Te, jotka olette saanet painoa pois niin mitkä ovat olleet kolme tärkeintä oivallusta
Ja ovatko ne toimineet :).
Paljonko on pudonnut ja missä ajassa?
Kommentit (265)
Vierailija kirjoitti:
1. Mulla on oikeus poistaa elämästäni kiusaajat ja myrkylliset ihmiset. Poistan tai poistun..
2. En aseta mitään rajoja syömisille, ettei tule liikaa mielitekoja, enkä punnitse liian usein, että masennun, kun tuloksia ei tule.
3. Iloitsen siitä painonpudotuksesta minkä saan pidettyä, vaikka osa tulisikin takaisin. Kehun itseäni tästä joka päivä. En myrkytä tai kiusaa itseäni kovan työn jälkeen jos osa kiloista tulee takaisin.
🐘: YHYY IHMISET KIUSAAAAAA KOSKA OON LÄSKI😩
1. Ei KOSKAAN seuraavia ruokia:
Lihapullat ja muusi
Makaronilaatikko
Lasagne
Pizza
Eikä muutenkaan muusia
2. Hyötyliikunta eli käveleminen ja pyöräily kaikkialle
3. Rasva minimiin
Vierailija kirjoitti:
Herkut jää kauppaan, muutos pikkuhiljaa tulee ja pysyy. Lautaselle kasvista suuri osa.
Sokerit ja jauhot poissa vaalea varsinkin.
Vettä juo,teetä, illalla marjat ja rahka.
Välillä puuroa.
10kg 2kk
Nestettä.
1. Vaaka ei mittaa lihavuutta
2. Mittanauha ja valokuva itsestä mittaa lihavuuden
3. Peruna pois ruokavaliosta
Vierailija kirjoitti:
1. Mulla on oikeus poistaa elämästäni kiusaajat ja myrkylliset ihmiset. Poistan tai poistun..
2. En aseta mitään rajoja syömisille, ettei tule liikaa mielitekoja, enkä punnitse liian usein, että masennun, kun tuloksia ei tule.
3. Iloitsen siitä painonpudotuksesta minkä saan pidettyä, vaikka osa tulisikin takaisin. Kehun itseäni tästä joka päivä. En myrkytä tai kiusaa itseäni kovan työn jälkeen jos osa kiloista tulee takaisin.
Sinulla laardiläjä ei ole mitään oikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy syödä hyvin, oikein ja vähän. Liikunnalla ei mitään merkitystä. Syö niin, että pysyt hengissä ja tasaisin väliajoin, jotta nälkä pysyy loitolla.
Tutkimusten mukaan painohaejoittelulla on suuri merkitys laihduttamisessa
Tunteita ei käsitellä ruoalla.
Kylläisyyden ja nälän tunnistaminen. Jollei ole nälkä, en syö. Ei tule mitään kahta kauheampaa ahmimista myöhemmin. Kun alkaa tulla nälkä, en saa hepulia siitäkään, koska nälkä on normaali tunne enkä ole kuo lemassa siihen.
Herkut ei katoa maailmasta ts. ei ole pakko ostaa kaupasta tänään.
Omalla kohdallani kaikki oli siis korvien välissä. Pudotin 12 kiloa ja ne pysyi poissa 25 vuotta. Nyt vaihdevuosi-iässä tuli kroppaan ylimääräistä rasvaa. Lisään lihaskuntotreeniä ja kirjaan kalorit.
Joka päivä syön pienen herkun, yleensä iltaisin niin on koko päivä aikaa odottaa sitä illan hetkeä - tietää sen, että illalla saa jotain hyvää. Se voi olla 1 marianne karkki, pari palaa suklaata, muutama karkki, keksi, pieni pala jäätelöä, muutama sipsi, pieni pulla jne. Ja se jää siihen yhteen annokseen, kun tietää, et huomen illalla uusi herkku. Mulle herkkujen syöminen on aina ollut se kompastuskivi laihduttaessa joten mitään totaalilakkoa en pysty tekemään.
Olen hankkinut kauniita astioita joihin on ihan koostaa lautasmallin mukainen ateria, näyttää upealta ja sitä ihailessa syö hitaammin ja rauhallisemmin sekä riittää pienempikin annos.
Liikunta on monipuolista, joka päivälle jotain erilaista. Asun pk-seudulla ja tykkään esim käydä kävelemässä aina vähän eri paikoissa, menen julkisilla jonnekin täysin uuteen paikkaan ja käyn kävelemässä/lenkkeilemässä ja saan esteettisesti katsella uusia maisemia samalla.
Lähinnä näillä lempeillä keinoilla olen tällä kertaa onnistunut karistamaan painoa jo yli 25kg vuoden aikana. Vielä on reilu 10kg matkaa, mutta hyvä startti ja hiljaa hyvää tulee.
Myös unirytmillä ja hyvillä yöunilla on iso merkitys jaksamiseen ja palautumiseen.
Vierailija kirjoitti:
1. Mulla on oikeus poistaa elämästäni kiusaajat ja myrkylliset ihmiset. Poistan tai poistun..
2. En aseta mitään rajoja syömisille, ettei tule liikaa mielitekoja, enkä punnitse liian usein, että masennun, kun tuloksia ei tule.
3. Iloitsen siitä painonpudotuksesta minkä saan pidettyä, vaikka osa tulisikin takaisin. Kehun itseäni tästä joka päivä. En myrkytä tai kiusaa itseäni kovan työn jälkeen jos osa kiloista tulee takaisin.
Ei ihme ette laihdu. Koska MINÄMIMÄMINÄMINÄ.
Vierailija kirjoitti:
Joka päivä syön pienen herkun, yleensä iltaisin niin on koko päivä aikaa odottaa sitä illan hetkeä - tietää sen, että illalla saa jotain hyvää. Se voi olla 1 marianne karkki, pari palaa suklaata, muutama karkki, keksi, pieni pala jäätelöä, muutama sipsi, pieni pulla jne. Ja se jää siihen yhteen annokseen, kun tietää, et huomen illalla uusi herkku. Mulle herkkujen syöminen on aina ollut se kompastuskivi laihduttaessa joten mitään totaalilakkoa en pysty tekemään.
Olen hankkinut kauniita astioita joihin on ihan koostaa lautasmallin mukainen ateria, näyttää upealta ja sitä ihailessa syö hitaammin ja rauhallisemmin sekä riittää pienempikin annos.
Liikunta on monipuolista, joka päivälle jotain erilaista. Asun pk-seudulla ja tykkään esim käydä kävelemässä aina vähän eri paikoissa, menen julkisilla jonnekin täysin uuteen paikkaan ja käyn kävelemässä/lenkkeilemässä ja saan esteettisesti katsella uusia maisemia samalla.
Lähinnä näillä lempeillä keinoilla olen tällä kertaa onnistunut karistamaan painoa jo yli 25kg vuoden aikana. Vielä on reilu 10kg matkaa, mutta hyvä startti ja hiljaa hyvää tulee.
Myös unirytmillä ja hyvillä yöunilla on iso merkitys jaksamiseen ja palautumiseen.
Marianne ei ole herkku.
Vierailija kirjoitti:
1) Vaaka heitettävä hittoon.
2) Lopetettava laihduttaminen ja aloitettava elämänmuutos. Lihava keho on AINA jollain tavalla sairas ja se ei tervehdy jos laihdutetaan laihduttamisen takia. Laihtuminen on tervehtyneen kehon ilahduttava lisäarvo.
3) Optimal diet Jan Kwasniewski
Tämä kirjoittaja on ymmärtänyt asisn laidan. Suuri ymmärrys on siinä että koko virallisesti "terveellinen" ruokavalio on valhetta. Kaikki mitä väittävät, käännä se päin vastoin niin silloin alkaa tervehtyminen. Valhe on niin täydellinen että ihmiset eivät voi kuvitellakaan että viranomainen voi valehdella niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa, kalorivaje on ainoa mikä toimii
Tässähän se. Ei tarvittu muita oivalluksia. -15kg/3kk.
Vierailija kirjoitti:
Joka päivä syön pienen herkun, yleensä iltaisin niin on koko päivä aikaa odottaa sitä illan hetkeä - tietää sen, että illalla saa jotain hyvää. Se voi olla 1 marianne karkki, pari palaa suklaata, muutama karkki, keksi, pieni pala jäätelöä, muutama sipsi, pieni pulla jne. Ja se jää siihen yhteen annokseen, kun tietää, et huomen illalla uusi herkku. Mulle herkkujen syöminen on aina ollut se kompastuskivi laihduttaessa joten mitään totaalilakkoa en pysty tekemään.
Olen hankkinut kauniita astioita joihin on ihan koostaa lautasmallin mukainen ateria, näyttää upealta ja sitä ihailessa syö hitaammin ja rauhallisemmin sekä riittää pienempikin annos.
Liikunta on monipuolista, joka päivälle jotain erilaista. Asun pk-seudulla ja tykkään esim käydä kävelemässä aina vähän eri paikoissa, menen julkisilla jonnekin täysin uuteen paikkaan ja käyn kävelemässä/lenkkeilemässä ja saan esteettisesti katsella uusia maisemia samalla.
Lähinnä näillä lempeillä keinoilla olen tällä kertaa onnistunut karistamaan painoa jo yli 25kg vuoden aikana. Vielä on reilu 10kg matkaa, mutta hyvä startti ja hiljaa hyvää tulee.
Myös unirytmillä ja hyvillä yöunilla on iso merkitys jaksamiseen ja palautumiseen.
Voin kuvitella kuinka tätä on silmät utuisena kirjoitettu. Itsekuri ja itsehillintä on taitoja jotka kaikkien olisi syytä hallita. Sellainen joka ei pysty yhdelle marie karkille sanomaan ei, ei pysty mihinkään sanomaan ei
1. Syö proteiinipitoisesti 2 g per ihannepaino päivässä
2 Pätkäpaasto 16-18 h, 8 h-6 h syömisikkuna, yleensä vältä iltasyömistä
3 yksi cheat day per viikko
Laihduin 18 kg puolessaa vuodessa 75 kg -> 57 kg. N42
Syön tavallista kotiruokaa, pidän huolen, että saan tarpeeksi proteiinia, liikun vähintään neljänä päivänä viikossa
Vierailija kirjoitti:
Pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa, kalorivaje on ainoa mikä toimii
Ja se kalorivaje pitää olla yllättävän suuri, jopa 500 - 1000 kcal alle sen millä paino pysyisi samassa.
Mun paino pysyisi samassa noin 1800 kcal. Eli pitää syödä aivan tosi vähän, jotta menisi alle tuon ja tulisi kalorivaje.
Syön kolmesti päivässä; aamulla kahvia, voileipä. Iltapäivällä pieni välipala, esim voileipä, tai tosi, tosi pieni lämmin ruoka. Ja illalla syön kunnollisen lämpimän ruoan, tavallisen kokoisen ruoan. Päivässä kaloreita tulee noin 1200. En harrasta liikuntaa oikeastaan yhtään ja teen istumatyötä. Vitamiinit purkista.
Tämä toimii mulle, että syöminen painottuu iltaan. Mulla ei koskaan ole aamuisin maistunut ruoka. Ja illalla täytyy olla maha täynnä jotta voi mennä nukkumaan, muuten tulee naposteltua. Päivällä on tekemistä, ei tule naposteltua, eikä tule oikein nälkäkään päivällä.
Siinä ei montaa päivää mennyt kun tottui tähän että syö kunnolla vain illalla. Täytyy oppia tunnistamaan "oikea" nälkä, ja "tekeekö vain mieli syödä". Oikeaa näläntunnetta mulle ei nyt tule edes joka päivä. Valitsen täyttäviä aamu- ja välipaloja, joskus ateriakorvikkeen (joka on noin 200kcal / annos), ja päivä menee niiden varassa ihan kivasti.
Säästöliekki on bullshit puhetta että sitä pitää välttää. Se ei ikuisuuksia kestä. Alkuun tippui nopeasti 3kg, sitten kait oli se "kuuluisa" säästöliekki, jota kesti 2-3 viikkoa että paino ei enää pudonnutkaan. Ku pääsin sen yli, paino tippuu nyt tasaisesti reilun puoli kiloa viikossa. Henkinen asennoituminen vaan pitää olla että jaksaa pitää kurin myös sen "säästöliekki"vaiheen yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa, kalorivaje on ainoa mikä toimii
Ja se kalorivaje pitää olla yllättävän suuri, jopa 500 - 1000 kcal alle sen millä paino pysyisi samassa.
Mun paino pysyisi samassa noin 1800 kcal. Eli pitää syödä aivan tosi vähän, jotta menisi alle tuon ja tulisi kalorivaje.
Syön kolmesti päivässä; aamulla kahvia, voileipä. Iltapäivällä pieni välipala, esim voileipä, tai tosi, tosi pieni lämmin ruoka. Ja illalla syön kunnollisen lämpimän ruoan, tavallisen kokoisen ruoan. Päivässä kaloreita tulee noin 1200. En harrasta liikuntaa oikeastaan yhtään ja teen istumatyötä. Vitamiinit purkista.
Tämä toimii mulle, että syöminen painottuu iltaan. Mulla ei koskaan ole aamuisin maistunut ruoka. Ja illalla täytyy olla maha täynnä jotta voi mennä nukkumaan, muuten tulee naposteltua. Päivällä on tekemistä, ei tule naposteltua, eikä tule oikein nälkäkään päivällä.
Siinä ei montaa päivää mennyt kun tottui tähän että syö kunnolla vain illalla. Täytyy oppia tunnistamaan "oikea" nälkä, ja "tekeekö vain mieli syödä". Oikeaa näläntunnetta mulle ei nyt tule edes joka päivä. Valitsen täyttäviä aamu- ja välipaloja, joskus ateriakorvikkeen (joka on noin 200kcal / annos), ja päivä menee niiden varassa ihan kivasti.
Säästöliekki on bullshit puhetta että sitä pitää välttää. Se ei ikuisuuksia kestä. Alkuun tippui nopeasti 3kg, sitten kait oli se "kuuluisa" säästöliekki, jota kesti 2-3 viikkoa että paino ei enää pudonnutkaan. Ku pääsin sen yli, paino tippuu nyt tasaisesti reilun puoli kiloa viikossa. Henkinen asennoituminen vaan pitää olla että jaksaa pitää kurin myös sen "säästöliekki"vaiheen yli.
Mä taas nimenomaan opetan kropan, että se toimii mahdollisimman korkeilla kaloreilla. 1200 kaloria on aikuiselle naiselle liian vähän, siinä menee sekaisin hormonitoiminta ja kaikki muu. Mutta jokainen tyylillään, onneksi ei tarvi kituuttaa, kun tietää mitä tekee
Ongelma ei ole laihtuminen, vaan ettei lihoo salakavalasti vuoden sisään takas lähtöpainoon....
Aivan ällistyttävä havainto siitä kun jouduin rajoittamaan kovien rasvojen syöntiä ruokavaliolla kohonneen ldl-kolesterolin vuoksi niin painon ainainen hivuttautuminen suuremmaksi loppui siihen.
1. annoskoot kuntoon ja siinä lautasen sisälläkin ruoka-aineiden suhteet kuntoon
2. kasviksia rutkasti lisää (riisin, perunan, pastan tms. tilalle kasviksia)
3. hiilareiden rajoittaminen (ks. edellinen, lisäksi leipää ostan harvemmin)
tuossa järjestyksessä