Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Te, jotka olette saanet painoa pois niin mitkä ovat olleet kolme tärkeintä oivallusta

Vierailija
19.04.2026 |

Ja ovatko ne toimineet :).

Paljonko on pudonnut ja missä ajassa?

Kommentit (265)

Vierailija
81/265 |
20.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Iltasanomien plus-osuudessa oli että "et pääse vatsarasvasta eroon jos et tajua tätä": 

 

Tässä teille ne "helmet", salaisuudet oikein: 

 

"Ydinlähtökohta on yksinkertainen: iästä riippumatta paino nousee, kun kaloreita nautitaan liikaa. Yleensä tämä tapahtuu tiedostamatta. Ihmisen kyky arvioida omaa ravinnonsaantiaan on jo luonnostaan hyvin heikkoa,." (no shit sherlock)

 

"Kalorien laskeminen on kuitenkin turhaa puuhaa, sanoo pitkän linjan lihavuustutkija Pertti Mustajoki. Kaikkien päivän aikana syötyjen erikokoisten aterioiden kirjaaminen on vaativaa. Se vain saa aivot solmuun ja lisää stressiä, mikä tärvelee painonhallintaa.

– Lisäksi harva edes tietää päivittäistä energiankulutustaan, Mustajoki huomauttaa."

(no jos harva tietää päivittäistä kulutustaan niin eikö ne kalorit nimenomaan pitäisi laskea???)

 

Ja vinkkilistasta yksi kohta jota en käsitä  - 

"Pyri saamaan riittävästi kaloreita keskipäivään mennessä, sillä se vähentää naposteluvimmaa illalla. Älä anna ateriavälien venähtää hervottomiksi. 3–4 tuntia on keskimäärin hyvä väli syömiselle."

 

Tätä en käsitä. Ei se mun ilta"nälkää" vähennä, jos olen syönyt 12 tuntia sitten eli aamupäivällä. Ja myös tuo että 3 - 4 tunnin välein.  Diabeetikot erikseen, mutta terveen ihmisen ei TARVITSE syödä oikeasti vähän väliä. Kasvava pikkulapsi kyllä syö 5 - 6 kertaa päivässä, koska energiatarve on hillitön ja mahalaukku suhteessa pieni. Mutta aikuisella ihmisellä ei näin hillitön energiantarve ole.

Vierailija
82/265 |
20.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka päivä syön pienen herkun, yleensä iltaisin niin on koko päivä aikaa odottaa sitä illan hetkeä - tietää sen, että illalla saa jotain hyvää. Se voi olla 1 marianne karkki, pari palaa suklaata, muutama karkki, keksi, pieni pala jäätelöä, muutama sipsi, pieni pulla jne. Ja se jää siihen yhteen annokseen, kun tietää, et huomen illalla uusi herkku. Mulle herkkujen syöminen on aina ollut se kompastuskivi laihduttaessa joten mitään totaalilakkoa en pysty tekemään. 

Olen hankkinut kauniita astioita joihin on ihan koostaa lautasmallin mukainen ateria, näyttää upealta ja sitä ihailessa syö hitaammin ja rauhallisemmin sekä riittää pienempikin annos. 

Liikunta on monipuolista, joka päivälle jotain erilaista. Asun pk-seudulla ja tykkään esim käydä kävelemässä aina vähän eri paikoissa, menen julkisilla jonnekin täysin uuteen paikkaan ja käyn kävelemässä/lenkkeilemässä ja saan esteettisesti katsella uusia maisemia samalla. 

Lähinnä näillä lempeillä keinoilla olen tällä kertaa onnistunut karistamaan painoa jo yli 25kg vuoden aikana. Vielä on reilu 10kg matkaa, mutta hyvä startti ja hiljaa hyvää tulee. 

Myös unirytmillä ja hyvillä yöunilla on iso merkitys jaksamiseen ja palautumiseen. 

Voin kuvitella kuinka tätä on silmät utuisena kirjoitettu. Itsekuri ja itsehillintä on taitoja jotka kaikkien olisi syytä hallita. Sellainen joka ei pysty yhdelle marie karkille sanomaan ei, ei pysty mihinkään sanomaan ei

Et tainnut ymmärtää pointtia. Ei tarvitse sanoa kaikille herkuille ei, vaan voi nauttia pienen määrän herkkuja hallitusti, ja silti voi laihtua. Se, että ei tarvitse, ei ole sama kuin etteikö pysty. Mutta miksi pitäisi kieltäytyä jos ei ole pakko? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/265 |
20.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa, kalorivaje on ainoa mikä toimii

Ja se kalorivaje pitää olla yllättävän suuri, jopa 500 - 1000 kcal alle sen millä paino pysyisi samassa. 

Mun paino pysyisi samassa noin 1800 kcal. Eli pitää syödä aivan tosi vähän, jotta menisi alle tuon ja tulisi kalorivaje. 

 

Syön kolmesti päivässä; aamulla kahvia, voileipä. Iltapäivällä pieni välipala, esim voileipä, tai tosi, tosi pieni lämmin ruoka. Ja illalla syön kunnollisen lämpimän ruoan, tavallisen kokoisen ruoan. Päivässä kaloreita tulee noin 1200.  En harrasta liikuntaa oikeastaan yhtään ja teen istumatyötä. Vitamiinit purkista. 

 

Tämä toimii mulle, että syöminen painottuu iltaan. Mulla ei koskaan ole aamuisin maistunut ruoka. Ja illalla täytyy olla maha täynnä jotta voi mennä nukkumaan, muuten tulee naposteltua. Päivällä on tekemistä, ei tule naposteltua, eikä tule oikein nälkäkään päivällä. 

Siinä ei montaa päivää mennyt kun tottui tähän että syö kunnolla vain illalla. Täytyy oppia tunnistamaan "oikea" nälkä, ja "tekeekö vain mieli syödä". Oikeaa näläntunnetta mulle ei nyt tule edes joka päivä. Valitsen täyttäviä aamu- ja välipaloja, joskus ateriakorvikkeen (joka on noin 200kcal / annos), ja päivä menee niiden varassa ihan kivasti. 

 

Säästöliekki on bullshit puhetta että sitä pitää välttää. Se ei ikuisuuksia kestä. Alkuun tippui nopeasti 3kg, sitten kait oli se "kuuluisa" säästöliekki, jota kesti 2-3 viikkoa että paino ei enää pudonnutkaan. Ku pääsin sen yli, paino tippuu nyt tasaisesti reilun puoli kiloa viikossa. Henkinen asennoituminen vaan pitää olla että jaksaa pitää kurin myös sen "säästöliekki"vaiheen yli. 

Mä taas nimenomaan opetan kropan, että se toimii mahdollisimman korkeilla kaloreilla. 1200 kaloria on aikuiselle naiselle liian vähän, siinä menee sekaisin hormonitoiminta ja kaikki muu. Mutta jokainen tyylillään, onneksi ei tarvi kituuttaa, kun tietää mitä tekee

Niin, kukin tavallaan. 1200 ei tule olemaan kaiken ikää, kesäkuuhun mennessä olen tavoitteessani ja voin palata normaaliin 1800 kcal jolla mun kokoisen ihmisen paino pysyy paikallaan. 

 

Tottakai kalorimäärä on "vähän", kun se nimenomaan on vaje. Hormonitoimintani ei voi mennä kovin paljon sekaisin, olen vaihdevuosi-iässä. :) Kiitos vilpittömästä huolenpidostasi. 

 

nro 77 ja 81

Vierailija
84/265 |
20.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka päivä syön pienen herkun, yleensä iltaisin niin on koko päivä aikaa odottaa sitä illan hetkeä - tietää sen, että illalla saa jotain hyvää. Se voi olla 1 marianne karkki, pari palaa suklaata, muutama karkki, keksi, pieni pala jäätelöä, muutama sipsi, pieni pulla jne. Ja se jää siihen yhteen annokseen, kun tietää, et huomen illalla uusi herkku. Mulle herkkujen syöminen on aina ollut se kompastuskivi laihduttaessa joten mitään totaalilakkoa en pysty tekemään. 

Olen hankkinut kauniita astioita joihin on ihan koostaa lautasmallin mukainen ateria, näyttää upealta ja sitä ihailessa syö hitaammin ja rauhallisemmin sekä riittää pienempikin annos. 

Liikunta on monipuolista, joka päivälle jotain erilaista. Asun pk-seudulla ja tykkään esim käydä kävelemässä aina vähän eri paikoissa, menen julkisilla jonnekin täysin uuteen paikkaan ja käyn kävelemässä/lenkkeilemässä ja saan esteettisesti katsella uusia maisemia samalla. 

Lähinnä näillä lempeillä keinoilla olen tällä kertaa onnistunut karistamaan painoa jo yli 25kg vuoden aikana. Vielä on reilu 10kg matkaa, mutta hyvä startti ja hiljaa hyvää tulee. 

Myös unirytmillä ja hyvillä yöunilla on iso merkitys jaksamiseen ja palautumiseen. 

Voin kuvitella kuinka tätä on silmät utuisena kirjoitettu. Itsekuri ja itsehillintä on taitoja jotka kaikkien olisi syytä hallita. Sellainen joka ei pysty yhdelle marie karkille sanomaan ei, ei pysty mihinkään sanomaan ei

Mitä tarkoittaa "silmät utuisena"? Mille se on kielikuva? 

Vierailija
85/265 |
20.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Iltasanomien plus-osuudessa oli että "et pääse vatsarasvasta eroon jos et tajua tätä": 

 

Tässä teille ne "helmet", salaisuudet oikein: 

 

"Ydinlähtökohta on yksinkertainen: iästä riippumatta paino nousee, kun kaloreita nautitaan liikaa. Yleensä tämä tapahtuu tiedostamatta. Ihmisen kyky arvioida omaa ravinnonsaantiaan on jo luonnostaan hyvin heikkoa,." (no shit sherlock)

 

"Kalorien laskeminen on kuitenkin turhaa puuhaa, sanoo pitkän linjan lihavuustutkija Pertti Mustajoki. Kaikkien päivän aikana syötyjen erikokoisten aterioiden kirjaaminen on vaativaa. Se vain saa aivot solmuun ja lisää stressiä, mikä tärvelee painonhallintaa.

– Lisäksi harva edes tietää päivittäistä energiankulutustaan, Mustajoki huomauttaa."

(no jos harva tietää päivittäistä kulutustaan niin eikö ne kalorit nimenomaan pitäisi laskea???)

 

Ja vinkkilistasta yksi kohta jota en käsitä  - 

"Pyri saamaan riittävästi kaloreita keskipäivään mennessä, sillä se vähentää naposteluvimmaa illalla. Älä anna ateriavälien venähtää hervottomiksi. 3–4 tuntia on keskimäärin hyvä väli syömiselle."

 

Tätä en käsitä. Ei se mun ilta"nälkää" vähennä, jos olen syönyt 12 tuntia sitten eli aamupäivällä. Ja myös tuo että 3 - 4 tunnin välein.  Diabeetikot erikseen, mutta terveen ihmisen ei TARVITSE syödä oikeasti vähän väliä. Kasvava pikkulapsi kyllä syö 5 - 6 kertaa päivässä, koska energiatarve on hillitön ja mahalaukku suhteessa pieni. Mutta aikuisella ihmisellä ei näin hillitön energiantarve ole.

Tässä yksi syy siihen, miksi suomalaiset ovat läskejä. Syö, syö, syö, pyörryt jos et tunge snäksiä naamaan joka kolmas tunti. Ja muista, että tarvitset myös (lisää tähän listaan mitä vaan), mutta mikroja ja makroja 509g päivässä ja protskua, protskua 900g päivässä plus rasvat ja pähkinät ja joooooo. 

Vierailija
86/265 |
20.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

1. Jätin punaisen lihan, kovan rasvan ja lisätyn sokerin

2. Siirryin kasvispainotteiseen ruokavalioon, kanaa/kalaa 1-2 x viikossa. 
3. Säännöllinen ruokarytmi, 3 ateriaa ja 1 välipala päivässä. Kaloreita en laske. Vihanneksia syön vapaasti, hedelmiä 2-4 kpl päivässä, marjoja aamupuuron kera noin 200 g


-30kg vuodessa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/265 |
20.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aivan ällistyttävä havainto siitä kun jouduin rajoittamaan kovien rasvojen syöntiä ruokavaliolla kohonneen ldl-kolesterolin vuoksi niin painon ainainen hivuttautuminen suuremmaksi loppui siihen. 

Kolesteroli ja rasvat eivät ole ongelma vaan hiilarit ja sokeri. Ne aiheuttavat tulehduksen ja tulehdus kerryttää kolesterolin suoniin. Korkea kolesteroli on terveellistä eikä huonoa tai pahaa kolesterolia ole olemassakaan. Kolesterolin väkisin painaminen alas aiheuttaa uskomattoman määrän ongelmia muualle eikä se vaikuta sydän kuolleisuuteen yhtään. 

Vierailija
88/265 |
20.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

1. Osapäiväpaasto siten että syön 8 t päivässä, olen syömättä loput tunnit. Tähän ei aina pääse, mutta 14 t syömättäkin on jo hyvä tulos. Syön ihan tavallista ruokaa ja herkuttelenkin. Paasto on se ydin.

2. Syön päivävoittoisesti, koska olen aamuihminen. Se on joskus tuottanut illalla nukahtamisongelmia, kun on nälkä - tällöin poikkean osapäiväpaastosta, sillä uni on kuitenkin kaikkein tärkein. Nukun 9 tai 10 tuntia yössä

3. Venyttelen aamulla kunnolla (olen jo 55+) ennen sängystä nousemista, että saan selän kuntoon. Jos lähtee kiireellä, tulee kramppeja ja se taas johtaa liikkumattomuuteen. Venyttelyn lisäksi teen maatilan töitä ja metsähommia. Haaveena ottaa kanoja. Tila on iso ja täältä saa hyvin liikuntaa :) 

 

Tuloksia: vaikea sanoa kun on muuttoa ja painoa on tullut takaisin jne, mutta 3 vuodessa (asuin tosin osan siitä kaupungissa ja harrastin erilaista liikuntaa, uintia ja kuntosalia ja pyöräilyä) sain  14 kg pois. Takaisin tuli 4. Eli -10 kg vielä 3 vuoden jälkeen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/265 |
20.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa, kalorivaje on ainoa mikä toimii

Ja se kalorivaje pitää olla yllättävän suuri, jopa 500 - 1000 kcal alle sen millä paino pysyisi samassa. 

Mun paino pysyisi samassa noin 1800 kcal. Eli pitää syödä aivan tosi vähän, jotta menisi alle tuon ja tulisi kalorivaje. 

 

Syön kolmesti päivässä; aamulla kahvia, voileipä. Iltapäivällä pieni välipala, esim voileipä, tai tosi, tosi pieni lämmin ruoka. Ja illalla syön kunnollisen lämpimän ruoan, tavallisen kokoisen ruoan. Päivässä kaloreita tulee noin 1200.  En harrasta liikuntaa oikeastaan yhtään ja teen istumatyötä. Vitamiinit purkista. 

 

Tämä toimii mulle, että syöminen painottuu iltaan. Mulla ei koskaan ole aamuisin maistunut ruoka. Ja illalla täytyy olla maha täynnä jotta voi mennä nukkumaan, muuten tulee naposteltua. Päivällä on tekemistä, ei tule naposteltua, eikä tule oikein nälkäkään päivällä. 

Siinä ei montaa päivää mennyt kun tottui tähän että syö kunnolla vain illalla. Täytyy oppia tunnistamaan "oikea" nälkä, ja "tekeekö vain mieli syödä". Oikeaa näläntunnetta mulle ei nyt tule edes joka päivä. Valitsen täyttäviä aamu- ja välipaloja, joskus ateriakorvikkeen (joka on noin 200kcal / annos), ja päivä menee niiden varassa ihan kivasti. 

 

Säästöliekki on bullshit puhetta että sitä pitää välttää. Se ei ikuisuuksia kestä. Alkuun tippui nopeasti 3kg, sitten kait oli se "kuuluisa" säästöliekki, jota kesti 2-3 viikkoa että paino ei enää pudonnutkaan. Ku pääsin sen yli, paino tippuu nyt tasaisesti reilun puoli kiloa viikossa. Henkinen asennoituminen vaan pitää olla että jaksaa pitää kurin myös sen "säästöliekki"vaiheen yli. 

Mä taas nimenomaan opetan kropan, että se toimii mahdollisimman korkeilla kaloreilla. 1200 kaloria on aikuiselle naiselle liian vähän, siinä menee sekaisin hormonitoiminta ja kaikki muu. Mutta jokainen tyylillään, onneksi ei tarvi kituuttaa, kun tietää mitä tekee

Niin, kukin tavallaan. 1200 ei tule olemaan kaiken ikää, kesäkuuhun mennessä olen tavoitteessani ja voin palata normaaliin 1800 kcal jolla mun kokoisen ihmisen paino pysyy paikallaan. 

 

Tottakai kalorimäärä on "vähän", kun se nimenomaan on vaje. Hormonitoimintani ei voi mennä kovin paljon sekaisin, olen vaihdevuosi-iässä. :) Kiitos vilpittömästä huolenpidostasi. 

 

nro 77 ja 81

Ikää on mullakin 50v ja silti en ala kituuttelemaan pienten lasten kaloreilla. Ei tarvitse ihmetellä jojoilua

Vierailija
90/265 |
20.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

1. Jätin punaisen lihan, kovan rasvan ja lisätyn sokerin

2. Siirryin kasvispainotteiseen ruokavalioon, kanaa/kalaa 1-2 x viikossa. 
3. Säännöllinen ruokarytmi, 3 ateriaa ja 1 välipala päivässä. Kaloreita en laske. Vihanneksia syön vapaasti, hedelmiä 2-4 kpl päivässä, marjoja aamupuuron kera noin 200 g


-30kg vuodessa

Se millä korvasit lihan ja kovan rasvan laittaa sinun putket tukkoon ennemmin tai myöhemmin, painon pudotuksella ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Laihtuminen ei edistä terveyttä silloin kun ruokavalio on väärä 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/265 |
20.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

1. Syö proteiinipitoisesti 2 g per ihannepaino päivässä

2 Pätkäpaasto 16-18 h, 8 h-6 h syömisikkuna, yleensä vältä iltasyömistä

3 yksi cheat day per viikko

 

Laihduin 18 kg puolessaa vuodessa 75 kg -> 57 kg. N42

Minä kirjoitin tuossa ylempänä siitä, että painonhallinta oli ja on psykologista. Tuo cheat day sotii sitä ajattelua vastaan enkä ymmärrä, miksi joku cheattaa. Miksei vaan syö herkkuja välillä ja sitten elämä jatkuu. Miten herkut herättää niin paljon tunteita, että niiden syöminen koetaan jonain kiellettynä.

Elämään kuuluu nautinto, mutta hötön mättäminen kerran viikossa on vaan typerää. Opetelkaa tekemään herkullista ruokaa ja päättäkää ateria joskus jälkiruokaan. Ei tule syötyä paljoa ylimääräistä tällä tavoin.

Vierailija
92/265 |
20.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Iltasanomien plus-osuudessa oli että "et pääse vatsarasvasta eroon jos et tajua tätä": 

 

Tässä teille ne "helmet", salaisuudet oikein: 

 

"Ydinlähtökohta on yksinkertainen: iästä riippumatta paino nousee, kun kaloreita nautitaan liikaa. Yleensä tämä tapahtuu tiedostamatta. Ihmisen kyky arvioida omaa ravinnonsaantiaan on jo luonnostaan hyvin heikkoa,." (no shit sherlock)

 

"Kalorien laskeminen on kuitenkin turhaa puuhaa, sanoo pitkän linjan lihavuustutkija Pertti Mustajoki. Kaikkien päivän aikana syötyjen erikokoisten aterioiden kirjaaminen on vaativaa. Se vain saa aivot solmuun ja lisää stressiä, mikä tärvelee painonhallintaa.

– Lisäksi harva edes tietää päivittäistä energiankulutustaan, Mustajoki huomauttaa."

(no jos harva tietää päivittäistä kulutustaan niin eikö ne kalorit nimenomaan pitäisi laskea???)

 

Ja vinkkilistasta yksi kohta jota en käsitä  - 

"Pyri saamaan riittävästi kaloreita keskipäivään mennessä, sillä se vähentää naposteluvimmaa illalla. Älä anna ateriavälien venähtää hervottomiksi. 3–4 tuntia on keskimäärin hyvä väli syömiselle."

 

Tätä en käsitä. Ei se mun ilta"nälkää" vähennä, jos olen syönyt 12 tuntia sitten eli aamupäivällä. Ja myös tuo että 3 - 4 tunnin välein.  Diabeetikot erikseen, mutta terveen ihmisen ei TARVITSE syödä oikeasti vähän väliä. Kasvava pikkulapsi kyllä syö 5 - 6 kertaa päivässä, koska energiatarve on hillitön ja mahalaukku suhteessa pieni. Mutta aikuisella ihmisellä ei näin hillitön energiantarve ole.

Tämä on varmaan yksilöllistä, mutta itselläni kyllä auttoi kun aloin syömään päivän aikana lounasaikaan edes jotain. Lähtötilanne siis oli, että söin kyllä jotain aamulla, mutta työpäivän aikana en mitään, ja sitten kotona illalla oli kova nälkä, otin yleensä ison annoksen ruokaa ja lisääkin. Perheen vuoksi päivällinen täytyi kuitenkin tehdä, ja halusin pitää kiinni siitä, että perhe kokoonuu yhdessä saman pöydän ääreen, joten sitä ei voinut jättää kokonaan pois. Ongelmana oli, ettei runsaskaan päivällinen tehnyt kylläiseksi, vaan siihen kaipasi aina jotain lisää, jälkiruokaa, jäätelöä, sitten vielä illalla popcornia tms. Aluksi aloin opetella syömään lounasaikaan pienesti, esimerkiksi pari tomaattia tai omenan, kiireisimpinä päivinä edes lasi vettä. Sitten aloin käydä ainakin parina päivänä viikossa joidenkin työkavereiden kanssa lounaalla, otin yleensä salaatin jollain proteiinilisällä tai keiton. Kun aloin syödä lounasaikaan, niin päivällisen ruokamäärä puolittui kuin itsestään, eikä ollut enää sitä pohjatonta nälkää illalla, ja paino laski. Mutta ei siis inustakaan silti tarvitse ihmisen syödä 3-4 tunnin välein, kunhan on jokin järkevä ruokarytmi. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/265 |
20.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa, kalorivaje on ainoa mikä toimii

Ja se kalorivaje pitää olla yllättävän suuri, jopa 500 - 1000 kcal alle sen millä paino pysyisi samassa. 

Mun paino pysyisi samassa noin 1800 kcal. Eli pitää syödä aivan tosi vähän, jotta menisi alle tuon ja tulisi kalorivaje. 

 

Syön kolmesti päivässä; aamulla kahvia, voileipä. Iltapäivällä pieni välipala, esim voileipä, tai tosi, tosi pieni lämmin ruoka. Ja illalla syön kunnollisen lämpimän ruoan, tavallisen kokoisen ruoan. Päivässä kaloreita tulee noin 1200.  En harrasta liikuntaa oikeastaan yhtään ja teen istumatyötä. Vitamiinit purkista. 

 

Tämä toimii mulle, että syöminen painottuu iltaan. Mulla ei koskaan ole aamuisin maistunut ruoka. Ja illalla täytyy olla maha täynnä jotta voi mennä nukkumaan, muuten tulee naposteltua. Päivällä on tekemistä, ei tule naposteltua, eikä tule oikein nälkäkään päivällä. 

Siinä ei montaa päivää mennyt kun tottui tähän että syö kunnolla vain illalla. Täytyy oppia tunnistamaan "oikea" nälkä, ja "tekeekö vain mieli syödä". Oikeaa näläntunnetta mulle ei nyt tule edes joka päivä. Valitsen täyttäviä aamu- ja välipaloja, joskus ateriakorvikkeen (joka on noin 200kcal / annos), ja päivä menee niiden varassa ihan kivasti. 

 

Säästöliekki on bullshit puhetta että sitä pitää välttää. Se ei ikuisuuksia kestä. Alkuun tippui nopeasti 3kg, sitten kait oli se "kuuluisa" säästöliekki, jota kesti 2-3 viikkoa että paino ei enää pudonnutkaan. Ku pääsin sen yli, paino tippuu nyt tasaisesti reilun puoli kiloa viikossa. Henkinen asennoituminen vaan pitää olla että jaksaa pitää kurin myös sen "säästöliekki"vaiheen yli. 

Mä taas nimenomaan opetan kropan, että se toimii mahdollisimman korkeilla kaloreilla. 1200 kaloria on aikuiselle naiselle liian vähän, siinä menee sekaisin hormonitoiminta ja kaikki muu. Mutta jokainen tyylillään, onneksi ei tarvi kituuttaa, kun tietää mitä tekee

Höpsistä. Nälkärajana pidetään yleisesti 900kcal per päivä. Itse kokeilin kahdeksalla sadalla. Lähti kilot eikä mikään "hormonitoiminta ja kaikki muu" menneet yhtään miksikään.

Vierailija
94/265 |
20.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan ällistyttävä havainto siitä kun jouduin rajoittamaan kovien rasvojen syöntiä ruokavaliolla kohonneen ldl-kolesterolin vuoksi niin painon ainainen hivuttautuminen suuremmaksi loppui siihen. 

Kolesteroli ja rasvat eivät ole ongelma vaan hiilarit ja sokeri. Ne aiheuttavat tulehduksen ja tulehdus kerryttää kolesterolin suoniin. Korkea kolesteroli on terveellistä eikä huonoa tai pahaa kolesterolia ole olemassakaan. Kolesterolin väkisin painaminen alas aiheuttaa uskomattoman määrän ongelmia muualle eikä se vaikuta sydän kuolleisuuteen yhtään. 

Siellä oikein oman elämänsä ravitsemustieteen tohtori. 

Näytäpä mulle tutkimuksesi, mihin perustat väitteet. Mutu ei nyt riitä, eikä amerikkalaiset foliohattusivustot. Millaisella otannalla olet tutkinut? Millaisesta väestöryhmästä? Minkä ikäisiä? Mihin he kuolivat?  Mihin sinä perustat väitteesi että korkea kolesteroli on terveellistä?? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/265 |
20.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

VHH ja pätkäpaasto, -15 kiloa kahdessa vuodessa, enemmänkin olis lähtenyt mutta välillä viinapiru kiusannut mutta silti laskusuunta jatkuu ja eipä nahka roiku kun on maltillinen vauhti ja jaksaa kuntoilla.

Vierailija
96/265 |
20.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Iltasanomien plus-osuudessa oli että "et pääse vatsarasvasta eroon jos et tajua tätä": 

 

Tässä teille ne "helmet", salaisuudet oikein: 

 

"Ydinlähtökohta on yksinkertainen: iästä riippumatta paino nousee, kun kaloreita nautitaan liikaa. Yleensä tämä tapahtuu tiedostamatta. Ihmisen kyky arvioida omaa ravinnonsaantiaan on jo luonnostaan hyvin heikkoa,." (no shit sherlock)

 

"Kalorien laskeminen on kuitenkin turhaa puuhaa, sanoo pitkän linjan lihavuustutkija Pertti Mustajoki. Kaikkien päivän aikana syötyjen erikokoisten aterioiden kirjaaminen on vaativaa. Se vain saa aivot solmuun ja lisää stressiä, mikä tärvelee painonhallintaa.

– Lisäksi harva edes tietää päivittäistä energiankulutustaan, Mustajoki huomauttaa."

(no jos harva tietää päivittäistä kulutustaan niin eikö ne kalorit nimenomaan pitäisi laskea???)

 

Ja vinkkilistasta yksi kohta jota en käsitä  - 

"Pyri saamaan riittävästi kaloreita keskipäivään mennessä, sillä se vähentää naposteluvimmaa illalla. Älä anna ateriavälien venähtää hervottomiksi. 3–4 tuntia on keskimäärin hyvä väli syömiselle."

 

Tätä en käsitä. Ei se mun ilta"nälkää" vähennä, jos olen syönyt 12 tuntia sitten eli aamupäivällä. Ja myös tuo että 3 - 4 tunnin välein.  Diabeetikot erikseen, mutta terveen ihmisen ei TARVITSE syödä oikeasti vähän väliä. Kasvava pikkulapsi kyllä syö 5 - 6 kertaa päivässä, koska energiatarve on hillitön ja mahalaukku suhteessa pieni. Mutta aikuisella ihmisellä ei näin hillitön energiantarve ole.

Iltasyöjän nimenomaan kannattaa välttää kaloreita aamulla. Ei mulla ainakaan yhtään vähennä iltasyömistä, jos syön paljon aamulla ja lounaalla. Sit vaan syön paljon koko päivän aikana.

Aloitan kiinteän ravinnon puoliltapäivin, seuraavaksi iltapäivällä kahvi ja toinen kiinteä ravinto illalla töiden jälkeen. Aamiainen lihottaa.

Vierailija
97/265 |
20.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se, että kalori ei ole kalori. Se, että lihaskuntotreeni on ikääntyessä älyttömän tärkeää. Se, että mua ei oikeastaan edes kiinnosta ns. herkut

Vierailija
98/265 |
20.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka päivä syön pienen herkun, yleensä iltaisin niin on koko päivä aikaa odottaa sitä illan hetkeä - tietää sen, että illalla saa jotain hyvää. Se voi olla 1 marianne karkki, pari palaa suklaata, muutama karkki, keksi, pieni pala jäätelöä, muutama sipsi, pieni pulla jne. Ja se jää siihen yhteen annokseen, kun tietää, et huomen illalla uusi herkku. Mulle herkkujen syöminen on aina ollut se kompastuskivi laihduttaessa joten mitään totaalilakkoa en pysty tekemään. 

Olen hankkinut kauniita astioita joihin on ihan koostaa lautasmallin mukainen ateria, näyttää upealta ja sitä ihailessa syö hitaammin ja rauhallisemmin sekä riittää pienempikin annos. 

Liikunta on monipuolista, joka päivälle jotain erilaista. Asun pk-seudulla ja tykkään esim käydä kävelemässä aina vähän eri paikoissa, menen julkisilla jonnekin täysin uuteen paikkaan ja käyn kävelemässä/lenkkeilemässä ja saan esteettisesti katsella uusia maisemia samalla. 

Lähinnä näillä lempeillä keinoilla olen tällä kertaa onnistunut karistamaan painoa jo yli 25kg vuoden aikana. Vielä on reilu 10kg matkaa, mutta hyvä startti ja hiljaa hyvää tulee. 

Myös unirytmillä ja hyvillä yöunilla on iso merkitys jaksamiseen ja palautumiseen. 

Voin kuvitella kuinka tätä on silmät utuisena kirjoitettu. Itsekuri ja itsehillintä on taitoja jotka kaikkien olisi syytä hallita. Sellainen joka ei pysty yhdelle marie karkille sanomaan ei, ei pysty mihinkään sanomaan ei

Et tainnut ymmärtää pointtia. Ei tarvitse sanoa kaikille herkuille ei, vaan voi nauttia pienen määrän herkkuja hallitusti, ja silti voi laihtua. Se, että ei tarvitse, ei ole sama kuin etteikö pysty. Mutta miksi pitäisi kieltäytyä jos ei ole pakko? 

Miksi sitä itseään hillitsemään. Joskus on hyvä kysyä itseltä että miksi tätä on pakko saada ja se pakko on jo itsessään syy kieltäytyä siitä. 

Vierailija
99/265 |
20.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Joka päivä syön pienen herkun, yleensä iltaisin niin on koko päivä aikaa odottaa sitä illan hetkeä - tietää sen, että illalla saa jotain hyvää."

Mikä on se asia, joka sinua ahdistaa? Minulle ei tarvitse vastata, mutta itsellesi. Olet aivan kiinni tuossa herkuttelussa. Ei sillä määrällä ole väliä. Enkä tarkoita ettei herkkuja saa koskaan syödä vaan tuota rajoittamista ja palkitsemista. Se pitää hyvin ajatukset kiinni tavoitteessa (pieni herkkupala), mutta miksi moinen?

Vierailija
100/265 |
20.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa, kalorivaje on ainoa mikä toimii

Ja se kalorivaje pitää olla yllättävän suuri, jopa 500 - 1000 kcal alle sen millä paino pysyisi samassa. 

Mun paino pysyisi samassa noin 1800 kcal. Eli pitää syödä aivan tosi vähän, jotta menisi alle tuon ja tulisi kalorivaje. 

 

Syön kolmesti päivässä; aamulla kahvia, voileipä. Iltapäivällä pieni välipala, esim voileipä, tai tosi, tosi pieni lämmin ruoka. Ja illalla syön kunnollisen lämpimän ruoan, tavallisen kokoisen ruoan. Päivässä kaloreita tulee noin 1200.  En harrasta liikuntaa oikeastaan yhtään ja teen istumatyötä. Vitamiinit purkista. 

 

Tämä toimii mulle, että syöminen painottuu iltaan. Mulla ei koskaan ole aamuisin maistunut ruoka. Ja illalla täytyy olla maha täynnä jotta voi mennä nukkumaan, muuten tulee naposteltua. Päivällä on tekemistä, ei tule naposteltua, eikä tule oikein nälkäkään päivällä. 

Siinä ei montaa päivää mennyt kun tottui tähän että syö kunnolla vain illalla. Täytyy oppia tunnistamaan "oikea" nälkä, ja "tekeekö vain mieli syödä". Oikeaa näläntunnetta mulle ei nyt tule edes joka päivä. Valitsen täyttäviä aamu- ja välipaloja, joskus ateriakorvikkeen (joka on noin 200kcal / annos), ja päivä menee niiden varassa ihan kivasti. 

 

Säästöliekki on bullshit puhetta että sitä pitää välttää. Se ei ikuisuuksia kestä. Alkuun tippui nopeasti 3kg, sitten kait oli se "kuuluisa" säästöliekki, jota kesti 2-3 viikkoa että paino ei enää pudonnutkaan. Ku pääsin sen yli, paino tippuu nyt tasaisesti reilun puoli kiloa viikossa. Henkinen asennoituminen vaan pitää olla että jaksaa pitää kurin myös sen "säästöliekki"vaiheen yli. 

Mä taas nimenomaan opetan kropan, että se toimii mahdollisimman korkeilla kaloreilla. 1200 kaloria on aikuiselle naiselle liian vähän, siinä menee sekaisin hormonitoiminta ja kaikki muu. Mutta jokainen tyylillään, onneksi ei tarvi kituuttaa, kun tietää mitä tekee

Höpsistä. Nälkärajana pidetään yleisesti 900kcal per päivä. Itse kokeilin kahdeksalla sadalla. Lähti kilot eikä mikään "hormonitoiminta ja kaikki muu" menneet yhtään miksikään.

Joo, ihan vapaasti. Saahan sitä olla laihaläski, jos niin haluaa ja sinä et välttämättä edes huomaa mitä kitukuuri aiheuttaa kehossasi, ennen kuin sitten myöhemmin

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä seitsemän yhdeksän