestä on kysyä lisää jostain sellaisesta asiasta, jonka keskustelukumppani on itse oma-aloitteisesti tuonut esiin.
Älä kysy perhesuhteista. Hänellä voi olla esim tuore ero jota suree. Älä oleta että naisen puoliso on mies tai miehen puoliso nainen. Lapsistakaan ei kannata kysyä.
Lemmikeistä voi aina kysyä, niistä ihmiset kertoo mielellään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksi olet utelias? Vahingossa, vai tarkoituksella? Nimittäin jotkut ovat tungettelevia tahattomasti, ja toiset tekevät sitä tarkoituksellisesti.
No, minulle on ainakin joskus väitetty, että ihmiset noin yleisesti pitäisivät siitä, että heistä ollaan kiinnostuneita, mikä ei sitten ilmeisesti pidäkään paikkansa. Sitä vaan tässä ihmettelen , että mistä sitten löytyy puhuttavaa, kun kuulemma sekä small talk on pahasta, mutta mistään muustakaan ei saa kysyä eikä puhua.
ap.
Oletko autismin kirjolla?
En tiedä. Kuinka niin?
ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OK
musiikkimaku
lemmikit
harrastukset
Tungettelevaa
pankkitilin saldo
seksimieltymykset
lapsuuden traumat
Musiikkimaun kysely on siinä ja siinä, riippuu mistä samalla jutellaan. Musiikkimaku on kumman latautunut aihe eikä minua ainakaan kiinnosta paljastaa puolituttavuudelle mistä musiikista pidän jotta hän voi sitten vetää siitä ennakkoluuloja. Mitä merkitystä musiikkimaulla yleensä on aikuisille?
Musiikkimakukysymys myös olettaa, että kaikki tykkäävät jostain tietystä tarkkarajaisesta ja helposti ilmaistavasta genrestä. Ja siis ylipäätään kuuntelevat musiikkia vapaa-ajallaan. Musiikkimaku voi olla myös yllättävän henkilökohtaisiin asioihin menevä kysymys, jos oma mielimusiikki linkittyy esim uskontoon tai politiikkaan.
Eli ei ole yksinkertaisia asioita nämä. En silti lähtisi sillekään linjalle, että mitään ei saa kysyä. Kyllä on hyvä olla kiinnostunut ihmisestä, jonka kanssa keskustelee. Turvallinen valinta mun mielestä on kysyä lisää jostain sellaisesta asiasta, jonka keskustelukumppani on itse oma-aloitteisesti tuonut esiin.
Jos kuuntelee uskonnollista musiikkia niin sitten varmaan voi sanoa, että kuuntelee virsiä ja jos ei kuuntele musiikkia niin silloin kaiketi vastataan, että ei kuuntele musiikkia, ei tuohon nyt sen syvällisemmin tarvitse vastata. Mutta millaista on politiikkaan liittyvä mielimusiikki? Venäjän kansallislaulu?
Yleensä tehdään niin, että ensin kerrotaan itsestä, sitten kysellään toiselta.
Vierailija kirjoitti:
Älä kysy perhesuhteista. Hänellä voi olla esim tuore ero jota suree. Älä oleta että naisen puoliso on mies tai miehen puoliso nainen. Lapsistakaan ei kannata kysyä.
Lemmikeistä voi aina kysyä, niistä ihmiset kertoo mielellään.
Mitä jos lemmikki on kuollut ja suree lemmikin kuolemaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OK
musiikkimaku
lemmikit
harrastukset
Tungettelevaa
pankkitilin saldo
seksimieltymykset
lapsuuden traumat
Musiikkimaun kysely on siinä ja siinä, riippuu mistä samalla jutellaan. Musiikkimaku on kumman latautunut aihe eikä minua ainakaan kiinnosta paljastaa puolituttavuudelle mistä musiikista pidän jotta hän voi sitten vetää siitä ennakkoluuloja. Mitä merkitystä musiikkimaulla yleensä on aikuisille?
Musiikkimakukysymys myös olettaa, että kaikki tykkäävät jostain tietystä tarkkarajaisesta ja helposti ilmaistavasta genrestä. Ja siis ylipäätään kuuntelevat musiikkia vapaa-ajallaan. Musiikkimaku voi olla myös yllättävän henkilökohtaisiin asioihin menevä kysymys, jos oma mielimusiikki linkittyy esim uskontoon tai politiikkaan.
Eli ei ole yksinkertaisia asioita nämä. En silti lähtisi sillekään linjalle, että mitään ei saa kysyä. Kyllä on hyvä olla kiinnostunut ihmisestä, jonka kanssa keskustelee. Turvallinen valinta mun mielestä on kysyä lisää jostain sellaisesta asiasta, jonka keskustelukumppani on itse oma-aloitteisesti tuonut esiin.
En kyllä haluaisi olla missään tekemisissä sellaisen ihmisen kanssa, jolle jopa musiikista puhuminen on kynnyskysymys.
Neutraali puheenaihe on sellainen, joka liittyy siihen tilanteeseen.
"Käytkö usein täällä"? Tyylillä
Voi kauhee teitä suomalaisia. Mitään ei uskalla sanoa ettei vaan vaikuta liian uteliaalta, ei saa katsoa päin, ei yrittää tehdä tuttavuutta. Onneksi muutin pois aikoja sitten. Opin small talkin sujuvasti ja nyt elämä on paljon kiinnostavampaa. Uusia ystäviä olen saanut työpaikoilta ja jopa vaatekaupasta, kun ryhdyin juttusille toisen äidin kanssa. Olen vaan iloinen jos joku kyselee multa elämästäni tai tekemisistäni. Ja jos ärsyttää tai ei kiinnosta, eikö sitä vaan voi siirtyä eteenpäin tai mennä muualle.
Mä saatan kysäistä melkein mitä vaan, kun olen kiinnostunut esim. tavoista, jotka kuuluu siihen kulttuuriin, mistä toinen on kotoisin. Sanon vaan, ettei tarvii vastata, jos ei halua. Toiset tukkää kertoa vaikka mitä henkilökohtaistakin, toiset ei taas haluu sanoo mitään. Mistä sitä voi tietää, mistä saa puhua, jos ei mitään uskalla sanoa. Ihmiset loukkaantuu turhan helposti kaikesta, kun niihin voi vaan ystävällisesti sanoa jotain, jos ei halua keskustella jostain aiheesta.
No, jos sulle on sanottu asiasta niin kannattaisiko lopettaa hlö kohtaisten asioiden utelu?
Mulla oli kaveri, joka oli aika rajaton kyselyjensä kanssa. On raskasta, jos toinen ei lainkaan itse huomaa utelevansa.